Huolissaan laihduttajista

Markku Tikka

ProTrainer.fi
AMMATTILAINEN
Liittynyt
8.3.2007
Viestejä
3 575
Heips,

Kertokaapa nyt joku sosiaaliseen käyttäytymiseen perehtynyt, että mistä syystä tällainen "kidutan itseni laihaksi" -ajattelumalli on tässä vuoden vaihteen paikkeilla voimistunut siinä määrin mitä sitä nyt on havaittavissa?

Isot satakiloiset äijät syövät 1500 kcaloria päivässä ja puolta pienemmän naiset eivät käytännössä syö oikeaa ruokaa enää ollenkaan, vaan pelkästään jotain pussikeittoja ja patukoita. Ylipäätään terveyden kannalta välttämättömien ravinteiden yms. saamiseksi yleisesti pidetään 1200 kcalorin alarajaa, jonka jälkeen alkaa kaikki mahdolliset puutosoireet eskaloitua.

Meikäläiseen valmennuksen tarpeessa olevien yhteydenottojen sekä Pakkotoistolla tuoreiden kirjoittajien ruokavaliokysymyksistä on tänä vuonna / vuoden vaihteen paikkeilla selvästi aikaisempaa enemmän tullut esille juuri tällainen aivan älyttömien kitulaihdutusruokavalioiden toteuttaminen. Olen tätä vuosia tehnyt, joten toki ennenkin on vastaan tullut ihmisiä, jotka ovat ehtineet oman aineenvaihduntansa tappamaan kitudieetillä, mutta ei tällaista MÄÄRÄÄ kuin nyt.

Onko tämä vain tätä vallitsevaa "kaikki-heti-nyt" -nykymenoa, että jos 500kcal alle kulutuksen syöminen on hyvä asia, niin 1000kcal on parempi. Ja jos 1000kcal on parempi, niin mitä saisikaan aikaan, kun syö 1500kcal miinuksen puolella. Jos lähtöpainosi ei ole 200kg ja et asu "fat campilla" niin älä odota laihtuvasi 5kg viikossa, vaikka Suurin Pudottaja -ohjelmassa niin tehdäänkin.

Uskokaa pois, että tässä asiassa enempi ei ole parempi. Toki reilusti alle kulutuksen syömällä hetken aikaa paino putoaa ja nopeasti putoaakin. Ja se jos mikä ruokkii jatkamaan kyseistä järjettömyyttä. Mutta myös seinä tulee vastaan nopeasti ja kun niin käy, ei ole oikeastaan mitään enää tehtävistä jatkuvan kehityksen eteen, kun aineenvaihdunta on jo leikannut kiinni.

Ja sitten ihmetellään, kun alkaa syödä taas ihmismäistä määrää ruokaa, että kun kaikki läski tulee takaisin. Totta kai se tulee, kun aineenvaihdunta käy hitaalla ja sama ruokamäärä mikä ennen olisi ollut sopivasti, on nyt selvästi yli kulutuksen. Ja hetken päästä ollaan taas samassa pisteessä kuin mistä aloitettiin tai mahdollisesti vähän vielä ylipainoisempia. Ja sitten sama alusta uudelleen, vai?

Maltti on valttia ja mitä pysyvämpään lopputulokseen haluaa, niin sitä maltillisemmin tulee laihtumispyrkimyksissään edetä. Ottakaa asioista selvää, lukekaa Pakkista, kysykää kaverilta, konsultoikaa asiantuntijaa, ostakaa kirja… ihan mitä vaan, mutta tunnistakaa tilanteenne älkääkä uhratko aineenvaihduntaa laihuuden ihannoinnin alttarilla.

sacrificial-stone.gif


MT
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kai se on se ku nykyään kaikki pitää vetää niin överiks. Ja nopeemmin jne. Totahat tulee telkkarista joka päivä, kisa mis joku voittaa ku on paras ja nopein. Ei nää 6kk possusta rantakondikseen ainakaan heikkopsyykkeisiä ihmisiä auta paranemaan yhtään. Sit sairastutaan syömishäiriöihin ja tulee vammoja, kun ei rauhassa osata ja opiskella asioita ja sitten tehdä.
 
