Erilainen näkökulma homoparien hedelmöityshoitoihin

[jawhead]

Sille lapselle voi muuten kertoa että puolet hänen genomistaan on tullut tuntemattomalta lahjoittajalta, niin ei tarvitse vatvoa sen pidemmälle.

Aaaaivan. Eli vapautetaan itse itsensä vastuusta ja jätetään se lapsen kannettavaksi.

 

[osku]

Tässä ei taas tajuta että lesboja ei voi estää lisääntymästä vaikka ajatus kuinka ällöttäisi. Onko hyvä vaihtoehto että mennään nusasemaan baari-illan päätteeksi lisääntymistarkoituksessa miehen kanssa joka ei halua jälkikasvua? Valehdellaan että ollaan pillereillä, helppoa kuin heinänteko! Vai onko oikeammin, että se tapahtuu lahjoitusspermalla?

Tässä on nyt se pointti.Jos ei tota ymmärrä niin ei ymmärrä mitään.

 

[Uwish]

Aaaaivan. Eli vapautetaan itse itsensä vastuusta ja jätetään se lapsen kannettavaksi.

Tajuatko nyt ollenkaan? Asetupa sen lapsen kenkiin! Kyllähän se on sen lapsen oman pohtimisen kannalta vapauttavaa sille itselleen, kun se tietää, tajuaa ja ymmärtää tilanteen. Älä leiki tyhmää, haluat vissiin jankata vaan periaatteen vuoksi, kun lesbojen kanssa on niin kiva tapella?

Lesbojen kasvattamilla lapsilla menee tutkimusten mukaan aivan yhtä hyvin monella eri tavalla mitattuna kuin heteroidenkin. (Lesboparien kasvattamilla peräti paremmin kuin yksinhuoltajaäitien) Ei kertakaikkiaan löydy tarpeeksi pätevää syytä rajoittaa lesbojen lapsensaantia. Se ei onnistuisi kuin pakkosteriloinnilla, by the way.

 

[varjoton]

Onpas ollut katsomustani avartava keskustelu.

Kyllä tossa uwishin kirjoituksessa on pointti. sitä on turha kiertää sillä ettei lesbot lisäänny. Monta kertaa se on jo todettu, että lisääntyvät jos vain haluavat. (toki miestä hyväksikäyttäen.) Ja siittä päästiin tohon uwishin viimeisimpään postiin. EDIT: SIIS POSTAUS NUMERO 175. TÄNNE TULEE NYT NII PALJON POSTAUKSIA ETTEI MUKANA PYSY.

Eli jos oikein ymmärsin, loppujen lopuksi vaakakupissa on. Se että lesbot/homot joutuu lisääntymään heille ihmisarvoa alentavalla tavalla. Ja se: että homoparien lapsia kiusataan, lapsen kannalta huononpi ihmisarvo.
Kumpi on pienenpi paha?

Oikeastaan jos ensimmäinen ehto korjataan, korjaantuu toinenkin ajan myötä.

Olen aina ennen ollut homo vanhempia vastaan ja ollut sitä mieltä että lisääntyminen on heterojen puuhaa. Nyt en oikein tiedä...

 

[osku]

Se ei onnistuisi kuin pakkosteriloinnilla, by the way.

Niin sepä se.Tuo ei tulis tässä yhteiskunnassa koskaan onnistumaan.

 

[jawhead]

Tajuatko nyt ollenkaan? Asetupa sen lapsen kenkiin! Kyllähän se on sen lapsen oman pohtimisen kannalta vapauttavaa sille itselleen, kun se tietää, tajuaa ja ymmärtää tilanteen. Älä leiki tyhmää, haluat vissiin jankata vaan periaatteen vuoksi, kun lesbojen kanssa on niin kiva tapella?

Lesbojen kasvattamilla lapsilla menee tutkimusten mukaan aivan yhtä hyvin monella eri tavalla mitattuna kuin heteroidenkin. (Lesboparien kasvattamilla peräti paremmin kuin yksinhuoltajaäitien) Ei kertakaikkiaan löydy tarpeeksi pätevää syytä rajoittaa lesbojen lapsensaantia. Se ei onnistuisi kuin pakkosteriloinnilla, by the way.

