Asioita, joita jokaisen proteiinin ostajan tulisi tietää:
Koko ajan kovenevan kilpailun seurauksena osa urheiluravinnealan toimijoista on lähtenyt etsimään erilaisia keinoja kilpailuedun ja parempien katteiden saamiseen. Valitettava ja silti yhä yleisempi toimintatapa alalla on mm. proteiinituotteiden "terästäminen" (englanniksi spiking) erilaisilla typpipitoisilla aineksilla jauheen näennäisen proteiinipitoisuuden kasvattamiseksi. Myös osa suurista, tunnetuista ja voimakkaasti markkinoiduista merkeistä on tähän toimintaan lähtenyt mukaan. USA:n puolella asia on ollut jo pitkään enemmän esillä aina oikeusjutuissa asti ja siitä voi lukea vaikka tämän linkin kautta:
https://www.forbes.com/…/lawsuits-say-protein-powders-lac…/…. Lisäksi hakutermillä: "protein spiking" löytyy asiasta netin puolelta runsaasti lisätietoa. Vastaavaan toimintapaan törmää Suomessakin, kun asiaan hieman tutustuu. Tämän takia on tärkeää olla tietoinen tietyistä asioista proteiinituotetta valitessaan, jos ylipäätään haluaa tietää mitä oikeasti on ostamassa.
Kuinka voi tietää valitsevansa hyvän proteiinivalmisteen?
1) Unohda proteiinin yhteydessä käytetyt termit, kuten isolaatti ja konsentraatti. Noilla termeillä ei sinällään ole mitään väliä, sillä niille ei varsinaisesti ole mitään virallisia määritelmiä ja osa toimijoista käyttää käsitettä isolaatti melko luovasti. Katso sen sijaan ravintosisältöä. Jos tuote sisältää vaikkapa 80 g proteiinia sadassa grammassa jauhetta, niin mitä väliä on sillä, että kutsuuko tuotteen markkinoija tuotettaan isolaatiksi vaiko konsentraatiksi? Tekeekö pelkkä nimitys "isolaatti" tuotteen jollakin tavalla konsentraattia paremmaksi ravintosisällön ollessa täsmälleen sama? Juuri yleinen käsitys isolaatin paremmuudesta konsentraattiin nähden on keino myydä heikkolaatuisia tuotteita kovalla hinnalla asiaan perehtymättömille asiakkaille. Kun hinnoittelu on sopivasti ns. oikeiden isolaatteja halvempi, menee moni ansaan ja maksaa hyvillä mielin omasta mielestään halvan hinnan isolaatista, vaikka todellisuudessa saakin rahojensa vastineeksi huonolaatuisempaa tavaraa kuin olisi saanut ns. halvimman mahdollisimman konsentraatin valitsemalla. Todellinen proteiinipitoisuus olisi tuossa halvassa konsentraatissa todennäköisesti ollut paljon korkeampi kuin tällaisessa terästetyssä isolaatissa.
2) Ravintosisällön lisäksi katso myös ainesosaluetteloa. Hyvälaatuiset proteiinivalmisteet eivät vaadi aminohapoilla täydennystä tullakseen paremmiksi. Jos proteiinivalmisteiden ainesosaluettelossa mainitaan varsinaiset proteiinia sisältävät aineosien (esimerkiksi heraproteiinikonsentraatti, heraproteiini-isolaatti jne.) ja maustamiseen (aromit ja makeutusaineet) ja instantointiin (usein lesitiini) tarvittavien ainesosien lisäksi myös muita (typpipitoisia) aineksia kuten aminohappoja (usein mm. glysiini, valiini, tauriini...), kreatiini, erilaisia "peptidiyhdisteitä" ja muuta vastaava, niin jätä tuote hyllyyn. Yleensähän nämä “täydennykset” on mainittu vain ainesosaluettelossa, mutta niiden todellisia määriä ei ole missään kerrottu. Pahimmillaan esimerkiksi glysiiniä voi olla jopa yli 25 % tuotteen sisällöstä. Tällaista täydennettyä tuotetta ei oikein voi enää pitää kovinkaan tasapainoisena proteiininlähteenä.
Yhteenvetona: osta sitä mitä todellisuudessa haluat. Jos siis oikeasti haluat proteiinia, osta proteiinia, jossa ei ole muita aineita jatkeena. Varsinkaan, jos et tiedä kuinka nuo tuotteeseen lisätyt jatkeet sinua hyödyttävät ja kuinka paljon niitä itse asiassa tuotteessa edes on.
