Hyvinvointivaltion tarkastelua

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pååtta
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuohon nuorten pahoinvointiin liittyen:

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-...auta--he-syrjaytyvat-seuraavaksi/20111082/139

Pitää vain ylikouluttaa, ylikouluttaa ja ylikouluttaa, koska koulutus on suomalainen voimavara - tai oli ainakin Kekkosen ja Koiviston aikaan. Jotenkin selvä logiikka häviää tässäkin hyvinvointivaltion ideologialla, jonka mukaan isosta siivusta ikäluokkaa on tehtävä korkeakoulun suorittaneita. Myös joka pitäjään on saatava amk tai yliopisto aluepolitiikan vuoksi.

E: jäi sanomatta, että sen lisäksi, että saadaan liuta pettyneitä vähän alta kolmekymppisiä, saadaan myös iso lovi valtion lompakkoon.
 
Yksilön kannalta se nyt on aika se ja sama ylikoulutetaanko Suomessa vai ei. Jos haluat olla edes "mukana pelissä" jollain alalla niin sinun on pakko kouluttautua. Niin se vain on.

Ehkä tarkemmin pitäisi määritellä niitä aloja ja linjoja joille nuoria ohjattaisiin.

Mutta on sekin kyllä aika naiivia kuvitella, että Suomen talous pelastuisi sillä, että 70 prosenttia ikäluokasta ei kouluttautuisi.
 
Zimpanssi sanoi:
En nyt tiedä, että mistä tuo lainaus on, mutta minusta homma on ihan päinvastoin.

Yleensä ottaen meillä on liian helppoa. Ihmisen ei oikeasti tarvitse täällä Suomessa kamppailla eloon jäämisestä tms. Ihmiset (ja varsinkin miehet) ovatkin hieman hukassa, kun elämältä puuttuu suunta ja sellainen "ryhti". Ihminen on yleensäkin sellainen olento, että se on aina hieman tyytymätön ja se on hyvä, sillä näin kehitys jatkuu (ikuisesti?). Kun tässä ollaan vähän perustyydyttyneitä, niin hommasta puuttuu sellainen oikea meininki. Aletaan kitisemään turhasta.

Jos tarkastellaan hieman pitemmällä aikavälillä, niin tämä meidän sukupolvemme on ensimmäinen, jonka ei tarvitse tehdä edes fyysistä työtä. Ei meitä ole luotu tälläiseen elämään. Ihan oikeasti moni nuori poika pitäisi laittaa vaikka nyrkkeilyyn/vapariin tai laittaa muutamaksi viikoksi metsään ja pakottaa tuntemaan niitä oikeita tunteita.
Click to expand...

Huhhuh mitä skeidaa.

e. Jos vähänkin kelaa noita vaatimuksia minä nuorille asetetaan, ei voi mitenkään sanoa että nuorilla on liian helppoa. Kamppailu eloon jäämisestä, onko sinun vanhempasi joutuneen kamppailemaan eloon jäämisestään? Ryhti ja metsään viikoksi, sillä lähtee, jep jep.
 
Paras läppä oli, kun joku neuvos kirjoitti nykynuorien pullamössöydestä verraten omaan elämäänsä. Tämä oli vasta mediassa, joten varmaan joku muistaa.

Kaveri oli käynyt kahden vuoden koulutuksen opettajaksi. Kahden vuoden, siis kaksi (2) vuotta. Nykyisin et kahden vuoden opiskelulla valmistu edes logistiikka-alalle, samanlaiset ne ihmisen aivot kuitenkin ovat kun 50 vuotta sittenkin, vaatimukset vaan ihan eri sfääreissä. "Kyllä ennen oli ennen ja oltiin metsätöissä" blääh.
 
Kumpi on sitten rankempaa, löhötä vuosia koulussa mietiskellen jänniä vai mennä pystymetsästä luokan eteen pitämään tuntia? No siinä mielessä tuo ensimmäinen, että vuosien opiskelulla kyllä tehokkaasti vieraantuu siitä mitä työnteko on.
 
