En tarkoittanut pelkästään taloudellista hyvinvointia. Viittasin myös tieteelliseen kehittyneisyyteen (lukutaito, koulutuksen taso, lääketieteen taso, lapsikuolleisuus jne).
Kehitystaloudessa nuo mainitsemasi asiat korreloivat hyvin vahvasti BKT:n kanssa. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että talous vaikuttaa hyvin vahvasti kehittyneisyyteen. Ja millainen rooli uskonnolla on talouteen? Afrikassa pieni, länsimaissa ei juurikaan, osassa Aasian maita jonkin verran, kaukoidässä ei paljon mitään. Kiinasta on kyllä arvioitu, että uskonto toisi pehmeämpiä arvoja aika tylyyn kommunistiseen markkinatalouteen. Intiassa uskonnolla on haitallisempia vaikutuksia talouteen ja se eriarvoistaa yhteiskuntaa. Lähi-idässä ei ole siirrytty kunnolla markkintalouteen osin historiallisista syistä, joista kirjoitan myöhemmin.
Taloudella on suurempi vaikutus uskonnollisuuteen kuin päinvastoin.
Aivan totta, erilaiset uskomukset johtavat erilaisiin vaikutuksiin yhteiskunnan tasolla. Väitätkö siis että KAIKKI uskonnot myös lisäävät onnellisuutta?
En.
Mun pointti on tässä se että kaikki maat joissa koulutus, taloudellinen hyvinvointi, demokratia ja yleinen onnellisuus ovat korkealla tasolla, ovat myös maailman vähiten uskonnollisia. Jos tämä ei kerro uskonnon tarpeettomuudesta niin sitten se kertoo uskontojen VAHINGOLLISESTA vaikutuksesta.
Arvasin kyllä, ettei sinulla mitään kunnollista tutkimusta ole sekularisaation ja kehittyneisyyden välisestä yhteydestä, ihan siksi koska sellaista ei voida kunnolla tehdä. Tilastoilla voidaan "osoittaa" monenlaisia yhteyksiä. Minäkin voin sanoa, että markkinatalouden ja kehityksen välillä on voimakas yhteys. Tämä itseasiassa selittää maiden välisiä eroja ja noita sun tilastoja paljon paremmin kuin uskonnollisuus, vaikka on tämäkin vielä yksinkertaistus.
Mä voin kertoa pienen tarinan maailmanmenosta. Lähi-Itähän oli pitkään länsimaiden siirtomaita, mikä tietysti vitutti islamilaista maailmaa, joka oli ollut joskus mahtava ja ylenkatsonut läntistä eurooppaa. Sitten tuli kylmä sota ja lähes koko maailma valitsi puolensa. No kumman puolen suurimman osan Lähi-idän valtioista valitsee: no ei ainakaan kyykyttäjäänsä eli valitsee Neuvostoliiton. Siitä alkoi arabisosialismin kausi Egyptin johdolla, joka tuli umpikujaan viimeistään joskus 80-luvulla ja nyt on fundametalismin vuoro yrittää. Monet islamistit ajattelevat, että islamilainen maailma oli loistossaan islamin alkuaikoina, minkä vuoksi paluu alkuperäiseeen uskontoon toisi menestyksen. Kyllä tämäkin vaihe tulee päätökseensä jossain vaiheessa. Mitä sitten? Enemmän markkinatalouteen?
Mutta mitä jos islmilainen maailma tai siis tarkemmin Lähi-Idän maat olisivat valinneet markkinatalouden? Sosialistinen komentotalous johtaa helposti ihmisten hallintaan ja korruptioon. Markkinatalous vaatii tiettyjä vapauksia ja se nostaa uusia voimatekijöitä yhteiskuntaan ja johtaa invidualistisempaan ihmiskuvaan.
Kaakkois-Aasialainen islam näyttäytyykin erilaisena eikä sovi suomalaiseen kapeakatseiseen ja pariin stereotypiaan perustuvaan kuvaan islamista. Esimerkiksi:
-Indoneesia on maailman suurin muslimienemmistöinen maa
-Indoneesiassa ja Malesiassa on yleistä nähdä naisia senior managmentissä
-Malesiassa yli puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia
-Esimerkiksi parisuhdeväkivalta on saatu kielletyksi lailla, ja politiikassa indonesialaispuolueet ovat sitoutuneet vuonna 2004 antamaansa lupaukseen, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia kaikista parlamenttivaaliehdokkaista on vastaisuudessa naisia
-Malesian keskuspankin johtajana on ollut nainen
-Indonesiassa on ollut naispresidentti
-Islam antaa naisialle merkittävän roolin hallinnossa ja taloudessa
Mitä olemme oppineet? Uskontojen tutkimus vaatii suuren määrän sivistystä historiasta, kulttuureista, taloudesta ja usein kielistä sekä tietysti uskonnosta itsestään. Nämä kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Islamin tutkimuksessa on hyödyllistä pystyä erottelemaan sen eri pyhyyden tasoja, jotka vaikuttavat yhteiskunnalliseen kehitykseen. Toiset tekstit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Varsinkin islamissa pyhät tekstit ja se mitä käytännössä tehdään eroavat toisistaan, niin kuin kristinuskossakin.
Mutta kyllä uskonto tai suppeammin traditio voi vaikuttaa kehitykseen hidastaen sitä. Jos jollekin asialle annetaan jumalallinen merkitys sen muuttaminen voi olla hidasta. Pyhyyden käsitteet kuitenkin muuttuvat, toiset hitaammin kuin toiset. Asiat ovat kuitenkin huomattavasti moniulotteisempia ja monimutkaisempia kuin täällä usein esitetään ja totta kai uskonnolla on myös positiivisia vaikutuksia.
Siellä alareunassa loistaa Pohjoismaat, Ranska, Alankomaat, Tsekki, Englanti jne. Nämä eivät todellakana mitään kehitysmaita ole. Kaikkia tähän liittyviä tutkimuksia en jouda tähän hätään kaivelemaan mutta onnellisuudesta löytyy
Eiköhän kommunistinen historia selitä paljon eroja Euroopan sisällä kehittyneisyydessä. Vaikka sosialistimaat olivat periaatteessa ateistisia, ajatella. Ehkä me kuitenkin palataan tähän talousjärjestelmän synnyttämiin eroihin, vaikka edelleen sekin on vielä yksinkertaistus.
Oletkos muuten ehtinyt koulukiireiltäsi perehtyä siihen vinkkaamaani evoluutiota käsittelevään kirjallisuuteen? 
