Eturistisidekorjausleikkaus

[Akikonomu]

Jäin vaan miettimään et mitä se sit käytännössä mahtaakaan tarkottaa?.

Taitavat pitää niin hyväkuntoisena, ettet kuntoutusta kaipaakaan .


Mutta minkälaista kuntoutusta itse sain? Jo leikkausta edeltävänä päivänä kevyet treeniohjeet (jalan nostelua ja muuta sellaista, todennäköisesti melkein samat kuin omasi), parin viikon päästä salille fysioterapeutin ohjauksessa. Siellä sitten vähä vähältä rankempaa treeniä jotakuinkin normaaleilla jalkatreeniliikkeillä. Mitä nyt ojennus aluksi pelkkänä lyhyenä loppuojennuksena ilman vastusta, sitten täysi liikerata ja 5kg painoa... Niin, eikä tietysti kyykyn kyykkyä, mutta sitäkin enemmän jalkaprässiä vuorotahtiin pumpaten :D

Pahus, kun en ole juurikaan kirjoitellut ylös mitään tarkkoja ohjelmia. Ne muisti aina ulkoa kun kävi salilla kolmesti viikossa ja sai uutta liikettä vähän väliä.

Mitään rajoitusta koukistukseen ei annettu missään vaiheessa, kivun ja "normaalin" liikuvuuden rajoissa oli kuitenkin pysyteltävä tietysti. En nyt äkkiseltään muista, mutta jotakuinkin 6 viikon kohdalla koukistus oli jo 120 astetta.

Niin, ja jos ja kun todellakin yksi ja ainoa lopputarkastus - ihmettelen. Polveani syynättiin 6 viikon päästä, ja sitten vielä 3, 6 ja 12kk päästä. Ja sitten olisi teoriassa ollut vielä kahden vuoden näyttö, mutta kun olen tällainen pitelemätön pyryharakka, se ei ollut tarpeen: jos jokin menee pieleen, huomaan sen kyllä itsekin. Niin, jos näillä tarkastuksilla on jokin suuri merkitys ollut, niin se että kun on tullut kaatuiltua ja kohellettua ja polvi on joka tapauksessa tuntunut omituiselta, niin on se melkoisen rauhoittavaa sielunhoitoa ollut kuulla että kaikki on ok.

 

[Footballerina]

Hyvältähän tuo kuulostaa, itselläni ainakin olivat kaksi ensimmäistä viikkoa ne pahimmat. Miten kuntoutus?

Kuntoutus.. Sain ohjeet 4 viikoksi, leikkauksen jälkeisenä päivänä. Fyssari tuli huoneeseen aamukymmeneltä ja käski nostaa jalkaa ja sain aikaiseksi vain tuskaisen parahduksen. Toinen lause oli, että ensi kausikin on luultavasti ohi. Kiitos hei, todella kannustavaa.. Tuskat oli niin kovat, etten silloin edes huomannu kysyä mitään ohjeista mitä hän mulle lateli. Mutta etsivä löytää, netissä on aika paljon vinkkejä kuntoutukseen kannattaa kattoo myös englanninkielisiltä sivuilta. Paljon oon tehnyt ohi mulle annettujen liikkeiden ja muutakin. Tietenkin huomioiden liikkeiden turvallisuus. Yhtä oikeaa protokollaahan ei acl kuntouksessa oo, sitä ei vielä ole pystytty tutkimaan niin hyvin. Paljon pitäisi tehdä, mutta ei liikaa. Kukaan ei siis oo vielä osannut määritellä tarkasti tuota kuntoutuksen määrää/laatua. Ja tylsäähän se kuntoutus olis ollu, heti kättelyssä, toistellen samoja minimaalisia liikkeitä. Enkä edes pystynyt tekemään kaikkia, joten muuntelu kannattaa ja kannustaa. Nyt muutaman viikon jälkeen alkaa tuntumaan, että reidessä on jotain voimaa ja parempaan menossa. Helppoa ei todellakaan oo ollut ja sitten, kun on niin paranoidi, että jokainen naksahdus ja kipu laittaa miettimään.. Teinkö jotain väärin(?) Fysioterapeutille ekan kerran siis 4 vk kuluttua leikkauksesta. Sitä odotellassa jatkuu kotijumppa :curs:

 

[Akikonomu]

Fyssari tuli huoneeseen aamukymmeneltä ja käski nostaa jalkaa ja sain aikaiseksi vain tuskaisen parahduksen. Toinen lause oli, että ensi kausikin on luultavasti ohi. Kiitos hei, todella kannustavaa..

