Fysioterapiaa opiskelemaan

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Reason
  • Aloitettu Aloitettu
Eipä nuista haittaa opiskellessa ole. Toki käytännönharjoitteluissa sairaaloissa ym. nuo lävistykset (tai pikemminkin korut) voi olla hygienia riski, mutta eipä niistä muutoin mitään haittaa ole. Eli jos poisotettaissa nuo korut nuista lävistyksistä, niin nou hätä. Tatuoinneista tuskin kukaan sanoo mitään, jossei nyt naamaa ja muita koko aika näkyviä alueita ole mustattu täyteen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Alkanut AMK opiskelu tässä kiinnostamaan todella paljon ja fysioterapia tuntuisi ykkösvaihtoehdolta. Tullut tässä selailtua ja tutustuttua eri aloihin pari viime kuukautta ja toiveenahan on lapsesta asti ollut tehdä jotain liikuntaan liittyvää työtä. Fysioterapia vaikuttaa kiinnostavalta ja olenkin siitä alkanut innostua yhä enemmän. Ammattikoulusta valmistuin LVI-asentajaksi, mutta tajusin jo toisen vuoden lopulla, että se ei ole minua varten. Teoriaopinnot soveltuvat itselleni paremmin kuin hyvin ja olisihan se lukio sopinut minulle paremmin omasta mielestäni ainakin. Keskiarvo ammattikoulusta hieman kahden paremmalla puolella asteikolla 1-3.

Lueskelin, että tuonne on melko vaikeaa päästä ja tämmöisellä perus amiksen keskiarvolla tuskin asia helpottuu. Pääsykoe tietysti näyttelee ratkaisevaa osaa tässäkin, kunhan pääsee sinne asti. Työkokemusta ei itselläni kovin paljoa ole, joten sieltä ei juurikaan lisäpisteitä heru, mutta tammikuussa olisi armeijaan lähtö ja käsittääkseni se lasketaan jonkinlaiseksi työkokemukseksi? Taidulei... Piti päästä hieman avautumaan, kun tässä pari tuntia selaillut netissä kaikenlaisia koulutuksia... Pää räjähtää kohta :D
 
Alkanut AMK opiskelu tässä kiinnostamaan todella paljon ja fysioterapia tuntuisi ykkösvaihtoehdolta. Tullut tässä selailtua ja tutustuttua eri aloihin pari viime kuukautta ja toiveenahan on lapsesta asti ollut tehdä jotain liikuntaan liittyvää työtä. Fysioterapia vaikuttaa kiinnostavalta ja olenkin siitä alkanut innostua yhä enemmän. Ammattikoulusta valmistuin LVI-asentajaksi, mutta tajusin jo toisen vuoden lopulla, että se ei ole minua varten. Teoriaopinnot soveltuvat itselleni paremmin kuin hyvin ja olisihan se lukio sopinut minulle paremmin omasta mielestäni ainakin. Keskiarvo ammattikoulusta hieman kahden paremmalla puolella asteikolla 1-3.

Lueskelin, että tuonne on melko vaikeaa päästä ja tämmöisellä perus amiksen keskiarvolla tuskin asia helpottuu. Pääsykoe tietysti näyttelee ratkaisevaa osaa tässäkin, kunhan pääsee sinne asti. Työkokemusta ei itselläni kovin paljoa ole, joten sieltä ei juurikaan lisäpisteitä heru, mutta tammikuussa olisi armeijaan lähtö ja käsittääkseni se lasketaan jonkinlaiseksi työkokemukseksi? Taidulei... Piti päästä hieman avautumaan, kun tässä pari tuntia selaillut netissä kaikenlaisia koulutuksia... Pää räjähtää kohta :D

Oon itekki miettiny tota fysioterapiaa ja kyselly tutuilta minkälaista se on jne. Kuulemma aika harva pääsee sinne jokereiden pelaajia hieromaan :D Pari tyyppiä joutunu auttamaan vanhuksia ja about pyyhkimään niiden perseitä, että se siitä. Taitaa jäädä meitsin osalta...
 
Nostellaanpa vähän tätä topiccia...
Ajattelin tänä keväänä hakea lukemaan fysioterapiaa ja mietityttää, että miten koulussa yleensä suhtaudutaan lävistyksiin/tatuointeihin. Lähihoitaja-kavereiltani olen kuullut, että oppitunneilla korujen pidossa on aika nollatoleranssi. Sama fysioterapian opiskelijoilla?

