Hallituksen ylläpitämä työttömyys?

protsku sanoi:
Jos kaikilla olisi oikeus kansalaispalkkaan niin työmarkkinat muuttuisivat aika radikaalisti:

1.Jos et tee mitään niin saat kuitenkin vaikka 900 euroa kuukaudessa.

2.Jos palkkatulot 1000-2000e niin sen voisi saada verovapaasti.

3.Vasta yli 2000e kuukausipalkasta tarvitsisi alkaa maksaa veroa.

Seuraus: työnantajat voisivat palkata töihin lisää ihmisiä ja nostaa palkkoja koska työn sivukulut alenisivat merkittävästi.

Eli keskimääräinen palkansaaja maksaisi kuukausittain tienaamastaan 2600 eurosta veroa vain 2000€ ylittävästä osuudesta eli 600 eurosta? Noinhan sen olisi mentävä, koska jos veroa ruvettaisiin kantamaan koko palkasta ei keskituloisen (valtaosa suomalaisista) kannattaisi tienata 1999€/kk enempää...

Tämän lisäksi jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle kansalaiselle maksettaisiin 900 euroa valtion kassasta ja lopuille lapsilisiä yms., yhteensä 50-60 miljardia euroa / vuosi. Summa on hieman ristiriidassa Suomen valtion tämän hetkisten tulojen kanssa (lisäksi valtionbudjetin tulopuoli pienisi rajusti keventyneestä verotuksesta johtuen) jotka ovat n.40 miljardia euroa vuodessa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kaapeli sanoi:
On sinänsä aika turhaa edes tarjota tavisduunareille optio-ohjelmia, kun heillä tuskin riittää likvidiä pääomaa moisiin kummoisia summia sijoittaa, jotta mitään mainittavaa hyötyäkään siitä olisi. Vähän sama kuin tarjoaisi porkkanaa, joka on metrin liian korkealla, mutta "tulipahan tarjottua".
Optio-ohjelmassa mukana oleva ei tarvitse missään välissä itse maksaa välttämättä senttiäkään.

Siinähän vain annetaan oikeus ostaa osakkeita määrä x esim. 17.2.2003 päivän kurssiin ja osakkeita saa lunastaa esim. 17.2.2006. Jos kurssi on noussut kolmessa vuodessa niin se raha tulee siitä erotuksesta. Esim. 17.2.2003 5€/osake -> 17-2-2006 9€/osake.

Tuhannelle osakkeella tienaisi siis 4000 euroa. Viet vain paperit pankkiin niin ne ottavat pari prossaa käsittelykuluja ja antavat sulle 3900 euroa käteen.

Esim. näin rautalankamallissa. Missään välissä ei tarvita rahaa. Jos kurssi on laskenut niin et häviä mitään, koska sinulla ei ole velvollisuutta lunastaa niitä osakkeita, vain oikeus. Ei tää voi olla näin vaikeeta.
 
lej sanoi:
Optio-ohjelmassa mukana oleva ei tarvitse missään välissä itse maksaa välttämättä senttiäkään.

Siinähän vain annetaan oikeus ostaa osakkeita määrä x esim. 17.2.2003 päivän kurssiin ja osakkeita saa lunastaa esim. 17.2.2006. Jos kurssi on noussut kolmessa vuodessa niin se raha tulee siitä erotuksesta. Esim. 17.2.2003 5€/osake -> 17-2-2006 9€/osake.

Tuhannelle osakkeella tienaisi siis 4000 euroa. Viet vain paperit pankkiin niin ne ottavat pari prossaa käsittelykuluja ja antavat sulle 3900 euroa käteen.

Esim. näin rautalankamallissa. Missään välissä ei tarvita rahaa. Jos kurssi on laskenut niin et häviä mitään, koska sinulla ei ole velvollisuutta lunastaa niitä osakkeita, vain oikeus. Ei tää voi olla näin vaikeeta.


Melkein oikein, mutta ei ihan. Rahaa tarvitaan niiden osakkeiden ostamiseen, jonka jälkeen ne pitää myydä, jotta saadaan se voitto. Pankit antavat lainaa optio-ohjelmissa oleville osakkeiden lunastamiseen, mutta riski tulee siinä tapauksessa jos lunastaa osakkeet ja kurssi romahtaa. Osakkeita ei saa heti vaan yhtiö hankki ne n. kk kuluessa ja vasta sillon voit myydä ne. Silti verot maksetaan siitä hetkestä, jolloin teit option lunastuksen. Jos vaikka tulisi tulosvaroitus ja kurssi romahtaisi 50% niin silti maksat verot ja lainan takaisin alkuperäisestä hinnasta milloin (päätit tehdä lunastuksen).