Huh, ovatpa yleisemminkin varsinaisia pahanilmanlintuja, varsinkin naiset! Vaatimaton mielipiteeni ja taivasteluni: mitä helevetin järkeä jättää tällaisten neuvojen antaminen leikkauksen jälkeiselle päivälle, kun ennenkin ehtisi!

Mutta etsivä löytää, netissä on aika paljon vinkkejä kuntoutukseen kannattaa kattoo myös englanninkielisiltä sivuilta. Paljon oon tehnyt ohi mulle annettujen liikkeiden ja muutakin. Tietenkin huomioiden liikkeiden turvallisuus. Yhtä oikeaa protokollaahan ei acl kuntouksessa oo, sitä ei vielä ole pystytty tutkimaan niin hyvin. Paljon pitäisi tehdä, mutta ei liikaa. Kukaan ei siis oo vielä osannut määritellä tarkasti tuota kuntoutuksen määrää/laatua.

Juuri niin. Itselläni tosin oli sen verran pätevän oloinen ohjaus että tiedonhaku jäi lähinnä ajanvietteen asemaan. Mitä treeniin tulee, niin kyllähän sen järki ja polvi kertovat mikä sopii ja mikä ei. Eli jos kuumottaa ja turvottaa niin jäitä polveen ja kevyempi jatko. Ja jos ei, niin lisää treeniä!

Vaikka oma kuntoutukseni (salilla) alkoi jo pari viikkoa leikkauksesta, oli siinä todellakin päänuppi lujilla. Ne kotitreenit, tyyliin 200 jalannostoa Ismo Alangon tahtiin, ei perkele! Ja se jatkuva epäluuloisuus kun ei polveaan tunnista - ilmeisen normaalia kuitenkin.

 

[qreippi]

Terve vaan kaikille!

Itselläni nyt 7-päivää leikkauksesta ja jalka on kuin vasaralla hakattu (yhtä isoa mustelmaa polvesta alaspäin koko jalka).
Turvotus on nyt siirtyny polvesta ja pohkeesta > nilkkaan?

Polvi taipuu ehkä n. 60 astetta ja makuulla koukistaminen on miltein mahdotonta.
Kivut ovat olleet helvetilliset ja Panacodia onkin mennyt n. 7 pilleriä päivässä!

Sairaslomaa on Perjantaihin.. joten Maanantai vähän jännittää..

Viikko pitäisi vielä keppien avustuksella kävellä, mutta kuinka kauan niiden pois jättämisestä "pystyy" kävelemään normaalisti?

 

[XXL]

Tuli itsekin telottua eturistiside typerässä jalkapallomatsissa. Vaarallinen laji, välttäkää! Onneksi oli vakuutus ja pääsin heti kuvauksiin ja leikkaukseen.

2 viikkoa leikkauksesta ja tässä hieman avautumista:

- Eka päivä oli aika iisi kun oli sairaalaan lääkkeet veressä ja kauniit hoitsut mielessä. On se nastaa kun edes joskus hoivataan.

- Toinen päivä ja yö aika helvetillisiä, niinhän se minkä tahansa leikkauksen jälkeen on.

- Seuraavana päivänä kuvittelin jo että paremmalla puolella ollaan ja kävin kävelyllä kaupungilla. Vasta silloin huomasin että jalkahan turpoaa ja särkee kaikesta pystyssä olosta.

- Seuraavan viikon olinkin lähinnä makuuasennossa. Tekeminen sattuu ja pysyi minimissään.

- Siinä 9-10. päivän kohdalla huomasi että pystyy kävelemään aika hyvin, turvotus laskee ja jalka alkaa koukistumaan. Samalla tosin yökivut paheni ja ovat vieläkin aika pirulliset.

Edit: - 12. päivä kävin salilla. Aikamoista sähläämistä mutta hieman sai yläkroppaan tuntumaa.

- Nyt sujuu melkein jo pyöräily ja kauppareissut. Jalka taittuu lähes kyykky asentoon. Haavakohta kiristelee joskus aika ikävästi. Unirytmi päin helvettiä.

Kävely on alusta asti sujunut ilman keppejä mutta hitaasti. Paras opetella ensin normaali kävelytyyli, sitten nopeus ja matkat. Pillereitä menee buranaa, panacodia ja arcoxia maksimimäärät. Mustelmia ei ollut ja turvotus oli lähinnä polven yläpuolella.

