Eturistisidekorjausleikkaus

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Mä oon lukenu ny kokopäivän näistä eturistisidevammoista. Omalla kohdalla mua vituttaa eniten tää aika ennen leikkausta. Nimittäin mulle on ollu mahdotonta tehdä viimeiseen viiteen kuukauteen mitään jalkoihin koskevaa harjoitusta. Kävelin pahasti ontuen ekat 4vkoa kolarista, toinen jalka oli oikeastaan 95% pois pelistä. Sittemmin oon kävellyt ontuen ihan viime päiviin asti. Polvi on ollu turvonnu koko tämän ajan. Liikerata on pysähtyny koukistuksessa vähän reippaaseen 90 asteeseen, sen yli on turha kuvitellakkaan painavansa jalkaa. Polvillani oon käyny ( outoa kyllä ) ekan kerran viikko sitten kun polvi anto tiukassa etukumarassa luvan mennä niin. Jos olisin nojannu polvillani hiukanki taakse ni...voi voi.. Olisin ilman muuta treenannut jalkojen lihaksia kun tavallaan tiesin jo 2kk kolarin jälkeen et nyt ei voi olla kaikki kunnossa ja tod.näk jalka tarvii leikkauksen. Muttei oo prkl pystynyt tekemään edes reidenkoukistusliikettä ilmanvastuksella ( esim selällään ollessa )...
Suurinosa kertoo et se repeämä ei oo juurikaan haitannu, jotain pettämisen tunnetta ehkä joskus yms.
Joku oli juossut puolimaratoninkin. Jumaliste.
Mä ku luulin sairaalassa et jalka on vähintäänkin poikki! Se oli niin helvetin kipee. Ambulanssilla sairaalaan. Toki siinä oli kyse kolarista ja sen takia se lanssi siihen tuli pillit huutaen, mutta olisin mä joka tapauksessa menny suorinta tietä ensiapuun vaikka se olis sattunu kotona.
Mulla täytyy olla ilmeisesti sellanen kroppa että jos se ottaa tämän tapaisen vaurion niin se on heti peli poikki. Olkaa onnellisia ettette asu mun kropassa. Se mua tässä ny vähä pänniikin, et miten kauan sitte toipuminen kestää...saas nähdä.

Noh toisaalta, kohta mulla ei oo mitään muuta kuin aikaa, et mitäs tässä ny enää ressaamaan. Se paranee sitte ku paranee.
 
Olihan tää vamma sellainen elämän pysäyttävä kokemus. Pitkä ja kivinen tie on tähän saakka ollut ja sellaisena ainakin toistaseks jatkuu...
 
Ei liikkunut munkaan jalka ennen leikkausta oikein mihinkään, edes väkisin. ;) Ei mennyt suoraksi, eikä koukkuunkaan juuri mitään... Kävely oli sellaista ontumista, että siitä oli maratonit kaukana! Joten, "putka", et ole tuntemuksinesi yksin!

Leikkauksen jälkeen mulla on ollut myös monenlaisia vaikeuksia. Nyt kolmen kuukauden kohdalla jalka kyllä menee jopa suoraksi asti, mutta koukkuun vasta noin 130 astetta eli hyvin, hyvin huonosti. Tuonkin kuitenkin pitäisi sieltä vielä jonain päivänä tulla... Turvotusta on hieman edelleen ja nestettäkin polvi tuppaa rasittuessaan keräämään. Toipumisaika voi siis tosiaan olla pitkäkin, mutta tuosta alun tilanteesta, jossa jalan saa käsillä siirtää paikasta toiseen, pääsee kuitenkin aika pian eteenpäin. ;)
 
Mulla kans meni salibandyssä.
Missä vaiheessa olette päässet menemään rappusia normaalisti erityisesti alapäin? mulle lääkäri antoi tavoitteeksi kun 7 viikkoa on leikkauksesta. 2.5 viikkoa aikaa tuohon tavoitteeseen, jotenkin nyt pääsen rappusia ylös vuorojaloin mutta alaspäin on vielä tosi vaikeaa...
 