Mistä vitusta sinä sen tiedät? Just lapselle se on ahdistavaa kun ei tiedä kuka se isä on ollut. Äiti vaan pesee kätensä ja totee et ei sitä kiinnosta se on sun juttus.

Sä et todellakaan mieti tätä lapsen kannalta vaan vanhemman kannalta. Ja mitä vittua sä revit taas jotain lesbovanhempien lapsien paremmuudesta kun puhutaan siitä miettiikö lapsi kuka ja missä on sen faija? Ooksä ihan vittu sekasin.

 

[TotalBlock]

Kaikilla ei ole laajaa (homo)tuttavapiiriä, josta sen sperman saisi.

Minun puolestani saavat sitten olla ilman. Valtion ei heitä tarvitse auttaa.

ei taas tajuta että lesboja ei voi estää lisääntymästä vaikka ajatus kuinka ällöttäisi. Onko hyvä vaihtoehto että mennään nusasemaan baari-illan päätteeksi lisääntymistarkoituksessa miehen kanssa joka ei halua jälkikasvua? Valehdellaan että ollaan pillereillä, helppoa kuin heinänteko!

Jos tuo jää lesbojen ainoaksi vaihtoehdoksi niin siinä tapauksessa he ovat niin tyhmiä etteivät taida sopia vanhemmiksikaan.

Vai onko oikeammin, että se tapahtuu lahjoitusspermalla? Jos mennään tähän hedelmöityshoitojärjestelmään, niin ns. identiteetitöntä massaahan se on heteroillekin se tavara siellä. Ei ole pakko mennä luovuttamaan jos ei halua että se oma siittiö yhtyy jonkun munasolun kanssa.
Sille lapselle voi muuten kertoa että puolet hänen genomistaan on tullut tuntemattomalta lahjoittajalta, niin ei tarvitse vatvoa sen pidemmälle.

Etpä taida tuntea lakia hedelmöityshoidoista? Lakiin on säädetty tämä kohta juuri siksi kun alettiin tajuta etteivät siittiöt ole sen lapsen kannalta identiteetitöntä massaa:

"Henkilöllä, joka on voinut syntyä luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, on salassapitosäännösten estämättä oikeus 18 vuotta täytettyään saada palvelujen antajalta jäljennös hoitosuostumuksesta ja siihen merkitystä luovuttajan tunnuksesta. Ilmoittamalla luovutusrekisteriin luovuttajan tunnuksen hänellä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061237

 

[Adalwolf]

Keskustelu menee taas sellaseen suuntaan, että täytyy taas muistuttaa. Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella on ehdoton tiedonsaantioikeus. (Siirtymäsääntö poikkeuksena vuoteen 2010 asti niissä tapauksissa jossa halutaan käyttää saman luovuttajan sukusolua, kuin joka on jo anonyymisti ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa luovuttanut solujaan, jotta saataisiin biologinen täyssisar.) Toisin sanoen 18v täytettyään hänellä on oikeus selvittää kenenkään estämättä kuka on ollut sukusolun luovuttajana, jonka tuloksena hän on saanut alkunsa. Eli väännetään nyt vielä rautalangasta. Jos nyt lesbo nainen haluaa lapsen hedelmöityshoidon tuloksena. Hänellä on siihen oikeus, kunhan luovuttaja on siihen erikseen suostunut, ettei lapsi synny avio- tai avoliittoperheeseen. Syntyvällä lapsella on oikeus saada tällöinkin tietää 18v täytettyään, kuka luovuttaja on. VRT. Tilanteeseen, jossa jotain sankaria baarista hyväksikäytetään ja sen jälkeen ei koskaan tavata. Tällöin lapsella ei oikeasti ole mitään mahdollisuutta tietää kuka se isä oikein on. Eli argumentti "No mitäs sitten kun se lapsi haluaa saada tietää kuka se isä on" voidaan unohtaa, koska hän tulee sen saamaan tietoonsa halutessaan.

