Eroa kirkosta helposti!

[Mattih3]

Mitä nämä tällaiset haitat ovat?

Kauppojen sunnuntaiaukiolon rajoittaminen, kantasolututkimuksen rajoittaminen, sananvapauden rajoittaminen "uskonnonvapauden" nojalla, joissain länsimaissa abortin rajoittaminen, näitä on lukemattomia. Kaikki sellaiset lait ja säännöt, jotka eivät perustu todellisuuteen vaan mielikuvitusmaailmaan.

 

[Sturmmann]

Kauppojen sunnuntaiaukiolon rajoittaminen, kantasolututkimuksen rajoittaminen, sananvapauden rajoittaminen "uskonnonvapauden" nojalla, joissain länsimaissa abortin rajoittaminen, näitä on lukemattomia. Kaikki sellaiset lait ja säännöt, jotka eivät perustu todellisuuteen vaan mielikuvitusmaailmaan.

Melko vähäisiä nuo Suomessa ilmenevät. Näin uskonnottoman näkökulmasta. Kykenen tällaiseen joustoon helposti maassa, jossa olen vähemmistönä. Toki nuo rajoitukset olisi hyvä poistaa. Sunnuntaiaukioloajoista en tiedä, että liittyvätkö enää uskontoon.

Mutta itse asia eli uskonnonopetus uskovaisille ei koske minua lainkaan. Uskovaiset saavat puolestani vapautuneesti käydä uskontonsa tunneilla.

 

[Mattih3]

Mutta itse asia eli uskonnonopetus uskovaisille ei koske minua lainkaan. Uskovaiset saavat puolestani vapautuneesti käydä uskontonsa tunneilla.

Ja kehä sulkeutuu...
Mun pointti on koko ajan ollut se, että ne uskovaisten lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa virheellisistä valinnoista eikä heiltä siksi pitäisi evätä sellaista koulutusta jota muille annetaan.

Ja ei asia kosketa minuakaan lainkaan siinä mielessä, että mulla ei edes lapsia ole, mutta toisin kuin ilmeisesti sinua, minua kiinnostaa myös muiden kuin itseni ja perheeni hyvinvointi.

 

[Sturmmann]

Ja kehä sulkeutuu...
Mun pointti on koko ajan ollut se, että ne uskovaisten lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa virheellisistä valinnoista eikä heiltä siksi pitäisi evätä sellaista koulutusta jota muille annetaan.

Ja mun pointti on ollut, että seurailtuani esimerkiksi kristinuskovaisten perheiden lapsien touhuja heidän leikkiessään omien lasteni kanssa, en ole joutunut huomaamaan heissä mitään kummallista tai ihmeellistä ja tästä olen päätellyt, että ei se uskonnonopetus taida ajaa heitä hulluuteen tai mihinkään vakavaan tilaan, eikä se häiritse heidän elämäänsä. Myös työkavereinani on kristinuskovaisia ja jopa pari muslimiuskovaista, jotka myös ovat jeppiskansalaisia. Näistä syistä katson, että oman uskonnon opetuksesta ei näyttäisi olevan kammottavia vaikutuksia, mistä syystä en näe sellaisia lastensuojelullisia tekijöitä, joiden perusteella oman uskonnon opetusta ei pitäisi antaa. Mutta mielipiteitähän nämä vain. Minun mielipiteeni näyttäisi tällä hetkellä vastaavan useimpien ihmisten mielipidettä. Ehkä jonain päivänä sinun mielipiteesi.

Ei mulla muuta. ;)

 

[assis]

Kauppojen sunnuntaiaukiolon rajoittaminen, kantasolututkimuksen rajoittaminen, sananvapauden rajoittaminen "uskonnonvapauden" nojalla, joissain länsimaissa abortin rajoittaminen, näitä on lukemattomia. Kaikki sellaiset lait ja säännöt, jotka eivät perustu todellisuuteen vaan mielikuvitusmaailmaan.

