Eroa Sak:sta helposti!

[vanha mies]

Sen kummemmin en jaksa ottaa kantaa liittojen, yhdistyksien yms. perinteiseen toimintaan, mutta pakko sanoa että ittelle on kyllä insinööriliitosta ollu paljonkin hyötyä, jäsenyyteen sisältyvän vapaa-ajanvakuutuksen takia. Esimerkkejä: Kaaduin lasketellessa ja käsi murtu --> liiton vakuutus makso sekä kaikki lääkärikulut että useat taksimatkat sairaalaan. Jalkapallo mökillä päin pläsiä ja hammas poikki --> taas liitto korvas kaikki lekurikulut. En sitte tiedä että että paljonko toi vakuutus olis jos sen itte hommais, mutta uskon että aikalailla "kaupan päälle" oon itte siihen ton liitonkin jäsenyyden saanu...

Tällaisen vapaa-ajan vakuutuksenkin voi hommata. Eikä maksa paljoa.

 

[vanha mies]

Mikähän mies "vanha mies" on miehiään?

19.1.2006


30.1.2006


Jos olet maanviljelijä, niin SAK:laisen ammattiliiton tai yksityisen työttömyyskassan sijaan kannattaisi mieluummin liittyä MTK:hon sekä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan YTK:hon. Vai oletko vajaassa parissa viikossa ehtinyt vaihtaa alaa, liittyä siinä samassa liittoon ja vielä erotakin?

Ammattiliittojen ja YTK-kassan eroista ainakin sen verran, että YTK-kassa ei neuvottele työehtosopimuksia eikä ole mukana neuvottelemassa työttömyysturvastakaan. Liitot tekevät senkin, ja mitä suurempi osan alan työntekijöistä kuuluu liittoon, sitä vahvempi on myös liiton neuvotteluasema.

Olen senverran pikkuisen tilan viljelijä, että on pakko käydä tilan ulkopuolella töissä. Olen kaiketikin paljon parjattu osa-aikaviljelijä; viljatila Varsinais-Suomessa, ei elukoita. Mitä nyt naapurin äijä käy joskus lauantai-iltaisin kännissä örisemässä ; )

SAK:n jouduin -oikein..minut pakotettiin!- liittymään 80-luvun loppupuolella rakennuksilla apupoikana ollessani. Vältin fyysisen väkivallan liittyessäni.

MTK.n en kuulu koska en näe siitä paljoakaan hyötyä itselleni. Eri juttu jos olisi isompi tila. Että semmoinen mies on "vanha mies"

SAK on kaikkineen edistämässä luupäisellä asenteellaan työttömyyttä, kuten jo äsken mainitsin. En halua olla edistämässä moista toimintaa.

Amm.yhdistystoiminta on joskus saanut paljon hyvääkin aikaan, mutta ei enää moneen vuoteen.

 

[Ray10]

Ärsyttää tollaset siipeilijät, sama meidän duunissa. :curs:
Nauttivat liiton neuvottelimista palkankorotuksista, vuosilomista, ylimääräristä vapaista yms..
Mitään ei haluta maksaa, mutta kyllä edut kelpaa!
Liittoon kuulun, enkä mikään kiihkoilija ole....

 

[_RAIDER_]

Ärsyttää tollaset siipeilijät, sama meidän duunissa. :curs:
Nauttivat liiton neuvottelimista palkankorotuksista, vuosilomista, ylimääräristä vapaista yms..
Mitään ei haluta maksaa, mutta kyllä edut kelpaa!
Liittoon kuulun, enkä mikään kiihkoilija ole....

Noilla palkankorotuksilla voi pyyhkiä sanonko mitä? Milloin olet viimeksi saanut lisää lomaa/ylimääräistä vapaata, jotka johtuisivat liiton toimista? Itse en ainakaan muista...

 

[skeema]

Amm.yhdistystoiminta on joskus saanut paljon hyvääkin aikaan, mutta ei enää moneen vuoteen.

Aika pitkälle pähkinänkuoressa näin. Jos ay-liike ei onnistu vuoropuhelulla ja aidolla yhteistyöllä vastaamaan muuttuneen maailman haasteisiin, hyvinvointiyhteiskuntamme kaatuu saappaat jalassa.