Hyvää tekstiä ja olen itsekkin tuota aivan samaa asiaa miettinyt. Ravintovalmennuskyselyitä tulee nykyisin ihmisiltä joita en vain yksinkertaisesti voi ottaa asiakkaaksi kun lähtökohdat ovat jo sellaiset että tiedän ettei hommasta voi tulla mitään. Nopeasti katsastamalla nämä ovat aika pitkälle 90-luvun alussa syntyneitä nuoria miehiä ja naisia, jotka ovat ehkä muutenkin omaksuneet kasvatuksessa kaikkiheti-asenteen eikä mitään haluttaisi odotella. Haluaisin auttaa ihmisiä parempaan terveyteen mutta aika paljon tulee vastaan juuri tuollaista ihannointia nopeaan painonpudotukseen, johon varmasti osan syynsä sysäävät myös TV:stä tulevat laihdutus-realityt ja ostostv:n ihmelaitteet ja pillerit. TV:n osalta monet kuitenkin unohtavat että juuri jossain suurimmassa pudottajassa asutaan ja treenataan kokopäivätyömäisesti ja se mitä suuhun laitetaan on käytännössä 100% jonkun muun määrittelemä määrä ja laatu, kotona tähän aika harva kuitenkaan pystyy.

Maltti on valttia painonpudotuksessa ja täydellisen elämäntapamuutoksen tekeminen ei tapahdu siten että 1.1 heitetään kaikki vanhat tavat romukoppaan ja aletaan syömään tiukan ruokavalion mukaisesti ja aletaan treenaamaan 5 kertaa viikossa kun aiemmin vielä syötiin mitä sattuu ja ei liikuttu. Muutosta pitäisi lähteä tekemään pala kerrallaan ja rauhalliseen tahtiin, luottaen siihen valmentajan osaamiseen asiasta.
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288530756595.html

Supermies on syyllinen. Helvetin Clark. Itse uskon, että ympäristön paineet, erilaiset "asiantuntijat" roskalehdissä (jotka siis saavat oikeasti paljon enemmän palstatilaa kuin oikeat asiantuntijat) jotka rummuttavat pikadieeteistä, sekä julkkismaailma joka ihannoi laihuutta on tämän takana. Ihmisillä ei ole aikaa mihinkään, koska suorituspaineet ovat niin kovat. Kaikkimulleheti jne. Erilaiset otsikot, kuten "näin pudotat 5 kiloa kahdessa viikossa" lisäävät vain vettä myllyyn.

Ihmisillä ei ole terveydenlukutaitoa eikä ymmärrystä, että jos läskiä kerätään 10 vuotta, ei sitä poisteta alle vuoteen. Kukaan ei näissä roskalehdissä kerro, että fitness-vartaloa harva tekee alle 2-3 vuodessa.

Onneksi maailmalla on malleja kuten Kate Upton, joka muistuttaa meitä, että kitudieettejä ei tarvita että ollaan ihania.

Kate-Upton-114.jpg
 
Tätä keskustelua voisi muuten laajentaa hieman myös näiden laihduttajien treenaamiseen kanssa. Itse olen huomannut että myös treenaamisen saralla näin tammikuussa ollaan kanssa ihan kujalla. Joka vuotinen keskustelu meidän salilla on että miksi ei ole sitä tätä laitetta kun se näytti niin helpolta netissä tai töllössä. Samoin joka vuosi samat mammat istuvat reidenloitontaja koneessa ja tekevät sillä samalla painolla kuin vuosi sitten tammikuussa. Ainut mikä on muuttunut niin oma paino isommaksi.
 
