Hyvinvointivaltion tarkastelua

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pååtta
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nykyisin esim lapsilisä ekasta on sen ~100e per mukula, neljännen jälkeen 180e. Yksinhuoltajalle lisäksi 46e ekstraa joka ikisestä. Ehkä kansalaispalkan voisi vähintään puolittaa alaikäisiltä kuitenkin... Vanhuksilla se korvaisi kansaneläkkeen joka on 600e.

Homman clue olisi siinä, miten verot / kansalaispalkka porrastetaan ettei taas jouduta siihen noidankehään että duunia ei kannata tehdä koska loisimalla saa enemmän handuun. Aika pitkälti on selvä että vähimmäispalkkoja ei voine älyttömästi nostaa, joten ei auta kannustusloukkuun kuin tukiautomaatin leikkaaminen.

"Vuonna 2007 Suomessa maksettiin veroja yhteensä noin 77 miljardia euroa." http://fi.wikipedia.org/wiki/Vero

25mrd kansalaispalkkaan niin jäisi vielä 50 miljaardia sairaanhoidon, koulutuksen ja byrokratian pyöritykseen.

Julkisen sektorin työntekijämäärä on vajaa miljoona (700 000 - 900 000 lähteestä riippuen) joiden palkat menee joka tapauksessa verorahoista. Eläkeläisiä on toinen miljoona. Eli 400 euron kansalaispalkkaan ei menisikään enää kuin vajaa 15 miljardia. Ja tuostakin voisi vielä vähentää alaikäisten osuutta... ja tietysti palkansaajilta tuo nyhdettäisiin joko veroina tai kansalaispalkan leikkauksena.
 
D.Yates sanoi:
Nykyisin esim lapsilisä ekasta on sen ~100e per mukula, neljännen jälkeen 180e. Yksinhuoltajalle lisäksi 46e ekstraa joka ikisestä. Ehkä kansalaispalkan voisi vähintään puolittaa alaikäisiltä kuitenkin... Vanhuksilla se korvaisi kansaneläkkeen joka on 600e.

Homman clue olisi siinä, miten verot / kansalaispalkka porrastetaan ettei taas jouduta siihen noidankehään että duunia ei kannata tehdä koska loisimalla saa enemmän handuun. Aika pitkälti on selvä että vähimmäispalkkoja ei voine älyttömästi nostaa, joten ei auta kannustusloukkuun kuin tukiautomaatin leikkaaminen.

"Vuonna 2007 Suomessa maksettiin veroja yhteensä noin 77 miljardia euroa." http://fi.wikipedia.org/wiki/Vero

25mrd kansalaispalkkaan niin jäisi vielä 50 miljaardia sairaanhoidon, koulutuksen ja byrokratian pyöritykseen.

Julkisen sektorin työntekijämäärä on vajaa miljoona (700 000 - 900 000 lähteestä riippuen) joiden palkat menee joka tapauksessa verorahoista. Eläkeläisiä on toinen miljoona. Eli 400 euron kansalaispalkkaan ei menisikään enää kuin vajaa 15 miljardia. Ja tuostakin voisi vielä vähentää alaikäisten osuutta... ja tietysti palkansaajilta tuo nyhdettäisiin joko veroina tai kansalaispalkan leikkauksena.
Click to expand...

Täytyy nyt muistaa, että kunnat veivät tuosta 77 miljardin potista 16-17 miljardia. Se on yksi tasaverotuksen ongelmista, että miten määritellään silloin kunnallisvero, se kun vaihtelee 5 prosenttiyksikön haarukassa. Annetaanko kuntien kilpailla veroprosentilla vai ei?
 
Vasemmisto ja julkisella sektorilla työskentelevät virkamiehet kärsisivät, jos sosiaalitukijärjestelmää uudistettaisiin yksinkertaisemmaksi. Ei ihme, ettei heiltä löydy halukkuutta lähteä toimeenpanemaan tai edes suunnittelemaan nykyisten kannustinloukkujen, luukkurallien ja päällekäisyyksien vaihtamista paljon halvempaan ja yksinkertaisempaan. Oikeastaan suuri osa kansasta ei varmaan edes tiedä kanslaispalkan/perustulon ideaa tai potentiaalia. Paradoksi tässä on se, että varsinkin kaikista pienituloisimpien etujen valvojat suhtautuvat passiivisesti tai kielteisesti perustuloon, vaikka se juuri olisi heidän äänestäjien edun mukaista. Nykyisenlainen ''hyvinvointivaltio'', joka rakentuu laholle pohjalle, taitaa olla ainoa ajattelutapa.
 