 

[Juoppo]

Kummasti helpompaa ymmärtää ammattiliittojen ajamia asioita kun muistaa että ne ovat käytännössä ainut tämän maan vaikuttaja joka suoraan hyötyy korkeista työttömyysluvuista ja välittömästä työttömyyden uhasta.

Jos kellään ei olisi uhkaa jäädä työttömäksi, voisi liitoissakin olla aika vähän jäseniä...

 

[Corleone]

Jos kellään ei olisi uhkaa jäädä työttömäksi, voisi liitoissakin olla aika vähän jäseniä...

Eihän pelkän työttömyysturvan takia kannatakaan liitossa olla, vaan liiton tarjoaman neuvotteluvoiman. Aika yksin sitä olisi, jos itse joutuisi neuvottelemaan kaikista asioista. Kokemusta on, mutta en halua siitä enempää kertoa.

 

[vanha mies]

Kun katseli MTV3:n presidenttitentissä Viialaisen "puheenvuoroa", ylimielistä ÖYKKÄRÖINTIÄ niin eipä käy kateeksi Ahoa ja Niinistöä, jotka porvareina joutuivat neuvottelemaan tuollaisten örvelöiden kanssa. Toivottavasti Viialaisen kaltaisia pikkuhitlereitä ei SAK:ssa ole hirveän monta.

 

[vision]

Liitosta en eroa, sähköliitto riiteli aikanaan yli vuoden riidan mun puolesta työnantajani kanssa ja sain työnantajalta rahani. Joten hyvillä mielin maksan maksuni vaikkakaan en täysin liiton soppareihin tyytyväinen olekkaan.

 

[kuljetusala]

Seuraavat kaksiviikkoa tulen rankasti kääntämään porukkaa YTK.n pariin.

Kävi sikäli hyvä tuuri että mä olen paasannut liittoon kuulumisen tärkeydestä ihmisille jo 10vuotta ja aion paasata jatkossakin.

Paperiliittokin teki vissiin sinun mielestä tossa viime keväänä/kesällä omiensa hyväksi paljonkin? Minusta ne ampuivat pitkällä (eikä välttämättä edes kovin pitkällä) tähtäimellä omaan jalkaansa.

Vastaan tähän kysymyksellä. Kuka hyötyy ja millätavoin siitä että jonkun muun alan edustaja eroaa omasta liitostaan koska paperiliitto oli mahdollisesti vaatimuksissaan kohtuuton?

Nykyisin SAK:n johdossa istuvat PORVARIT eivät ole tehneet mitään mainittavia uudistuksia ja ovat täysin politikoiden ja ns. valtaeliitin talutusnuorassa. SAK:n johtoa pitäisi uudistaa rankalla kädellä ja ensimmäisenä Ihalaiselle verokortti käteen. Tämän päivän SAK on mielestäni vieraantunut työväestä. Kumpikohan tässä on typerys? Pitäsikö meidän olla jotenkin kiitollisia nykyiselle SAK:lle vai aikoinaan paikallisosastojen ja ammattiliittojen tekemälle työlle. Oma maksamattomuuteni on nimenomaan epäluottamuslause nykyiselle johdolle.

Tämän päivän SAK taiteilee samalla taistellakseen jäsenistönsä etujen/palkkojen puolesta mutta samalla sille on tässäkin keskustelussä sysätty suuri vastuu myös esim työttömyydestä. Eli muutosta vaaditaan molempiin suuntiin. Pitäisi olla tiukempi ja toisaalta pitäisi olla joustavampi jotta ei päästä syyttämään muuttumattomuudesta ja jäykkyydestä joka estäisi myönteisen työllisyys kehityksen.
Ei tarvita kummenpaa tutkintoa ymmärtääkseen että tällainen tilanne on liitolle vähintäänkin haasteellinen ja molempiin suuntiin taipuminen lähes mahdotonta.
Kuitenkaan en itse ole tarkemmin perehtynyt SAK nykyjohtoon ja olen samaa mieltä uudistus tarpeesta. Nykyinen tilanne on aika kaaottinen kun samalla esim paperi liitto ajaa monien mielstä kohtuuttomia vaatimuksia mutta taas pam tuntuu olevan lähinnä vitsi siis sikäli miten vähän se tekee jäsenistönsä hyväksi.