Toisaalta joskus tuntuu, että uskonto ja kirkko ovat ainoat näkyvät vastavoimat kylmän tieteelliselle lähestymistavalle. Tarkoitan sitä, että kyse on aina arvoista. Jos uskontoa pidetään pahana asiana, koska se rajoittaa tieteentekemistä, en välttämättä pitäisi tätä pahana asiana. Pitääkö kaikenlainen tutkimus hyväksyä? Ei ole olemassa universaalia etiikkaa, johon tiede voisi perustaa arvomaailmansa; silti lienee kaikille selvää, että mitä tahansa ei saa tutkia miten tahansa.

Rajanvetokiista koskee myös esimerkiksi aborttia. Milloin hedelmöittyneestä munasolusta tulee ihminen, jonka tappamista kutsutaan murhaksi? Ymmärrän varsin hyvin, että katolinen kirkko pitää aborttia murhana. Se pitääkö abortti kieltää lailla vai tuomita vain moraalisesti jos niinkään, on puolestaan eri asia ja liittyy kirkon ja valtion suhteeseen.

Ja kyllä, arvot kuuluvat mielikuvitusmaailmaan, koska vaikea niitä on tieteellisesti perustella, tai ainakin kaikille arvoilla löytynee perustelunsa...

 

[Ankara Aatu]

Toisaalta joskus tuntuu, että uskonto ja kirkko ovat ainoat näkyvät vastavoimat kylmän tieteelliselle lähestymistavalle. Tarkoitan sitä, että kyse on aina arvoista. Jos uskontoa pidetään pahana asiana, koska se rajoittaa tieteentekemistä, en välttämättä pitäisi tätä pahana asiana. Pitääkö kaikenlainen tutkimus hyväksyä? Ei ole olemassa universaalia etiikkaa, johon tiede voisi perustaa arvomaailmansa; silti lienee kaikille selvää, että mitä tahansa ei saa tutkia miten tahansa.

Rajanvetokiista koskee myös esimerkiksi aborttia. Milloin hedelmöittyneestä munasolusta tulee ihminen, jonka tappamista kutsutaan murhaksi? Ymmärrän varsin hyvin, että katolinen kirkko pitää aborttia murhana. Se pitääkö abortti kieltää lailla vai tuomita vain moraalisesti jos niinkään, on puolestaan eri asia ja liittyy kirkon ja valtion suhteeseen.

Ja kyllä, arvot kuuluvat mielikuvitusmaailmaan, koska vaikea niitä on tieteellisesti perustella, tai ainakin kaikille arvoilla löytynee perustelunsa...

Niin siis tieteestä ei tietenkään voi johtaa mitään arvoja, eikä kukaan kai sellaista väitäkään. Arvot eivät silti kuulu mielikuvitusmaailmaan, ja niistä voidaan keskustella ja jopa väitellä ihan rationaalisesti ja perustellusti. Tätä keskustelua kutsutaan filosofiseksi etiikaksi. Myös uskontojen piirissä harrastetaan etiikkaa, ja nykyisin tämäkin keskustelu on varmasti ainakin yliopistoteologiassa varsin rationaalista ja perusteltua.

Erona uskontoon perustuvan ja filosofisen etiikan välilä kuitenkin on, että filosofisessa etiikassa ei tunnusteta mitään esim. pyhien tekstien asettamia rajoituksia sille, mikä on hyväksyttävä keskustelun lopputulos.

Mitä tahansa pitäisi lähtökohtaisesti saada tutkia, mutta ei miten tahansa. Tätä varten on olemassa tieteen etiikkaa valvovia elimiä, joilta tutkijoiden on pyydettävä lupa tutkimuksiinsa, jos niissä esimerkiksi käytetään ihmis- tai eläinkokeita. Kysymys esimerkiksi abortista on nimen omaan rajanvetokiista. Tieteelläkin on tähän kiistaan kuitenkin sanottavansa, koska tiede kertoo meille alkion- ja sikiönkehityksen eri vaiheista. Tämän tiedon avulla meidän on helpompi vetää raja ihmispersoonan ja ei-persoonan välillä perusteltuun paikkaan. Sen sijaan katoliset vetävät rajan mielivaltaisesti uskonoppineiden lausuntojen perusteella. Nämä lausunnot perustuvat tieteellisesti epäuskottavaan uskomukseen, että alkiosta tulee persoona hedelmöittymisen hetkellä.