Mä kävelin portaita normaalisti n. 4vko:n kohdalla. Tietysti varoen ja tunnustellen, mut vuoroaskelin ylös alas. Nyt vajaat 4 kk leikkauksesta ja jalka on melkeen kuin uusi. Taipuu pakaraan ja ojentuu täysin. Ei mitään kipuja muuten kuin jos kyykystä nousee liian nopeesti ylös. Tunnottomuudet hävinnyt säären alueelta. Siistii kun pystyy taas lenkkeilemään ilman kipuja!!! Ehkä mä oon syksyllä kunnossa, jos ei tule takapakkia:dance2:
 
after 3 weeks

Tänään tuli tasan 3 viikkoa leikkauksesta. Huomattavasti paremmat fiilikset kuin viikko sitten. Liikelaajudet on alkanu parantumaan jo jonkun verran ja kävelykin onnistuu suht normaalisti ilman keppejä, mitä nyt polvi välillä tuppaa jotenkin vinksahtelemaan kun tuo reisilihas on aivan vanukasta.
Koukistuu selällään "jalkaprässiä" (siis ei missään laitteessa, mutta sama liike selällään) tehdessä melkein normaalisti, voi päästä jo rennoksi koukkuun ilman suurempia kipuja. Suoristaessa lihaksilla jää vajausta, mutta eiköhän se ajan kanssa.

Eniten tässä nyt raastaa alituinen vainoharhaisuus ja varovaisuus siitä, että pamahtaako siirre poikki uudestaan. Tunteeko sen jos siirre näin vähän ajan päästä leikkauksesta menee poikki? Lueskelin, että verenkierto siirteeseen palautuu vasta monien kuukausien päästä, joten onko siellä tuntoakaan jos jotain käy? Joskus unissaankin, kun ei jalkaan enää niin koske, niin tulee riuhdottua jalkaa ilmaan esim. kylkeä vaihtaessa, voiko siirre olla niin heikko että esim tuollaisessa jotenkin vaurioittuisi? Oli liikerata tänään jumpatessa parantunut sen verran, niin kävi mielessä jos siellä ei mitään sidettä enää olekkaan kunnossa:D.

Tuohon porraskysymykseen, niin ite kävelen ylöspäin vuorojaloin kyllä jo ja alaskin päin vähän huonommin, mutta molempiin suuntiin pitää kyllä kaiteesta pitää kiinni, että ei ihan pelkkien jalkojen voimalla vielä oikeastaan ollenkaan.

Niin ja polvi meni lumilautaillessa, boksista hypätessä liian hiljaset vauhdit ja tasaselle suht korkeelta alas suoraan etujalan, eli vasemman, päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon lukenu ny kokopäivän näistä eturistisidevammoista. Omalla kohdalla mua vituttaa eniten tää aika ennen leikkausta. Nimittäin mulle on ollu mahdotonta tehdä viimeiseen viiteen kuukauteen mitään jalkoihin koskevaa harjoitusta. Kävelin pahasti ontuen ekat 4vkoa kolarista, toinen jalka oli oikeastaan 95% pois pelistä. Sittemmin oon kävellyt ontuen ihan viime päiviin asti. Polvi on ollu turvonnu koko tämän ajan. Liikerata on pysähtyny koukistuksessa vähän reippaaseen 90 asteeseen, sen yli on turha kuvitellakkaan painavansa jalkaa. Polvillani oon käyny ( outoa kyllä ) ekan kerran viikko sitten kun polvi anto tiukassa etukumarassa luvan mennä niin. Jos olisin nojannu polvillani hiukanki taakse ni...voi voi.. Olisin ilman muuta treenannut jalkojen lihaksia kun tavallaan tiesin jo 2kk kolarin jälkeen et nyt ei voi olla kaikki kunnossa ja tod.näk jalka tarvii leikkauksen. Muttei oo prkl pystynyt tekemään edes reidenkoukistusliikettä ilmanvastuksella ( esim selällään ollessa )...
Suurinosa kertoo et se repeämä ei oo juurikaan haitannu, jotain pettämisen tunnetta ehkä joskus yms.
Joku oli juossut puolimaratoninkin. Jumaliste.
Mä ku luulin sairaalassa et jalka on vähintäänkin poikki! Se oli niin helvetin kipee. Ambulanssilla sairaalaan. Toki siinä oli kyse kolarista ja sen takia se lanssi siihen tuli pillit huutaen, mutta olisin mä joka tapauksessa menny suorinta tietä ensiapuun vaikka se olis sattunu kotona.
Mulla täytyy olla ilmeisesti sellanen kroppa että jos se ottaa tämän tapaisen vaurion niin se on heti peli poikki. Olkaa onnellisia ettette asu mun kropassa. Se mua tässä ny vähä pänniikin, et miten kauan sitte toipuminen kestää...saas nähdä.