Sairaslomaa saa varmasti ainakin sen 3 viikkoa. Itse tosin teen töitä puhelimella ja maililla ja joskus piipahdan töissä taksilla.

 

[Kuntouttaja]

Tervehdys! Näyttäs siltä, että viestiketjuun on liittynyt uutta väkeä. Hyvä, että on ketju löytynyt, mutta toisaalta äärimmäisen ikävää, että olette tänne päätyneet! Tsemppiä kuntoutukseen´! Minä oon ite yrittänyt pysytellä jonkun aikaa poissa kun tuntu, että jossain vaiheessa kaikki ajatukset pyöri vaan polven ympärillä ja lähinnä siinä mikä siellä vois olla vialla. Jos nyt alkais pikkuhiljaa niin polvi kuin pääkin taas kestämään..

Viikko pitäisi vielä keppien avustuksella kävellä, mutta kuinka kauan niiden pois jättämisestä "pystyy" kävelemään normaalisti?

Tuo voi olla aika yksilöllistä niinkuin kaikki muukin ACL-kuntoutukseen liittyvä. Mulla on nyt takana 4kk2vkoa eikä taida kävely ihan täysin symmetristä olla vieläkään. Luulin jo pitkään kävelyni olleen kunnossa kunnes näin videokuvaa kävelystäni! Joku klonnkuhan se siellä porskutti! Kehitystä on silti tapahtunut(hitaasti) Elikkäs tais alun ontuminen jäädä niin pahasti päälle, että nyt siitä on/oli hankala päästä eroon. Kannattaa siis siihen kiinnittää alkuvaiheessa huomioita. (Jalan heilatus eteen, kantaisku, jalan suoristus jne..) Tosin liikkuvuus ja kipu saattavat alussa rajoittaa. Joku viisaampi vain sanoi, että se toiminnallisuus ja toiminnallinen liikkuvuus ovat tärkeämpiä kuin ns. testit. Vaikka jalka suorituisikin sitä testatessa, mutta jää aina kävelyssä koukkuun niin siitä kehittyy helposti tapa.

Mulla oli takareiden kanssa melkoisia ongelmia alussa ja se on hidastanut kuntoutusta, mutta nyt sillä pystyy jo salilla liikuttamaan painopakkaa itsekseenkin(5-10kg). Polvi lonksuu ja pitää polvilumpion sisällä muljahtelevaa ääntä, mutta jalka tuntuu tukevalta, joten olen yrittänyt jättää polven sisäisten salaliitoteorioiden pohdiskelun vähemmälle ja keskittyä niihin asioihin, joita voin turvallisin mielin tehdä! Tosin samalla kuntoutus ajalla joku laskee jo mäkeä kilpaa.. huimaa tuo pelkkä ajatuskin!

Voimaa tulevaan,

 

[Mr. Speed]

eilen oli leikkaus, 8 viikkoa sairaslomaa.
4-6vk kepeillä.
polvi on jäykkä,ojentuu eteenpäin jo ihan ok.

buranaa ja panacodia määrättiin.

huomen siteet pois, kahden viikon päästä ompeleet.
kontrollikäynti ja rontgen kuvaus kuuden viikon päästä.

 

[Akikonomu]

2,5 viikon kohdalla kuvittelin käveleväni (sisätiloissa) normaalisti ilman kepakoita - muistutat kamelia, sanoi fysioterapeutti. Päätin uskoa ilman unet vieviä kauhuvideoita ja vähensin vauhtia. Kuusi viikkoa raahasin mukanani (ulkona) vähintään yhtä keppiä, ja vaikka kävely oli varmasti jo ihan ok ja kepeistä lähinnä haittaa, tuli vähän orpo oli kun niistä piti luopua. Jos nyt yritän määritellä koska kävely oli jotakuinkin normaalia, siinä 3-4 viikon kohdalla suunnilleen. Eka kävelylenkki - aika lyhyt - suunnilleen 3-4. päivänä leikkauksen jälkeen, harjoitus tekee mestarin :D . Että tämmöttis, kun oli vedetty polvi kokonaan auki ja vielä rustoakin siirrelty.

Hmm... ja siinä sitä sitten sai myös ojentajat tukkoon... eli ei ole elämä kovin reilua, kun polvea särkee ja kädetkin alkavat krampata...

 

[Deleted member 5830]

Viikko pitäisi vielä keppien avustuksella kävellä, mutta kuinka kauan niiden pois jättämisestä "pystyy" kävelemään normaalisti?