Se vaan on tyhmää maksaa liikaa. YTK kutsuu, kunhan saisi sen työpaikan ja paperit.
Ruokalusikan esimerkin pitäisi olla riittävän yksinkertainen jokaisen ymmärtää, että miksi liitot jopa aiheuttavat työttömyyttä nykyään. Ennen oli ennen, nyt on nyt.

Kerroinkin jo ensimmäisessä postissani että liittomaksut ovat verovähennyskelpoisia joten et "maksa liikaa" vaikkei sinua kaikki liittojen hyväksesi tekemä työ kiinnostaisikaan. Se että yksi liitto on ollut joskus jossain tilanteessa kohtuuton ei tarkoita muutakuin että yksi liitto on ollutjoskus jossain tilanteessa kohtuuton.

Tervetuloa sitten aikanaan mukaan.

Kenenköhän alterego sä olet ja mitä luulet saavuttavasi tällä? Mitä hyötyä sinulle olisi siitä että ammattiliittojen asema heikkenisi? Ammattiliitot kun ovat ainoastaan niin voimakkaita kuin niillä on jäseniä joten kannattaa esittää kysymys keitä niiden heikkous oikein hyödyttäisi?

Tällaisen vapaa-ajan vakuutuksenkin voi hommata. Eikä maksa paljoa.

Just

SAK:n jouduin -oikein..minut pakotettiin!- liittymään 80-luvun loppupuolella rakennuksilla apupoikana ollessani. Vältin fyysisen väkivallan liittyessäni.
MTK.n en kuulu koska en näe siitä paljoakaan hyötyä itselleni. Eri juttu jos olisi isompi tila. Että semmoinen mies on "vanha mies"
Amm.yhdistystoiminta on joskus saanut paljon hyvääkin aikaan, mutta ei enää moneen vuoteen.

Ai oikein pakotettiin :D ja vielä fyysisellä väkivallalla uhkailulla :D
Tarinaltasi katosi juuri se viimeinenkin uskottavuuspohja.
Mihinkäs liittoon sut nyt oikein silloin pakotettiinkaan?

Noilla palkankorotuksilla voi pyyhkiä sanonko mitä? Milloin olet viimeksi saanut lisää lomaa/ylimääräistä vapaata, jotka johtuisivat liiton toimista? Itse en ainakaan muista...

Tupo korotukset tuntuvat tosiaan välillä lähinnä vitsiltä mutta eivät ne ainakaan parane sillä että työntekijän osapuolta eli liittoa heikennetään.
Kyllä muokin on varsinkin tiettyjen liittojen munattomuus vituttanut mutta eroamisen sijaan olen nähnyt järkevömmäksi äänestää liiton vaaleissa ja koittaa saada muutosta sitä kautta.

Kummasti helpompaa ymmärtää ammattiliittojen ajamia asioita kun muistaa että ne ovat käytännössä ainut tämän maan vaikuttaja joka suoraan hyötyy korkeista työttömyysluvuista ja välittömästä työttömyyden uhasta.
Jos kellään ei olisi uhkaa jäädä työttömäksi, voisi liitoissakin olla aika vähän jäseniä...

Justiinsa, SAK ansiota kun on just vain työttömyysturva eli ei.
Laitetaas tähän taas toi pieni lista SAK saavutuksista vuosien varrella.
Jokainen voi olla mitä mieltä tahansa mutta fakta on se että ilman heitä palkankorotuksista saisi vain haaveilla ja aika heikoilla olisi lomat yms muut itsestäänselvyyksiksi miellettävät asiat.

SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.