Eli tällaisissa moraalisissa päätöksissä pitää ottaa huomioon sekä arvot että tosiasiat. Tässä tapauksessa kaikki ovat samaa mieltä arvoista eli siitä, että persoonia ei saa tappaa. Erimielisyys koskee tosiseikkoja eli sitä, onko alkio persoona. Tosiseikkojen selvittämisessä tiede on luotettavampi kuin uskonoppineiden julistukset. Myös lainsäätäjien tulisi harkinnassaan ottaa huomioon sen hetken tieteellinen tieto, ei uskonnollisten yhteisöjen uskomuksia.


edit: eli lisätään vielä, että ei tosiaan ole mitään syytä, miksi tiede ja tieteellinen maailmankuva olisi yhteensopimaton ns. pehmeiden arvojen kanssa. Itse asiassa monila tieteenaloilla enemmistö tutkijoista on vasemmistolaisia, pasifisteja ja muutenkin aika hippihenkistä väkeä.

 

[Deleted member 5830]

edit: eli lisätään vielä, että ei tosiaan ole mitään syytä, miksi tiede ja tieteellinen maailmankuva olisi yhteensopimaton ns. pehmeiden arvojen kanssa. Itse asiassa monila tieteenaloilla enemmistö tutkijoista on vasemmistolaisia, pasifisteja ja muutenkin aika hippihenkistä väkeä.

Saman havainnon oikeistolaisena ateistina tehnyt. Mua henkilökohtaisesti vituttaa sellainen rinnastus, et uskovainen ihminen jotenkin automaattisesti on hyvä ihminen, tai ainakin parempi kuin ateisti. Omien havaintojeni mukaan uskovaiset pettää puolisojaan ja syyllistyy rikoslaissa kriminalisoituihin tekoihin ihan yhtä useasti kuin taviksetkin, eli mitään korkeampaa moraalia en itse ole havainnut.

 

[Mattih3]

Ja mun pointti on ollut, että seurailtuani esimerkiksi kristinuskovaisten perheiden lapsien touhuja heidän leikkiessään omien lasteni kanssa, en ole joutunut huomaamaan heissä mitään kummallista tai ihmeellistä ja tästä olen päätellyt, että ei se uskonnonopetus taida ajaa heitä hulluuteen tai mihinkään vakavaan tilaan, eikä se häiritse heidän elämäänsä. Myös työkavereinani on kristinuskovaisia ja jopa pari muslimiuskovaista, jotka myös ovat jeppiskansalaisia. Näistä syistä katson, että oman uskonnon opetuksesta ei näyttäisi olevan kammottavia vaikutuksia, mistä syystä en näe sellaisia lastensuojelullisia tekijöitä, joiden perusteella oman uskonnon opetusta ei pitäisi antaa.

Juu ei sillä nyt tietenkään mitään katastrofaalista vaikutusta ole. Olen tarkoituksella kirjoittanut liioitellen ja provosoivasti, jotta se pointti tulisi selville, että tunnustuksellinen uskonnonopetus ei ole paras vaihtoehto, eikä myöskään millä tavoin perusteltu vaihtoehto. (muutoin kuin siten, että jotkut haluavat lapsiensa tuollaista opetusta saavan.) Sinä et edes yritä perustella, miksi se olisi paras vaihtoehto, vaan ainoastaan toteat, että:

Minun mielipiteeni näyttäisi tällä hetkellä vastaavan useimpien ihmisten mielipidettä. Ehkä jonain päivänä sinun mielipiteesi.

