Eturistisidekorjausleikkaus

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Tosta puudutus vs. nukutus keskustelusta vielä että itselle ainakin oli puudutuksessa tehty leikkaus ihan helvetin stressaava. Jos vielä joskus joutuu puukon alle niin ehdottomasti nukutuksessa ei kestä katsella/kuunnella kun arvotaan voiko sitä enään ikinä harrastaa entiseen malliin.
 
Joo, siis sen polveni sijoiltaanmenon aiheuttaa se, kun mulla todettiin vuosi sitten yliliikkuvat nivelet.:itku:

Todennäköisesti sulta on mennyt polvilumpio(patella) sijoiltaan eikä itse polvinivel. Polvi kun menee sijoiltaan, niin siinä hajoaa käytännössa aina kaikki polviniveltä stabiloivat rakenteet eli nivelkapseli, ristisiteet(etu ja taka), sivusiteet ja joskus kierukka tai molemmat myös repeää. Eli jos polvinivel on mennyt sijoiltaan, niin se ei itsestään reponoidu etkä todellakaan heti kävele tolla polvella. Yleensä vaatii myös melko suuri energisen vamman. Ja nuorilla on aina leikattava vamma ja vaatii piiitkän kuntoutuksen.

Pointtini on siis se, että kun tänne kirjoittaa, niin toivoisi hieman tarkkuutta siihen, että mitä oikeasti on tapahtunut. Vai lukeeko sun sairauskertomuksessa "polvinivel mennyt sijoiltaan, välitön mobilisaatio ja reisilihasharjoitteet"?

Patellaluksaation (sijoiltaan menon) jatkohoidossa tärkeää etenkin vastus medialiksen harjoittaminen. Eli reisi-ojennusta. Muut liikket progressiivisesti aloittaen kun on suht kivuton. Jos kunnollisesta kuntoutukseta huolimatta toistuvia patella luksaatioita, niin operatiivinen hoito tulee harkinnan mukaan kyseeseen. Tällöin mediaalisia rakenteita kiristetään ja tilanteen mukaan patellajänteen paikkaa sääriluussa siirretään.
 
Tasan kaksi viikkoa leikkauksesta ja tänään olen koittanut köpötellä ilman keppejä. Liikerata alkaa jo hieman palautumaan, kun turvotus polvesta laskee. Koukkuun ei saa ja ihan suoraksi ei saa vielä ilman pakottamista. Tällä kertaa leikkaus tehtiin nukutuksessa ja paljon miellyttävämpi oli näin kuin aiemmin tehty selkäydinpuudutus.

Missä vaiheessa muut on alkaneet poljeskelemaan kuntopyörää? Minun fysioteraputin ohjeessa on, että kolmen viikon kuluttua leikkauksesta. Muistan viime leikkauksesta sen, että liikerata alkoi palautumaan nopeasti, kun aloitti kevyen pyöräily. Siksi tekisi jo mieli kokeilla kuntopyörää.
 
Pitäisköhän mun huolestua.. Kävely sujuu jo ihan hyvin ilman keppejä, portaat ja muut hankalammatkin paikat mukaanlukien, mutta kuntopyörää en kyllä pysty vielä polkemaan. Liikerata sopuisasti on semmonen 110 astetta ja passiivisessa fysioterapiassa vähän enemmänkin. Edelleenkin jos on päivän enimmäkseen jalkeilla, niin kerää kyllä nestettä tonne säären puolelle. Muutoin polvi näyttää kutakuinkin normaalilta eikä siinä ole enää mitään kipuja. Ensi viikolla on kontrollikäynti operoineen lääkärin vastaanotolla. Ja tässä vaiheessa leikkauksesta on nelisen viikkoa takana. Tehtiin siis kokonaan uus eturistiside takareidestä.
 
Morjesta vaan kaikille ja eka postaus / tilitys.