Kuka löhöää koulussa? Suurin osa tekee töitä ja opiskelee, itse opiskelen illat ja teen duunia päivät, eipä kauheasti jää aikaa löhöämiseen. Joku parin vuoden korkeakoulutus tuntuu lähinnä vitsiltä jonka yhteydessä "rankkuudesta" ei voi edes puhua.

e. Sitten kun vielä miettii miten nämä vanhemmat sukupolvet ovat rosvonneet kaikki edut eläkkeistä lähtien, on se välillä vaikea motivoitua.
 
Nykyajan ihmiset on liian herkkiä, itkee joka asiasta ja tarvii lääkkeitä ja psykiatrista hoitoa, vittu lämäri päähän ja eteenpäin. Fyysinen työ on ihan hyvä, jokaisen pitäisi tehdä sitä jonkin verran että pysyy todellisuus päässä. Katoin kerran dokkaria Japanista ja siinä näytettiin että eräissä kansainvälisissä isoissa firmoissa pomokin joutuu tunnin päivässä siivoamaan, se opettaa kuulemma nöyryyttä ja yhteishenki paranee. Ite ku olin ovella töissä jonkinlaisen tovin ni näki vuosi vuodelta minkälaiseksi ihmiset meni.
 
Zimpanssi sanoi:
Ihan oikeasti moni nuori poika pitäisi laittaa vaikka nyrkkeilyyn/vapariin tai laittaa muutamaksi viikoksi metsään ja pakottaa tuntemaan niitä oikeita tunteita.
Click to expand...

Eiks meillä oo armeija jossa joutuu metsään pariks viikoks ja ehkä vähän kamppaileekki? :D

Nykyihmisen suoriutumiskykyä ei mun mielestä voi verrata johonkin menneeseen, ainakaan kovin pitkälle.. Nykyään ei ehkä tartte tehdä fyysistä työtä, mut ajattelutyötä senkin edestä. Tukkimetsässä teit työtä sen minkä teit ja sitten menit himaan, ei tarvinnu miettiä enää työtä. Nykyään monet työt ovat sellaisia, että työpäivän jälkeen aivot raksuttaa edelleen niitä työjuttuja, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisikin. Palautuminen työpäivästä hidastuu aika paljon. Sain töissä tehdä jonku stressianalyysin missä mitattiin sykkeestä jotain arvoja ja niitä sitten analysoitiin, niin siinä näky melko selvästi että työpäivänä stressitaso oli paljon kovempi mitä vapaalla ja palautuminen unen aikana alko vasta paljon myöhemmin mitä vapaalla.

Tiivistettynä siis.. moni työ saattaa näyttää tosi helpolta kun istutaan vaan koneen ääressä ja naputellaan, mut todellisuudessa se on rankkaa mm. aivoille. En yhtään ihmettele että mielenterveys ongelmat olis lisääntyny nykyisen kaltaisen tietotyön yleistyttyä.
 
Sehän siinä onkin, nykyisin moni työ on sellaista että pelkästään pää rasittuu ja rasittuu ihan kohtuuttomasti. Fyysinen rasitus ja siitä palautuminen on ihan erilaista, pää ei lepää kun vaan istahtaa sohvalle. Stressi tapppaa.
 
rullaverho sanoi:
Yksilön kannalta se nyt on aika se ja sama ylikoulutetaanko Suomessa vai ei. Jos haluat olla edes "mukana pelissä" jollain alalla niin sinun on pakko kouluttautua. Niin se vain on.
Click to expand...
Niin on niin kauan kunnes pitäisi töitä saada. Nyt ei ole mitään järkeä olla kouluttautumatta, mutta jos koulutusmäärät asetettaisiin edes jotenkin työelämän kysynnän mukaan, olisi moni muu samalla viivalla.