Jolla ei ole tämän keskustelun kannalta mitään merkitystä. Kyllä minä tiedän miten asiat ovat. Minä yritänkin puhua siitä miten asioiden pitäisi olla. Tämä ei ole ensimmäinen, ja voin luvata ettei myöskään viimeinen kerta, kun ihmiskunnan enemmistö on väärässä.

 

[Mattih3]

Toisaalta joskus tuntuu, että uskonto ja kirkko ovat ainoat näkyvät vastavoimat kylmän tieteelliselle lähestymistavalle.

Miksi ihmeessä tieteelliselle (=järkeen perustuvalle) lähestymistavalle tarvittaisi jotain vastavoimia?

Tarkoitan sitä, että kyse on aina arvoista. Jos uskontoa pidetään pahana asiana, koska se rajoittaa tieteentekemistä, en välttämättä pitäisi tätä pahana asiana

Totta kai se on paha asia, jos tutkimuksen teko estetään jonkun satukirjan perusteella. Esim kantasolututkimuksesta odotetaan parannuskeinoja lukuisiin tauteihin kuten syöpään ja Alzheimerin tautiin. Eikö tämän tutkimuksen hidastumisesta johtuva sairaiden ihmisten kärsimys ja kuolema ole paha asia? Kuten edellä on mainittu, niin tieteen etiikkaa valvotaan kyllä muutenkin kuin kirkon toimesta. Arvotkin ovat yleensä järkevämmät sellaisella ihmisellä, joka ei pidä satuja totena.

 

[modified]

Toisaalta joskus tuntuu, että uskonto ja kirkko ovat ainoat näkyvät vastavoimat kylmän tieteelliselle lähestymistavalle. Tarkoitan sitä, että kyse on aina arvoista. Jos uskontoa pidetään pahana asiana, koska se rajoittaa tieteentekemistä, en välttämättä pitäisi tätä pahana asiana. Pitääkö kaikenlainen tutkimus hyväksyä? Ei ole olemassa universaalia etiikkaa, johon tiede voisi perustaa arvomaailmansa; silti lienee kaikille selvää, että mitä tahansa ei saa tutkia miten tahansa.

Rajanvetokiista koskee myös esimerkiksi aborttia. Milloin hedelmöittyneestä munasolusta tulee ihminen, jonka tappamista kutsutaan murhaksi? Ymmärrän varsin hyvin, että katolinen kirkko pitää aborttia murhana. Se pitääkö abortti kieltää lailla vai tuomita vain moraalisesti jos niinkään, on puolestaan eri asia ja liittyy kirkon ja valtion suhteeseen.

Ja kyllä, arvot kuuluvat mielikuvitusmaailmaan, koska vaikea niitä on tieteellisesti perustella, tai ainakin kaikille arvoilla löytynee perustelunsa...

Nyt päästiin vihdoinkin uusille urille tässä keskustelussa.

Mitkä on yksilön perusoikeuksia. Jos Kiinassa otetaan epätoivotut lapset hengiltä perinteiden mukaan ja täällä siitä saisi 10v linnaa.

Minusta kyse on enemmän oikeuksista kuin rajoituksista. Jehovilla on oikeus kieltäytyä verensiirroista. Pitäiskö juutalaisilla olla oikeus ympärileikkaukseen. Ei varmaankaan jos ei usko mene lain yläpuolelle.

 

[Sturmmann]

Esim kantasolututkimuksesta odotetaan parannuskeinoja lukuisiin tauteihin kuten syöpään ja Alzheimerin tautiin. Eikö tämän tutkimuksen hidastumisesta johtuva sairaiden ihmisten kärsimys ja kuolema ole paha asia?

Kantasolututkimus jakaa mielipiteet (2.10.2007)
Parhaillaan tutkitaan, pystyttäisiinkö Alzheimerin tauti, Aids ja diabetes parantamaan ihmisalkioiden kantasoluilla.