Tosin mulla nyt ei ole kuin kielikoru (jonka saa tarvittaessa näkymättömiin häivekorulla) ja pari tatskaa sellaisissa paikoissa jotka saa piiloon. Muttamutta, sitten on vielä nää venytykset, eli korvista löytyy 12mm venyt... On ollut aika iso homma saada noi lobet venytettyä, nii en hirveesti tykkäis, josta niistä joutuis luopumaan. Joo, tiedetään, oon hieman turhamainen...

Onko kellään kokemuksia asiasta?

Ainakin meidän koulussa (lähihoitaja) saa olla oma itsensä, mutta työharjottelussa pitää ottaa limakalvolävistykset pojjes ja näkyvät tatuoinnit peittää. Noh, miten tämä käytännössä sitten toteutuu, onkin eri asia. Eipä oo ainakaan vielä tullu vastaan hoitajia tai fysioterapeutteja jotka peittäis käsivartensa harsoilla. Korvissa olevat venytykset eivät ole limakalvolävistyksiä(= Tosin en kyllä sitte tiiä miten fys.opiskelijoilla nuo hommat sitten menee. Jotenkin kyllä ärsyttää tuo että hoitajat pitäisi olla jotain siveyden sipuleita, vaikka ihmisiähän mekin ollaan. Nomuttajoo.

Nyt olis tarkotus hakea ykkösvaihtoehdoksi Turkuun, joten olis kiva tietää, kuinka vaikeaa tonne on päästä tai miten suosittu tuo fysioterapialinja on ja muuta koulusta ja opiskelusta ja sillee?
 
Tuli laitettuu paprut SAMK:ii fysioterapiaa opiskelee paskalla keskiarvolla saas nähä miten käy.. toinen vaihtoehto olikin SAMK sosionomi, opinto-ohjaaja sanoin samkista että suunnilleen kaikki hakijat kutsutaan molemmissa pääsykokeisiin noh nähtäväksi jää että kuinka tuleepi käymään..
 
Koskahan tonne pitäis tulla kutsu kokeisiin? 35/55 olis alkupisteitä kasassa, niillä ei vissiin sitten saa ees kutsua.. Liiketaloudesta on vasta tullu paperia postilootaan. Kaippa se on käytävä nimi kirjottamassa lappuun, että on tuet taattu mahdollisia työttömyyspäiviä varten :o
 
Miullakin oisi pitkän ajan suunnitelmissa opiskella joku kaunis päivä fysioteraupeutiksi, kuhan saan nykyiset opinnot suoritettua niin sit toivottavasti pääsen amk:een sisään.
 
Nostetaanpas tämä aihe, kun omat fysio-opinnot alkavat syyskuun alussa. Kysyisin, onko mitään käsitystä siitä, paljonko tässä koulutuksessa on etäopetusta, vai onko tämä ala vielä säästynyt siltä, että kaikki tehdään kotona etänä (terveisin liiketaloutta opiskellut)? Kuinka paljon koululla tulee oltua keskimäärin viikossa ft-opinnoissa?
 
Itse hain fysioterapiaa opiskelemaan Turkuun ja 400 hakijaa ja 10 pääsi aikuispuolelle viimevuonna. Ensimmäinen pääsykoetesti oli lontooksi ja aivan helvetin ammattisanastoa oleva, joten olin ihan pihalla. Juttelin tuttuni lekurin kanssa ja hän sanoi, että oli vastaava kuin hänellä lääkiksen testinä aikoinaan. Siihen tyssäsi oma haku, vaikka olen opiskellut sairaanhoitajaksi AMK ssa ja sinne helpolla sisään ison hakijamäärän joukosta. Kaikki jatkoon pääsijät näyttivät olevan nuoria tyttöjä, joilla enkku vahva. Ihmetyttää kuitenkin onko fysioterapeutin tärkein työkalu nykyään englanti. Kai se niin sitten on. Itse vaihdoin nyt hoitotyöstä tekniselle puolelle ja en ole katunut. Itse hoitoalalla työtä tehneenä ihmettelen miten kaikki pitää olla AMK ja olevinaan niin korkeakoulua, vaikka työ on perus käytännöntyötä ja siihen riittäisi lähes joka paikkaan ihan perustutkinto.
 