Toinen mikä tekee pahaa on muodikkaaksi tullut erinäisten rasvanpolttajien tms. käyttö, joka nyt ei edesauta paljoa, jos ei muuten ole perushommat hallussa. Huonon ravintopuolen oireet vaan pahenee jos mättää nappeja silmät kiiluen. Itselle ainakin tuli juttu kantapään kautta tutuksi ja nyt äärimmäisen skeptisesti selvitän mahdolliset hyödyt itselle ennen kuin edes mietin ostoaikeita.
Tietty lisäravinnemarkkinat tykkää tilanteesta missä nykynuoriso kamppailee, mutta se on sitten asia erikseen. Kouluihin lisää ruokavalistusta myös urheilullisemmasta näkökulmasta!
 
Näissä keskusteluissa mua eniten mietityttää mikä on loppujen lopuksi se "liian vähän". Ja mitä tarkoitetaan sillä että oma aineenvaihdunta on "kustu täydellisesti". Kun ei ole mitään konkreettista tietoa siitä mitä kukakin ajattelee niin tämä menee tämmöiseksi voivotteluksi siitä miten kaikki on taas niin kujalla.
 
Mitäs jos on onnistunut kusemaan jo aineenvaihdunnan? Miten tätä pitäisi alkaa hoitaa ?

Ei siihen mitään yksiselitteistä ohjetta ole. Pala palalta mennään kohti kunnollista ruokailua ja lisäillään kaloreita. Alkuvaiheessa monesti käy niin että paino nousee hetken verran mutta sitten se kyllä alkaa tasaantua siitä. Eli ei missään nimessä ainakaan kannata lähteä iskemään heti kauheaa määrää ruokaa eteen vaan kasvatella rauhassa se annoskoko ja päiväsaanti oikealle tasolle.
 
Mitäs jos on onnistunut kusemaan jo aineenvaihdunnan? Miten tätä pitäisi alkaa hoitaa ?

Liikunnalla liikkeelle...

Tuntuu että laihduttajia on pääasiassa kahden tyyppisiä, joista kumpikaan ryhmä ei saavuta pitkäaikaisia tavoitteita. Toiset ovat näitä edellä mainittuja, jotka vähentävät syömisensä aivan minimiin. Toiset ovat taas niitä, jotka aloittavat intensiivisen liikunta rääkin aika ajoin, mutta eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota ruokatottumuksiin. Ennen pitkään liikunta innostus loppuu kun haluttuja tavoitteita ei ole saavutettu ja vähäisetkin menetetyt kilot tulevat tuplaten takaisin. Harvassa tuntuu olevan ne laihduttajat, jotka pistävät ruokavalion oikeasti kuntoon ja lähtevät maltillisesti liikkeelle. Monet eivät tajua kuinka paljon liikuntaa vaati 300kcal kuluttaminen ja ennen kaikkiaan eivät tajua kuinka helposti tuo 300kcal saadaan syötyä takaisin huonolla ruokavaliolla.
 
Jonkinlainen vinoutunut "vertaistuki" tätä ainakin naisilla ruokkii, jos seuraa esim. omasta Facebook-feedistä ihmisten päivityksiä. Kaikki rehkinnät ja saavutukset päivitetään hyvällä tuurilla reaaliajassa, kaverit tykkäävät ja kommentoivat ihaillen ja kadehtien (hullu, en mä vaan jaksais, vitsi oot kone) --> laihduttaja innostuu ja lisää kierroksia. Viimeistään siinä vaiheessa kun paino on jo jonkin verran pudonnut alkavat livekommentit: "et kai sä nyt kovin paljon enempää laihduta", "oot jo tosi pieni, wau mikä suoritus" jne., joista etenkin ensimmäinen tulkitaan useimmiten kateudeksi ja motivaattoriksi lisätä taas kierroksia.

Nämä samat ihmiset lukevat ja suosittelevat järkeviä treeni- ja ruokavaliovinkkejä, joita eivät kuitenkaan itse noudata. Ei kyllä käy kateeksi ammatilaisia personal trainereita, jotka joutuvat painimaan näiden tyyppien kanssa joilla menee koko homma vituiksi siinä vaiheessa kun rankka treeni kerääkin kilon nestettä elimistöön.
 