Laskin, että jos jokaisella 20-vuotiaalle ja vanhemmalle maksettaisiin 500 euroa kuukaudessa perustuloa, tekisi se 24,7 miljardia euroa vuodessa. Perustulo voitaisiin maksaa kaikille täysi-ikäisille, löysin vain helpommin päälle 20-vuotiaiden suomalaisten määrän. Joka tapauksessa, perustulo kaikille täysi-ikäisille suomalaisille olisi alle 30 miljardia erkkiä vuodessa. Tuon 30 miljardin euron keräämiseen tarvittaisiin 16-17 prosentin veroaste, mistä olisi vielä jonkun verran varaa paisuttaa muihin julkisiin tehtäviin - kummiskin niin, että varmaan nykyisestä 43 prosentista jäätäisiin reilusti alle. Asiahan ei näin yksinkertainen ole, mutta jotain big picturea yritän luoda.
 
Kannattaa tutustua:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionaalinen_finanssi

Funktionaalinen finanssi on keynesiläisen taloustieteilijän Abba P. Lerner kehittämä taloustieteen teoria, joka perustuu kansantalouden kokonaiskysynnän ja chartalismin käsitteisiin.

Sen mukaan valtion tulisi suunnitella finanssipolitiikkansa saavuttaakseen määritellyt tavoitteet, kuten talouskasvun, täystyöllisyyden ja alhaisen inflaation.

Periaatteet

Funktionaalisen finanssiajattelun taustalla olevat periaatteet voidaan tiivistää näin:[1]

* Hallitusten tulee puuttua talouden toimintaan; talous ei ole itsesäätelevä.

* Ensisijainen taloudellinen päämäärä tulisi olla kukoistavan talouden turvaaminen.

* Raha on valtion luomus; sitä täytyy hallita

* Finanssipolitiikan ohjaava voimana tulisi olla sen vaikutus talouteen ja budjettia tulisi hallita sen mukaisesti, eli budjettin tasapainotus ei ole itsessään tärkeää.

* Budjettimenot tulisi asettaa halutun taloudellisen toimeliaisuuden tason mukaan, ja veroja tulisi kerätä niiden taloudellisten vaikutusten vuoksi eikä valtion tuloja varten.

* Tasapainotetun talouden periaatteet soveltuvat yksityisektorin toimijoille. Niissä on järkeä kotitalouksille ja yrityksille mutta ne eivät sovellu itsenäisille valtioille jotka kykenevät julkaisemaan omaa valuuttaa.

Finanssipolitiikan säännöt

Lernerin mukaan finanssipolitiikkaa tulisi ohjata kolme sääntöä:

* 1. Hallituksen tulee ylläpitää järkevää määrää kokonaiskysyntää kaikkina aikoina. Jos kokonaiskysyntä on liian pientä ja siksi on liiallista työttömyyttä, hallituksen tulee alentaa veroja tai lisätä omaa kulutustaan. Jos kokonaiskysyntää on liikaa, hallituksen tulee torjua inflaatiota vähentämällä omaa kulutustaan tai lisäämällä verotusta.

* 2. Lainaamalla rahaa kun se haluaa nostaa korkotasoa ja takaisinmaksamalla velkojaan silloin kun se haluaa laskea sitä hallituksen tulisi ylläpitää korkotasoa joka aikaansaa optimaalisen määrän investointeja.

* 3. Vaikka jompikumpi edellisistä säännöistä olisi ristiriidassa tasapainotetun talouden, budjettitasapainon tai velkaantumisen rajoittamisen tavoitteiden kanssa, niillä ei ole merkitystä. Valtion rahapainon tulee painaa kaikki rahat joita tarvitaan tavoitteiden 1. ja 2. saavuttamiseksi.

Käyttöhistoria

Lernerin ideat olivat laajimmin käytössä toisen maailmasodan jälkeisen talousbuumin aikana 1950-1973, jolloin niistä tuli oppikirjaesimerkki keynesiläisestä taloustieteestä ja myös talouspolitiikan perusta. Joten kun keynesiläinen politiikka tuli arvostelun kohteeksi 1960-luvun lopussa ja 70-luvun alussa Lernerin ideat funktionaalisesta finanssista olivat kovimman arvosteluryöpyn kohteena.