Mä heivasin kepit nurkkaan kaks viikkoa leikkauksen jälkeen. Kävely sujuu ihan hyvin, mitä nyt tosi hitaasti menen rappusia yms. Pyöräilyä kokeilen vkloppuna.

 

[Footballerina]

Mulla on nyt kolmisen viikkoa leikkauksesta.. Ja jotenkin pääsen yhdellä kepillä, muutamia askeleita ilman keppiä. Mutta ei kävely todellakaan ole normaalia vaan jalka on jäykkä. Kulman muutos kävellessä on hankalaa, mutta täytyy vaan yrittää ojennella ja koukistella. Ilman keppejä ei oo mitään järkeä vielä mennä, koska jalka ei liiku normaalisti. Fysioterapeutti sano, että sitten kun jalka toimii suht. normaalisti saa kepit jättää pois. Toivossa on hyvä elää; ensi viikolla!! On muutes jännä juttu toi tunnottomuus. Säären etuosa on hieman outo ja sit toi polvi.. Ei välttämättä aina tajua missä asennossa se on.

 

[-ville-]

mulla taas oli sillain et 2 viikkoo kepeillä eli oli sitä varauskieltoo ja sit ykk keppi pari päivää ja sit vaan kaikki kepit pois..kävely oli aluks yhtä tuskaa ja ei siitä tullu mitään mutta kun väkisin käveli niin parin päivän päästä meni jo ihan kävelyn näköisesti

 

[qreippi]

Päivitystä:

Ajoin autolla (manuaalivaihteet) ekaa kertaa Keskiviikkona (viikko leikkauksesta) ja ihan hyvin sujuu! (liikkumis ongelmat siis poissa)

Polvi taipuu jo n. 90 astetta ja makuultakin onnistuu koukistelu, sekä pieni nostelu.

Olen käynyt nyt tällä viikolla lenkillä keppien kanssa 2x päivässä ja se on auttanut tosi paljon! polven liike on parantunut 2-päivän aikana huomattavasti ja ei ole läheskäään niin kankea.

Ekan viikon aikana meni 50kpl laatikko Panacodeja ja nyt sain 20kpl lisää (yöksi).

Vähän alkaa valoa jo näkymään tunnelinpässä

 

[Niina77]

Heippa!

Ajattelin liittyä jäseneksi ja kirjotella myöskin omia kokemuksia kyseisestä aiheesta.

Mulla meni ACL poikki oik. polvesta 2005 huhtikuussa työmatkalla fillarilla kaatuessa. Polven kanssa olen sinnitelly joten kuten tänne asti (vaikka näin jälkeen päin ajateltuna ihmettelen, kuinka olen voinut elää sen kanssa). Nyt 3,5vkoa sitten tehtiin ACL rekonstruktio ja lisäksi todettiin patellassa ja reisiluunpäässä rustovauriot...

Polvi ei ollut leikkauksen jälkeen oikeastaan ollenkaan kipeä, johtui varmaankin siitä, ettäotin 3-4h välein Panacodia ja Tramalia. 5 pvää leikkauksesta ja olin jo ilman särkylääkkeitä. Niin ja polvi leikattiin to ja la olin jo kattoon jenkkifudiksen loppuottelua Finnair stadiumilla... No sen jälkeen tulikin sit pirulliset turvotukset ja kiristykset pohkeeseen ja koko jalka oli turvoksissa ja mustana poulivälistä reittä aina nilkkaan asti. Ja se kiristys oli ihan helvetillistä, edes särkylääkkeet ei auttanu siihen.

Mulla hieman maltillisempi tahti kuntoutuksen suhteen noiden rustovaurioiden takia. 4 vkoa varaus kieltoa, 6 vkoa ennenkun saa alkaa polkemaan kuntopyörällä ja 3kk ilman juoksu ja hyppy harjoitteita. 2vkoa leikkauksesta polvi ojentui jo melkein kokonaan ja koukistui 100 astetta. Nyt koukistuu jo enemmän ja reisilihas harjotteita olen alkanut tekemään fyssarin ohjeen mukaan. Kotona kävelen jo (luvan kanssa) yhden kepin varassa. Ensi vkolla saa alkaa jo harrastaan vesijuoksua, jes.