Ehkä tarkemmin pitäisi määritellä niitä aloja ja linjoja joille nuoria ohjattaisiin.
Click to expand...
Juuri näin. Lukionkin opinto-ohjaus oli ihan paskaa. Opo ei osannut edes kertoa eri alojen työllistymistilanteesta sen enempää kuin oppilaitosten linjojen markkinointilehdessä luvattiin ja, että sairaanhoitaja saa työtä. Kunnon unelmahötöä. Omien empiiristen kokemuksien perusteella moni lähtee korkekouluun ihan vain sen vuoksi, koska se on ''normali'' elämänvaihe eikä parempaakaan tekemistä. Sitten valitaan vain joku trendikäs linja Porokäpälän amk:sta. (Myönnetään, että vähän omaa tulkintaa mukana, mutta näin suurissa raameissa).

Mutta on sekin kyllä aika naiivia kuvitella, että Suomen talous pelastuisi sillä, että 70 prosenttia ikäluokasta ei kouluttautuisi.
Click to expand...
Ei siitä ainakaan apua ole, että kalliita ammattilaisia valmistetaan kortistoon.

Jos korkeakoulutus olisi maksullista, niin paikkoja voisi olla niin paljon kuin kysyntää olisi, kun opiskelijalla olisi se riski, että investointi voi kusta nilkoille. Maksullinen koulutus ei muuten taas ole hyvä asia imo, joten mielummin suunniteltaisiin, mitä pitää kouluttaa ja kuinka paljon.
 
S-kolmonen sanoi:
Omien empiiristen kokemuksien perusteella moni lähtee korkekouluun ihan vain sen vuoksi, koska se on ''normali'' elämänvaihe eikä parempaakaan tekemistä. Sitten valitaan vain joku trendikäs linja Porokäpälän amk:sta.
Click to expand...

Mä oon huomannu vähän samaa.. Opiskelen nyt yliopistossa ja siellä moni tuntuu miettivän et onkohan tää sitä mitä mä ees haluan tehdä, mut opiskellaan nyt kun ei muuallekkaan päässy ja ei oo töitäkään.

Mun mielestä monille aloille esim. yliopistoon pitäs päästä vasta sit ku on työkokemusta. Itsellä sellanen tausta et oon käyny kauppaoppilaitoksen -> töihin -> amk -> töihin -> yliopisto. Töissä oon ollu melkein koko opiskeluajan myös opintojen aikana, poislukien kauppaoppilaitos. Hyvin on töitä irronnu aina, kun on hakenu "koulutusta" vastaavaa hommaa.. sit on ollu helppo hakee parempia töitä kun on taas valmistunu ja on jo jotain kokemusta. Samalla opiskelu on ollu mielekästä kun tietää et tää on se mitä mä haluun tehdä ja et nää opinnot auttaa mua taas parempiin hommiin sillä omalla alalla.

Kaikilla aloilla tää ei ehkä toimi, mut joillakin toimii.
 
Kyllä nää toimittajien jutut aina välillä jaksaa naurattaa/itkettää.

Ei mulla mitään sen rakentavampaa tähän ketjuun ole laittaa, mutta pistetään nyt muutama faktatieto.

"There is evidence from a broad panel of recent academic studies shows that there is a nonlinear relation between income inequality and the rate of growth and investment. Very high inequality slows growth; moderate inequality encourages growth. Studies differ on the effect of very low inequality. "
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Income_inequality_metrics#Inequality.2C_growth.2C_and_progress

Julkisista menoista työttömyyden takia menee 2% BKT:sta (vuosi 2008), kun taas vanhuuden hoitoon menee yli 9%. Avohoito- ja laitospalveluihin menee yhteensä 6%.
Lähde: http://www.stat.fi/til/jmete/2008/jmete_2008_2010-01-29_tau_001_fi.html

Omastakin mielestä voisi tuota ylikouluttamista jotenkin karsia. Yksi naurettava asia liittyen opiskelijoiden sosiaalietuuksiin; Opintotukien rajoittaminen tiettyyn määrään ei millään tavalla kannusta opiskelemaan enemmän, koska kun tukikuukaudet loppuu pääsee opiskelija sossun listoille ja sieltä saakin sitten huomattavasti enemmän rahaa.
 