Itselläni polvi leikattiin Elokuun alussa, jossa katkennut eturistiside korvattiin hamstring jänteellä.
Itse operaatio ja siitä tervehtyminen sujui melko mutkitta, eikä isompia paranemis ongelmia ollut. Kuten tuossa moni muukin on maininnut aikaisemmin noita nitkutuksia tuli tehtyä useampi sata päivässä.

Keppien käytön lopetin viikolla 2-3, tosin esimerkiksi rappusten astuminen alaspäin oli paljon tuskallisempaa kuin kavuta ylös.

Vaikka nuo ojennukset, koukistukset yms, polven toimintaan liittyvät ongelmat ovat yksilökohtaisia niin itsekkin olen pahaimman "avun" tuolla vesijuoksu + kuntopyörällä pelailulla.

Kuntopyöräilyn aloitin ekan kontrollikäynnin jälkeen eli noin 4viikkoa leikkauksesta ohjatusti fysiossa. Satula ylhäällä fyssari avustean hieman polvesta koitettiin saada liikerataa kuntoon. Aika äkkiä se alkoikin "notkistumaan" ja varsinkin pienen alkulämmön jälkeen liike oli melko kivutonta. Muistaakseni fyssari laski satulaa pyörästä aina pykälän per käynti.

Nyt reilu kolmekuukautta myöhemmin polvi on siinä kunnossa ettei se astuessa meni vielä lukkoon, mutta erikseen jos sitä venytelee sen saa yliojentumaan. Koukistaessa ei ihan vielä pysty kantapäätä laittamaan pakaraan kiinni. Polven päällä tai polvillaan olo ei satu mutta ei myöskään ole kovin miellyttävän tuntuista esim. voimapyörää tehdessä.

Yhdeksänkymmenasteen kyykyn pystyy tekemään noin 40+ Kg painoilla ilman että tuntuisi mitään erillistä kipua polvessa. Samoin askelkyykyn eteen/taakse. Erilliset ponnistukset ja kova juoksu ei onnistu vielä lainkaan enkä ole niitä edes lähtenyt erikseen kokeilemaan.

Tasapainolauta ja varsinkin leikatulla jalalla tasapainoilu on tuonut "vakautta" polveen, kun sitä erikseen nyt tehnyt kuukaudenverran.

Ei muutakuin tsemppiä kuntoutukseen muillekin polvettomille.
 
Elokuun lopussa polvi leikattiin. Aika lailla samalla kaavalla kuntoutus sujunut, kuin tuossa yläpuolellakin on kerrottu.
Nyt noin neljä kuukautta leikkauksesta kevyt hölkkääminen ja hyppyharjotuksetkin jo onnistuu. Salilla prässissä ja kyykyssä painot jo aika lailla normilukemissa, siis lähes samoissa mitä olivat ennen operaatiota. Syväkyykkyjä en kyllä vielä oo kokeillut.
Istumatyötä kun teen, niin polvi jäykistyy kun on kauan koukussa. Kestää hetken aina vertyä kun lähtee liikkeelle.
Polvillaan pystyy jo olemaan, mutta ei kauheen mukavalta kyllä vielä tunnu.
Rappusia alaspäin kävellessäkin aina välillä vihlasee polven etuosasta.
Kohtalaisen hyvässä mallissahan se jo on, mutta kyllä täytyy sanoa, että kuitenkin vielä aika kaukana täydestä kunnosta.
Hiljaa hyvä tulee...
 
Yritä päästä jollekin asiansa osaavalle urheilulääkärille tai ortopedille.
Oisko kenelläkään heittää hyvien pk-seudulla vaikuttavien spesialistien nimiä? Kaksi kertaa operoitu eturistiside tai polvi ylipäätään alkaa olla siinä kunnossa, että leikkauspöydälle tekisi mieli, mutta kynnys tällaisen ei-ammattiurheilijan kolmanteen operoimiseen tuntuu olevan lääkäreillä kohtuu korkea, kun pärjään polvella normielämässä ilman jatkuvaa kipua. Kuitenkin esim. rinteeseen meno olisi tod.näk. täysi killeri, koska polvi on niin epästabiili, ja joutuuhan sitä jatkuvasti muissakin aktiviteeteissa varomaan :curs:.
 