Pää on kyllä ollu aika lujilla, kun ei ole päässyt ihmisten ilmoille. Aika meinaa käydä pitkäksi ja TV tylsäksi. Olen alkanut lukemaan mutta ei sitäkään jaksa koko aikaa. Tahtoo ulos ja lenkille haukkaamaan raitista ulkoilmaa. Täytyy vaan jaksaa ja ajatella positiivisesti. Kohta polvi on entistä ehommassa kunnossa ja pääsee treenaamaan täysillä. Yhden hauskan huomion tein myös: sen lisäksi, että reisilihas on surkastunut on myös pakaralihas surkastunut ja oik. puolen pakara roikkuu kun vanhoilla mummoilla... Ei kiva ollenkaan. Kai se siitä ajan kanssa korjaantuu kun pääsee treenaamaan.

Unirytmi on kanssa heittänyt ihan häränpyllyä, kuten saattaa tästä kirjotus ajankohdastakin huomata.

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille ja voimia kuntoutukseen! Kirjotelkaahan omista kokemuksista kuntoutuksen suhteen ja olis kiva saada myös jotain hyviä treeni vinkkejäkin.

 

[pöhköpallo]

Noniin tulipa tänne rekisteröidyttyä

Minun ACL katkesi kesken amer. jalkapallo-ottelun, täydessä juoksuvauhdissa tekonurmikentällä juostessa hieman kaartaen, ilmeisesti napit haukkasivat liikaa turfiin tms ja polvi ilmeisesti meni "yli". Oli matkapeli eikä jalka kotimatkalla (jotain 600km) ollut edes kovin kipeä (aika rankat nollaukset matkalla :kippis1: )

Sain kuitenkin lääkäriltä jonne menin seuraavana arkipäivänä suoraan lähetteen magneettiin jossa todettiin acl täydellinen poikkeaminen ja ulomman kierukan takasarven repeämä.

Leikkaus suoritettiin yksityisellä lääkäriasemalla n. 4v tapaturmasta hyvässä toivossa, toisin kuitenkin kävi:
Siirre piti ottaa reiden koukistajajänteestä josta se nykyisin useimmiten otetaan, kävi kuitenkin niin että ko. jänne katkesi ja vetäytyi ties minne. Kirurgi koetti vielä hakea jännettä ylimääräisellä viillolla reiteen, tuloksetta. Seuraavaksi sitten otettiinkin siirre patellajänteestä, ja tämä toimenpide ilmeisesti sitten onnistui. Aikaa leikkaukseen meni kuitenkin reilut 2h, reilusti yli normaalin sallitun verityhjiöajan. En edes saanut lisää kipulääkitystä heräämössä kun joutuivat niin paljon antamaan jo leikatessa. Seuraavaksi leikannut lääkäri/kirurgi vielä töksäytti hyvin tylysti että "jenkkifutikset on kyllä sitten pelattu", veti vähän mielen matalaksi.

"Eli Kiitä lääkäriäsi,leiras toimittaa kiitoksen perille"

Noh jokatapauksessa patellajänteestä otettu siirre kuitenkin onnistui hyvin ja polvi on lääkärin mielestä tukeva, kepeillä kävelin sen 3 viikkoa, tosin jo 2 viikon jälkeen kärsi ihan hyvin varata täydellä painolla. Itse leikkauksen jälkeen polvi oli pari päivää helvetin kipeä, ja kun ensimmäisen kerran menin suihkuun ja otin haavalaput pois olin vähän yllättynyt kun tähystysleikkauksen jäljiltä polvessa on 10cm ja 15cm viillot, ja 5 tähystysreikää :D

Kun jätin kepit pois sujui kävely heti ihan mukavasti ilman minkäänlaista särkyä,esim portaat menee ylöspäin myös leikattu polvi edellä, alaspäin aika huonosti, eli on polvi kyllä melko jäykkä mikä vaikeuttaa kävelyä. Huomenna olisi ensimmäinen FT, saa nähä miten hyvin paraneminen on alkanut ja minkälaista kuntoutusta pitää aloittaa...
Ja mieli palaa halusta päästä taas hakkaamaan päitä yhteen, saa nähdä. :whip: Lääkäri vielä sanoi että seuraava siirre otetaan sitten vainajalta...

Toivottavasti muiden leikkaukset onnistuvat paremmin, tosin huonomminkin voisi käydä

 

[Mr. Speed]

mulla neljä päivää leikkauksesta, ojentuu eteenpäin ok mutta koukistus tökkii :o

mitäköhän tekis, vai odottaisko vielä pari päivää jos alkais notkistumaan..