Kantasolu 10 000 -kertaisena suurennoksena. Kantasolut kykenevät jakautumaan ja erilaistumaan moniksi erilaisiksi solutyypeiksi ja kudoksiksi. Kuva: Gary D. Gaughler/ Lehtikuva
Kantasolututkimuksessa ja -hoidoissa ihmisen alkua hyödynnetään sairauksien voittamiseksi. Mutta onko ihmisalkioilla tutkiminen ja parantaminen eettisesti hyväksyttävää?
Kantasolut ovat soluja, jotka kykenevät erilaistumaan moniksi erilaisiksi solutyypeiksi ja kudoksiksi. Niitä on meissä jokaisessa, mutta etenkin ihmisalkioiden kantasolut ovat herättäneet tutkijoissa toiveita. Ne erilaistuvat parhaiten toisiksi soluiksi eikä niihin ole kertynyt mutaatioita ja ympäristökemikaalien aiheuttamia vaurioita.

Tällä hetkellä tutkitaan, voitaisiinko alkioiden kantasoluilla korvata elimistön tuhoutuneita soluja. Näin saataisiin hoitomuotoja esimerkiksi hermosoluja rappeuttaviin Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin, haimasoluja tuhoavaan diabetekseen, sydänlihaksen soluja vaurioittavaan sydäninfarktiin sekä selkäydinvammasta johtuviin erilaisiin halvauksiin.

Alkio herättää kunnioituksen
Suomen lainsäädännön mukaan alkiolla ei ole syntyneen ihmisen oikeuksia. Tästä kertoo se, että kantasolututkimus on sallittua. Tutkimusta tehdään hedelmöityshoidoista ylijäävillä alkioilla hoidossa olleiden pariskuntien luvalla.

Alkiotutkimuksen valvonta ja rajoittaminen kuitenkin osoittavat, että alkio potentiaalisena ihmiselämänä herättää lainsäätäjän kunnioituksen.

Myös kirkot vaativat alkion kunnioittamista. Kirkoissa on kuitenkin eri näkemyksiä siitä, milloin ihmisestä tulee ihminen.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole kantasolututkimukseen täsmällistä kantaa. Kirkkohallitus on antanut oikeusministeriölle vuonna 1989 lausunnon ihmisen alkion, sikiön ja perimän rikosoikeudellisesta suojasta. Lausunnon mukaan alkioon on suhtauduttava ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla, minkä vuoksi alkioiden käyttöä on säädeltävä tarkasti ja se on rajoitettava hoidollisiin tarkoituksiin.


Alkio

Ihmisen alkua kutsutaan alkioksi hedelmöityksestä noin kahdeksan viikon ikään. Tämän jälkeen puhutaan sikiöstä.
Lainsäädännössä alkio määritellään hedelmöityksen tuloksena syntyneeksi eläväksi solujoukoksi, joka ei ole kiinnittynyt naisen elimistöön.
(Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999)

Monilla muilla kirkoilla on selkeämpi kanta ihmisalkioilla tehtyyn kantasolututkimukseen.
– Roomalaiskatolinen kirkko sanoo kantasolututkimukselle jyrkästi ei. Myös ortodoksiset kirkot ja suuri osa protestanttisista kirkoista vastustavat tutkimusta, selvittää kirkkojen kantasolukantoja tutkinut Laura-Elina Koivisto .
Pääsääntöinen vastustamisen syy on, että ihmisen elämän katsotaan alkavan hedelmöityksestä.
– Osa kirkoista hyväksyy alkion kantasolututkimuksen alle 14 päivän ikäisillä alkioilla. Varhaisalkiolla ei katsota olevan niin suurta arvoa kuin syntyneillä ihmisillä. Siksi niiden käyttö hyväksytään varauksella lähimmäisen auttamisen nimissä, kertoo Koivisto.

Ihmisalkioilla tehdyn kantasolututkimuksen hyväksyvät esimerkiksi Skotlannin ja Yhdysvaltojen presbyteeriset kirkot sillä ehdolla, että alkiot ovat jääneet yli hedelmöityshoidoista eikä niitä ole tuotettu varta vasten tutkimustarkoituksiin.