Funktionaalinen finanssi menetti suosionsa politiikan perustana koska se ei näyttänyt johtava haluttuihin lopputuloksiin. Erityisesti tavoitteeksi valittu kolmen prosentin työttömyysaste ja alhainen inflaatio vaikuttivat mahdottomilta saavuttaa yhtäaikaisesti. Lernerin oppi funktionaalisesta finanssista ei kerro mikä on alhaisin työttömyysaste joka voidaan inflaatiota kiihdyttämättä saavuttaa, eikä sitä mitä pitäisi tehdä jos molempia, alhaista inflaatiota ja työttömyyttä ei voida saavuttaa.

Lerner tunnusti nämä puutteet ja kehitti makrotaloustieteen teoriaansa käsittämään moninaiset tasapainotilat ja tarjontapuolen inflaation. Mutta siihen mennessä keynesiläinen taloustiede oli jo pudonnut pois valtavirrasta.
Click to expand...

Voin luvata, että voi opiskella maisterin tutkinnon kansantaloustieteestä eikä ikinä kuule edes em. herran teoriasta (pl. Marshall-Lerner ehto). Niin sisäänpäinkääntynyttä on moderni taloustieteen opetus.

Ja herran taustasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Abba_P._Lerner

Abba Ptachya Lerner (28. lokakuuta 1903 – 27. lokakuuta 1982) oli yhdysvaltalainen keynesiläinen taloustieteilijä.

Lerner syntyi lokakuussa 1903 Bessarabiassa (sijaitsee nykyään Ukrainassa ja Moldovassa). Hän kasvoi juutalaisperheessä joka muutti Isoon-Britanniaan kun hän oli kolme vuotta vanha. Lerner varttui Lontoon East Endissä. Kuusitoista vuotta täytettyään hän työskenteli koneistajana, opettajana heprealaiskoulussa ja yrittäjänä. Hän aloitti opiskelut 1929 London School of Economicsissa, jossa hän opiskeli Friedrich Hayekin alaisuudessa. Puolen vuoden jaksolla Cambridgen yliopistossa 1934–1935 hän tutustui Keynesiin. Lerner avioitui Alice Sendakin kanssa 1930 ja he saivat kaksi lasta, Marionin and Lionelin 1932.

Vuonna 1937 Lerner muutti Ykhhdysvaltoihin, missä hän ystävystyi älyllisten vastustajiensa Milton Friedmanin ja Barry Goldwaterin kanssa.
Click to expand...
 
Toi kansalaispalkka on ihan hyvä idea. Saatais kyllä kaikki sosiaalityöpaikat pois. Koska nythän tavallaan on tavallaan työttömille kansalaispalkka. Olisi mielenkiintoista jos tuo otettaisiin käyttöön Suomessa.
 
Teinpä tuossa vielä pienen katsauksen. Jos ajateltaisiin perustulo sillä tavalla, että nykyiset lapsilisät, jotka ovat maksimissaan n. 180 euroa kuukaudessa, korvattaisiin 200 euron perustulolla, tulisi noin miljoonan alle 17-vuotiaan kustannuksiksi 2,4 mrd. Sitten jos siitä ylimenevien veronmaksajien osalta perustulo porrastettaisiin siten, että 1100 euron yhteistuloihin asti saisi perustuloa vaikka 500 euroa kuukaudessa. Näitä alle 13 200 vuodessa tienaavia on 2009 ollut karkeasti 1,4 miljoonaa. Tällöin maksimikustannus olisi 8,4 mrd, siis jos ihan kaikki saisivat sen 500. Yhteensä siis perustuloon pitäisi varata maksimissaan noin 11 miljardia euroa. Itse asiassa tästä laskusta uupuu 500 000 ihmistä, mutta jos lasketaan heidätkin mukaan, niin ei siltikään mennä kuin 18 miljardiin (kuin :D ). Tämä siis todella karkeasti laskettuna, kun laskin alle 17-vuotiaat ja veronmaksajat eri kategorioihin.
 
Jukkah sanoi:
Toi kansalaispalkka on ihan hyvä idea. Saatais kyllä kaikki sosiaalityöpaikat pois. Koska nythän tavallaan on tavallaan työttömille kansalaispalkka. Olisi mielenkiintoista jos tuo otettaisiin käyttöön Suomessa.
Click to expand...