Itse hain fysioterapiaa opiskelemaan Turkuun ja 400 hakijaa ja 10 pääsi aikuispuolelle viimevuonna. Ensimmäinen pääsykoetesti oli lontooksi ja aivan helvetin ammattisanastoa oleva, joten olin ihan pihalla. Juttelin tuttuni lekurin kanssa ja hän sanoi, että oli vastaava kuin hänellä lääkiksen testinä aikoinaan. Siihen tyssäsi oma haku, vaikka olen opiskellut sairaanhoitajaksi AMK ssa ja sinne helpolla sisään ison hakijamäärän joukosta. Kaikki jatkoon pääsijät näyttivät olevan nuoria tyttöjä, joilla enkku vahva. Ihmetyttää kuitenkin onko fysioterapeutin tärkein työkalu nykyään englanti. Kai se niin sitten on. Itse vaihdoin nyt hoitotyöstä tekniselle puolelle ja en ole katunut. Itse hoitoalalla työtä tehneenä ihmettelen miten kaikki pitää olla AMK ja olevinaan niin korkeakoulua, vaikka työ on perus käytännöntyötä ja siihen riittäisi lähes joka paikkaan ihan perustutkinto.

Ainakaan nuorten puolella se englanti ei nyt niin suuressa arvossaan ole valintoja tehdessä. Ymmärtääkseni lähinnä haetaan vain sitä, että pärjää ja uskaltaa avata suunsa muullakin, kuin omalla äidinkielellä.

Kyseisessä työssä tulee eteen paljon lähetteitä ja vastaavia, joiden kieli on latina. Voisi kuvitella, että tällä englannin osaamisella haetaan aikuispuolella juurikin sitä, että on se jonkinlainen pohja, minkä päälle lähteä opiskelemaan anatomiaa latinaksi. Voisin kuvitella, että iäkkäimmissä hakijoissa on paljon näitä, joilla se englanti ei niin vahva ole, joten varmasti se latinakin on sitten haastavaa sisäistää.

Jos itse joutuisin kuntouttaa, vaikka jalkaani niin en haluaisi tehdä sitä, jonkun perus amislaisen käsissä. Se motivaatio hakeutua koulutukseen ei nimittäin ole välttämättä ollut ihan sama silloin 14 vuotiaana, kuin vähintään 19-20 vuotiaana. Silloin ainakin vältytään siltä, että alalle ei paljon tälläisiä hazardeja päädy. Nykyään varmaan fyssarin pätevyyden saa jo jostain opistoista, kun on rahaa lyödä tiskiin, mutta oletan, että puhuit näistä ihan perus jutuista.

Ei mitään faktoja siis ole, kunhan vain mutuilen :)
 
Mä opiskelen fytee nyt tokaa vuotta Joensuussa Karelia-ammattikorkees. Tuo kysymys lähiopetuksest, ni ainaki tällee yliopistost siirtyneenä sitä o iha järettömän paljon. Tietyst mikä tahansa tuntuu paljolt ku vertaa humanistisen ~10 tuntia viikos lähiopetusta -settii. Sit tuo englanti, ni lähes kaikki kirjat ja lähteet on englanniks. Seki oli jännä, että meillä ainaki painotetaa noide kirjojen hommaamista itellee aika paljo. Nyt tokana vuonna ni oon jokusen huntin heitelly jo opuksii. Onneks pääsääntösest on mielenkiintosiaki. Mut pointtina se, et on sitä englantia iha hyvä hallita aika hyvin.
 
Oon itekki miettiny tota fysioterapiaa ja kyselly tutuilta minkälaista se on jne. Kuulemma aika harva pääsee sinne jokereiden pelaajia hieromaan :D Pari tyyppiä joutunu auttamaan vanhuksia ja about pyyhkimään niiden perseitä, että se siitä. Taitaa jäädä meitsin osalta...

Joo, kannattaa jättää se haave tuolla motivaatiolla kyseistä alaa kohtaan.
 