Näissä keskusteluissa mua eniten mietityttää mikä on loppujen lopuksi se "liian vähän". Ja mitä tarkoitetaan sillä että oma aineenvaihdunta on "kustu täydellisesti". Kun ei ole mitään konkreettista tietoa siitä mitä kukakin ajattelee niin tämä menee tämmöiseksi voivotteluksi siitä miten kaikki on taas niin kujalla.
En ole katsonut vielä tuota Layne Nortonin 9. videoblogia jossa asiaa varmaan käsitellään, mutta käsittääkseni ei ole missään todistettu, että dieetillä tapahtuisi merkityksellistä aineenvaihdunnan katoamista jos lihasmassaa ei menetetä. Pitkäaikainen kalorivaje ja hiilihydraattien puute vain laskee leptiinitasoja, joka on rasvanpolton kannalta tärkein hormoni. Tämä aiheuttaa muunmuassa sen, että dieetin pitkittyessä yhä suurempi osa pudotetusta massasta on rasvakudoksen sijasta lihasta. Tästä syystä tietenkin "kitudieetillä" lihasmassa palaa hyvinkin helposti ja nopeasti, joka sitten johtaa aineenvaihdunnan laskemiseen.

Leptiinitasojen laskeminen on aika pitkälti vältettävissä "Re-feed päivillä", joita tehdään sitä useammin mitä alemmas ja pidempään dieetataan. Lopuksi jopa esimerkiksi joka 3. päivä. Näinä päivinä ei edelleenkään tarvitse syödä yli kulutuksen, mutta proteiinimäärä esimerkiksi puolitetaan, rasva leikataan lähes kokonaan pois ja näistä vapautuneet kalorit korvataan hiilihydraateilla, mennen ehkä vähän ylikin.
 
Tää on tärkeä aihe ja oon huomannut saman jo vähän pidemmän aikaa. Omalla salillani asia on suorastaan räjähtänyt käsiin kun kattoo miten ihmiset kuihtuu ihan käsittämättömän lyhyessä ajassa.

En tiedä, mutta voiko näillä tv:stä tutuilla superdieeteillä olla osuutensa? Tarkoitan suurinta pudottajaa ja esim. suomen superdieettiä? Oon törmännyt jo tosi moneen sellaiseen, joka käynnisti dieettinsä jälkimmäisessä eli siinä gofatgo-kuviossa, joka on tarkoitettu 4 viikon startiksi ja on jatkanut sillä piiiiiiitkkääääään. Kaloreita tulee n. 1200 - 1350. Luullaan, että se on terve ja oikea tapa ruokailla jos kerta "body-ihmisiä tässä nyt ollaan". Huoh.
 
En ole katsonut vielä tuota Layne Nortonin 9. videoblogia jossa asiaa varmaan käsitellään, mutta käsittääkseni ei ole missään todistettu, että dieetillä tapahtuisi merkityksellistä aineenvaihdunnan katoamista jos lihasmassaa ei menetetä. Pitkäaikainen kalorivaje ja hiilihydraattien puute vain laskee leptiinitasoja, joka on rasvanpolton kannalta tärkein hormoni. Tämä aiheuttaa muunmuassa sen, että dieetin pitkittyessä yhä suurempi osa pudotetusta massasta on rasvakudoksen sijasta lihasta. Tästä syystä tietenkin "kitudieetillä" lihasmassa palaa hyvinkin helposti ja nopeasti, joka sitten johtaa aineenvaihdunnan laskemiseen.