Noh toisaalta, kohta mulla ei oo mitään muuta kuin aikaa, et mitäs tässä ny enää ressaamaan. Se paranee sitte ku paranee.


Mä olin ekat 4kk pyörätuolissa jalka tuettuna suoraks, et oo onnellinen jos pääsit noin vähällä. ;)
Täs ny o yli vuos ja 3 leikkausta takana, eikä toi kuntoon ja liikuntakykyseks tuu ees toi koipi. :)
 
Täällä kohta 3kk synttärit polvella ja rappusten kävely onnistuu vaihtelevalla menestyksellä ja on oikeastaan nyt vasta alkanut jollain lailla sujumaan. Toki pidän kaiteesta kiinni aina jos siihen on mahdollisuus, en luota tohon kinttuun vielä pätkääkään. Ottaa päähän kun työnteko haittaa mun kuntoutusprojektiani ja en ehdi salille enää niin usein kuin sairaslomalla ollessa.
Kuis usein täällä porukka on töihin palaamisen jälkeen treenannu jalkoja kuntoutusmielessä?Itse en ehdi salille kuin 2krt vko, tosin työ on jaloillaan tehtävää ja aina ei jaksa vaikka aikaa oliskin..
 
Kyl niitä ihan kunnolla reenataan kahesti viikos, aina senverta aikaa löytyy. Vähä rajottunuttahan toi reeni o, mut kunnolla silti reenataan. :)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Itse olen aloittelemassa kuntopyörällä, tänään kävin varovasti kokeilemassa, onnistuihan se jotenkin oikeastaan tuntui aika hyvälle en tosin polkenut kuin vajaan 10 min.
Tästä lähtien aion yrittää treenata kevyesti 5 kertaa viikossa, alussa vain kuntopyörää ja vesijuoksua tosin polvea kuunnellen...
 
Itellä on eturistiside poikki vasemmasta polvesta eikä polvi ole lainkaan löysä. Ei mulju tai lonksu. Liikerata on yhtä hyvä kuin terveessäkin polvessa. Menee suoraksi, mutta ei taivu läheskään kiinni pakaraan.. pohjelihas ja takareisilihas ottaa kiinni.

Tällä polvella pystyn mm. käymään lenkillä, jotenkuten pelaamaan jalista ja skeitata.
Ongelmana on äkilliset tärähdykset sekä tömähdykset jalka kiertyneenä. Tällöin tuntuu vihlaisu ja viikkoon ei voi oikein urheilla.

Polvea ei päätetty leikata, koska on luonnostaan niin jäykät nivelet.

Nyt oon alkanu tulla vähän toisiin aatoksiin, ku tuntuu siltä, et ei pysty tosissaan harrastaa haluamiaan lajeja - lumilautailuu ja jalista.
Toi vaa vähä epäilyttää, et ku periaattees se leikkaus tekee tost polvest sit jäykemmän, et taipuukohan mun polvi sit enää mihinkää :D

Polvi hajos lumilautailussa. Ekan kerran, ku tuntu et jotain hajos en käynyt näyttää lääkärillä vaan treenasin polven "kuntoon". Suoritin mm. asevelvollisuuden tuolloisella polvella. Tokan kerran hajos, ku hyppäsin alastulon yli hyppyristä. Tuolloin menin samantien lääkäriin ym.

En sit tiiä, et loppuisko noi vihlasut sit ajan myötä, jos tota polvee vaa treenais tarpeeks. Tuon ekan kerran jälkeen sain nimittäin treenattua sen todella hyvään kuntoon - kesti jopa lumilautailla suht tosissaan. Toisaalta sit, jos sielt kerta on jotain poikki nii se vissiin sit aina vihloo, jos tärähtää kunnol, ku ne hermonpäät lepattaa siel jossain?

Oon kuullut, et jopa NHL:ssä ois pelaavia pelaajia, joilla on eturistiside poikki.
Mielellään kuulisin, jos jollain on kokemusta polvista, joille ei oo ollu haittaa hajonneesta eturistisiteestä.
 
