Eturistisidekorjausleikkaus

[etanainen]

no. koska kukaan ei vastannut, vastaan itse.

treenailin siis pari kertaa jalkoja kevyesti ennen fyssaria.
Eilen fyssarilla käydessä sain sitten vahvistuksen ajatuksilleni, ja oikein olin tehnyt. -> jaksamisen ja kivun rajoissa sitten vaan lisää painoa liikkeisiin ja isompiakin liikkeitä mukaan.
nyt kyl just sit iski flunssa. kele. pitää siis vaan tehdä suoristusharjoituksia(etureiden aktivointi) ja vähän jotain takareiden aktivointiliikettä.
MUTTA kyllä ihmetteli fyssari, että miten mä siinä jo silleen normaalisti kävelin; ei tiedä ihan heti mua ja mun liikkumista katsellessa, että on eturistiside mennyt reilu 2 viikkoa sitten poikki.
toinenkin fyssari siinä sitten käytävällä ihmetteli samaa.
- lihakset siis mulla on, mutta JO NYT reilussa kahdessa viikossa on lähtenyt SENTTEJÄ vammautuneen jalan reidestä !!! :O - eli sais jo flunssa häipyä, että pääsee tositoimiin.

kysymysmerkkinä on vielä, et korjataanko side vai ei... en ole urheilija, joten ortopedi ei leikkausta varmaankaan suosittele. Tai sitten katsotaan ensin miten töissä pärjään, ja millaiseksi se tuosta ny menee.

ETtä semmosta.
hyvä että on lihakset, mutta olis saanut kyllä jäädä rikkoutumattakin. :/

 

[Ryder]

Mulla katkesi ACL viime maaliskuussa. Leikkaukseen menin kuitenkin vasta joulukuussa. Ortopedin mukaan mitään kiirettä ei ole,mutta polven "lonksahtelua" piti välttää. Eli kaikki futikset ym. jäi pois valikoimasta. Siirre otettiin takareidestä, paraneminen lähtenyt hyvin käyntiin ja aika rutiinioperaatio tuo kumminkin on. Minäkään ei lue itseäni urheilijaksi, mutta ortopedi kuitenkin suositteli korjausleikkausta, koska a) olen vielä suht nuori ja b) jos haluan tulevaisuudessa vaikka harrastaa jotain urheilua, kuten futis ym.

Ei siitä polvesta tule yhtä tukevaa, jos yrittää elää ilman ACLlää. Hyvät lihakset toki auttaa, mutta ei se yhtä hyvä ole. Kannattaa miettiä korjausleikkausta ja mitä haluat harrastaa tulevaisuudessa....tai millaisia tukia haluat polvessa pitää, jos ei uutta ristisidettä tehdä.

 

[etanainen]

Kiitos Ryder! ootko tähän ketjuun kirjoitellut kokemuksia matkan varrelta? oliko sulla joku syy, miksi leikkaus tehtiin myöhemmin?

ja tosiaan vaakakupissa painaa myös se, että miten YH-äiti lapsineen pärjää sairasloma-ajan palkalla... mutta olen leikkauksen kannalla 60/40.
mä olen vähän väliin tippuja; en nuori enkä vanha.. pitäisin itseäni kuitenkin enemmän nuorena, koska työikää on kuitenkin enemmän vielä edessä kuin takana.. ja jos eläkeiät vielä nousee en oo lähellekään puolessa..

-- ja toisaalta; jaksaako ja pystyykö jatkuvasti työssäkäyvä YH-äiti SÄÄNNÖLLISESTI huoltaa kehoa ja lihaksia toki leikkaus vaatii kuntoutusta eikä koskaan voi jäädä makailemaan paikoilleen. kummassakin tapauksessa kuntoutus ja lihasten ylläpito/vahvistaminen on tärkeää, mutta leikauksen jälkeen on sairasloma, jonka aikana on AIKAA ja mahdollisuus kuntouttaa itseään helpommin. Työelämä pikkulasten kanssa on hektistä eikä klo 15 jälkeen työpäivänä välttämättä jaksa tai joskus edes ehdi kuntosalille. Olen toki sen asia tähänkin asti priorisoinut etusijalle vapaa-aikanani, mutta kun tilanteet muuttuu...
jos korjaisi polven; siinä olisi tuki ja se kestäisi sitten myöhemmin ainakin normaalimpaa liikkumista. Jos taas sitä ei leikkaa; on jatkuvasti vähän varottava - ja sen kyllä huomaa koko kropassa.