Tässä mielenkiintoinen graafi:

Kuukausiansiot työnantajasektorin ja koulutusasteen mukaan vuonna 2009
pra_2009_2010-11-12_tie_001_fi_001.gif

http://www.stat.fi/til/pra/2009/pra_2009_2010-11-12_tie_001_fi.html

Hmm, miksi kuntapuolen työntekijät ovat näin eriarvoisia? Eikö tuloerojen kasvu ollut huono asia johon jopa valtiovalta veropolitiikallaan iskee? Miksi sitten kunnat toimivat päinvastoin ja kasvattavat tuloeroja enemmän kuin sekä valtio että yksityiset työnantajat?

"Suuri palkkaero muihin koulutusasteisiin selittyy kuntasektorilla osin sillä, että tutkijakoulutetuista suurin osa on lääkäreitä tai korkeamman asteen oppilaitosten opettajia, joilla palkka on suhteissa muihin kuntasektorin ammatteihin korkea. "

Lääkärit on ylipalkattuja, se on ollut pitkään tiedossa. Mutta mitä ovat nämä kunnalliset korkeammat oppilaitokset? AMK? Tarvii alkaa katsella opettajan hommia...
 
rullaverho sanoi:
Yksilön kannalta se nyt on aika se ja sama ylikoulutetaanko Suomessa vai ei. Jos haluat olla edes "mukana pelissä" jollain alalla niin sinun on pakko kouluttautua. Niin se vain on.

Ehkä tarkemmin pitäisi määritellä niitä aloja ja linjoja joille nuoria ohjattaisiin.

Mutta on sekin kyllä aika naiivia kuvitella, että Suomen talous pelastuisi sillä, että 70 prosenttia ikäluokasta ei kouluttautuisi.
Click to expand...
Minusta ainakin on haastakausta että ennen (suuret ikäluokat) sihteeri/Johdon Assistentti oli käynyt kauppaopiston ja oli merkonomi. Nyt pitäisi olla vähintään tradenomi, eli aivan perustyöhön valmistutaan n.25-vuotiaana. Niin, ja toisin kuin merkonomi, niin tradenomi ei ole tyytyväinen assarin paikkaan.

Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön jenkkien systeemi jossa se tutkinto jolla haetaan työelämään olisi yliopistotasolla kandidaatti ja maisteri olisi poikkeuksellinen. Siinä säästyisi jo paljon aikaa ja rahaa kaikilta.

Zimpanssi: Et kai kuvittele että vanhempiesi sukupolvi teki kovaa duunia? Heidän vanhempansa tekivät, mutta kyllä pahin pullamössö on siellä edellisessä ikäluokassa.
 
Luinpa tämän ketjun läpi, kun tuli tuolla maahanmuuttoketjussa innostuttua veroasioista. Tuli tässä mieleen sellainen asia, hyvinvointivaltioon liittyen, että kun nyt jossakin vaiheessa ollaan menossa sitä tasaverotusta kohti, niin eikö samalla pitäisi muokata myös sosiaaliturvaa kohti kansalaispalkkaa? Tällöinhän kaikki saisivat rahan, jolla juuri tulee itsenäisen elämän kanssa toimeen ja jokainen tehty työtunti olisi ylimääräistä tuloa. Ei tarvitsisi miettiä sosiaalietuuksien menetyksiä ja voisi ottaa lyhyitäkin työpätkiä vastaan huoletta. Byrokratia myös vähenisi tuntuvasti ja säästöjä tulisi kun turhat paperinpyöritäjät saataisiin pois palkkalistoilta. Huono-osaisten ei tarvitsisi myöskään nöyristellä sosiaaliluukulla, jolloin kenenkään ei tarvitsisi hävetä osaansa (oletan, että ne, jotka eivät pummeja ole, eivät pidä tilanteestaan eivätkä sen muille myöntämisestä).