Ja itse henkilökohtaisesti olen sitä vastaan, että lesbot/homot kasvattavat lapsia. Tästä huolimatta uskon, että voin objektiivisesti arvioida tilannetta lapsen edun kannalta. Joka varmasti on paremmin turvattu, kun luovuttaja on tietoinen mihin sukusolujaan käytetään ja lapsi varmasti voi halutessaan isänsä henkilöllisyyden selvittää.

EDIT: TotalBlock kerkesi ensin. ;)

 

[osku]

Minun puolestani saavat sitten olla ilman. Valtion ei heitä tarvitse auttaa.
[/url]

Auttaahan valtio kaikenmailman muutakin paska sakkia kuten deekuja,narkkeja,manneja yms.

 

[Uwish]

Mistä vitusta sinä sen tiedät? Just lapselle se on ahdistavaa kun ei tiedä kuka se isä on ollut. Äiti vaan pesee kätensä ja totee et ei sitä kiinnosta se on sun juttus.

Sä et todellakaan mieti tätä lapsen kannalta vaan vanhemman kannalta. Ja mitä vittua sä revit taas jotain lesbovanhempien lapsien paremmuudesta kun puhutaan siitä miettiikö lapsi kuka ja missä on sen faija? Ooksä ihan vittu sekasin.

Täällä nyt kompastellaan näemmä sivuseikkoihin, kun ei muuta enää keksitä. Pointti on siinä, että vaikka se lapsi jossain kohtaa miettii sitä mistä puolet sen geeneistä on tullut, niin se ei huononna sen elämää. Se näkyisi tutkimustuloksissa jos näin olisi. Jos siltä lapselta kysyttäisiin että olisiko ollut parempi ettei häntä olisi syntynyt, "kun nyt on niin kamalaa ettei sulla ole isää", niin mitähän se vastaisi?

Jos tuo jää lesbojen ainoaksi vaihtoehdoksi niin siinä tapauksessa he ovat niin tyhmiä etteivät taida sopia vanhemmiksikaan.

Jaa, meidän pitäisi siis pystyä näppärillä sormillamme rakentamaan itse omat siittiömme? Sinä älykkäänä voit antaa ohjeet miten ne tehdään?

edit. ja se lapsen isähän on totaalisen anonyymi koko sen ajan kun se lapsi on lapsi. Onkohan sitten lesbojen lapsilla aikuisena suurempi tarve selvittää se geeniensä alkuperä kuin heteroiden kasvattamilla hedelmöityshoidolla aikaansaaduilla lapsilla? Sama juttu munasolun luovutuksessa. Kyse ei ole siitä kuka on "äiti" ja kuka "isä", vaan siitä kenelle minä olen sukua. Geeneistä. Käsittääkseni spermanluovuttajien määrä laski heti kun tuo laki tuli.

 

[jawhead]

Täällä nyt kompastellaan näemmä sivuseikkoihin, kun ei muuta enää keksitä. Pointti on siinä, että vaikka se lapsi jossain kohtaa miettii sitä mistä puolet sen geeneistä on tullut, niin se ei huononna sen elämää. Se näkyisi tutkimustuloksissa jos näin olisi. Jos siltä lapselta kysyttäisiin että olisiko ollut parempi ettei häntä olisi syntynyt, "kun nyt on niin kamalaa ettei sulla ole isää", niin mitähän se vastaisi?

Edelleen, mistä sinä sen tiedät? Huonontaako vai ei? Olisit valmis ottamaan riskin? Oma mielipiteeni on että huonontaa ja sen takia en isättömien lapsien tekoa kannata. Jos lasta ei olisi ikinä synnytetty ei sillä olisi ongelmia isättömyydensä kanssa koska häntä ei olisi olemassa. Kätevää. Eikö? Pitäskö mun nyt ruveta tuskasteleen kaikkien niiten pikku sielusten takia joilla ois voinu olla mahdollisuus elämään mutta törmäsivätkin kumiseinään. Muutenkin ihan vitun naurettavan absurdia vetää tähän väliin jotain "oisko ollu hei parempi jos sua ei ois synnytetty" paskaa.

 

[TotalBlock]

Auttaahan valtio kaikenmailman muutakin paska sakkia kuten deekuja,narkkeja,manneja yms.