1889: Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895: Tapaturmakorvauslaki.
1907: Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella.
Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1922: Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.
1923: Työehtosopimuslaki.1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1937: Kansaneläkelaki.
1939: Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940: SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus.
STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1944: SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945: Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä.
1946: SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen
sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947: Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi.
Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
1948: Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1956: Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko
kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää.
SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia.
Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti
lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon.
Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä.
Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n,
Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1958: Työturvallisuuslaki
1959: Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960: Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää.
Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta
päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1961: Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962: Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus
huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset
naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964: Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin
ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965: SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan
siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966: SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967: SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968: Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969).
Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus,
työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969: SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa.
SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970: Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet,
kokoontumisoikeus, syrjintäkielto.
Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II
(allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä.
SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus.
Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971: Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus.
Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus.
Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset.
Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972: Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta,
sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973: Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut
vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974: Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus,
äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976: SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK)
ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977: SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978: Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin.
Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen.
SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen.
1979: Talvilomaoikeuden laajennus.
1980: Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.
Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen
hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981: Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen
sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1985: Laki kotihoidontuesta.
1986: Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään,
työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta
lievennetään. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä,
ns. pekkaspäivinä.
1987: Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ.
Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988: Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta
huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee.
1989: Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään,
laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki.
1990: Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.
Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen).
1991: Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen
työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto.
Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha.
1995: Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996: Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva.
Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain
uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997: Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä
työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998: Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999: Varhaiseläkeuudistus.
2000: Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta
saavutettiin neuvottelutulos 12.11.2001 (ns. sosiaalipaketti).


Eli myös sellaiset pienet asiat kuin lapsilisät, eläkkeet, työturvallisuus, työaika,
+tietysti palkat ovat SAK aikaansaannoksia.
En mä tiedä, ehkä olen sitten tyhmä mutta musta on aika hyvin jos jollain on pokkaa olla kuulumatta liittoon kaiken sen jälkeen mitä ne ovat työtätekevän hyväksi tehneet.

 

[Raejuusto]

Toivotaan että tästä saadaan suurempaakin liikehdintää aikaan, on aika ihmisten alkaa ymmärtää miten valta on tässä maassa jakautunut, ja miten sen pitäisi oikeasti alkaa jakautua jotta tulevaisuuteen voisi taas luottaa.

Loistava keskusteluavaus siis! Itsekin eroaisin SAK:sta heti jos vaan siihen kuuluisin.

Tästä kun saisi vielä sellaisen helposti muistettavan infosivun internettiin, niinkuin sillä eroa kirkosta -kampanjalla oli.

 

[kodari76]

IAET kassan vuosimaksu on 45€, eli paljon halvempi kuin tuon Loimaan kassan...anteeksi siis YTK nykyään.

YTK:n sisällä on sinänsä hassu tilanne että alkuperäiset perustajajäsenet on kai pistetty pihalle. Mahtoivatko itse kuulua kassaansa, nyt olisi työttömyyskorvaukselle tarvetta? Muutenhan tuo YTK on ihan pelkkää bisnestä, vaikka yksi tavoite kai on ollut tukea Loimaan kuntaa? Jälkimmäisestä väittämästä en mene kuitenkaan takuuseen. Itse kun olen IAET:n jäsen.

Ihan yleisesti olen huomannut että näitä YTK:n puolesta huutajia on alkanut ilmestymään näkyviin eri foorumeille. Onkohan siellä mobilisoitu joku markkinointikamppanja? Salanimillä kirjoitellaan palstoille, haukutaan liittot ja kehutaan YTK? Voisivat yhdistää voimansa muiden firmojen kanssa. Kehuisivat vaikkapa Toyotaa ja Tapolan mustaa makkaraa samalla :D

 

[Jarek]

SAK-papeille tiedoksi ettei 50 - 100 vuotta vanhat aikaansaannokset varmaankaan ole kenenkään mielestä pahasta,vaan ihan kohdallaan.:arvi:

Olen kuulunut metalliliittoon.Olin juuri täyttänyt 16-vuotta,kun lähdin täysillä työviikoilla ja normaalilla verotuksella kantamaan vastuuta yhteiskunnasta,suoritin traktoritehtaalla parin vuoden oppisopimuksen(kuulostaapa neuvostoromanttiselta).
Liittoon oli pakko liittyä koska luottamusmies(osuva titteli) ilmoitti haluttomuutensa auttaa jos en liittoon kuulu.Pari vuotta kului,kasvoin isoksi ;) ja tajusin etten sen veivikaulan apua edes tarvitse,erosin liitosta.Säästin kalliit jäsenmaksut ja suoritin töissä liitonvastaista agiteerausta.Lähettivät sitä Ahjo-lehteä varmaan vielä vuoden eroamiseni jälkeen.

Kaiken tämän jälkeen mulle tullaan hourimaan jostain helvetin sosiaalipaketeista.Pah!