Opiskelijoiden kannalta tämä olisi kyllä vähän kaksiteräinen miekka, sillä toisaalta he voisivat keskittyä kansalaispalkan turvin täysipainoisesti opiskelemaan kun töitä ei tarvitsisi välttämättä tehdä pärjätäkseen (ainakin jos ei opintolainaa ota) ja opiskeluajat ehkä lyhenisivät, mutta toisaalta kansalaispalkka ei pakottaisi ketään valmistumaan nopeasti, joten opintoajat voisivat venyä.

Mikä myöskään sanoo, että työajan pitäisi olla se 8 tuntia? Miksei osasta työpaikkoja voida tehdä vaikka 4 tunnin vuoroja? Tällöin he, joilla ei suurta kunnian- ja rahanhimoa ole, voisivat tehdä sen määrän töitä, jolla tulee toimeen ja saa rahaa kulutukseenkin. Tämä houkuttelisi ja ennenkaikkea helpottaisi niidenkin elämää, joilla on jaksamisvaikeuksia, mutta työhaluja. Kompensoituisiko kansalaispalkan kustannuksia sillä, että palkattaisiin 8 tunnin päivälle 2 ihmistä 1:n sijaan? Työnantajan palkkakustannukset ainakin pysyisivät samana, lisäksi sairastapauksissa ei menetettäisi kuin puolen päivän panos, joka alentaisi niitä kustannuksia. Tasaveron kyseessä ollessa niille, jotka haluaisivat enemmän töitä tehdä, ei tulisi ylimääräistä verorasitetta kuten nyt ja ne, jotka haluavat vain elää ja tulla toimeen, osallistuisivat kuitenkin kustannuksiin enemmän kuin nyt kun eivät pelkästään siipeilisi sosiaalituilla.

Ajatuksia?
 
^ Varmasti olisi monelta osin aika toimiva ratkaisu, mutta aika helvetin paljon saisi säästöjä tulla, jotta moinen kannattaa. Jos mietitään kansalaispalkaksi vaikka semmoista 400e/kk niin kustannuksia tulisi vajaa 25 miljardia vuodessa. Valtion tulot ovat reilu 40 miljardia.
 
Integrandi sanoi:
^ Varmasti olisi monelta osin aika toimiva ratkaisu, mutta aika helvetin paljon saisi säästöjä tulla, jotta moinen kannattaa. Jos mietitään kansalaispalkaksi vaikka semmoista 400e/kk niin kustannuksia tulisi vajaa 25 miljardia vuodessa. Valtion tulot ovat reilu 40 miljardia.
Click to expand...

Kävin tuossa katselemassa valtion talousarvioesitystä vuodelle 2011 ja sieltä jos yhdistellään nykyisiä menoja, kuten: opintotuki 0,94 mrd, perhe- ja asumiskustannukset 2,4 mrd, työttömyysturva 1,9 mrd, kansaneläkkeet? 3,55 mrd, yhteensä siis 8,79 mrd euroa. Ei vielä paljon mitään siis. Mistä sitten niitä säästöjä? Ainakin niistä kelan ja työkkärin byrokratiavähennyksistä hieman tulisi, maataloustukea voidaan supistaa, kehitysavusta hieman, Eu-maksuista myös. Paljonko sitten saataisiin muualta?

Tämä perustulo tarkoittaisi sitten myös sitä, että työmarkkinoita olisi pakko vapauttaa. Itse en hyväksy demarinäkemystä, että perustulo aiheuttaisi syrjäytymistä, vaan ne, jotka syrjäytymisvaarassa ovat, syrjäytyvät oli sosiaaliturva millainen tahansa. Pakkokeinot kun eivät tällaisiin ihmisiin tehoa, parempi olisi käyttää porkkanaa, jolla pienelläkin työsuorituksella on positiivinen vaikutus tuloihin. Nykyään näin ei ole.

Edit: Tuo perustulon porrastaminen pienentäisi kokonaiskustannuksia. Jossain mallissa 1100 euron kuukausitulojen jälkeen perustulo loppuisi ja sen yli menevistä tuloista maksaisi tasaveroa. Pääkaupunkiseudulla kyllä tuollainen ei vielä elämiseen kauheasti riitä, mutta...
 
Back
Ylös Bottom