Mun oikeasta polvesta leikattiin eturistiside toista kertaa viime heinäkuussa ja tällä kertaa leikkaus tehtiin Jyväskylän sijaan Helsingissä. Ekassa leikkauksessa siirre otettiin hamstring-jänteestä ja tällä kertaa patellajänteestä ja hyvin on polvi toiminu. Leikkauksen suoritti Eero Hyvärinen Dextrassa (http://www.dextra.fi/). Hyvää jälkeä tekee ja kokemusta polvileikkauksista tuntuu olevan, sillä leikkaa parhaimmillaan monta polvea päivässä ja suoritti mm. Palanderin ACL-leikkauksen muutama vuosi takaperin. Toimii myös alppimaajoukkueen virallisena lääkärinä.
 
Oisko kenelläkään heittää hyvien pk-seudulla vaikuttavien spesialistien nimiä?

Yleisimmin huipuista puhuttaessa nousevat esiin Sakari Orava, Eero Hyvärinen ja Tapio Kallio. Oravan toimipiste on Turussa, Kallio pitää vastaanottoa Ruoholahden Diacorissa ja Hyvärinen Dextrassa muistaakseni Munkkiniemessä. Vahvistuksia kyseisten herrojen ammattitaidosta löytyy helposti googlettamalla, mutta mainittakoon Oravan leikanneen yleisurheilun puolelta kansainvälisiä supertähtiä, Hyvärisen potilaista tunnetuimpia lienevät Palander ja muut alppihiihtäjät ja Kallio on leikannut ainakin kansallisia palloiluhuippuja.

Itselläni leikattiin oikean jalan eturistiside kahdesti Klinikka 22:n ylilääkärin toimesta. Varmasti ihan pätevä kirurgi, mutta kun toisen leikkauksen jälkeen alkoi vielä tulla ongelmia, ei kyseinen kirurgi tuntunut olevan hommassa niin täysillä mukana kuin pitäisi. Vaihdoin Tapio Kalliolle, joka löysi polvesta kahden leikkauksen jäljiltä syntynyttä arpikudosta, jota lähdettiin hoitamaan fysioterapialla. Mielestäni aktiivisen urheilijan on syytä hakeutua nimenomaan urheilulääkäri-statuksella operoivalle kirurgille eikä "tavalliselle" ortopedille. Ainakin Kallio itsekin kovana urheilumiehenä ymmärsi vammautuneen urheilijan ongelmia huomattavasti paremmin kuin aiempi kirurgini.

Ja sanottakoon vielä, että kuten lääkäreitä, myös fysioterapeutteja on monenlaisia. Ainakin Kallio osasi suositella todella hyvää, polvivammoihin erikoistunutta fysioterapeuttia Diacorin ulkopuolelta. Tälläkin saralla hoito oli aivan eri luokkaa kuin alkuperäisessä hoitopaikassani.

Ensimmäisestä leikkauksesta on nyt 26kk ja toisesta 12kk ja paluuta palloilukentille tehdään pikkuhiljaa. Ulkojäät pipolätkän muodossa on jo valloitettu ja puntti kulkee loistavasti. Polvilämppärit auttoivat muuten todella paljon jalkatreenien jälkeisiin naksumisiin ja paransivat tuntemuksia myös treenien aikana, suosittelen!
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Itsellä leikattiin eturistiside ja ulompi kierukka kiinnitettiin. onko normaalia että nyt noin 4 kk jälkeen polvi naksuu kierukan puolelta? kipuja ei ole
 
Nyt leikkaus n. 11 vk takana. Kuumottaako muilla polvea vielä paljonki? Entä miten oottako uskaltanu hiihtää millon leikkauksen jälkeen, vai onko tällä foorumilla hiihtäjiä?
 