Ai, auttaako valtio heitäkin tekemään isättömiä lapsia? :wtf:

 

[Uwish]

"Yhteenvetona voidaan todeta, että mitään systemaattisia eroja ei ole lasten sosiaalisen sukupuolen kehityksessä sen mukaan, mikä vanhemman seksuaalinen suuntautuminen on. Tärkeä tutkimustulos on myös se, että lapsi kasvaa sosiaalisesti tytöksi ja pojaksi riippumatta vanhempiensa sukupuolesta. Aikaisempi oletus, jonka mukaan isän läsnäolo oli välttämätön, jotta pojasta tulisi poikamainen, ei näytä pitävän paikkaansa. Lapsen sosiaalisen sukupuolen kehittymistä ei selitä yksinkertainen mallioppiminen, vaan se on paljon monimutkaisempi prosessi ja näyttää tapahtuvan vuorovaikutuksessa laajemman ympäristön kanssa."

"Tutkimuksia on kertynyt jo melko paljon. Tutkimusaineistot olivat alkuvaiheessa hyvin pieniä alle kymmenen henkilön aineistoja, nykyään jo suurempia. Aineistot saatiin alkuvaiheessa esimerkiksi ilmoittamalla homoseksuaalien julkaisuissa, ja voidaan olettaa, että tutkimuksiin valikoitui hyvin selviytyviä perheitä. Toisaalta myös vertailuryhmät valittiin vastaavilla menetelmillä, joten aineistot vinoutuivat samaan suuntaan. Täytyy myös muistaa, että homoseksuaaliset perheet ovat hyvin pieni ja syrjitty vähemmistö, jolta on myös otettu lapsia pois. Suurten, edustavien aineistojen kerääminen on näissä oloissa mahdotonta. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Asenteet ovat avoimemmat ja keinohedelmöitys on tuonut uudenlaisen mahdollisuuden tutkia lesboperheitä yhdessä muunlaisten perheiden kanssa. Merkittävää on se, että uudet tutkimukset näyttävät vahvistavan ja rikastuttavan aikaisempia tuloksia.

Tutkimustulokset ovatkin hämmästyttävän yhdensuuntaiset: ne painottavat ihmissuhteiden ja vanhemmuuden merkitystä. Lasten kehitys edellyttää rakastavia ihmissuhteita ja vastuullista vanhemmuutta, mikä vaatii paneutumista ja antautumista vanhemmalta, oli hän sitten nainen tai mies. Perherakenne ja vanhempien sukupuoli eivät sitä vastoin näytä olevan erityisen tärkeitä. Lasten kehityksen vaikeuksiin puolestaan vaikuttavat samat tekijät niin hetero- kuin homoperheissä: ongelmat perheen ihmissuhteissa ja erityisesti vanhempien keskinäisissä väleissä, vanhempien mielenterveyden häiriöt, vanhemmuuden pettäminen ja perheen taloudellisen tilanteen romahtaminen. Nämä ongelmat eivät ole riippuvaisia vanhempien sukupuolesta.

Tutkimukset eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteivät erilaiset perheet olisi toisistaan poikkeavia kasvuympäristöjä. Tutkimusten lähtökohtana on ollut tarkastella homoseksuaalisiin perheisiin liittyviä kielteisiä uskomuksia ja tutkimusasetelmat ovat olleet sen mukaiset. Nyt olisi aika jatkaa tutkimuksia toisista lähtökohdista. Jokaisessa perhemuodossa, niin hetero- kuin lesboperheessä, niin yksilapsisessa kuin kahdeksanlapsisessa perheessä on omat haavoittuvuutensa ja omat vahvuutensa. Perhetutkimuksessa olisi nyt edettävä tutkimaan perheiden rikasta kirjoa ilman moraalisia kannanottoja. Tähänastinen tutkimus on osoittanut, että moralisoimiselle ei ole perusteita."
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/rekparisuhde/osa1_3.htm#3

Kannattaa lukea tuolta koko juttu.

 

[TotalBlock]

Täällä nyt kompastellaan näemmä sivuseikkoihin, kun ei muuta enää keksitä. Pointti on siinä, että vaikka se lapsi jossain kohtaa miettii sitä mistä puolet sen geeneistä on tullut, niin se ei huononna sen elämää.