Minäkin olin aluksi kansalaispalkkaa vastaan, kun siitä tuli heti prekariaatit (vai mitä ne nyt oli) mieleen. Mutta kun sitä olen nyt miettinyt, niin se voisi olla ihan hyvä idea. Meillä on nyt aivan liikaa kaikkea byrokratiaa, joka vain hidastaa toimintaa ja on kallista.

Minusta Suomen yksi suurimpia ongelmia on (kiristyvä) verotus. Ongelmana on että hyvätuloiset palkansaajat, jotka ovat sitä tuottavinta porukkaa ovat tässä järjestelmässä väliinputoajia. Jos oletetaan, että olet vaikka kovapalkkainen insinööri niin aika nopeasti olet Suomessa saavuttanut sellaisen tulotason, jolloin lisäraha palkkana ei olekaan enää motivoivaa. Tällöin yrität päästä osakkaaksi, jolloin saisit osan tuloista osinkona tai sitten alat tekemään lyhyempää työpäivää tai alat tekemään jotain muuta kuin sitä työtä jossa olet tuottavimmillasi (esim. et tee enää ylitöitä vaan alat vaikkapa nikkaroimaan kotonasi tms). Jos meillä olisi samanlaista työvoimaa ja/tai työttömyyttä helvetisti, niin tässä ei olisi ongelmaa vaan joku toinen tekisi duunit. Mutta kun ongelma on, että ne parhaat ovat parhaita ja vain he pystyvät siihen tuottavuuteen mitä tekevät. Lopputulemana tässä on se, että parhaista ei saada parasta tehoa irti ja se syö kilpailukykyä.
 
Valtiolla liksat nousee kaksinkertaista vauhtia yksityiseen puoleen verrattuna. Helppohan siinä on palkkoja nostella, sen kun otetaan lisää velkaa. Repikää siitä kestävyysvajetta.

Valtion palkansaajien ansiokehitys on ollut aivan omassa luokassaan muihin verrattuna viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuosina 2008-2010 ansiot nousivat valtiolla nimellisesti 16,6 prosenttia ja reaalinenkin nousu oli 11,2 prosenttia.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan tammikuussa julkaiseman raportin mukaan myös kunnissa ansiot ovat nousseet nopeammin kuin yksityisellä sektorilla.

Kunnissa reaalipalkkojen nousu kolmessa vuodessa yltää 7,3 prosenttiin.

Raportin mukaan yksityinen sektori ei ole alkuunkaan pärjännyt palkkakilpailussa, vaan julkinen sektori on pysytellyt sitkeästi palkkajohtajan roolissa. Reaaliansioiden muutos yksityisellä puolella on jäänyt 6,7 prosenttiin.
Click to expand...

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110259021
 
D.Yates sanoi:
Valtiolla liksat nousee kaksinkertaista vauhtia yksityiseen puoleen verrattuna. Helppohan siinä on palkkoja nostella, sen kun otetaan lisää velkaa. Repikää siitä kestävyysvajetta.



http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110259021
Click to expand...

Huhhuh.... Ei helvetti. Oon kyllä aina pitäny "lakisääteistä" palkankorotusta älyttömänä. Joku roti noihin pitäis saada. Ei ihmejuttu, että Finnair sanoo irti 450 henkilöä, kun kiinalaiset lentää 10xkertaa halvemmilla palkoilla. Kilpaillaan sitten siinä.
 
Ja lisää, eihän tätä uskoisi todeksi ellei olisi mustaa valkoisella. Kunnan työntekijät ovat tämän maan palkkajohtajia. Suurituloisimpien top10:een ei mahdu muita kuin kunnan palkkalistoilla olevia.

Lääkärien lisäksi hyville ansioille pääsevät eri alojen johtajat – myös kunnista ja kuntainliitoista. Heidän kuukausiansionsa liikkuvat 6000–10 000 eurossa.
Kaupunginjohtajat saavat keskimäärin 8 460 euroa kuussa, maakuntajohtajat 8 576 euroa kuussa, sairaanhoitopiirin johtajat 8914 euroa kuussa ja isojen kaupunkien apulaiskaupunginjohtajatkin 8 645 euroa kuussa.

Yksityisen sektorin johtajista pankinjohtajat tienaavat keskimäärin 7 271 euroa, teollisuuden lakijohtajat 7 703 euroa sekä palvelualojen osto- ja myyntijohtajat 6 100 euroa.