Kirkkoko on Suomessa päättänyt, että kantasolutukimusta voi tehdä vain hedelmöityshoidoista ylijäävillä alkioilla hoidossa olleiden pariskuntien luvalla? Onko kirkolla valta näissä asioissa?

 

[Mattih3]

Kirkkoko on Suomessa päättänyt, että kantasolutukimusta voi tehdä vain hedelmöityshoidoista ylijäävillä alkioilla hoidossa olleiden pariskuntien luvalla? Onko kirkolla valta näissä asioissa?

Tarvitseeko sun esittää idioottia? Luuletko oikeasti, että jos 100% suomalaisista olisi ateisteja, niin tuo laki olisi samanlainen?

 

[Sturmmann]

Luuletko oikeasti, että jos 100% suomalaisista olisi ateisteja, niin tuo laki olisi samanlainen?

Minulla ei ole tuota asiaa koskevaa faktatietoa.

Taitaakin olla ihan hyvä, että täällä on erilaisiin asioihin uskovia ihmisiä... Kyllä tuo näin uskonnottomaakin pohdituttaa tuo alkioasia.

 

[Aimo Mättö]

PAAVI, EHKÄISY, AFRIKKA, AIDS

Näitä kun sovittelee googleen, niin näkee taas mitä hyvää uskonnolla on saatu aikaiseksi.

Ihmiset kun ei kuitenkaan malta olla nussimatta toisiaan.

 

[Ankara Aatu]

Taitaakin olla ihan hyvä, että täällä on erilaisiin asioihin uskovia ihmisiä.

Musta olis parempi, jos täällä olis lähinnä ihmisiä jotka uskovat sen, mikä on totta.

 

[Mattih3]

Minulla ei ole tuota asiaa koskevaa faktatietoa.

No heitäpä ihan villi arvaus. Lähinnä siis siitä, että olisiko alkioiden tuottaminen tieteellistä tutkimusta varten sallittua, jos uskonnoilla ei olisi mitään vaikutusta ihmisten mielipiteisiin. Ja edelleen, olisiko tutkimus silloin nopeampaa ja tehokkaampaa.

Kyllä tuo näin uskonnottomaakin pohdituttaa tuo alkioasia.

Juu pohdituttaa. Siksi ehkä olisikin hyvä pohtia sitä ihan todellisiin asioihin perustuen, eikä esimerkiksi siltä pohjalta että eriytymättömällä kantasolulla on sielu ja persoona.

 

[Karttunen]

Heittäisin tähän väliin, että tiedekään harvoin edustaa mitään "puhdasta" tietoa. Esim. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimukset perustuvat aika usein tiettyihin paradigmaattis-ideologisiin ennakko-oletuksiin, jotka otetaan tutkimuspiirin sisällä annettuina; parhaana esimerkkinä tästä voinee mainita taloustieteen, joka perustuu ymmärtääkseni kapitalismin ideologisille totuuksille, jotka eivät mielestäni ole "puhtaita" tosiasioita. Kysymys palautuu siten viime kädessä siihen, miten "tosiasiat" ovat erotettavissa inhimillisestä kuonasta (kulttuuriset uskomukset, arvot, normit, toiveet, ihanteet), joka niihin pääkopissamme tahtoo takertumaan.

Sisällä ennen: Karl Popper/falsifikaation erinomaisuus. :arvi:

 

[Rowdy]

Melko vähäisiä nuo Suomessa ilmenevät. Näin uskonnottoman näkökulmasta. Kykenen tällaiseen joustoon helposti maassa, jossa olen vähemmistönä. Toki nuo rajoitukset olisi hyvä poistaa. Sunnuntaiaukioloajoista en tiedä, että liittyvätkö enää uskontoon.

Mutta itse asia eli uskonnonopetus uskovaisille ei koske minua lainkaan. Uskovaiset saavat puolestani vapautuneesti käydä uskontonsa tunneilla.