Tämä ei nyt ole ihan 100% varmaa tietoa, mutta näin olen ymmärtänyt.
 
^Noinhan se menee. Siksi kannattaakin myydä optio-oikeudet mikäli ne noteerataan pörssissä ja ehdot sen sallivat.
 
Niin, tuo olikin rautalankamalli. Pyrkimys oli vain tehdä mahdollisimman selväksi, että täysin köyhäkin voi olla mukana optio-ohjelmassa, koska paperia vastaan saa rahaa, tai sitten voi myydä sen paperin.
 
lej sanoi:
Optio-ohjelmassa mukana oleva ei tarvitse missään välissä itse maksaa välttämättä senttiäkään.

Kyllä vain meidän firmassa tuli optio-oikeutensa käyttämää osaa vastaava summa maksaa firmalle etukäteen. Rahansa sai toki lopulta takaisin lunastusvaiheessa, jos kurssi ei tyydyttänyt ja niitä optioita ei halunnut siis muuttaa osakkeiksi (kuten ei haluttu, koska kurssi kusahti). Mutta sitä pääomaa ja lainaa tosiaan siis konkreettisesti tarvittiin eikä pelkkä virtuaaliraha riittänyt.
 
Optioiden huonoin puolihan on nimenomaan tuo, että ne vain oikeuttavat, mutta eivät velvoita. Oletetaan, että yhtiön osakkeen hinta on 10€. Option avulla saat ostaa niitä tiettynä päivänä hintaan 11 € kurssi. Nyt johdolla on valittavanaan 2 projektia, joista toinen nostaisi kurssin varmasti 10,5 €:oon. Toinen sen sijaan laskisi 70 %:n prosentin todennäköisyydellä kurssin 9 €:oon ja 30 %:n todennäköisyydellä nostaisi sen 12 €:oon. Tällöinhän johto ei hyötyisi 1. vaihtoehdosta mitään, joten sen kannattaa yrittää riskillä projektia 2.

Omistajille tuo sen sijaan on huonompi juttu. Mutta optiot ovat kyllä vaihtumassa pikku hiljaa osakkeidenostovelvollisuuteen ja ne on muutenkin todettu ihan kapitalisteja myöten juuri tämän nk. moral hazardin vuoksi huonoksi kannustinjärjestelmäksi. Joten niitä tuskin enää tarvitaan tähän keskusteluun.

Niin ja miksi, Kaapeli, otit Japanin esimerkiksi? Ensinnäkin olen kuullut, että työelämän kulttuuri on siellä hieman erilainen. Siellä firmoja todellakin halutaan palvella uskollisesti, kun taas täällä niitä pyritään työntekijöiden toimesta enemmänkin riistämään, ts. selviämään duunipäivästä mahd. vähällä työllä. Ja ihan kansantaloustieteen teorioidenkin mukaan olisi näissä oloissa ainoastaan tyhmää tehdä töidä, sillä hyvästä työstä ei seuraa palkkioita (koska kaikilla on samat palkat, eikä etenemismahdollisuuksia juuri ole) eikä rangaistuksia (kenkää ei voi antaa). Toiseksi, siellä on löyhempi irtisanomissuoja kuin Suomessa.

Tottahan on, että yritysten kannattaa pitää työvoimaansa pitkään. Jos tähän kerran on kannusteet olemassa jo taloudellisista syistä, niin miksi siihen pitää pakottaa liittojen toimesta? Ja miksi oletat firmojen antavan potkut ja palkkaavan parin päivän kuluttua uudelleen, kun kerran itsekin toteat pitkien työsuhteiden edullisuuden? Suhdanneherkillä aloilla ei uskalleta palkata väkeä, koska laskusuhdanteen tullessa firmalle kävisi köpelösti. Entä jos nousua ilmeneekin seuraavat 15 vuotta? Firma on ollut turhaan palkkaamatta väkeä koko sen ajan.