.. sen tiedän, että leikkauksen onnistumiseen ei vaikuta se, kuinka pian tapaturmasta leikkaus tehdään vaan muut asiat.

 

[TJJ]

kysymysmerkkinä on vielä, et korjataanko side vai ei... en ole urheilija, joten ortopedi ei leikkausta varmaankaan suosittele. Tai sitten katsotaan ensin miten töissä pärjään, ja millaiseksi se tuosta ny menee.

Jos taas sitä ei leikkaa; on jatkuvasti vähän varottava - ja sen kyllä huomaa koko kropassa.

.. sen tiedän, että leikkauksen onnistumiseen ei vaikuta se, kuinka pian tapaturmasta leikkaus tehdään vaan muut asiat.

Ei acl-korjauksen tekemisen kannalta ole merkitystä oletko urheilija vai et. Eikä leikkausta kannata päättää myöskään sillä, että poikki on -> leikataan. Yllättävän moni pärjää ilman eturistisidettä aivan hyvin. Tiedän potilaita jotka pelaa sählyä, jalkapalloa ym lajeja ilman ongelmia katkenneen eturistisiteen kanssa.

Sen leikkamisella ei myöskään ole osoitettu olevan mitään hyötyä polvikivun hoidossa tai nivelrikon ehkäisyssä. Eikä sillä ole mikään kiire. Ihan hyvin voi kuntouttaa jalkaa, katsoa miten sen kanssa pärjää, jos ei pärjää ja oire on sellainen mihin leikkaus auttaa (polven löysyys, pettää alta, lonksuu) niin se kannattaa korjata.

Ikä ei sinänsä vaikuta, polven kulumisaste vaikuttaa, kovin kuluneeseen polveen sitä ei kannata tehdä, ei tule kestämään.

Näin niinku leikkaajan näkökulmasta sanottuna.

 

[etanainen]

ok. kiitos kannanotosta; näitä kaikkia olen lukenut.
kulumaa ei vielä ole, siis sen magneettikuvan mukaan; toki luiden pinnat on ottanut osumaa tapaturmassa.

aika siis näyttää, millainen polvi on mun elämässä.
NYT se on hyvä, mut nyt makaankin kotona flunssassa. ja oli se jo viikon verran aika hyvä ennen tätä pirun flunssaa.

Ortopedi sanoi, että polvi voi tosiaan vaikuttaa kuukauden päästä tapaturmasta hyvältä; myöhemmin taas sitten voi alkaa ilmetä noita löysyysongelmia.
olispa kristallipallo.

 

[TJJ]

Tuo nyt on sen luokan vamma, että kannattaa kattoa alkuun vaikka 3 tai 6kk miltä kinttu alkaa tuntumaan. Fysioterapeutin kanssa kuntouttaen tiätty.

 

[etanainen]

Tuo nyt on sen luokan vamma, että kannattaa kattoa alkuun vaikka 3 tai 6kk miltä kinttu alkaa tuntumaan. Fysioterapeutin kanssa kuntouttaen tiätty.

kiva vaan kun mun vakuutus ei maksa kuin leikkauksen jälkeisen fysioterapiahoidon. kerran olen siis käynyt omakustanteisesti.
Tämä fysioterapeutti totesi siis, että hyvin näyttää sujuvan. Näytti ne ojennusliikkeet sekä takareiden vahvistusliikkeen, joita siis voi tässä kotona arjessa tehdä jatkuvasti.
Ja sitten kuntosalilla teen polvven kivunsietokyvyn mukaan omaa treeniäni, joka sisältää jalkapäivän.
Fyssari katsoi siis polven asennon suhteessa jalkateriin sekä jalkojen liikkuvuuden polvesta, ja mittasi reisien paksuuden. En saanut mitään kirjallisia ohjeita.
Ensi viikolla on se ortopedikäynti, ja sen jälkeen sitten ilmoitan sille fyssarille, mihin ollaan päädytty. Montaa kertaa ei ole varaa/aikaakaan siellä käydä, mutta ohjeet varmasti saan s-postilla jatkoa ajatellen.
En tiedä oliko nyt hyvä fyssari/ -käynti, mutta itsestäni se tekeminen kuitenkin on kiinni.