Valtion palkka-aatelia ovat muun muassa laamannit (7 263 euroa), verojohtajat (6 750 euroa) ja everstit (6 450 euroa)

Likelle pääsevät myös lennonjohtajat 5 961 eurollaan ja duunareiden palkka-aatelia edustavat ahtaajat 3 981 eurollaan.
Click to expand...

http://www.taloussanomat.fi/tyomark...lkat--katso-parjaatko-vertailussa/20108646/12
 
Limited edition sanoi:
Täytyy nyt muistaa, että kunnat veivät tuosta 77 miljardin potista 16-17 miljardia. Se on yksi tasaverotuksen ongelmista, että miten määritellään silloin kunnallisvero, se kun vaihtelee 5 prosenttiyksikön haarukassa. Annetaanko kuntien kilpailla veroprosentilla vai ei?
Click to expand...

Tuo kuntien verotusjärjestelmä on toinen asia joka pitäisi remontoida. Nyt kunnilla ei ole mitään syytä parantaa tehokkuuttaan tasausjärjestelmien takia. Hyvin asiat hoitaneet kunnat maksavat "sakkoa" huonosti asiansa hoitaneille kunnille joiden taas ei kannata laittaa talouttaan kuntoon, koska silloin he menettäisivät tukia.

Helsingin vero% olisi 2-3% pienempi jos tasauksia ei maksettaisi. Kunnilta voisi hyvin vähentää vastuita, onko järkeä pitää julkisilla verovaroilla jäähalleja joka kirkonkylässä? Tai onko oikeasti järkevää, että Helsingissä on kirjastot joka kadun kulmassa? Täältä saisi kovat säästöt.
 
Toi kuntatyöntekijöiden korkea tulotaso johtuu nähdäkseni siitä, että noin 1950-1990, kun oli käytännössä jatkuvaa nousukautta ja suurin osa virkamiehistä, poliitikoista ja äänestäjistä oli ns. suurten ikäluokkien edustajia, he tietenkin säätivät tupoilla ja muulla konsensuksella itse itselleen nousevan tuloautomaatin, eli lakisääteiset palkankorotukset, jotka napsahtelevat automaattisesti tiettyjen työvuosien jälkeen. Ihan kätevää, mutta nykyään tärkein kysymys lienee se, miten tuon typeryyden saisi purettua. Ounastelen, ettei yhtään mitenkään ainakaan niin kauan, kun suuret ikäluokat edelleen muodostavat ylivoimaisesti suurimman osuuden äänestäjistä. Poliitikoista varmaan suuri osa tietää, mitä pitäisi tehdä, muttei voi niin tehdä, koska ei tulisi enää ikinä uudelleenvalituksi (erityisesti keskusta ja demarit, myös osittain kokoomus ja jos nyt persut kasvavat, niin heti ekalla hallituskaudellaan kohtaavat tämän saman ristiriidan).
 
narrisonford sanoi:
Kannattaa tutustua:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionaalinen_finanssi



Voin luvata, että voi opiskella maisterin tutkinnon kansantaloustieteestä eikä ikinä kuule edes em. herran teoriasta (pl. Marshall-Lerner ehto). Niin sisäänpäinkääntynyttä on moderni taloustieteen opetus.
Click to expand...

On muuten tismalleen näin. Uusinta ja hienointa makroa on Romerin lyhyen tähtäyksen malli ja mm. rationaalisilla odotuksilla täydennettyjä (neo)Keynesiläisiä malleja vain sivutaan pikkuisen. Kyllä neoklassinen on valtavirtaa Suomessakin (ja Tampereella!). Behavioraalinen suuntaus pyrkii vähän täydentämään klassisia malleja - vaikka perusmallien kritiikki voi olla aika voimallista - ja olisi oiva lisä julkistalouden puolelle. Meillä täällä on kurssitarjonta nyt taas niin kiven alla ettei maisteriopinnoissa edes ole julkistaloutta, vaikka sen pitäisi olla ko. opiston nimenomainen vahvuus...
 
Jos talous ei olisi itsesäätelevä jollain tasolla niin markkinatalous ei voisi toimia. Samoin nuo puheet, että budjetien ei tarvitse olla tasapainossa, ovat täyttä roskaa. Pitkällä tähtäimellä niitten aina oltava, jos valtio velkaantuu nopeammin kuin tulot kasvavat niin se on konkassa käytti omaa rahaa tai ei.
 
Back
Ylös Bottom