Voi persesuti, tänään mä kompuroin itteni turvalleni kynnyksestä. Sattu aivan jumalattoman kovaa ja mä karjuin niinku leijonan perseeseen olis työnnettyä kirahvia. Jollaki ihmeen kaupalla sain itteni vinssattua pystyyn ja raahattua sängylle. Ny annan jää / lääke hoitoa. Mistä vitusta voi tietää, menikö siirrännäinen paskaksi? Ei mistään? Itseasiassa tämä on ex-anopin syytä. Se soitti ja haukku mua ni vaistomaisesti kuvittelin sen pään siihen ja ajattelin potkasta.
 
Mielellään kuulisin, jos jollain on kokemusta polvista, joille ei oo ollu haittaa hajonneesta eturistisiteestä.


Lasketaanko toho jos meni puolvuotta ilman mitään siteitä. ;) Kyl sitä kävellä pysty ja reenata iha kunnolla silti, mitä ny vähä jänskätti. :D
 
Voi persesuti, tänään mä kompuroin itteni turvalleni kynnyksestä. Sattu aivan jumalattoman kovaa ja mä karjuin niinku leijonan perseeseen olis työnnettyä kirahvia. Jollaki ihmeen kaupalla sain itteni vinssattua pystyyn ja raahattua sängylle. Ny annan jää / lääke hoitoa. Mistä vitusta voi tietää, menikö siirrännäinen paskaksi? Ei mistään? Itseasiassa tämä on ex-anopin syytä. Se soitti ja haukku mua ni vaistomaisesti kuvittelin sen pään siihen ja ajattelin potkasta.

Eikai noita katkenneita siteitä kovin helposti löydetä muutenku magneetis, mulla ei löydetty kaikkia silläkää vaan vasta leikkaukses. Eli kait sitä pitää sun vaan toivoa parasta.
 
Mä luulen et selvisin säikähdyksellä, tänään ei oo ollu enää kipee. Tai mistä sitä tietää ikinä, mutta toivotaan ny prkl. Sääri on tunnoton mulla kans aika laajalta alueelta. Turvotus on ihan hivenen laskenu, vaikka on tuo vieläki varmaan puolitoista metriä pelkästään nilkasta. Kipu on muuttunut siedettäväksi vihlonnaksi ja jomottamiseksi. Buranalla pärjää. Ojentuu mun mielestä sen verran ku on koskaan ojentunutkaan ja taipuu helvetin kankeasti ( mutta taipuu ) melkein ysikymppiin. Reidessä ei oo vieläkään yhtään voimaa, selin makuulta jaksaa nostaa jalan ilmaan max 5x. Terveenä tuota vois tehdä vaikka kokopäivän..:jahas:
Jos eilinen kompurointi ei hajottanu polvea uudestaan ni lupaa lukea sata ave mariaa joka ilta tästä päivästä alkaen.

Leikkauksesta siis 8-9pv...
 
Oliko täällä muita joilla on ojennusvajaiseksi leikkauksen jälkeen jäänyt polvi? Miten ootte pärjänneet asian kanssa? Onko siitä haittaa jos jalat toimii vähän eri tavalla? Alkaa usko loppumaan että josko sitä ojennusta sieltä lisää löytys, alkaa huonolta näyttämään nimittäin..
 
Oliko täällä muita joilla on ojennusvajaiseksi leikkauksen jälkeen jäänyt polvi? Miten ootte pärjänneet asian kanssa? Onko siitä haittaa jos jalat toimii vähän eri tavalla? Alkaa usko loppumaan että josko sitä ojennusta sieltä lisää löytys, alkaa huonolta näyttämään nimittäin..

ei minul ainakaan ojennu niinkuin tuo toinen polvi..mut kyl se ihan suoraksi menee ja siis ojentuu normaalisti..kuin paljon sinul on vajautta siin ojentumises?
 
Mulle lekuri sano ettei tuu ojentumaankaan samallalailla koska uudet siteet on niin kireellä, löysempinä polviki ois löysempi.
 
Ei oo tota vajetta koskaan ojennuksesta millään mitattu mutta normi jalka menee hyperextensioon noin 10 astetta ja vammajalka jää noin 5 astetta jo siitä normaalista ojennuksesta. Ei mene siis minkään valtakunnan yliojennukseen, siirre toimii aika tehokkaana "kierroksenrajottimena" Tosin asia vois ehkä vähän helpottua jos sais tota lihaskireyttä poistettua, täytyypä ens viikolla fyssarilta pyytää jotain hyviä venyttelyohjeita.
 
Back
Ylös Bottom