 

[Ryder]

Kiitos Ryder! ootko tähän ketjuun kirjoitellut kokemuksia matkan varrelta? oliko sulla joku syy, miksi leikkaus tehtiin myöhemmin?

.

En tietääkseni ole kirjottanut muuta kuin nämä pari tekstiä tähän ketjuun.

Lähinnä toi 9 kk:n ventta-aika aika johtui siitä, että olin eka julkisen puolen tutkimuksissa ja niissä tuppaa tunnetusti kestämään. Sairasloma toimistotyöntekijöillä 8vkoa, fyysisen työn tekijöillä enemmän. Toki on aika yksilöllistä, että miten paranee. Pystyt kyllä kotona tekemään aika paljon kuntoutusta, että sen takia ei tarvi salille lähteä.

Mun ortopedin Juha Kukkosen mukaan ilman ACLllääkin tietysti eletään, ei siinä mitään, mutta kierukat joutuu koville ja kuten tiedettyä, jos niihin alkaa vaurioita tulemaan, niin eikös se nivelrikko silloin siellä kulman takana kolkuta? Siis sillä edellytyksellä, että kierukoita joutuu poistamaan, förstås?

Nimimerkki TJJ nuo mainitsemasi jalkapalloilijat, sähläilijät ilman ACLlää; pystyvätkö he pelaamaan ilman mitään polvitukia? Ihmettelen kovasti, jos pystyvät.

 

[TJJ]

Mun ortopedin Juha Kukkosen mukaan ilman ACLllääkin tietysti eletään, ei siinä mitään, mutta kierukat joutuu koville ja kuten tiedettyä, jos niihin alkaa vaurioita tulemaan, niin eikös se nivelrikko silloin siellä kulman takana kolkuta? Siis sillä edellytyksellä, että kierukoita joutuu poistamaan, förstås?

Nimimerkki TJJ nuo mainitsemasi jalkapalloilijat, sähläilijät ilman ACLlää; pystyvätkö he pelaamaan ilman mitään polvitukia? Ihmettelen kovasti, jos pystyvät.

Kyllä ilman tukia voi pelata, kun lihakset on kunnossa.

Ja kuten tuossa aiemmin sanoin, acl-leikkaus ei estä nivelrikkoa.

 

[etanainen]

leikkauksessa omat riskinsä. aina.
sen takia en ikinä mitään leikkausta vapaaehtoisesti haluaisi.
olkoonkin mikä tahansa rutiinileikkaus...

aika näyttää, ja työelämä sen sitten kertoo, miten pärjäilen polven kanssa.
äsken yks tuttu polvivammainen kysyi multa, että oliko siellä polvessa oikeesti katkennut jotain... että: "pyydä uutta arviota"
- parempi näin. nyt jo hiukan saan suoremmaksi sitä ja tunnen että (sisempi?)ojentaja hiukan enemmän aktivoituu kuin aiemmin. tai sit kuvittelen...

 

[Dr.Faustus]

Mulle ortopedi kommentoi että veikkausliigan maalikuninkuus on voitettu ilman eturistisidettä. Itsellä repes mediaalikollateraali ligamentti ja sisempi kierukka. Sanoi niihin että kymmenen vuotta sitten olisi samantien leikattu. Nyt jätettiin leikkaamatta ja nyt vajaata vuotta myöhemmin se polvi on parempi kuin ennen sitä haaveria.

 

[Aesthion]

Itsellä kans oli syksyllä sellainen tilanne, että ristiside repesi, muttei ollut kokonaan mennyt poikki ja polvi oli edelleen erittäin tukeva lääkärien testeissä (kolme eri ortopedia + yleislääkäri ehti silloin polvea hipelöimään. Fysioterapian kautta lähdettiin polvea kuntouttamaan ja ensimmäinen kuukausi menikin oikein hyvin ja näytti että vamma selätetään hyvin konservatiivisella hoidolla. Sitten alkoi kovat säryt öisin ja polvi alkoi naksumaan. Myös lukko-oireita ilmeni. Kontrollissa todettiin, että polvi mennyt huonompaan suuntaan ja leikkaukseenhan se meni. Eli vaikka konservatiivinen hoito vaikuttaa aluksi toimivan, kannattaa sitä polvea seurata tarkasti sen ajan. Saa nähdä millainen tästä tulee, mutta ei tolla loukatulla polvella kyllä muuta tehnyt kuin kävellyt, että leikkaus ainakin tuli itselle välttämättömäksi.

