Iän vaikutus treenikuntoon

[täsmä]

Äänekoskella on tänäviikonloppuna ollut nähtävissä, että paskanmarjat iällä väliä ole Nojoo alkaahan se painaa varmaan joskus, mutta esim yli 50v sarjassa tehdään aika kovia tuloksia vielä voimanostossa.

Edit: Ja esim yli 70-vuotiaiden pisteissä paras:
Kyykky yli 2xbw
Penkki yli 1xbw
Mave n.3xbw

Nämä siis raw tuloksia

 

[Höömy]

Itse olen 51 v ja salilla viihtyminen alkoi 15 vuotiaana. Paljasta punttia on tullut vedettyä vain reilut kolme vuotta opiskeluaikana, muuna aikana päälajina on ollut kamppailulaji. Punttihommissa parhaat ajat olivat luonnollisesti silloin, kun sitä tuli tehtyä eniten. Sivusilmällä on tullut katsottua voimanostajien treeniä ja pakko sanoa, ettei 30 vuotta ole missään tapauksessa kynnyskohta treenaamisessa tai tulosten tekemisessä, jos on terve.

Itse olen tehnyt lihaskuntotesteissä parhaat testiarvot noin 40 vuotiaana, eikä kymmenen vuoden lievä laskusuunta ole vieläkään vienyt niistä kuin noin 5-10 %. Voimatasoon on vaikuttanut merkittävämmin punttitreenin vähyys ja tavoitteet, sekä pidetty tavoite pysyä samassa painossa viimeiset 20 vuotta.

Terveystarkastukseen ja sitten miettimään motiiveja. Vaihtelu virkistää pitkässä juoksussa erittäin paljon.

 

[blueshark]

Nuorilla on kuin maailmanlopun meininki,kun 30kymppisenä luullaan jo kehityksen hidastuvan.
Uskon,että parhaat vuodet olis tossa 30-40kympin välissä.
Mutta nuorenpana kroppa kestää paremmin repimimistä,vaikka tekniikka ei olis ihan kohillaan.
Vanhempana lämmittelyn merkitys korostuu ja se että löytää ne kohdelihakset paremmin.
Muistan itse kauan kauan sitten,kun kisahallissa aloittelin,ja olin nuori laiha poika.
Treenasin aluksi vain penkkiä,habaa,taljaa ja jalkakyykkyä.Painoin 67kg armeija vuotena
ja nostin jalkakyykyyssä 4x180kg.ilman siteitä ja vöitä,ihmettelen vielä tänäkin
päivänä niitä tuloksia,näillä jäätelöpuikko jaloilla

 

[Hazze]

Helvetti taas näitä testo mittaus kammoja ja epäilyjä. Eihän niitä nyt heti tartte mittauttaa jos vähän heikottaa?
Johan sen maalaisjärkikin sanoo ,että teininä ne testot on korkeela ja näin jaksaa vääntää ja palutuminen on nopeeta. Vanhempana taas homma normalisoituu.

30sille vois sanoa, että tervetuloa aikuisuuteen ja normaaliin kehon toiminta aikaan

 

[Penelope]

Kolmenkympin kriisi taitaa lähinnä olla vaivana, sekä kyllästyminen nykyiseen treeniiin, ja mikä ei ole ihme, josko 12 vuotta samaa veivannut.

 

[Metallica]

Tämähän on paras laji treenata iäkkäänä, tulosten ja oman hyvinvoinnin kannalta (vanhana, siis eläkeiässä, lihasmassasta ja voimasta on hyötyä huomattavasti). Monet bodarit on parhaimmillaan muiden lajien veteraani iässä (+40v), ja voimailupuolella tahkotaan rautaa kovalla tasolla 50 vuotiaaksi asti, ja sen jälkeenkin pitkään pystyy treenaamaan. Muissa lajeissa se on ilmeisesti se nopeuden lasku joka saa urheilijat aikaisin muihin hommiin, sitä kun ei samanlailla tarvita näissä laijeissa. Vai miten onko painonnostossa ikämiehet vielä huipulla?

 

[Deleted member 40111]

Tämähän on paras laji treenata iäkkäänä, tulosten ja oman hyvinvoinnin kannalta (vanhana, siis eläkeiässä, lihasmassasta ja voimasta on hyötyä huomattavasti). Monet bodarit on parhaimmillaan muiden lajien veteraani iässä (+40v), ja voimailupuolella tahkotaan rautaa kovalla tasolla 50 vuotiaaksi asti, ja sen jälkeenkin pitkään pystyy treenaamaan. Muissa lajeissa se on ilmeisesti se nopeuden lasku joka saa urheilijat aikaisin muihin hommiin, sitä kun ei samanlailla tarvita näissä laijeissa. Vai miten onko painonnostossa ikämiehet vielä huipulla?

Ei ole painonnosto ikämiehille yhtä helppo/hyvä laji kuin voimanosto. Tämä kuultu vanhan painonnostajan suusta. Taso tippuu veteraanisarjoihin paljon enemmän kuin voimanostossa yleensä.