Se että jokin asia on sinusta sivuseikka ei tee siitä asiasta triviaalia. Se voi olla jopa keskustelun tärkeimpiä pointteja!

, meidän pitäisi siis pystyä näppärillä sormillamme rakentamaan itse omat siittiömme? Sinä älykkäänä voit antaa ohjeet miten ne tehdään?

Eieiei. Ohje: hankitaan mies ja hankitaan nainen -> lisäännytään. Tai ollaan lisääntymättä. Jos uhkaillaan että lesbot hankkii taudit ja vammaiset lapset jos ei anneta keinohedelmöitystä, niin toteaisin vielä että se ei ole luonnon laki tai valtion vika, vaan ko. lesbojen tyhmyyttä ja kyvyttömyyttä. Se ei toimi argumenttina lesboparien hedelmöityshoitojen puolesta, vaan pikemminkin niitä vastaan. Se ei toimi argumenttina sille että pitäisi tehdä isättömiä lapsia lesbojen tarpeisiin.

Kyse ei ole siitä kuka on "äiti" ja kuka "isä", vaan siitä kenelle minä olen sukua. Geeneistä. Käsittääkseni spermanluovuttajien määrä laski heti kun tuo laki tuli.

...Ja 18-vuotias Guido-Petteri voi sitten kysellä juuri löytyneeltä isältään että millon laitetaan mopoa, lähdetään kalareissulle, Isä-poika-leirille, purjehtimaan ja keskustellaan murrosiän alkamisesta ja tytöistä niin kuin mies miehen kanssa. 18 ekaa vuotta ilman isää. Siitä tässä on myös kyse. Kyse ei ole pelkästään geeneistä. Kyse on omasta isästä ja myös muista sukulaisuussuhteista, omista juurista. Sinäkään Uwish et voi olla niin sokea että täysin sivuuttaisit tämän pointin.

 

[TotalBlock]

"Yhteenvetona voidaan todeta, että mitään systemaattisia eroja ei ole lasten sosiaalisen sukupuolen kehityksessä sen mukaan, mikä vanhemman seksuaalinen suuntautuminen on.

"Children of homosexuals and transsexuals more apt to be homosexual."

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/...ez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum

 

[Kaapeli]

Suomessa on 200 000 yksinhuoltajaperhettä, mutta suurin ongelma on ehdottomasti, että lesbopareille (500 rekisteröityä paria, joista hedelmättömyydestä kärsii muutamia kymmeniä, koska lapsia on näissä perheissä 200) järjestettäisiin terveydenhuoltoa hedelmättömyyteen.
Miten minä en usko, että tässä olisi aidosti kyse huolesta näitä lapsia kohtaan kuin enemmän jonkinlaisesta henkilökohtaisesta ongelmasta juuri homoseksuaalien kanssa.

 

[paviaani]

Tätä keskustelua on ollut kyllä hauska seurata. Monilla on hyviä pointteja, mutta useista paistaa liikaa läpi se oma asenne, ilman että osattaisiin katsoa kokonaiskuvaa. Olisi esim. Uwishilta kiva nähdä edes joskus sellainen aihe missä hän olisi jonkin asian puolella ja perustelisi sitä ilman, että ko. aihe koskettaisi millään tavalla häntä itseään tai olisi häntä "vastaan". Olisi sitten kyse lesboista, taiteesta, SWATista jne. niin aina Uwishilla on jokin henkilökohtainen syy puhua jonkin asian puolesta. Vaikka Uwish hyviä perusteluja esittääkin, niin lopulta se "puoli" on aina valittu ja se vähentää hänen kykyään katsoa asioita objektiivisesti. Sama juttu tietenkin näillä homofoobikoilla. Samoin itseäni henkilökohtaisesti ärsyttää aina noi eri tutkimustulosten linkittämiset. Nettiin voi kuka tahansa laittaa mitä tahansa ja vastaavia päinvastaisia tutkimuksia löytyy ihan samalla lailla, jos niitä haluaa etsiä. Useimmat tämäntyyliset tutkimukset on myös tehty jo valmiiden olettamusten perusteella ja tulokset ovat kiinni lähinnä niiden tekijöistä ja tilaajista.