Ite opiskelen Turussa toista vuotta ja täytyy sanoa että aikamoista shaibaa on.. Siis jos vaan haluaa paperit käteen eikä varsinaisella asioiden oppimisella oo niin suurta väliä ni tervetuloa! Mutta jos oikeesti haluaa jotain valmistuttuaan osata niin ei oo kyllä oikee paikka.. Lähiopetusta on minimaalisesti (keskimäärin 10-15h/vko) ja varmaan puolet asioista opiskellaan itsenäisesti (eikä niitä edes siis kysytä tenteissä joten suurin osa porukasta jättää opiskelematta). Jotkut opettajat on oikeesti hyviä mutta kun niilläkään ei oo resursseja opettaa.. En sitten tiedä onko asiat muualla paremmin (toivottavasti) mutta täällä ei oikeastaan mitään opi. Harjoitellaan kyllä paljon koululla keskenämme, mutta kun ei oo ketään kertomassa tehdäänkö jotain väärin.. Ja englantia ja yleisesti kielipäätä tarvitaan koska suurin osa aineistosta enkuksi tai latinaksi. :)
 
Ite opiskelen Turussa toista vuotta ja täytyy sanoa että aikamoista shaibaa on.. Siis jos vaan haluaa paperit käteen eikä varsinaisella asioiden oppimisella oo niin suurta väliä ni tervetuloa! Mutta jos oikeesti haluaa jotain valmistuttuaan osata niin ei oo kyllä oikee paikka.. Lähiopetusta on minimaalisesti (keskimäärin 10-15h/vko) ja varmaan puolet asioista opiskellaan itsenäisesti (eikä niitä edes siis kysytä tenteissä joten suurin osa porukasta jättää opiskelematta). Jotkut opettajat on oikeesti hyviä mutta kun niilläkään ei oo resursseja opettaa.. En sitten tiedä onko asiat muualla paremmin (toivottavasti) mutta täällä ei oikeastaan mitään opi. Harjoitellaan kyllä paljon koululla keskenämme, mutta kun ei oo ketään kertomassa tehdäänkö jotain väärin.. Ja englantia ja yleisesti kielipäätä tarvitaan koska suurin osa aineistosta enkuksi tai latinaksi. :)

Voi jeesuksen pyssyt... tuo olisi kyllä tosi perseestä. Vai on opinnot menny noin paljon huonompaan suuntaan 10v. aikana. No kehitys kehittyy jnejne, ei aina parempaan. Mun aikana oli ihan normi koulupäivät, siis tyyliin 8-16, joskus harvoin jotain etäopiskelua. Ei me paljoakaan omalla ajalla harjoiteltu, ennen käytännön tenttejä ehkä joskus vähän, koska tunneilla kyllä tehtiin paljon opettajan johdolla. Ja hyvä niin, en kestäisi päivääkään tuollaista "opiskelua", jossa itse hakee jostain kiven alta kaiken tiedon ja sen oikeellisuudesta tai asian ymmärtämisestä ei ole edes varmuutta. Huhhu, tsemppiä sinne Ruiskadulle kuitenkin!

Yleisesti voin kuitenkin sanoa, että fysioterapia on hieno ala, jos on valmis työskentelemään muidenkin kuin huippu-urheilijoiden kanssa ja tykkään auttaa ihmisiä. Useimmathan on kuitenkin töissä yksityisissä hoitolaitoksissa tai sairaala/tk-osastoilla, niin vanhuksia, vammaisia ja muita liikuntarajoitteisia on asiakkaina, eli glamour kaukana. Itse kyllä viihdyin työssä tosi hyvin, oon vakavasti harkinnut palaavani alalle, vaikka pienen loikan uudelle alalle teinkin. Koska loppupeleissä, on se aika kivaa, kun ihmiset pitää sua supertyyppinä, joka yrittää auttaa juuri häntä ja ovat siitä sitten niin kiitollisia ja iloisia :)
 
Kysymys Annakaroliinalle

Ite opiskelen Turussa toista vuotta ja täytyy sanoa että aikamoista shaibaa on.. Siis jos vaan haluaa paperit käteen eikä varsinaisella asioiden oppimisella oo niin suurta väliä ni tervetuloa! Mutta jos oikeesti haluaa jotain valmistuttuaan osata niin ei oo kyllä oikee paikka.. Lähiopetusta on minimaalisesti (keskimäärin 10-15h/vko) ja varmaan puolet asioista opiskellaan itsenäisesti (eikä niitä edes siis kysytä tenteissä joten suurin osa porukasta jättää opiskelematta). Jotkut opettajat on oikeesti hyviä mutta kun niilläkään ei oo resursseja opettaa.. En sitten tiedä onko asiat muualla paremmin (toivottavasti) mutta täällä ei oikeastaan mitään opi. Harjoitellaan kyllä paljon koululla keskenämme, mutta kun ei oo ketään kertomassa tehdäänkö jotain väärin.. Ja englantia ja yleisesti kielipäätä tarvitaan koska suurin osa aineistosta enkuksi tai latinaksi. :)

Hei Annakaroliina, kiitos tiedosta, oikein hyödyllistä, kun itse pohdin juuri mihinkä fyssarikouluun hakisin...