Sitä paitsi maailman ankarimpien irtisanomissuojien Välimeren maissa on myös yllättäen myös EU:n korkeimmat työttömyysasteet. No ok, tällä hetkellä ne ovat Puolassa ja Slovakiassa, mutta siellä ne ongelmat piilevät ihan talouden perusrakenteissa. Välimeren työmarkkinoiden jäykkyys korostuu entisestään, kun katsotaan pitkäaikaistyöttömien määrää ja alhaista työmarkkinoilleosallistumisprosenttia. Siellä naisen paikka on usein yhä kotona.

Kuitenkin olisi keinoja, joilla voitaisiin parantaa työllistymistä myös ilman noita työttömyysturvan merkittäviä leikkauksia tai irtisanomissuojan rajuja heikentämisiä. Heitän tähän varsin provosoivan oletuksen. Suuri osa työttömistä on passivoituneita ja liian tyytyväisiä elämäänsä (tyytyväisyydessä sinänsä ei ole vikaa, mutta se on kansantalouden kannalta kestämätöntä ja vituttaa meitä muita). Ja kyllä minäkin siihen uskon, että he töitä ottaisivat, jos niitä vaan olisi. Ainakin, jos ne olisivat tarpeeksi hyväpalkkaisia, omalta alalta ja tarpeeksi hyväpalkkaisia. Pitää luoda kannustimet ottaa niitä töitä vastaan.

Siitä ei siis vaan päästetä nauttimaan, vaan se toimii tämän ylimenovaiheen toimeentuloturvana. Ei mun mielestä ainakaan ole mitenkään ihmisarvonvastaista pakottaa Rovaniemeläinen arkeologi uudelleenkouluttamaan itsensä tai muuttamaan. Tanskassa on musta hyvä se, että kaikilla työttömillä on ns. personal trainer, joka valvoo työnhakua tai kouluttautumista, kumpi onkaan ajankohtaisempaa. Ennemmin tai myöhemmin niitä töitä alkaa löytyä. Röyhkeä uskomukseni siis on, että harva työtön kykenee/haluaa tehdä sitä itse, joten siihen tulee pakottaa. Niin ja siellä ansiosidonnainen on muuten 90 % ansioista, tai ainakin oli 90-luvulla, mun tiedot on tuon suhteen hieman vanhentuneita.

Kuluporkkanoita esim. pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen todellakin tarvitaan, sillä voidaan olettaa heidän olevan tuottavuudeltaan heikompia kuin muut hakijat, sillä hehän ovat olleet vuoden-pari tekemättä mitään. Miksi siis kukaan palkkaisi heitä? Niin ja tuo kvartaalitalous todennäköisesti tulee rauhoittumaan, kun omistajat kyllästyvät kurssiheilahteluihin ja epävarmuuteen ja alkavat kannustaa johtajiaan pitkäaikaisen kasvun luomiseen.

e. pientä viilausta
 
Kaapeli sanoi:
Kyllä vain meidän firmassa tuli optio-oikeutensa käyttämää osaa vastaava summa maksaa firmalle etukäteen. Rahansa sai toki lopulta takaisin lunastusvaiheessa, jos kurssi ei tyydyttänyt ja niitä optioita ei halunnut siis muuttaa osakkeiksi (kuten ei haluttu, koska kurssi kusahti). Mutta sitä pääomaa ja lainaa tosiaan siis konkreettisesti tarvittiin eikä pelkkä virtuaaliraha riittänyt.
Kuulostaapa fiksulta. En mä tosiaan ole mikään optio-ohjelmaguru enkä aiheeseen kovin syvällisesti ole perehtynyt, mutta hieman oudolta tuokin tapa kuulostaa. Siinä taisi firma ottaa halpaa lainaa työntekijöiltään.
 
mulla olis yksinkertainen ehdotus kuinka työttömyys vähenis ja duunia riittääs joka jätkälle:työpäivät 8 tunnista---->6 tuntiin ja nelivuorotyö.....




ehkä lisää perusteluja ja muuta paskaa huomenna kun on aikaa kirjoitella....
 
Champion sanoi:
mulla olis yksinkertainen ehdotus kuinka työttömyys vähenis ja duunia riittääs joka jätkälle:työpäivät 8 tunnista---->6 tuntiin ja nelivuorotyö.....




ehkä lisää perusteluja ja muuta paskaa huomenna kun on aikaa kirjoitella....
Ei se käy, koska liitot etunenässä ovat huutamassa riistoa ja perseraiskausta, koska työntekijöiden palkat laskisivat, vai luuleeko joku, että olisi kannattavaa vähentää työaikaa, mutta maksaa samaa palkkaa. Monia töitä ei tehdä lisäksi edes kaksivuorotyössä.