 

[Akikonomu]

Aikaa leikkaukseen meni kuitenkin reilut 2h, reilusti yli normaalin sallitun verityhjiöajan.

Sama täällä, jäin kuitenkin henkiin ja kaksijalkaiseksi. Sullehan se vasta onkin kiva lääkäri sattunut. Kuulostaa eräältä Tampereen Hatanpään ortopediltä.

Hups, pitää lopettaa, akku sammuu... jatketaan treeniä!

 

[-ville-]

mulla neljä päivää leikkauksesta, ojentuu eteenpäin ok mutta koukistus tökkii :o

mitäköhän tekis, vai odottaisko vielä pari päivää jos alkais notkistumaan..

malttia malttia..muulla et pärjää:thumbs:

 

[pöhköpallo]

Sama täällä, jäin kuitenkin henkiin ja kaksijalkaiseksi. Sullehan se vasta onkin kiva lääkäri sattunut. Kuulostaa eräältä Tampereen Hatanpään ortopediltä.

No sinänsä lääkärilla oli ihan asiallinen ja hauska ja omaperäinen tyyli mutta tuossa tilanteessa olisi kyllä voinut vähän olla hienotunteisempi ja tahdikkaampi.. Fysioterapeutti sanoi tänään että aika hyvässä kunnossa polvi on, nyt pitää alkaa reenaamaan sitten :whip:

 

[tmu111]

mulla neljä päivää leikkauksesta, ojentuu eteenpäin ok mutta koukistus tökkii :o

mitäköhän tekis, vai odottaisko vielä pari päivää jos alkais notkistumaan..

Ota ihan rauhallisesti vaan, se maltti on tuon polven kuntoutukses paras valtti

Itte intoilin, tuloksena kaatuminen pyörälenkillä ja revennyt takareisi.
Pakkolepoa 3vkoa joka kyllä palautti maan pinnalle. Sen jälkeen kaikki onkin natsannut. Paljon vaan staattisia jännityksiä telkkaria katsottaessa esim. Itse tein useita satoja muutaman sekunnin pitoja, tärkeää on saada polven hermotus jälleen toimimaan. Muutaman kilon nilkkapaino on tosi hyvä läpi kuntoutuksen. Tasapainon lauta on aika jees myös aluksi. Sitä polvee sörkitään siinä leikkauksessa aika huolella, joten siitä katoaa aika hyvin liikkeen/asennon tunnistus ominaisuudet. Ja kuntoutuksessa tulee kiinnittää huomiota vastus medialis lihakseen, eli tuohon joka on sisäreidessä polven vieressä, se pitää saada aktivoitumaan. Esim jännitä polvea suoraksi, ja jos lihas ei lähde mukaan niin taputtele sitä kevyesti --> anna sille ärsykkeitä. Tuo lihas suorittaa viimeiset 5astetta ojennuksesta, ja on vaikeiten treenattavissa oleva lihas acl leikkauksen jälkeen. Hyvä harjoite sille olisi reisipenkki, mutta sitä ei voi suositella acl leikkauksen kuntoutukseen, koska siinä suoritettava liike venyttää eturistisidettä, eikä siirrettä kannata siinä rasittaa.

Itselläni tasan 5kk leikkauksesta, ihan täydessä kunnossa tuntuu olevan, lihasmassa/voima entisellä tasolla. Silti en vielä kuukauteen aio lähteä tosissaan urheilemaan, yritän säilyttää maltin ja käydä viellä kuukauden päästä magneetista jolloin saa lopullisen tiedon itselle sen kunnosta.

Tää on nyt paha vaihe ku oikeestaa ainut vika alkaa oleen vaan pään sisällä, koko ajan hötkyilee että kestääköhän se tai meneekö rikki kun joku pikku naksahdus pääsee polvesta:D

 

[Mr. Speed]

Ota ihan rauhallisesti vaan, se maltti on tuon polven kuntoutukses paras valtti

täytyy ottaa rauhallisesti. sitä on itelle ja kavereille sanonut että ainakin tän vuoden loppuun asti mennään rauhallisesti eikä esim. kännissä örvelletä sidettä rikki.

alkoholi ei ole onneksi ollut ainakaan ennen ongelma, tosin 3kk:ta ei äkkiseltää tuu mieleen että ois ollut kokonaan selvinpäin(nuoruuden piikkiin), kuukauden tipattomia kyllä muutenkin kuin tammikuussa
Säästyypä rahaa ja maksa.