Bodareita on ehkä vähän turha tavan pulliaisen kohdalla käyttää esimerkkeinä, sen ammattitason lihasmassan rakentaminen kun kaikilla mahdollisilla lihaskasvua säätelevillä dropeillakin kestää useamman vuosikymmenen monilla lahjakkaillakin nykypäivänä. Ja kova lääkitys (anaboliset, HGH, insu jne) muuttaa asioita aikalailla, natutilanteessa +40v ei ole optimi missään mielessä edes kehonrakentajalle.

 

[Harvester]

Täytän kesällä 35 vuotta ja olen paremmassa kunnossa (ainakin hapenottokyvyn osalta) kuin koskaan aiemmin. Aloitin kuntosaliharjoittelun vähän yli 4 vuotta sitten ja ainakin läskiä on lähtenyt ihan kiitettävästi sinä aikana. Isompia loukkaantumisia ei ole tapahtunut, mutta polvien (erityisesti oikean) ja olkapäiden kanssa on hieman ongelmia. Palautumiskyky ei ole mikään erityisen hyvä, joten olen rajoittunut kovan treenaamisen kolmeen kertaan viikossa. Erityisesti selkä on sellainen mikä menee todella helposti jumiin ja palautuu heikosti. Eihän sitä enää ole niin vetreässä kunnossa kuin 2-kymppisenä, mutta treenata voi edelleen kovaa (ja osaa treenata fiksummin), niin eipä ikävuosien lisääntyminen ole erityisemmin haitannut .

 

[KelkanNaru]

Just kävin vetäseen sellasen käsitreenin, että kakskymppinen meikäläinen ois vaan katellu vieressä tukka tötteröllä, että mitäs perkelettä.

Kultaisen nuoruuden treenimuistot kultautuu, kun kätevästi unohtaa, että treeni tuntui sen hetken intensiteetillä kovalta, suoritustekniikat ennätystuloksissa oli sitä sun tätä ja koko touhua leimasi järjetön ylisyöminen.

Jos tuntuu tarpeelliselta verrata itseään johonkin, niin ei kannata ottaa verrokiksi nuoria, omaa väärää muistikuvaa itsestään nuorena, tai mitään photoshopfilttereiden läpikäyneitä netti-idoleita, vaan muistaa kurkata työpaikalla viereisiin kupiikkeleihin, että miltä näyttää se keskiverto 30-60vuotias suomalainen kaduntallaaja. Siinä ei tarvi olla kummoisessakaan kondiksessa tunteakseen sen kivan pistoksen sisällään, ettei ole aivan sohvaperunaksi muuttunut.

 

[Dona]

 

[Radar]

En kyllä hirveenä valittais, jos lähes viiskymppisenä pääsee puolen vuoden treenillä 15x120kg penkkikuntoon. Vai ymmärsinkö väärin?

Sanoin epäselvästi. Nyt kunto on noin 10x120kg, eli ei vielä olla päästy samalle tasolle.

 

[E5150]

Sanoin epäselvästi. Nyt kunto on noin 10x120kg, eli ei vielä olla päästy samalle tasolle.

No ei kyllä huonolta kuulosta tuokaan, vaikkei nyt samalla tasolla olisikaan (vielä). Joka tapauksessa varmasti aika hitokseen paljon enemmän kuin mitä randomisti kadulta vetäisty 50-vuotias penkkaa (tai oikeastaan minkä ikäinen tahansa).

 

[Taratin]

Minäkin olen nyt 35 vuotiaana paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin, niin lihaskunnon (no ainakin voimien, massaa on ehkä vähän vähemmän tällä hetkellä) kuin aerobisen kunnonkin osalta. Mutta tässä "kypsässä" iässä pitäis vähitellen oppia jo kuuntelemaan kehoaan, lämmittelemään kunnolla ja suorittamaan säännöllistä lihashuoltoa. Nämä kaikki osa-alueet on minulla todella heikossa jamassa ja siitä syystä joku paikka onkin jatkuvasti rikki. Viimeeksi eilen jo penkkiä lämpätessä tuntui olkapäässä vihlovaa kipua jonka arvasin johtuvan uinnista väsähtäneestä rintalihaksesta. Enpä silti ymmärtänyt lopettaa ennen kuin kesken ekan työsarjan... Nyt on varmaan taas seuraavan vuoden olkapää sökönä.

Mutta oishan toki kunto varmasti paljon kovempi jos olis aloittanut saliharrastuksenkin alunperin parikymppisenä eikä lähemmäs kolmekymppisenä.

 

[sporteme]

Paremmassa kunnossa kuin koskaan ja 37 -vuotiaana. Punttia takana yli 20 vuotta. Tosin paikat eivät enää kestä niin kuin ennen, olkapää, ranteet, polvet oireilee.. Huilipäiviä vaan enemmän, niin kyllä se siitä. Ajan saatossa on treenaaminen tullut tosi järkeväksi, ruokapuoli on kunnossa ja kun osaa levätä tarvittaessa (kroppaa kuunnellen), niin kehitystä tapahtuu iästä riippumatta.