Oletko monimuotokoulutuksessa? Siis "aikuisten" puolella? Näyttäisi näin äkikseltään, että "nuorten" päiväkoulutuksissa olisi vähemmän tuota itsenäistä opiskelua ja enemmän paikan päällä olemista. Itse kun olen vaihtamassa alaa - pois puhtaasta "aivotyöskentelystä" - niin haluaisin opiskelemaan mahdollisimman käytännönläheisesti.

Vaikuttaa myös, että ainakin joissain kouluissa rahoitus on pahasti alakanttiin ja siitä kärsivät sitten kaikki tuon itsenäisen opiskelun muodossa...

Vuodelta 2012 löysin Kaleva-lehdessä olleen jutun, missä pidettiin Oulun AMK:n koulutusta liian teoreettisena. Jotkut opiskelijat pääsivät asiakkaiden kanssa tekemisiin vasta harjoitteluvaiheessa... Joissakin kouluissa taas on lähtökohtana ongelmaperustainen oppiminen ja ainakin esittelyvideoissa asiakkaiden kanssa ollaan heti tekemisissä...

T. A
 
Ei, kyllä mä nuorten puolella oon.. Meillä on ehkä pari tuntia enemmän ku aikuisilla mut eipä mitään mainittavaa eroa ole. Meiltä yks tyttö vaihtoi ekan vuoden jälkeen Tampereelle, siellä kuulemma ihan eri meininki ku täällä! Siis paljon enemmän opetusta. Mutta toi rahotus se täälläkin suurin ongelma tietääkseni on.. Meillä on kyllä ollut oikeita asiakkaita jo ennen harjoitteluakin, onneks! Yritetään opiskelijoina ajaa tätä asiaa eteenpäin että edes myöhemmin täällä opiskelevilla ois asiat paremmin, mutta aika epätoivoselta tuntuu ainakin näin alkuun. :D
 
Meinaan nyt kevään haussa hakea fysioterapiaa opiskelemaan merkonomi taustaisena ja kiinnostais tietää millaset on fysioterapiaan pääsykokeet? Jostain oon lukenut että joku liikunallinen osuus on ja sitten vissiin joku haastattelu? Lähen sillä mielellä opiskelemaan koska kiinnostaa mua ja myös kiehtova ala "pelottaa" vaan sen kannalta että lukiolaisilla on älyä enemmän ja sairaanhoito opiskelijoilla enemmän tieto taitoa alasta et jos noista tulee hakijoita niin jään kuitenkin kakkoseks noille, tai siis jos pääsykokeet sisältää matematiittista osaamista ja jotain fysioterapiaan liittyvää niin tuskin pääsen sillä tiedolla että aikuisella ihmisellä on noin 200 luuta ja jokainen niistä voi murtua.

Kaiken kaikkiaan yritän parhaani jos ei tärppää nii seuraavalla kerralla uudestaan.
 
^ Enpä tiedä millaiset kokeet ovat nykyään, mutta minun aikana oli sellaiset peruspsykologiset testit (jatka numero/kuvio sarjaa, mikä tästä musteläiskästä tulee mieleen, jne.). haastattelu (jossa yleisiä kysymyksiä: miksi hait, hyvät ja huonot ominaisuutesi, taustasi, harrastuksia, yleistä lätinää elämästä) ja liikuntatesti.

Siihen aikaan Turussa tuo liikuntatesti oli aika paljon ilmeisesti "tiukempi" kuin vaikka Helsingissä. Oli ihan kunnon lihaskunto-osuus (joku pyramidityylinen setti, jossa punnerrus, jännehypyt, vatsalihakset ja kyykyt tehtiin putkeen, ensin minuutti, sit 45sek., jne), sitten sellainen ohjaus-osuus (piti extempore ohjata muulle ryhmälle musiikkiin sopivaa liikuntaa 30sek. ajan), joku ongelmanratkaisu ryhmässä ja joku kehonhahmotus-hommeli (haahuiltiin ympäri salia ja open huutojen mukaan piti tehdä juttuja).