Sen takia haluaisin esittää yhden kysymyksen jollekin, joka mahdollisesti on konkreettisesti nähnyt tai jolla on kokemusta asiasta. Millainen/millaisia lesboperheen pojasta/pojista on tullut? Enkä nyt tarkoita sitä miten onnellisia he ovat, onko ollut koulukiusausta tms. vaan ovatko he sen tyylisiä kuin naiset/lesbot yleensä eli humanisteja, feministejä, viherpiipertäjiä, kädettömiä tekniikan kanssa, turhamaisia, yltiösuvaitsevaisia, ulkonäkökeskeisiä, seuraavat TV:stä ennemmin Sinkkuelämää kuin urheilua jne. vai onko heillä "miehisiä" piirteitä, esim. osaavat korjata polkupyörän kumin, kalastavat, eivät stressaa ulkonäöstään, pelaavat pihalla mieluummin fudista ja pyssyleikkejä kuin leikkivät hoivaleikkejä jne. Jos on niin, että he myös kehittyvät siihen oman sukupuolen suuntaan, vaikka ovat vain naisten ympäröiminä, niin silloin tässä ei ole mun mielestä mitään ongelmaa. Ei niinkään, että näissä "naisten asioissa" olisi jotain väärää, mutta ne lapsen todelliset ongelmat voivat syntyä juuri siitä identiteetin taistelusta, kun on biologisesti miespuolinen, mutta ympäröivä todellisuus "kannustaa" naismaisuuteen. Enkä oikein usko, että mitkään lähipiirin sijaisisät, jotka ovat todennäköisesti vielä homoja, pystyisivät asiaan auttamaan. Toki se miehen malli voi puuttua yksinhuoltajilla ja muillakin, mutta tässä ihan lähtökohtaisesti lähdetään siitä vain aikuisten itsekkyyden takia, mikä on mielestäni väärin. Mun mielestä se oikea ongelma tulee tästä eikä mistään koulukiusaamisista tms. mitkä ovat vain muiden ihmisten suvaitsemattomuuden syytä.

Homomiehillä tyttölapsi ei ole niinkään ongelma, koska homomiehet omaavat kaikkien tutkimusten mukaan niin paljon naismaisia piirteitä.

Se tuli vielä mieleen, kun Uwish sanoi jollekin, että jos hän olisi syntynyt homoperheeseen, niin ei varmasti olisi homofoobikko. Miksi ei muka? Jos kerran "tutkimusten" mukaan heterous/homous on lähinnä biologinen asia ja 5-7 v. tytötkin voivat tuntea ihastusta samaan sukupuoleen, niin miksi homoperheeseen syntynyt heteropoika (tarpeeksi vanha, että osaa ajatella itse) ei voisi vihata homoja yleisellä tasolla (ei välttämättä omia vanhempiaan)? Ei uskovaisen perheen lapsistakaan tule välttämättä uskovaisia.

Edit. tänne on tullutkin tässä välissä lisää samaa aihetta sivuavia viestejä. Lähinnä alla olevan kaltaista juttua itse juuri mietin.

Aikaisempi oletus, jonka mukaan isän läsnäolo oli välttämätön, jotta pojasta tulisi poikamainen, ei näytä pitävän paikkaansa. Lapsen sosiaalisen sukupuolen kehittymistä ei selitä yksinkertainen mallioppiminen, vaan se on paljon monimutkaisempi prosessi ja näyttää tapahtuvan vuorovaikutuksessa laajemman ympäristön kanssa."

 

[varjoton]

Kirjoitat että asenne paistaa monella läpi, kuinkahan itselläs?

... Ei niinkään, että näissä "naisten asioissa" olisi jotain väärää, mutta ne lapsen todelliset ongelmat voivat syntyä juuri siitä identiteetin taistelusta, kun on biologisesti miespuolinen, mutta ympäröivä todellisuus "kannustaa" naismaisuuteen...

pelkäätkö siis että näistä lapsista tulee homoja?
älä ota tätä sitten turhan vakavasti.