Leptiinitasojen laskeminen on aika pitkälti vältettävissä "Re-feed päivillä", joita tehdään sitä useammin mitä alemmas ja pidempään dieetataan. Lopuksi jopa esimerkiksi joka 3. päivä. Näinä päivinä ei edelleenkään tarvitse syödä yli kulutuksen, mutta proteiinimäärä esimerkiksi puolitetaan, rasva leikataan lähes kokonaan pois ja näistä vapautuneet kalorit korvataan hiilihydraateilla, mennen ehkä vähän ylikin.
Tietenkin se riippuu aina siitä kuinka paljon on pudotettu mutta harvemmin kitudieetteihin turvautuu ihmiset joilla on pudotettavaa pari hassua kiloa. Yleensä se on +10kg kun tuolla linjalle lähdetään. Ja tietenkin dietin rakenne on täysin eri silloin kun revitään niitä viimeisiä sinne kesäkuntoon verrattuna siihen että pudotetaan 25-30 rasvaprosentista. Mutta nimenomaan tätä tarkotin tuolla että ei ole mitään konkreettista siitä että mitä tuolla aineenvaihdunnan täydellisellä kusemisella tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sillä sitä että keho mysteerisesti kuluttaa vähemmän kaloreita vai sitä että lihasmassaa on menetetty dietillä. Jos lihasmassaa on menetetty liikaa dietillä niin se ei todellakaan ole mun mielestä mikään maailmanloppu koska jos sitä lihasmassaa on ollut aikasemmin niin lihasmuistin avulla se kyllä saadaan nopeasti takaisin. Hyvä vertauskuva tähän on esimerkiksi puolesta vuodesta vuoteen armeijan leivissä. Porukalla lähtenyt lihasmassaa intissä ja sitten puol vuotta eteenpäin niin voimatasot yleensä korkeammalla kuin aikasemmin ja lihasmassatkin suunnilleen samalla tasolla.

Mitä tulee leptiinitasoihin niin mun muistaakseen noista oli hyvin paljon ristiriitaisia tutkimuksia, joissakin auttoi ja joissain ei. Jotain yhteyttä on mutta ei mitään selkeää.
 
Mulla on yks työkaveri, yllättäen nainen, joka päätti alkaa nutraajaksi. Tippui sillä paino vissiin 2 viikkoa, jonka jälkeen jatkoi tuota sekundaa toiset 2 viikkoa ilman painon tippumista. Lopetti siihen ja sai kilot takasin. Ei edes hintaa suostunut kertomaan paljonko lysti maksaa. Vaikka kuinka yrität neuvoa asoita parempaan suuntaan, saat vastaukseksi pelkkää vakuuttelua siitä, kuinka paino tippui 4 kiloa ekalla viikolla.

Omakin muija yritti jotain naisten lehtien sivuilta bongattua VHH dieettiä (+jotain omia sovelluksia), mutta kolmannen riidan jälkeen älysi lopettaa. Meinasi että syö aamulla kaksi leipää, lounaaksi pelkkiä kasviksia ja päivälliseksi lohta ja kermaa. Tuloksista en tiedä, ei ole puntaria. Ja noiden ruokailujen päälle olisi pitänyt polkea joka päivä kuntopyörää 30 min, koska "minäkin poljen 2-3 krt viikkoon ja laihdun." Eihän se sitten edes yrittänyt oikeasti laihtua, kun ei kuulemma itsekuri riitä. Eikä mielenkiintoa alkaa liikkumaan kunnolla. Mahtaa sillä naama venyä, kun mulla on 7 kiloa lähtenyt samaan aikaan kun se on itse voivotellut omaa pömppistään.
Parhaita argumentteja on perustella kitudieetti sanoilla "koska lehdessä kerrottiin hyvin perustellusti miksi se toimii".
 