:evil: :piis:

 

[kuljetusala]

.Säästin kalliit jäsenmaksut

Jos sä luit ton mun aiemman postin ja olet tota mieltä niin mikäs siinä. Mainitsin kyllä siinäkin tästä taloudellisesta puolesta mutta mainitaan nyt uudestaan: Liitto maksut ovat vero-vähennys-kelpoisia.
Ps noita aikaansaannoksia tulee kyllä ihan vuosittain (niin pitkään kun liitoissa on jäseniä) ja tossakin listassa viimeinen on vissiin muutaman (ei siis 50) vuoden takaa.

 

[Jarek]

IAET kassan vuosimaksu on 45€, eli paljon halvempi kuin tuon Loimaan kassan...anteeksi siis YTK nykyään.

YTK:n sisällä on sinänsä hassu tilanne että alkuperäiset perustajajäsenet on kai pistetty pihalle. Mahtoivatko itse kuulua kassaansa, nyt olisi työttömyyskorvaukselle tarvetta? Muutenhan tuo YTK on ihan pelkkää bisnestä, vaikka yksi tavoite kai on ollut tukea Loimaan kuntaa? Jälkimmäisestä väittämästä en mene kuitenkaan takuuseen. Itse kun olen IAET:n jäsen.

Kassa on Loimaalaisen miehen perustama.Hiljakkoin siellä tapahtui jonkinlainen vallankaappaus,nyt johtopaikoilla istuu ihmiset joilla ei ole mitään tekemistä yrityksen perustamisen kanssa.
Kiinteistöt olivat ainakin vuokrattu yrityksen käyttöön tältä syrjäytetyltä johtajalta.Toivottavasti eivät siirrä kassaa muualle,kun tämä kuuluu kymmenen suurimman työllistäjän joukkoon Loimaan kaupungissa ja sen ympäryskunnissa.

 

[kodari76]

Liittoon oli pakko liittyä koska luottamusmies(osuva titteli) ilmoitti haluttomuutensa auttaa jos en liittoon kuulu.

No onko olemassa joku erityinen syy, miksi luottamusmiehen pitäisi auttaa liittoon kuulumattomia? Ainakin meidän firmassa tuntuu olevan tapana että vittuillaan luottamusmiehille ja seuraavassa lausessa valitetaan ettei mitään apua saa. Ja tietenkin muistetaan toitottaa ettei liittoon olla koskaan kuuluttu, eikä kuuluta, ja että kommunisteja ne kaikki on.

Onko muuten sattumaa, vai onko pakkis muuttumassa poliittiseksi forumiksi? :D

 

[Jarek]

Jos sä luit ton mun aiemman postin ja olet tota mieltä niin mikäs siinä. Mainitsin kyllä siinäkin tästä taloudellisesta puolesta mutta mainitaan nyt uudestaan: Liitto maksut ovat vero-vähennys-kelpoisia.
Ps noita aikaansaannoksia tulee kyllä ihan vuosittain (niin pitkään kun liitoissa on jäseniä) ja tossakin listassa viimeinen on vissiin muutaman (ei siis 50) vuoden takaa.

Jäsenmaksut vähennettynä verotuksessa eivät milloinkaan tuo samaa euro määrää takaisin.Myös ytk-kassan jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa.

 

[Jarek]

No onko olemassa joku erityinen syy, miksi luottamusmiehen pitäisi auttaa liittoon kuulumattomia? Ainakin meidän firmassa tuntuu olevan tapana että vittuillaan luottamusmiehille ja seuraavassa lausessa valitetaan ettei mitään apua saa. Ja tietenkin muistetaan toitottaa ettei liittoon olla koskaan kuuluttu, eikä kuuluta, ja että kommunisteja ne kaikki on.

Onko muuten sattumaa, vai onko pakkis muuttumassa poliittiseksi forumiksi? :D

On kyllä Luottamusmies on työpaikalla työntekijöitä varten,huolimatta siitä mihin nämä kuuluvat.

 

[fish]

On liittoja ja on liittoja.

Vielä en ole törmännyt omilla aloillani (siis ennen ja nyt) sellaiseen liittoon, jolta saisin vuosittaisella usean sadan euron jäsenmaksulla muuta kuin kalenterin.

 

[Corleone]

On kyllä Luottamusmies on työpaikalla työntekijöitä varten,huolimatta siitä mihin nämä kuuluvat.

No ei todellakaan ole.