Ite olin eturistiside-tähystyksessä viime viikon torstaina Kuopion Terveystalolla.
Pääsin paikalle siinä 11 korvilla ja kohtapa sitten pääsin jo vaihtaa vaatteita ja valmistautuu.
Siinä piti nakata huiviin parit ropit alkuunsa. Sen jälkeen ohjattiin pötköttelemään sängylle, jossa laittoivat suoraan suoneen jotain lääkeainetta vielä. Kello oli siinä puoli 1, ku pääsin ite leikkaushuoneeseen. Siinä kyselin, että mitenkäs tää leikkaus oikein tapahtuu, että pääsiskö sitä näkee ite(olis ollu mielenkiintosta), sanoivat kuitenkin, että nukutetaan niin toipuminen on nopeempaa. Menin sitten siihen leikkauspöydälle ja antovat ensin pari henkäystä happea ja sitten nukutusainetta. Halusin kokeilla, että pystyykö sitä nukutusainetta vastustaa, ei pystyny, ukolta oli taju kankaalla ennenkö kerkes toista henkäystä vetää loppuun:) Siinä 14.30 herään tokkurassa toipumishuoneesta polvileikattuna, ei ollu kipuja ollenkaan, mutta vähän semmonen aran kuulonen oli leikattu jalka. Hetihän siihen tuli hoitajat paikalle kyselee vointia jne. Tarjosivat myös ruokaa, ja ei ollu vaikee kieltäytyä, kun päivän ollu syömättä ja juomatta. Vetelin siinä naamariin sitten oikein maittavat lihapullat ja pottumuusit, parit leivät ja kahvit päälle. Olin aika virkeä sen jälkeen ja pääsin fysioterapeutin luo ja käytiin siinä läpi vielä liikkeet ja säännöt kertauksena, kun oli ne jo selostettu mulle ennen leikkausta. Pääsin lähtee paikalta 4 hujakoilla ja kotimatka meni mukavasti, ainostaa yhessä vaiheessa oli ihan vähän aikaa pahoinvointia, joka meni ohi nopeasti. Illalla pidin jääpussia polvella vähän väliä ja söin vielä buranaa ennen nukkumaan menoa. Yö meni oikein hyvillä unilla ja seuraavana päivänä aloittelin jo varovaisen kuntoutuksen. Turvotus laski minulta oikeastaan kokonaan kahdessa päivässä ja nyt lähes viikko leikkauksesta jalka tuntuu edelleen hyvin toipuneelta.

Ihmetyttää oikeastaan vaan juttujen perusteella se, että minulle määrättiin kyllä aika varovainen 2 viikkoa verrattuna muutamiin muihin kokemuksiaan kertoneisiin. Minulle sanottiin, että 2 viikkoa pitää kulkea kepeillä ja korkeintaan 15% varaus leikatulle jalalle sallitaan. Myös kuntoutusliikkeet ovat varsin vaisuja: 5-10 toistoa 5 eri liikettä käyttäen ja 1-3 kolme sarjaa jokaista liikettä kohti, ja näitä korkeintaan sallittiin tehtäväksi 5 kertaa päivässä. Jalka tuntus lähes terveeltä ja kivuttomalta, että kärsis vaikkapa kävellä, mutta kaipa se on noudatettava annettuja ohjeita. Kaikeista huolimatta pakko se on myöntää, että on muuten tuskaa ottaa näin rauhallisesti ja olla liikkumatta.
 