 

[JudoHemmo_85]

Meikäläisellä meni vasemman jalan eturistiside poikki viime vuoden huhtikuun lopussa. Leikkaus oli 22.5., ja lääkärin sanojen mukaan muuta vaihtoehtoa ei ollut, jos judoa haluaa jatkaa. Ensimmäinen fyssarikäynti oli kesäkuun alussa, ja siihen mennessä oli vasemman jalan ympärysmitta 3-4 cm oikeaa pienempi. Suurin ongelma oli se, että leikkauksen jälkeen polvi taipui vain 60 asteeseen, jonka tosin sain aika nopeasti 120 asteeseen, kiitos ahkeran jumppaamisten. Tällä hetkellä en ole vielä ihan siinä kunnossa, että uskaltaisin judoilla täysillä, saati kisata. Vasen takareisi, josta siirre otettiin, kettuilee välillä enemmän ja vähemmän. Kyykkyyn mennessä polvi aristaa vieläkin. Toivottavasti teillä kuntoutuminen on nopeampaa.

Tässä jotain vinkkejä kokemukseeni perustuen:

- Älä jää kotiin makaamaan, vaan tee mitä pystyt - pumppaa vaikka rintaa ja habaa koko rahan edestä. Minulla ei olisi pää kestänyt muuten.
- Aloita jumppaliikkeiden tekeminen jo ennen leikkausta, jos mahdollista.
- Tee ahkerasti fyssarin määräämiä jumppaliikkeitä, olkoonkin, että ne ovat hyvin tylsiä.
- Kun saat ruveta jumppaamaan jalkaa laitteissa/painojen kanssa, keskity yhdellä jalalla tehtäviin liikkeisiin. Itse aloitin syksyllä tekemään kyykkyä perse penkille, koska polvi kesti sen. Ongelma oli siinä, että oikea jalka teki käytännössä kaiken työn ja voimaepätasapaino jalkojen välillä ei kaventunut.
- Jos olet urheillut hyvin aktiivisesti ja syönyt hyvin paljon, katso tarkemmin syömisiäsi, mikäli haluat pysyä melko timmissä kunnossa. Tämä etenkin, jos teet etupäässä muuta kuin punttia.

 

[etanainen]

joo^noi syömiset on haastavat; ei voi ihan niin paljon syödä mitä on tottunut aiemmin... työkseni kuitenkin liikuin sen 7,5 tuntia, kävin 3-4 krt salilla enkä muutenkaan makaillut sohvalla, ku 2 ikiliikkujaa kotona vaatii huomiota klo 21 asti.
edelleenkin kaamea flunssa(oei, helpottumaan päin), jonka rajoissa olen tietysti elänyt tätä arkea sen verran kuin jaksanut; pienetkin ponnistelut on huonontanut oloa, vaikka kuumetta ei ole ollut. toivottavasti jo huomenna olen suht normaali; viime yö meni yskiessä. - tuntuu että olen puolikuollut huonoista öistä, ku milloin mikäkin vaviva pitänyt hereillä.
ravinnossa pitänyt huolen, että tulee proteiinia ja hyviä rasvoja tarpeeksi, ja erinäisiä lisäravinteita mennyt hiukan enemmän kuin ennen + uusia ravintoaineitakin ottanut mukaan. hiilaria ei kyllä näillä liikunnoilla voi vetää joka aterialla. - aika nopeesti kyl läskistyy ku energikulutus väheneen näinkin radikaalisti. - polven takia olisin jo voinut liikkua vaikka kuinka. kele.
noh. eteen päin sano ukko vesijuoksussa.

kiitos vinkeistä; niitä olen kyl imuroinut netin blogeista ja palstoilta. kun vaan sais käytäntöön.
- yritän itse koko ajan miettiä kaikkea liikkumista, etten tekisi terveellä jalalla enemmän vaan päin vastoin; nojailen rikkinäisellä jalalla, pumppaan pohkeita, varsinkin rikkinäistä, pyörittelen nilkkoja, suoristan polvea jne.. MUTTA enemmänkin täytys tehdä.. sitä vaan unohtaa aina välillä, että se polvi n rikki ja jalka vaatii kuntoutusta.

