Eilen oli operaatio ja toistaiseksi menee odotettua paljon paremmin.
Ilmoittautumisaika sairaalassa oli 7.15 ja pöydälle pääsin hieman ennen kymmentä. Sitä ennen tietysti kaikki pakolliset haastattelut, vaatteiden vaihdot sun muut. Leikkaus tehtiin ihan täydessä nukutuksessa ja heräilin ensimmäisen kerran puoli kahdentoista maissa. Siinä vaiheessa olo oli aika helvetin perseestä mutta sain oxycontinia ja 800mg buranaa, minkä seurauksena tuli melko nopeasti uni
Torkahdin jälleen jonkun tunteroisen ja sitten kun heräilin, olo oli jo melko irtonainen. Jalassakaan ei juuri kipua tuntunut.
Kohta olikin aika siirtyä heräämöstä kotiutushuoneeseen kahville ja ruisleivälle. Yllätys oli melko suuri kun jalka antoi varata päälleen eikä keppejä tarvinnut kun hieman henkiseksi tueksi. Oxycontin aiheutti lievän huimaus- ja hikoilukohtauksen matkalla mutta se meni about 10min köllöttelyllä ohi. Sitten muutama leipä ja pari jugurttia + kahvit ja mehut koneeseen nii pitiki alkaa kuuntelemaan fysioterapeutin kuntoutusohjeita. Helvetinmoinen väsymys oli päällä mutta yritin olla sen verran skarppina että sain kyseltyä mahdollisimman yksityiskohtaiset ohjeet. Tästä ei muuta kun kamppeiden vaihtoon ja viimesten lappujen ja reseptien kuittaukseen. Tyttöystävä kävi hakemassa ja kämpillä oltiin klo 16 maissa.
Loppuilta meni niin ikään yllättävän irtonaisissa merkeissä. Kusella yms. käydessä ei tarvinnut keppejä lainkaan ja luultavasti rankasta lääkityksestä johtuen, jalassakaan ei ollut mitään jomotuksia. Nälkä oli kova ja ilta tuli tankattua melko paljon ruokaa. Ilmeisesti joku lääkkeiden sivuvaikutus nosti pintaan minulle erittäin harvinaisen makeannälän ja siksi vetäsinkin mm. 400g karkkipussin ja kuivakakkua :D Klo 18 maissa nappasin yhden 800 buranan ja otin parin tunnin tirsat. Loppuillasta jalka tuntui edelleen yllättävän hyvältä ja väänsin jopa ensimmäiset fysioterapeutin määräämäät koukistelu- ja suoristelutreenit. Puolenyön maissa nappasin toisen oxycontinin ja sen voimalla sain nukuttua lähes täydelliset 10h yöunet.
Tänään on jalkaan palannut hieman tuntoa sillä luultavasti leikkauksessa saadut megalääkkeet alkavat hiipua. Edelleenkään lyhyissä liikahduksissa ei tarvi keppejä ja olo on muutenkin varsin hyvä. Ajattelin vetää taas suoristelutreenit ja vieläpä käydä äidin syntymäpäivillä hörppäämässä kakkukahvit
Saapa nähdä, miten alkaa homma kehittymään. Tänään illalla saan ottaa päällimmäiset siteet jalasta pois ja huomenna loput. Sen jälkeen saa käydä suihkussakin ja tällä hetkellä vakaa aikomukseni on selvitä salille jo viikonloppuna! Fysioterapeutti meinasi, että yläkroppatreeniä saa tehdä suht normaalisti kunhan varoo kuormittamasta jalkoja liikaa. Tarkoittanee sitä, että raskaat soudut ja 200kg olankohautukset saa hetkeksi jäädä
Pitääpä tässä päivitellä kuulumisia ja edelleen tsemppiä muille kuntouttajille! Tämä pakkiksen vertaistukiketju on ollut varsin tärkeä henkinen kyynärsauva tähänkin asti, joten pidetäänhän tätä yllä :D