Kiitokset kaikille teille, jotka annoitte ortopedisuosituksia alkuvuodesta. Eturistiside on on nyt tehty uusiksi sekä kierukkaa korjailtu ja ero edellisen (päin sitä itseään tehtyyn) operaation jälkeiseen tilanteeseen on huima. Kunpa olisin vaan tiennyt, että se jumalaton kipu, mikä mulla oli edellisen leikkauksen jälkeen, johtui leikanneen lääkärin mokasta :curs:. Ja toinen jälkiviisastelun aihe on tietty se, miksi en mennyt 'oikealle' lääkärille jo aiemmin :wtf:. Onhan toi polvi tietenkin turvoksissa vielä, kun leikkauksesta on vasta muutama päivä, mutta kipeäksi sitä ei oo voinut missään vaiheessa sanoa.

Kuntoutusohjeissa on tosiaan paljon eroja, koska mun leikatulle jalalle on saanut samantien laittaa täyden painon, eikä keppejäkään tartte käyttää kuin viikko. Silloin edellisen leikkauksen jälkeen oli kepit kaksi viikkoa, osittaisvaraus ja vielä ortoosi kaupan päälle.
 
Ite pääsen ensi viikolla Tapio Kalliolle Diacoriin.
Polvesta ainakin kierukka revennyt ja tähystyksessä tekee päätöksen ACL:n vaatimasta operaatiosta.

Mitenkään muita ortopedejä väheksymättä mutta aika mukava fiilis kun pääse tuon tason kaverin leikattavaksi:rock:

Magneetin tulos:
"Eturistisiteessä on laaja ruptuura, ilmeisesti osa säikeistä jatkuu yhtenäisinä mutta se on kuitenkin voimakkaasti venyttynyt ja turpea. Takaristiside on ehjä. Femurin lateraalikondylissä ja tibian takaosassa on ACL-vammaan assosioituvat hohkaluukontuusiot ilman murtumaa. Lateraalisen kollateraalisiteen yläosassa on hiukan distentiota kuten popliteusjänteenkin yläinsertiossa. Mediaalinen kollateraaliside on ehjä. Mediaalimeniski on ehjä. Lateraalimeniskin korpusalueella on pienehkö vapaan reunan radiaalinen ruptuura."

Loppulauseena: "ACL:ssa laajaksi partielliksi sopiva vaurio. Lateraalimeniskin ruptuura. Posterolateraalisten struktuurien distentiota"

Tuosta vikalistasta päätellen aika säpäleiksi se polvi sitten meni:D
Unohtamatta vielä sitä että samalla meni nilkasta nivelsiteet poikki ulkopuolelta ja sisäpuolelta repesi.
 
Ei kyllä ollu yhtään huono veto mennä Kallion leikattavaksi.
Polvi leikattiin keskiviikkona ja torstai aamuna tapasin Kallion. Leikkauksessa meni kaikki hyvin ja ACL korvattiin hamstringistä otetulla osalla. Kierukasta poistettiin myös siivu. Polven pitäisi olla kestävämpi ja tukevampi kuin ennen vammaakin.

Ei jäänyt kuin pelkkää hyvää sanottavaa Diacorista. Henkilökunta mukavaa ja ammattitaitoista ja ruokakin hyvää:D

Ohjeet polven kuntouttamiseen Kalliolta oli myös ihan selvästi urheilua silmälläpitäen tehdyt. Tänään aloitan jo polven aktivoinnin ja jalalle kivun mukaan varaamisen. Keppejä ei tarvitse käyttää ollenkaan jos kipu antaa myöten.

:thumbs:Diacorille
 
Kiitoksia vaan.

Mainitaan nyt vielä että jalalla on siis hallittu varaus. Kallion mukaan ei siirrännäinen hajoa vaikka tasajalkaa pomppisi, tai jos hajoaa niin hän olisi tehnyt huonoa työtä. Polvelle on hyvä varata painoa kivun mukaan. Tietysti aktivointi ja varaus aiheuttaa kipua ja turvotusta.
Tässä menty nyt tää päivä vuoronperään liikuttelua ja jääpussi+jalka ylös.

Ei sitä kai oikein vielä edes tajua että kuinka pitkä matka on vielä edessä että ollaan edes suunnilleen kunnossa...
 
Back
Ylös Bottom