 

[etanainen]

no, ohhoh.
vakuutusyhtiö oli vähän liian nopea ja antoi tänään myönteisen päätöksen korjaukseen; päätös voimassa 1kk. Lääkäriasemalta soitettiin, että eka aika oli jo ens viikolla ja varasin sitten seuraavalle viikolle.

Onkohan liian ajoissa?

Tänään olin töissä; ei se nyt kyllä ihan sellainen koipi ole, jolla voi 100% tätä työtä tehdä. Koko päivän olin jaloillani; ei kipua, mutta semmoinen hutera se on ja klenkkaan ku ankka.
ja tietysti olen ihan poikki pelkästä työn aloittamisesta(ajoissa heräämisestä), että väsyttää paljon.
Voinko luottaa siihen, että jos en leikkauta jalkaani, saan pidettyä sen edes näin toimitakykyisenä, koska en välttämättä työ ja arjen yhdistämisessä aina ehdi 2-3 krt salille viikossa. Toki on jotain liikkeitä joita voi kotonakain tehdä, mutta aika hankalaa saada niin paljon vastusta jalalle, että sen lihakset vahvistuisi; ylläpitävää varmasti voi tehdä.


äh.

 

[betonireisi]

Terve.

Nyt tarvisi vertaistukea :S 3,5 kk leikkauksesta ja kuntoutus on edennyt hyvin. Suurimmat ongelmat olleet takareidessä, josta siirre otettiin ja menttaalipuolella. Koko ajan tulee stressattua siirteen kuntoa.

Tänään lenkillä satuin astumaan pieneen monttuun ja jalka ojentui niin suoraksi, kun mahdollista ja oma paino tuli siihen päälle :S sattui hetken, mutta jalka ei kipeytynyt tai turvonnut. Ainakaan vielä.

Vaimo teki vetolaatikkotestin ja sanoi, että molemmat jalat tuntuu samalle. Hänellä ei tosin ole koulutusta mistään ortopediaan liittyvåstä, mutta terveydenhoidosta kuitenkin. Kaipa tuo on kunnossa, mutta mietityttää vaan pirusti

Osaako kukaan sanoa, että miten tuo yliojentuminen vaikuttaa eturistisiteeseen? Mun käsityksen mukaan siinä enemmänkin takaristiside kiristyy. Olenko oikeassa?

Jos tässä kohtaa olisi siirre revennyt tai ottanut osumaa niin olisiko sen huomannut selvästi kipuna ja turvotuksena?

Mites muuten, jos siirre pamahtaisi poikki niin kuinka äkkiä polvi voitaisi operoida uudestaan? Voisiko sen tehdä heti vai pitäisikö opetella elämään ilman ristisidettä?

 

[etanainen]

jaha.
päivitystä.
2kk tapaturmasta ja töissä oon ollut kohta ööö. ... 4 viikkoa tai jotain. miten tää aika menee...?!?!?
Muuten sujuu hyvin; jalka/polvi on vakaa, mutta muita lieveilmiöitä tosta polvesta on sitten seurannut. - koko kroppa menee välillä ihan kieroon; erilaisia kipuja ympäriinsä. eniten vammajalan nilkka sekä muut lihakset, mutta myös toisen jalan polvi ja selkä. varsinainen vammapolvi ei juurikaan kipuile, ellen sitten tee jotain extremeä eli mene syväkyykkyyn(kuuluu työnkuvaan, mutta pärjää ilmankin), jota olen kyllä välttänyt; siitä saa mojovat jomotukset.
tänään kävin työpaikan fyssarilla, ja työn luonteen vuoksi hän kyllä oli vähän leikkausta kannattavalla kannalla, mutta ei siihen tietenkään erityisesti kannustanut. Käski kysellä todella tarkkaan ortopediltä kaikki mahdollisuudet puolesta ja vastaan leikkausta. -> tulevaisuutta ajatellen.
Tää kropan kieroon meneminen on kyllä hanakala juttu, ja se että töissä ei voi toimia täysin ergonomisesti, mikä taas tekee niitä haittoja lisää. en mielestäni klenkkaa ja polvi menee suoraksi; mutta toki sitä tulee tiedostamattaan varottua.

kysymys kuuluu lähinnä, että saisko leikkauksella tästä kropasta paremmin toimivan kuin mitä se nyt on?? ja mitä se sitten vuoden päästä on, jos sitä ei leikkaa.
ja se toipuminen!??! puol vuotta saikkua kuulostaa hurjalta; ja siihen toiset puol vuotta, jotta se on jo melkein yhtä vahva kuin alkuperäinen. olisinko ihme, ja kuntoutuisin nopeammin? ;)

Toki olen vielä nuori ja työurani alussa; jos tähän nyt ottaa sen leikkauksen ja puol vuotta saikua -> parempi polvi ja koko kroppa -> kyllä niitä töitä sitten ehtii tehdä.
-- tai entä jos leikkaus ei onnistu?! - tai kuntoutuksessa menee jotain pieleen jne. - joo. elämää ei voi suunnitella, mut kaikkea on pohdittava.

*iso huokaus*

 

[Ryder]

Tuota...mistä tiedät, että saikku on puoli vuotta? Oma saikku oli 8viikkoa ja olisin periaatteessa voinut mennä töihin jo ennenkin...kunto olisi sen sallinut. Mutta varmaan kokonaisuudessaan tää projekti on n. vuoden mittainen, ennenkuin uskaltaa alkaa ns. elämään kuin ennen. Miten olet treenannut jalkoja nyt vamman jälkeen?

Nimimerkki betonireisi: Oletko käynyt ortopedillä tuon yliojentumisen jälkeen? Itse veikkaisin, että se siirre ei tolla kertomallasi mekanismilla olisi katkennut..pitäisi olla vääntöä johonkin suuntaan mukana. Pyydä vaimoasi tekemään pivot shift ?

 

[Castor Rollins]

*iso huokaus*

Jos päivittäinen elämä on hankaloitunut niin ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. Nyt kun hoidat itsesi kuntoon niin muutaman vuoden päästä olet unohtanut että sinulla tämmöistä on joskus ollut. Jos taas "koitat pärjäillä", ongelmat vaan pahenee.

 

[etanainen]

Tuota...mistä tiedät, että saikku on puoli vuotta? Oma saikku oli 8viikkoa ja olisin periaatteessa voinut mennä töihin jo ennenkin...kunto olisi sen sallinut. Mutta varmaan kokonaisuudessaan tää projekti on n. vuoden mittainen, ennenkuin uskaltaa alkaa ns. elämään kuin ennen. Miten olet treenannut jalkoja nyt vamman jälkeen?

en tiedäkään, mutta jotkut on niin kertoneet; ja se on varmaan se pahin, mihin varautua. 3kk ehkä realistisempi? viimeksi fyssarilta kyselin ja toki on tapauskohtainen, mutta hän mainitsi ainakin tuon 3kk, jos kaikki menee hyvin. Siivoan työkseni ja joskus on kiivettävä tikkaita ja lisäksi on muita haastavia tilanteita, joissa saattaa tulla äkkinäisiä kiertoliikkeitä. Suurinosa työalueistani on aika rauhallisia, mutta muutama aika vaativa kohde.

Jos päivittäinen elämä on hankaloitunut niin ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. Nyt kun hoidat itsesi kuntoon niin muutaman vuoden päästä olet unohtanut että sinulla tämmöistä on joskus ollut. Jos taas "koitat pärjäillä", ongelmat vaan pahenee.

joo. pärjäilen. ehkä en muutenkaan elämässä ole mikään "pärjäilen" -tyyppi.
seuraava kontrollikäynti ortopedillä ennen juhannusta. periaate näyttää olevan se, että kunhan polvi pysyy vakaana ja sillä pärjäilee; ei kannata korjata mitään, missä ei ole korjattavaa. - onhan se side siellä katki, mutta sitä ei lasketa.
en ainakaan voi korjausta vaatia ennen kuin sille on peruste; enkä nyt ihan just haluaisikaan olla jalkapuoli. rakastan kevättä ja kesäkin kohta tulee. - jospa polven kunto huononee kesän aikana ja syksyllä olisi korjausleikkaus aiheellinen.