Minä myönnän olevani jonkin sortin homofobisti.
eiköhän aisa ole juuri näin:

Suomessa on 200 000 yksinhuoltajaperhettä, mutta suurin ongelma on ehdottomasti, että lesbopareille (500 rekisteröityä paria, joista hedelmättömyydestä kärsii muutamia kymmeniä, koska lapsia on näissä perheissä 200) järjestettäisiin terveydenhuoltoa hedelmättömyyteen.
Miten minä en usko, että tässä olisi aidosti kyse huolesta näitä lapsia kohtaan kuin enemmän jonkinlaisesta henkilökohtaisesta ongelmasta juuri homoseksuaalien kanssa.

 

[Uwish]

Monilla on hyviä pointteja, mutta useista paistaa liikaa läpi se oma asenne, ilman että osattaisiin katsoa kokonaiskuvaa. Olisi esim. Uwishilta kiva nähdä edes joskus sellainen aihe missä hän olisi jonkin asian puolella ja perustelisi sitä ilman, että ko. aihe koskettaisi millään tavalla häntä itseään tai olisi häntä "vastaan". Olisi sitten kyse lesboista, taiteesta, SWATista jne. niin aina Uwishilla on jokin henkilökohtainen syy puhua jonkin asian puolesta. Vaikka Uwish hyviä perusteluja esittääkin, niin lopulta se "puoli" on aina valittu ja se vähentää hänen kykyään katsoa asioita objektiivisesti.

Tähän on helppo vastata. Jos on jokin sellainen keskustelu meneillään, joka ei kosketa millään tavalla minua itseäni, ei minulla voi siitä olla myöskään niin laajaa tietoa ja/tai kokemusta että minulla olisi ennestään perusteltu tai edes perustelematon mielipide. Jos aihealue ei kiinnosta, niin pitäisikö lähteä seikkailemaan googlen avulla jotta voin muodostaa mielipiteen ja osallistua keskusteluun joka ei kiinnosta? Luen paljon sellaisiakin keskusteluja joissa en itse kirjoittele, vaan saan lukea toisten mielipiteitä puolesta ja vastaan ja saan itselleni uutta ajateltavaa ja näkökulmia. Se vaan ei tällä palstalla tule julki, koska en harrasta postauksia tyyliin "joo, oon samaa mieltä kun toi edellinen". Muita aihealueita joista olen kiinnostunut ja minkä voi todeta viesteistäni on mm. oma urheilulajini, kaikki biologiaan liittyvät aiheet ja taide. Tyhmien kysymysten kerho on kiva. Muistuttaisin vielä että vaikka kantani tiettyihin aiheisiin on ennalta-arvattava, olen myös saanut aiheista omakohtaista kokemusta ja tietoa pidemmältä ajanjaksolta kuin jostain netistä googlettamalla. Ne linkit tutkimuksiin joita laitoin ensimmäisenä tähän ketjuun on kaikki googlen hakutuloksien ensimmäiseltä sivulta, en poiminut "subjektiivisesti".

Tällaisissa aiheissa joissa enemmistöllä on mielipide ja harvemmilla kokemuksia, koen että minun on hyvä tuoda omat ajatukseni keskusteluun, koska todennäköisesti keskustelun sävy olisi muuten enemmän homofobikkojen toistensa olalle taputtelua. En ymmärrä miksi jäävätä itseni keskustelusta jonka aihe on omakohtainen, päinvastoin!

 

[Uwish]

Useimmat tämäntyyliset tutkimukset on myös tehty jo valmiiden olettamusten perusteella ja tulokset ovat kiinni lähinnä niiden tekijöistä ja tilaajista.

"Lasten kehitys homoseksuaalisten vanhempien perheessä on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena viimeisen 10-15 vuoden aikana. Tutkimus lähti alun perin liikkeelle USA:ssa oikeuslaitoksen tarpeista 1970-luvulla. Avioeron tapahduttua oikeuden tuli päättää, annetaanko lasten huoltajuus homoseksuaaliseen suhteeseen siirtyneelle vanhemmalle. Ilman tutkimustietoa oli asian ratkaisu täysin tuomarin omien käsitysten varassa. Tutkimusten lähtökohtana oli selvittää, pitivätkö yleiset uskomukset paikkansa koskien vanhemmuuden ja lapsen kehityksen ongelmia homoseksuaalisten vanhempien perheissä."