On kyllä ihan aiheellinen huolenaihe. Tuntuu tosiaan uskomattoman moni unohtaneen että syöminen alle kulutuksen ja syömisen lopettaminen on kovin eri asia. Ja lisäksi se, että monipuolista normaalia ruokaa syömällä vois diettailla/laihdutella tuntuu olevan ihan hullun kuuloinen ajatus monelle.. Omien havaintojen mukaan suurinosa jotka puhuu laihduttamisesta haluaa vain painoa pois, keinolla millä hyvänsä ja välittämättä siitä mitä kropasta lähtee.. Ainoastaan pienemmät lukemat puntarissa kiinnostaa. Kokeillaan kaikenlaisia vippaskonsteja ja kun ne ei toimi syödään vielä vähemmän että se paino tippuis.. Lopputuloksena keho kuihtuu, läski ei pala ja pää ei kestä.. Sitte taas syödään, lihotaan ja aloitetaan uudella ihmedietillä. Kun ihmiset ymmärtäis edes sen, että oikeaa ruokaa syömällä voi 'laihduttaa', kunhan syö sopivasti olis se heille itselleenkin paljon helpompaa..

Ja se ihmetyttää, että jos ollaan valmiita syömään vähän ja halutaan diettailla kroppa hyvännäköiseksi, niin miksei niitä ruokia voi punnita että edes tietäis paljonko syö ja mitä syö? Niitä ei tarvi edes ite laskea, senkuin syöttää määrät niin nettipalvelut kertoo kyllä makrojakaumat, näyttää kalorit ja grammat.. Tuota kun malttaa viikon tehä niin se on jo rutiini ja sitten voikin syödä jo itelleen sopivasti.. Kroppa toimii, dietti toimii ja päälle on helppoa kun saa syödä oikeaa ruokaa kaikenmaailman pussien ja patukoiden sijaan.. Se punnitseminen ei edes suuria vaadi, sen kuin täyttää sen lautasen puntarin päällä ja kirjoittaa sitte grammat ylös. Ja vielä bonuksena tuosta vaivannäöstä jo muutaman viikon fiksusta dietistä seuraa se, että on tottunut katsomaan mitä suustaan alas laittaa ja jatkossakin ostaa helposti niitä terveellisiä ainesosia, syö vain vähän enemmän kun lopettaa dietin..

Tässä vaan omia mietteitä samasta aiheesta ja diettailusta yleensäkin. Kisadietit erikseen mutta normaali painonpudotus ei oikeasti ole ylitsepääsemätöntä, edes suht terveellisesti..
 
On kyllä ihan aiheellinen huolenaihe. Tuntuu tosiaan uskomattoman moni unohtaneen että syöminen alle kulutuksen ja syömisen lopettaminen on kovin eri asia. Ja lisäksi se, että monipuolista normaalia ruokaa syömällä vois diettailla/laihdutella tuntuu olevan ihan hullun kuuloinen ajatus monelle..

Ja se ihmetyttää, että jos ollaan valmiita syömään vähän ja halutaan diettailla kroppa hyvännäköiseksi, niin miksei niitä ruokia voi punnita että edes tietäis paljonko syö ja mitä syö?

Hyvää asiaa.
Mutta tarvitseeko sitä ruokaa edes punnita?
Toki tavalla tai toisella pitää miettiä että syö suunnilleen järkevästi proteiiniä, hiilareita ja rasvaa, mutta sen suhteen voi säätää punnitsemattakin. (Toki tuo punnitseminen on yksi ihan toimiva keino sekin, en sitä siis yritä vastustaa)
Kun ruokavalio on ensin tervellinen niin sitten voi pudottaa painoa säätämällä vielä ruuan määrää.

Tässä vaan omia mietteitä samasta aiheesta ja diettailusta yleensäkin. Kisadietit erikseen mutta normaali painonpudotus ei oikeasti ole ylitsepääsemätöntä, edes suht terveellisesti..

Yksi (pieni) syy voi olla myös se että tätäkin foorumia lukiessa voi (helposti?) mennä kisadieetti sekaisin tervellisen elämän kanssa, ihan samalla tavalla kuin jo aikaisemmin mainittujen lehtien ihmeellisten juttujen kanssa.
 
^joo ei tartte punnita eikä laskea mitään (paitsi kisadieetillä, mutta se ei nyt kuulu topikkiin..). Tiettyjen periaatteiden ja nyrkkisääntöjen noudattaminen ainakin 80- prosenttisesti riittää.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom