Jumalauta että mulla menee just näihin fillarilla kulkijoihin hermo jotka soittavat sitä saatanan kelloa joka käänteessä. Otetaan esimerkki: seison ihan siinä asfaltin ja nurmen rajassa toinen koira istuu vieressä niin että koskettaa pohjetta, toinen on nurmella. Vastaan kävelee nainen joka väistää meitä niin eikö minun selän takaa tule joku taulapää fillarilla joka sitten soittaa sitä kelloa, tuollaisesta helvetin leveästi kävelytiestä on yli puolet vapaana mutta ilmeisesti hän oli sitä mieltä ollaan hänen ajolinjalla tai siis tuo minua/koiria väistävä kävelijä.
Lisää esimerkkiä: kävelen kahden koiran kanssa jotka ovat molemminpuolin ihan vieressä, kumpikin koskettaa taas jalkoja. Vastaan tulee äippä ratteiden ja lapsen kanssa eli suht leveä yhdistelmä. Väistä heitä niin takaa tulee joku mulkku fillarilla ja taas kello soi. Kerran tälläisessä tapauksessa karjaisinkin että työnnä vittuus se kello, mummo melkein ajoi ojaan säikähdyksestä.
Eli miksi fillarilla ajajat ottavat sen asenteen että kun nyt on saatu poljettua sitä vauhtia niin sitten pitää kaikkien muiden väistää ja omaa nopeutta ei ainakaan hidasteta tai väistetä.