Ranskassahan piti tuon työajan lyhennyksen olla jotain maata mullistavaa, mutta aika paskat tulokset ovat saaneet. Nyt en jaksa tarkistaa faktoja ja nämä ovat pelkkiä mutuja, mutta taisi olla niin, että palkkakustannukset eivät laskeneet riittävästi ja työajan lyhennyskin taisi monessa paikassa mennä niin, että porukka on sen samat 8 tuntia töissä, mutta sitten pitää aina välillä vähän pidemmät vapaat. Pariksi vapaapäiväksi ei kannata ketään palkata eikä jäykkä systeemi siihen kannustakaan.
 
Kyllä tuo meidän firman (iso lääketukkuri) optio-ohjelma on ymmärtääkseni ihan esimerkki normaalikäytännöstä. Eihän ihmisten nyt voida antaa merkitä optioita miten tykkäävät, vaikkei heillä olisi edes varaa niihin. Eli kyllä sitä rahaa täytyy laittaa tiskiin ennenkuin pääsee ohjelmaan mukaan.
Lisäksi johdolle oli toki omat optio-ohjelmansa, joista käärittiin sitten kymmenkertaiset voitot.

Mou sanoi:
Niin ja miksi, Kaapeli, otit Japanin esimerkiksi?

Miksipä ei? Japani on hyvä esimerkki loistavasta työkulttuurissa. Tosin voisivat kyllä hieman enemmän relatakin siellä.

Ensinnäkin olen kuullut, että työelämän kulttuuri on siellä hieman erilainen. Siellä firmoja todellakin halutaan palvella uskollisesti, kun taas täällä niitä pyritään työntekijöiden toimesta enemmänkin riistämään, ts. selviämään duunipäivästä mahd. vähällä työllä. Ja ihan kansantaloustieteen teorioidenkin mukaan olisi näissä oloissa ainoastaan tyhmää tehdä töidä, sillä hyvästä työstä ei seuraa palkkioita (koska kaikilla on samat palkat, eikä etenemismahdollisuuksia juuri ole) eikä rangaistuksia (kenkää ei voi antaa). Toiseksi, siellä on löyhempi irtisanomissuoja kuin Suomessa.

Tottakai se on erilainen. Firmathan saavat hyvinpitkälti usein sitä mitä tilaavat. Jos työntekijöitä kohdellaan hyvin ja kannustetaan sitoutumaan, niin he mitä todennäköisimmin myös toimivat näin ja ottavat firman "omakseen".
Mitenkäniin ei voi antaa kenkää? Itse sain kenkää edellisestä työpaikasta kahden viikon irtisanomisajalla. Hyvinkin kepeästi se saapas heilahti, jos minulta kysytään ja irtisanomistarahoista ei tietoakaan. Pitäisikö tämän onnistua kenties vielä helpommin?

"Irtisanominen Suomessa Euroopan halvinta

Totta se on. Työnantaja pääsee Suomessa halvalla eroon työntekijöistään, vahvistaa Kemianliiton Eurotes-tutkimus. Useimmissa Euroopan maissa työntekijä autetaan lakien ja sopimusten voimalla uuden elämän alkuun 2-8 kuukauden irtisanomisrahalla.

Suomessa työnantajan ei tarvitse maksaa sentin senttiä sen jälkeen, kun ovi kolahtaa viimeisen kerran."

http://www.kemianliitto.fi/kiteet_lehti/reaktio_7_8_13_6_2003_eurotes.shtml

Ettet vain olisi taas sikariportaan pamppujen haastatteluja talouslehdistä lukenut turhankin kritiikittömästi?

Tottahan on, että yritysten kannattaa pitää työvoimaansa pitkään. Jos tähän kerran on kannusteet olemassa jo taloudellisista syistä, niin miksi siihen pitää pakottaa liittojen toimesta?

Erittäin hyvä kysymys. Kyse on muun muassa taloudellisista trendeistä.
Irtisanomisista palkitaan nykyään jopa kurssinousulla useimmissa tapauksissa.
Tästä syystä on ilmennyt jopa pientä kikkailua yritysjohtojen osalta: porukkaa irtisanotaan näyttävästi ja samalla uutta poppoota otetaan töihin vaivihkaa tai ulkoistetaan, jotta saadaan nätimmän näköiset taloudelliset luvut osakkeenomistajien iloksi.