 

[Turpovitone]

Reilu 3 kymppisenä nostin 3kk 15x120kg penkistä. Nyt lähempänä 50 vuotta meni huolimatta lihasmuistista lähes 6 kk päästä lähes samaan kuntoon. Kyllä iällä on iso merkitys.

Tähän täytyy tarttua.
Väität siis, että 30v. _kolmen_ kuukauden treenillä penkki nousi 15x120kg? Eli lähtötasot oli jotain 160kg ykkönen?
Vai tarkoititko sittenkin, että kolmikymppisenä lihasmuistilla tuon saavuttamiseen tietystä lähtötasosta meni 3kk, ja että samasta lähtötasosta meni 50v. se 6kk?

Sillä eihän nuo ylipäätään ole mitenkään vertailukelpoisia asioita, kyllähän tuohon vaikuttaa varmasti enemmän treeni, sekä sen ulkopuoliset asiat huomattavasti enemmän kuin ikä.

 

[Mikko696]

Näin kolmekutosena ole kyllä samaa mieltä siinä, että lepoa tarvii paljon enemmän. Kyllä ikä näkyy pikkasen kaikessa, ryypätä ei jaksa, vuorotyöt painaa enemmän, nivelet ja jänteet on jo elämää nähny ja se tuntuu, mutta kaiken kaikkiaan hyvin treeni kulkee vieläkin. Enenmmän on vaan järkeä ja malttia tullu treeniin iän myötä ja se ei ole huono asia se.

 

[vali]

Täytyy todeta että itsekin on näin 32v elämänsä kunnossa, vaikka välillä vähän paikkoja kolottaakin. Johtunee suurimmaksi osaksi siitä, että nuorempana treeni oli vähän sitä sun tätä. Nykyään on niin paljon enemmän tietotaitoa, malttia, ymmärrystä lämmittelyyn ja lihashuoltoon. Myös ruokavalion ja levon tärkeyden ymmärtää paremmin näin vanhempana ja viisaampana.

 

[Ilmarinen]

Itse en lähtisi ensimmäisenä ikää syyttelemään. Ennemmin katselisin henkilökohtaista terveydentilaa tai motivaatiota harrastusta kohtaan. Jos kerran muskelia on mukavasti tullut, on myös ihan normaalia että myöhemmässä vaiheessa lisäkilojen eteen saa nähdä huomattavasti enemmän vaivaa, kuten esim. Hulkki monesti mainitsee. Noin mutuiluna tuntuisi, että palautuminen on hivenen verkkaisempaa, joka ei todellakaan ole se pullonkaula, ellei ole joku ääritapaus.

Omalta kohdalta näkisin, että kaasupolkimessa on vielä melkoisen paljon varaa, joten kulta-ajat on tod.näk. vielä edessäpäin. Sen kyllä mutuilisin, että se mikä tuli ilmaiseksi parikymppisenä, ei enää tule 15 vuotta myöhemmin, vaan saat sitä mitä tilaat. Jotkut samanikäiset urheilua harrastamattomat tuttavuudet näyttää sen 10 vuotta vanhemmilta kurpilta. Elintavat siis näkyy kehosta rehellisemmin kuin nuorempana. Näkisin myös, että viimeistään tässä vaiheessa on syytä suhtautua vakavasti kehonhuoltoon ja muutenkin kehon toiminnan periaatteille, jollei halua välttämättä siirtyä vammaosiolle ulisemaan ja muistelemaan terveitä päiviä.

 

[Force]

Ei kait 30v pitäis vielä tuntua iän puolesta missään. Monilla saattaa olla 30:nä elämä stressaavampaa kuin 20:nä ja sen takia ei treenitkään kulje samalla tavalla.

 

[sketale]

25 vuotta puntteja nostanu ja aina ovat pudonneet. Mittarissa 40 ja ainoat asiat, jotka muistuttavat ajetuista kilometreistä ovat raudan keveys ja taito skipata treenit, jos siltä tuntuu. Silti olen mielestäni elämäni kunnossa. No joo, oisko penkkiykkönen pudonnut 10 kiloa - mistä tietää, kun ei tarvii enää koittaa. Muutama vuosi sitten kärsin motivaatiopulasta, kipeistä nivelistä ja roisista kainalohiestä, mutta nyt taas puntti maistuu. Ei se ikää katso. 30 jälkeen läskistä eroon pääseminen vaikeutui, mutta minkä iässä häviää, sen tiedossa voittaa. Ruokavalio on parantunut, liikkuminen lisääntynyt ja ennenkaikkea elämänilo ja positiivisuus ovat multiploituneet! Samalla innolla kirmaan puntille paskasissa verkkareissa kuin 20 v sitten. On vaarallista ajatella, että kaikki on turhaa jossain iässä. Ehkä inanen lisää työtä, mutta sehän se on parasta. Ja pakko muuten todeta kaikille, jotka punttihommia suunnittelevat tekevänsä +20 vuotta - lihashuolto ja venyttelu ei sittenkään ole vain homojen hommaa;)