Itekin alan pikkuhiljaa paranemaan taudista, joka kesti vaivaiset 3 viikkoa. Alkuun oli nielu niin kipeä, ettei pystynyt kunnolla sylkeä nielemään, saati sitten muuta. Tuo kesti 3 - 4 päivää. Sitten pientä kuumeilua viikko siten, että joka toinen päivä ei kuumetta, joka toinen jotain 37 - 38 välillä. Sitten alkoi kohtuu kova yskiminen - vatsat oli kuin jonkun "abdominizerin" jäljiltä, siis helvetin kipeet. Rinta tuntui halkeavan, kun yski, kuume jatkoi taas pomppimistaan 37 - 38 välillä. Koko ajan kuitenkin kävin töissä, hoitelin kahta pikkupojua ja käytin koiraakin vielä ulkona. Sitten alkoi vituttamaan ja menin lääkäriin, lääkärin kuunteli rinnan ja sanoi - mene kotias, ei oo mitään vikaa. Kun ei ollut kuumetta juuri sillä hetkellä. Oli kestänyt vajaa pari viikkoa tuolloin tauti. Sitten siinä köhin, räin, ja kuumeilin vielä viikon loppuun, jolloin menenin uudestaan päivystykseen. Sitten sanottiin heti, että keuhkoputken tulehdus - antibioottia naamaan heti 10 päivää. Nyt alkaa sitten olo olla pikkuhiljaa normaali - kurkusta kun vaan syleksii semmoisia kynnen kokoisia kovia räkäpaakkuja ja niistää noin kahden minuutin välein.
Salihommat sitten onkin luontevasti jäänyt reilun kuukauden ajalta, ensiksi kesälomalla pientä taukoa ja heti perään pikku flunssa. Toki iseäkin voi syyttää, kun ei oikein rauhoittunut sänkyyn, mutta vaikeetahan se on, kun toinenkin puolisko on töissä ja pojuja oli hoidettava, kun hoito alkoi vasta loppukuusta. Koirakin on kusetettava. Jospa sitä nyt sitten alkais taas puntit alusta - ainakin tuntuu siltä. Painoo ei kuitenkaan lähtenyt ihan siinä mittakaavassa, kuin halmeelta.