Ja miksi oletat firmojen antavan potkut ja palkkaavan parin päivän kuluttua uudelleen, kun kerran itsekin toteat pitkien työsuhteiden edullisuuden?

kts. edellinen. Löysät pois ja kirjanpitokikkailua.

Sitä paitsi maailman ankarimpien irtisanomissuojien Välimeren maissa on myös yllättäen myös EU:n korkeimmat työttömyysasteet. No ok, tällä hetkellä ne ovat Puolassa ja Slovakiassa, mutta siellä ne ongelmat piilevät ihan talouden perusrakenteissa. Välimeren työmarkkinoiden jäykkyys korostuu entisestään, kun katsotaan pitkäaikaistyöttömien määrää ja alhaista työmarkkinoilleosallistumisprosenttia. Siellä naisen paikka on usein yhä kotona.

Kuten on jo käynyt selväksi esimerkiksi yllämainitusta artikkelista, niin irtisanomissuoja on parempi monissa paremmat työllisyysluvut omaavissa maissa. Tämä ei siis voi olla pääsyy työttömyyteemme. Paitsi tietenkin olliloiden haastatteluissa.

Suuri osa työttömistä on passivoituneita ja liian tyytyväisiä elämäänsä (tyytyväisyydessä sinänsä ei ole vikaa, mutta se on kansantalouden kannalta kestämätöntä ja vituttaa meitä muita). Ja kyllä minäkin siihen uskon, että he töitä ottaisivat, jos niitä vaan olisi. Ainakin, jos ne olisivat tarpeeksi hyväpalkkaisia, omalta alalta ja tarpeeksi hyväpalkkaisia. Pitää luoda kannustimet ottaa niitä töitä vastaan.

Onko sinulla tutkimustietoa tästä väitteestä, että suurin osa työttömistä olisi passivoituneita ja liian tyytyväisiä vai mihin tämä perustuu? Nimittäin todella rohkea ja raaka väite.
Tiedäthän, että tarjotusta työstä kieltäytyminen tai sen tahallaan ryssiminen johtaa menettää hän myös työttömyysetuuksia huomattavalta ajalta. Ja näitä kyllä tarjotaan aika hanakasti. Valitettavasti uudelleenkoulutus on usein heikkolaatuista ja lähinnä pintaraapaisu, koska eihän porukkaa voi vuosien ammattikouluunhaan helposti lähettää esimerkiksi hyvin lähellä eläkeikää.
Merkittävä osa työttömyydestä on myös pienissä syrjäkunnissa, joissa ei yksinkertaisesti ole _minkäänlaista_ työtä. Tietyillä alueilla työttömyys on lähemmäs pariakymmentä prosenttia ja siellä asuvalle työttömälle kelpaa aivan varmasti työ kuin työ alueelta. Mutta kun ei ole firmoja palkkaamassa, niin minkäs teet. Näitä sitten koulutetaan ja yritetään työllistää epätoivoisesti. Eikä sitä poismuuttovirtaakaan haluttaisi edistää ajamalla ihmiset väkisin muualle, koska se on loputon syöksykierre kunnalle.

Ei mun mielestä ainakaan ole mitenkään ihmisarvonvastaista pakottaa Rovaniemeläinen arkeologi uudelleenkouluttamaan itsensä tai muuttamaan.

Näinhän meillä jo käytännössä tehdään. Porukkaa lähetetään koulutukseen. Mutta ei se ole aivan hetken homma kouluttaa kenestäkään minkään alan ammattilaista. Ja tästäkin koulutuksesta kieltäytymisestä seuraa rahallisia sanktioita tuesta, jolla ei jo muutenkaan juuri juhlita.

Tanskassa on musta hyvä se, että kaikilla työttömillä on ns. personal trainer, joka valvoo työnhakua tai kouluttautumista, kumpi onkaan ajankohtaisempaa. Ennemmin tai myöhemmin niitä töitä alkaa löytyä. Röyhkeä uskomukseni siis on, että harva työtön kykenee/haluaa tehdä sitä itse, joten siihen tulee pakottaa. Niin ja siellä ansiosidonnainen on muuten 90 % ansioista, tai ainakin oli 90-luvulla, mun tiedot on tuon suhteen hieman vanhentuneita.

Anteeksi nyt vain, mutta minä alan pikkuhiljaa jo uskomaan ettet oikein tunne järjestelmäämme... Oletko ollut työttömänä koskaan tai tutustunut systeemiin? Mikä sinusta olisi tehokkaampi pakote kuin tukien leikkaaminen, jos työtön pistää hanttiin kaiken hänelle järjestetyn aktiviteetin suhteen? Poliisit raahaamaan henkilö väkisin koulutukseen/töihin?
Kuinka monen uskot tai luulet olevan näitä yleisiä vastarannankiiskejä, jotka ihan vain laiskuuttaan eivät halua tehdä tai kouluttautua mihinkään?
 
Kaapeli sanoi:
Miksipä ei? Japani on hyvä esimerkki loistavasta työkulttuurissa. Tosin voisivat kyllä hieman enemmän relatakin siellä.

Siksi kyseenalaistin ton, että kirjoitit sen heti sen perään, missä puhuit tuosta pariksi päiväksi irtisanomisen mahdollistamisesta. Eli se matala työttömyys johtuu nimenomaan kulttuurillisista seikoista.

Kaapeli sanoi:
Tottakai se on erilainen. Firmathan saavat hyvinpitkälti usein sitä mitä tilaavat. Jos työntekijöitä kohdellaan hyvin ja kannustetaan sitoutumaan, niin he mitä todennäköisimmin myös toimivat näin ja ottavat firman "omakseen".
Mitenkäniin ei voi antaa kenkää? Itse sain kenkää edellisestä työpaikasta kahden viikon irtisanomisajalla. Hyvinkin kepeästi se saapas heilahti, jos minulta kysytään ja irtisanomistarahoista ei tietoakaan. Pitäisikö tämän onnistua kenties vielä helpommin?

Tähän irtisanomisen vaikeuteen olisi kiva saada littledragonin tai jonkun muun, joka asiasta tietää ihan käytännön tasolla, kommentti.

Oon mäkin saanut kenkää... 17-vuotiaana, kun luotin sanan pitävyyteen sopimuksena. Yhen lafkan omistaja nousi väärällä jalalla sängystä ja erotti kaikki 3 kesäduunaria kertaheitolla. Ei ollu mistään perseilystä kyse. Ihan vaan off-topiccina ;)

Kaapeli sanoi:
"Irtisanominen Suomessa Euroopan halvinta

Totta se on. Työnantaja pääsee Suomessa halvalla eroon työntekijöistään, vahvistaa Kemianliiton Eurotes-tutkimus. Useimmissa Euroopan maissa työntekijä autetaan lakien ja sopimusten voimalla uuden elämän alkuun 2-8 kuukauden irtisanomisrahalla.

Suomessa työnantajan ei tarvitse maksaa sentin senttiä sen jälkeen, kun ovi kolahtaa viimeisen kerran."

http://www.kemianliitto.fi/kiteet_lehti/reaktio_7_8_13_6_2003_eurotes.shtml

Ettet vain olisi taas sikariportaan pamppujen haastatteluja talouslehdistä lukenut turhankin kritiikittömästi?

Hmm. Firman näkökulmasta se onkin näemmä edullisempaa, kiitän valistuksesta. Tosin pitkät irtisanomisajathan kompensoivat tuota huomattavasti. Potkut saava työntekijä tuskin antaa ihan parastaan. Niin ja olihan tuokin artikkeli kemianliiton tuottama. Siinä jäi myös mainitsematta esim. Hollannin työvoimasta se osa-aikaisten kolmanneksen osuus, joka tuskin nauttii noista eduista.

Tässä jotain vastinetta tohon.

Kaapeli sanoi:
Erittäin hyvä kysymys. Kyse on muun muassa taloudellisista trendeistä.
Irtisanomisista palkitaan nykyään jopa kurssinousulla useimmissa tapauksissa.
Tästä syystä on ilmennyt jopa pientä kikkailua yritysjohtojen osalta: porukkaa irtisanotaan näyttävästi ja samalla uutta poppoota otetaan töihin vaivihkaa tai ulkoistetaan, jotta saadaan nätimmän näköiset taloudelliset luvut osakkeenomistajien iloksi.

Tässä on kyse enemmänkin paskoista ja lyhytnäköisistä kannustimista. Kyllä ne todelliset kustannukset sieltä ajan myötä esiin tulisivat. Oletan siis, että johto on tuollaisissa tapauksissa palkkioiden muodossa jotenkin hyötynyt. En myöskään kannata, enkä millään voi uskoa, että ko. toiminta olisi pidemmän päälle kannattavaa.


Kaapeli sanoi:
Kuten on jo käynyt selväksi esimerkiksi yllämainitusta artikkelista, niin irtisanomissuoja on parempi monissa paremmat työllisyysluvut omaavissa maissa. Tämä ei siis voi olla pääsyy työttömyyteemme. Paitsi tietenkin olliloiden haastatteluissa.

Ei se sinänsä olekaan. Työvoiman tuottavuuden hidas kasvu lienee suurempi syy (HUOM! tässä en siis tarkoita huonolaatuista työvoimaa, vaan tiettyjen alojen tuotantovälineistön tms. huonoutta, ts. teknologian heikkoa käyttöönottoa). Mutta jos työvoimalle ei ole yhtä paljoa hyvästä talouskehityksestä johtuvaa kysyntää kuin näissä muissa maissa, niin pitäisikö työttömien vain hyväksyä se, että jotkut muut saa tehdä sikaliksalla töitä, mutta kysyntä ei ihan riittänyt meille asti? Palkat eivät Suomessa ainakaan ole kovin joustavat.

Kaapeli sanoi:
Onko sinulla tutkimustietoa tästä väitteestä, että suurin osa työttömistä olisi passivoituneita ja liian tyytyväisiä vai mihin tämä perustuu? Nimittäin todella rohkea ja raaka väite.
Tiedäthän, että tarjotusta työstä kieltäytyminen tai sen tahallaan ryssiminen johtaa menettää hän myös työttömyysetuuksia huomattavalta ajalta. Ja näitä kyllä tarjotaan aika hanakasti. Valitettavasti uudelleenkoulutus on usein heikkolaatuista ja lähinnä pintaraapaisu, koska eihän porukkaa voi vuosien ammattikouluunhaan helposti lähettää esimerkiksi hyvin lähellä eläkeikää.
Merkittävä osa työttömyydestä on myös pienissä syrjäkunnissa, joissa ei yksinkertaisesti ole _minkäänlaista_ työtä. Tietyillä alueilla työttömyys on lähemmäs pariakymmentä prosenttia ja siellä asuvalle työttömälle kelpaa aivan varmasti työ kuin työ alueelta. Mutta kun ei ole firmoja palkkaamassa, niin minkäs teet. Näitä sitten koulutetaan ja yritetään työllistää epätoivoisesti. Eikä sitä poismuuttovirtaakaan haluttaisi edistää ajamalla ihmiset väkisin muualle, koska se on loputon syöksykierre kunnalle.

Näinhän meillä jo käytännössä tehdään. Porukkaa lähetetään koulutukseen. Mutta ei se ole aivan hetken homma kouluttaa kenestäkään minkään alan ammattilaista. Ja tästäkin koulutuksesta kieltäytymisestä seuraa rahallisia sanktioita tuesta, jolla ei jo muutenkaan juuri juhlita.

Anteeksi nyt vain, mutta minä alan pikkuhiljaa jo uskomaan ettet oikein tunne järjestelmäämme... Oletko ollut työttömänä koskaan tai tutustunut systeemiin? Mikä sinusta olisi tehokkaampi pakote kuin tukien leikkaaminen, jos työtön pistää hanttiin kaiken hänelle järjestetyn aktiviteetin suhteen? Poliisit raahaamaan henkilö väkisin koulutukseen/töihin?
Kuinka monen uskot tai luulet olevan näitä yleisiä vastarannankiiskejä, jotka ihan vain laiskuuttaan eivät halua tehdä tai kouluttautua mihinkään?

Ei tarvitse pyytää anteeksi, koska oot näemmä oikeassa. Pitää tutustua tarkemmin tohon tukien menettämiseen, jos kieltäytyy töistä. Oma kuvani siitä oli hieman ruusuisempi sen työttömän kannalta. Osaatko linkkiä heittää?

Ehkä tuo passiivisuus on yleisempää nuorempien keskuudessa, kun ei ole vielä sen suurempia taloudellisia velvoitteita ja on jotenkin siistiä voida vaan lorvia. Tällainen kuva mulle on syntynyt lähinnä työttömien tai heitä tuntevien ikätoverieni plusmiinus muutama vuosi kanssa jutellessani, että myönnän senkin mutuiluksi. Mutta kyllä niitä on. Enkä mä sanonutkaan, että "ei mihinkään". Mielestäni varsinkaan pitkäaikaistyöttömällä ei vaan paljoa valinnanvaraa pitäisi olla. Mutta kuten sanottu, en tunne tuota rangaistuskäytäntöä näemmä kovin hyvin, joten en tiedä, onko sitä valinnanvaraa olemassa.

Tuo alueellinen työttömyys on kyllä paska homma. Kai sille muuttamiselle pitäisi vaan luoda porkkanan muodossa kannustimet. Ikään kuin starttiraha. Ei sekään kovin mielekästä ole, että siellä ne odottavat jonkun avaavan suurtehtaan juuri omalle paikkakunnalle. Ei valtiolle eikä sille ihmiselle (toivottavasti :piis:) . Ton koulutuksen surkeuden saatan kyllä uskoa ja siihen pitäisi panostaa. Suomessa siihen panostetaan suhteessa vähemmän rahaa kuin suurimmassa osassa näitä suuren julkisen sektorin maita.

Ihan yleisellä tasolla se on kuitenkin tutkittu juttu, että vahvat liitot ja irtisanomissuojat todella aiheuttavat työttömyyttä. Se ei nyt näy niin selvänä, kun nousuhdannetta on jatkunut jo pidemmän aikaa pl. IT-kupla, joka ei kuitenkaan aiheuttanut merkittävästi irtisanomisia. Yleislamojen jälkeiset vuodet kertovat parhaiten, missä mennään.

Mutta kaiken kaikkiaan hemmetin hyvä vastaus Kaapelilta. Ilo lukea hyviä perusteluja. Näkee jo siitä, että se sai olla pakkiksen mittapuulla aika kauan rauhassa.
 
Heh, ton jutun kirjoittaja käyttää jotain korkeampaa matematiikkaa, jos se meinaa pystyä jakamaan jokaiselle työikäiselle 10 000 egee puhtaana käteen vuodessa jostain työttömyyden kustannuksista. Joku kuusi miljardia jaettuna melkein neljälle miljoonalle tyypille tekee mun mielestäni 1500 egee vuodessa eli sellaset 125 egee kuussa. Eiks noista työttömyyskorvauksista jne. mene verotkin. Eipä tolla summalla paljoa elelisi.
 
alumiini sanoi:
Heh, ton jutun kirjoittaja käyttää jotain korkeampaa matematiikkaa, jos se meinaa pystyä jakamaan jokaiselle työikäiselle 10 000 egee puhtaana käteen vuodessa jostain työttömyyden kustannuksista. Joku kuusi miljardia jaettuna melkein neljälle miljoonalle tyypille tekee mun mielestäni 1500 egee vuodessa eli sellaset 125 egee kuussa. Eiks noista työttömyyskorvauksista jne. mene verotkin. Eipä tolla summalla paljoa elelisi.
Kai olet huomannut, että tälläkin hetkellä varmaan liikutaan miljoonissa siinä, että moiniko saa jotain tukea. Eli sitä kuutta miljardia esim. ei tarvitsis jakaa sinänsä tasan. Antaa vain niille vähemmän, jotka jo saavat jotain tukea/tukia.

Toki aika epäselväksi on mullekin jäänyt mistä tuossa ekassa viestissä kokonaisuudessaan on kyse.
 
Oikea ratkaisu olisi, että jokainen työikäinen saisi samaa palkkaa mitä työttömät saavat tällä hetkellä eli tätä voitaisiin sitten nimittää kansalaispalkaksi. Näin ne työhön oikeasti kykemättömät pärjäisivät ja loput viitsisi mennä töihin maksamaan veroja, kun siitä jäisi tällä kertaa oikeasti jotain omaan pussiin.

Asian pystyisi järjestämään, kun vaan suunnittelisi sen kunnolla.

Myös monissa työpaikoissa voitaisiin tiputtaa työ aika 8h->6h ja pitämään palkka/työmäärä samana. Jätettäisiin vaan ylimääräset tauot ja paskan jauhannat pois.
 
Back
Ylös Bottom