Aikaisemmin mainitut olivat vain suoria yhteiskunnallisia epäkohtia. Jos mennään yksilön tasolle ja tarkastellaan epäsuoria vaikutuksia tulee ilmi paljon muitakin. Niiden havaitsemisen tietysti estää se jos ei niitä halua nähdä. Esimerkiksi Sturmmann olisi saattanut kärsiä monella tavalla jos hän olisi kasvanut hihhuliperheessä.


Enemmistöön piiloutuminen voi tuntua turvalliselta mutta siihen vetoaminen ei oikein vakuuta. Keksitkö tilanteita jossa enemmistöön vetoaminen ei olisi järkevää? jos jokin on järkevää se on sitä. Ei siihen enemmistön tukea tarvitse.

 

[Reno^^]

Sturmmannilla menee kyllä ihan heittämällä koko ajan sekaisin uskovainen ihminen ja tavallinen tapakristitty.

 

[Ankara Aatu]

Heittäisin tähän väliin, että tiedekään harvoin edustaa mitään "puhdasta" tietoa. Esim. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimukset perustuvat aika usein tiettyihin paradigmaattis-ideologisiin ennakko-oletuksiin, jotka otetaan tutkimuspiirin sisällä annettuina; parhaana esimerkkinä tästä voinee mainita taloustieteen, joka perustuu ymmärtääkseni kapitalismin ideologisille totuuksille, jotka eivät mielestäni ole "puhtaita" tosiasioita. Kysymys palautuu siten viime kädessä siihen, miten "tosiasiat" ovat erotettavissa inhimillisestä kuonasta (kulttuuriset uskomukset, arvot, normit, toiveet, ihanteet), joka niihin pääkopissamme tahtoo takertumaan.

Sisällä ennen: Karl Popper/falsifikaation erinomaisuus. :arvi:

Jatkan vähän off-topicia:

Voidaan myös kyseenalaistaa se, onko tuollainen "puhtauden" vaatimus ollenkaan tarpeellinen esimerkiksi tieteellisen tiedon luotettavuuden kannalta. On monia syitä pitää tieteellistä tietoa luotettavana, vaikka ei väitettäisikään sen olevan puhdasta niistä inhimillisen todellisuuden piirteistä, kuten arvot, päämäärät, mielenkiinnon kohteet yms., joita niin kauniisti nimität "kuonaksi". Tieteen luotettavuuden voidaan nimittäin sanoa olevan peräisin tiedeyhteisön rakenteesta ja toimintatavoista, kuten avoin keskustelu, kokeiden uusiminen, tulosten julkisuus, aiemmin laajasti hyväksyttyjen teorioiden luotettavasta kumoamisesta seuraava suuri henkilökohtainen hyöty kumoamisen keksineelle tutkijalle jne. Tällaiset rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet pitävät huolen siitä, että tieteellinen tieto on verrattomasti luotettavampaa kuin uskonnollinen dogmatiikka, ihan ilmankin mitään yli-idealisoituja puhtauden vaatimuksia.

Esimerkkinä mainitsemasi yhteiskuntatieteet ovat toki sellainen ala, jolla on erityisen tärkeää pitää huoli siitä, että myöskään ns. lähtökohtaoletukset eivät ole liian suojattuja kriittiseltä keskustelulta, koska nämä lähtökohtaoletukset ovat usein peräisin ympäröivästä poliittisesta todellisuudesta. Sen verran mitä yhteiskuntatieteitä tunnen, niin sanoisin, ettei tilanne tässäkään suhteessa kovin huono ole. Onhan taloustieteessäkin runsaasti kilpailevia koulukuntia ja myöskin "vasemmistolaista" taloustiedettä harrastetaan runsaasti yliopistoissa.

Ja ei se popperilainen falsifikationismi edelleenkään ole huono ohjenuora tieteessä. Pitää vaan ymmärtää, että sitä pitää täydentää tiedeyhteisön toimintaa koskevilla normeilla (joista ainakin osa jo sisältyikin Popperin esityksiin, ks. esim. Popper-Kuhn-kiista normaalitieteestä).