Ei siis kuitenkaan mikään erityisen rankka tai ihmeellinen juttu tuokaan, mutta kuulin, että silloin oli ollut Hgissä pääsykokeissa kuperkeikan teko eteen ja taakse. Että siihen nähden vaativampi. Lähinnä kai tuo testasi miten hahmotat oman kroppasi, pystytkö ohjaamaan yhtään muita (fyssarin työssä kaikenlainen ohjaaminen, sanallisesti ja fyysisesti on isossa osassa), ja ymmärrätkö sinulle annetut ohjeet.

Älä nyt ainakaan stressaa millaisia muita hakijoita tulee, ja että sulla ei ole mitään mahdollisuuksia lukiosta tulevien tai sh-taustaisten kanssa! Paskanmarjat, kaikki on samalla viivalla, oma innokkuus/halu on kuitenkin se tärkein. Ja persoonallisuus. Ei siitä ole pääsykokeissa mitään hyötyä, että osaat jo vaikka anatomiaa, ei siellä kysytä mikä on latinaksi olkaluu. Ei siellä myöskään varsinaisesti matemaattisia taitoja testata, päättelykykyä kylläkin. En mäkään olisi päässyt, jos jotain matikkajuttuja olisi ollu...

Täytyy myös ymmärtää se, ettei perusfysioterapia ole huippu-urheilijoiden kanssa puuhastelua, vaan vanhusten, vammaisten, liikuntarajoitteisten jne. kuntouttamista niin, että toimintakyky olisi mahdollisimman hyvä. Eli haastattelussa ei kannata sanoa, että haluan Suomen olympiajoukkueen fyssariksi (vaikka haluaisikin), vaan että ihmisläheinen työ kaikenlaisten ja -ikäisten kanssa kiinnostaa. Halu auttaa muita. Että hakemaan vaan ja tsemppiä!
 
2013 meillä oli just toi perus psykologinen testi, luovuustesti (tyyliin annettiin 10 esinettä joille piti keksii uus käyttötarkotus) ja kielikokeet englanti ja ruotsi. Noista pääsi tietty määrä hakijoita jatkoon. Toisessa osassa oli opettajan haastattelu ja psykologin haastattelu sekä liikkuntatesti. Liikuntatestissä hypittiin salia edestakas ja tehtiin mitä opettaja käski, sit oli jotain paritehtäviä, koordinaatiojuttuja ja 30sek ryhmänohjaus random musiikkiin. :D Hyvin selvii ku on ulospäinsuuntautunut ja tietää suurinpiirtein missä oma kroppa menee.
 
2013 meillä oli just toi perus psykologinen testi, luovuustesti (tyyliin annettiin 10 esinettä joille piti keksii uus käyttötarkotus) ja kielikokeet englanti ja ruotsi. Noista pääsi tietty määrä hakijoita jatkoon. Toisessa osassa oli opettajan haastattelu ja psykologin haastattelu sekä liikkuntatesti. Liikuntatestissä hypittiin salia edestakas ja tehtiin mitä opettaja käski, sit oli jotain paritehtäviä, koordinaatiojuttuja ja 30sek ryhmänohjaus random musiikkiin. :D Hyvin selvii ku on ulospäinsuuntautunut ja tietää suurinpiirtein missä oma kroppa menee.

Noh pitää toivoa että kaupan-alalta ois jotai mistä hyötyä jos ei muuta niin ainakin ihmisten kanssa työskentely :D ei nyt niin pahalta kuulosta tuskin tarvii muutenkaan olla mikään huippukuntoinen itellä ihan suht hyvä peruskunto että kyllä jos liikuntatesti tommonen on niin onnistuu toivottavasti. Noi luovuustetit on hankalia jos aivot ei tahdo pelata kyseisenä päivänä kauppiksessa ollut jos ei nyt samanlaisia niin ainakin samankaltaisia et sokkona pitää keksiä uus käyttötarkoitus ja sen jälkee vielä mmyntipuhe. No mut pitää parhaansa tehdä, pitää aivot skarppina ja unohtaa stressi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom