Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


All of Us Strangers


Haaveen ja todellisuuden välissä oleva tarina rakkaudesta, surusta, yksinäisyydestä, rikkinäisyydestä, kaipauksesta.


View: https://www.youtube.com/watch?v=O97iSjvqBlY


7f08317fd66a16168bff95038474b2b893d9620d.gif


030_Strangers_230721_JS_G2-71751.0.2e16d0ba.fill-600x600.jpg


8b919d3277d21b609fd09da21a1bbad1df126b0b.gifv


a492a0104ec1d946ee0d4c56ee664dc04107df18.gif


ee2639b31ee24c50eb126ea867674ddc6b56cc02.gif




View: https://www.youtube.com/watch?v=3-APuH5b46M&list=PLbh3MTzf5t29q_PmjHBt_T7yaPhR9sqDW&index=3



I'll protect you from the hooded claw
Keep the vampires from your door


Ay, ay, ay, ay
Feels like fire
I'm so in love with you
Dreams are like angels
They keep bad at bay, bad at bay
Love is the light
Scaring darkness away, yeah

I'm so in love with you
Purge the soul
Make love your goal

The power of love
A force from above
Cleaning my soul
Flame on, burn desire
Love with tongues of fire
Purge the soul
Make love your goal

I'll protect you from the hooded claw
Keep the vampires from your door
When the chips are down I'll be around
With my undying, death-defying love for you
Envy will hurt itself
Let yourself be beautiful
Sparkling love, flowers
And pearls and pretty girls
Love is like an energy
Rushin' an' rushin' inside of me, eh

The power of love
A force from above
Cleaning my soul
Flame on, burn desire
Love with tongues of fire
Purge the soul
Make love your goal

This time we go sublime
Lovers entwine, divine, divine
Love is danger, love is pleasure
Love is pure, the only treasure

I'm so in love with you
Purge the soul
Make love your goal
The power of love
A force from above
Cleaning my soul
The power of love
A force from above
A sky-scraping dove


Flame on burn desire
Love with tongues of fire
Purge the soul
Make love your goal

I'll protect you from the hooded claw
Keep the vampires from your door




View: https://www.youtube.com/watch?v=ClDgxVaWFrY&list=PLbh3MTzf5t29q_PmjHBt_T7yaPhR9sqDW&index=12




Maybe I didn't treat you
Quite as good as I should have
Maybe I didn't love you
Quite as often as I could have
Little things I should have said and done
I just never took the time

You were always on my mind (you were always on my mind)
You were always on my mind

Maybe I didn't hold you
All those lonely, lonely times
And I guess I never told you
I'm so happy that you're mine
If I made you feel second best
Girl, I'm so sorry I was blind
You were always on my mind (you were always on my mind)
You were always on my mind

Tell me
Tell me that your sweet love hasn't died
Give me
Give me one more chance to keep you satisfied, satisfied

Little things I should have said and done
I just never took the time

You were always on my mind (you were always on my mind)
You were always on my mind

You were always on my mind

Maybe I didn't treat you
Quite as good as I should have
Maybe I didn't love you
Quite as often as I could have
Maybe I didn't hold you
All those lonely, lonely times
And I guess I never told you

I'm so happy...
 
Tykkäsin paljon gaalasta. Hitto et jännitti Cillian Murphyn ja Oppenheimerin kuulutusten kohdalla, hyvä ettei mennyt paskat housuun,:LOL: olis ollu esim Murphyn kohdallla tosi suuri vääryys jos ei olis voittanu. Niin ja sit vielä Robert Downey Juniorin voitto oli kyllä jees, aika tunteella veti roolinsa Oppenheimerissa. Nolanista niin on kyllä täysin ansainnutkin pystin. Viimein saa arvostuksen joka miehelle kuuluu.

Emma Stone on nyt 2x parhaan näispääosan Oscarin voittanut ja ikääkään paljon mitään niin saattaa nousta tulevaisuudessa isojen nimien joukkoon.

Hayao Miyazakin Poika ja Haikara oli mielenkiintoinen koska Spider-Man: Across the Spider-Verse oli jo niin pirun kova ja silti meni Myazaki voittaa.

Past Livesia odotan innolla näkeväni kunhan tulee vuokrattavaksi.
 
Fall (2022)
fall-movie-review-2022.jpeg
Kaksi kiipeilyä harrastava naista / kaverusta kokevat kauheita, kun kallion seinää pitkin kiivetessään pirun korkealla toisen naisen miesystävä tippuu alas kuolemaansa. Kun aikaa on mennyt tuosta paljon, naiset päättää viedä tippuneen miehen tuhkat johonkin tosi korkealle kunnioitakseen tätä. Päättävät kiivetä yli 600m radiotorniin.

Mulla on ihan järkky korkean paikan kammo ja halusin tehdä masokistisen tempun ja katsoa tämän. Pirun kuumottava leffa. Hulppeat kuvakulmat oli etenkin todella toimivia kun näki miten hemmetin korkealla ovat (kuvassa )ja isolla telkulla hurjan näköistä, melkein tuntui mahan pohjassa. Tästä pitäisi tehdä kyllä 3d versio. Äänimaailma on myös kova, virittäytyneet kaoottiset musiikit, jotka teki karun tunnelman kun kiipeävät yli 600m korkeuteen. Kova tuuli oli yksi iso ahdistuksen luoja kun se oli niin pieni taso / alusta minkä päällä olivat korkeuksissa. yllätyin miten toimivan ahdistava tunnelma on saatu aikaan.

Tosin kun pääsevät ylös niin se kuumottavuus häviää joksikin aikaa, kun aletaan ruotimaan ihmissuhteita ja jonkinlainen teinileffa ilmapiiri on yllä kun ovat jumissa siellä ylhäällä ja samalla puhuvat somettamisesta siellä... joissain kohdissa tosin hahmojen kautta on luotu onnistunutta tunnelmaa, jolla tarkoitan kun hahmojen ahdistuksesta tulee katsojan ahdistusta kun pystyi jollain tavalla katsojana tuntemaan sen miltä tuollaisessa tilanteessa voisi tuntua. Esim ahdistavaa katsottavaa kun epäusko valtaa henkilöiden mielen täysin ja miten paljon voi kuumottaa kiivetä kun aiemmin päähenkilönaisen miesystävä tippui ja kuoli kiivetessään.

Tunnesidettä muodostetaan päähenkilönaisen ja isänsä välille, joka on perus kliseetä, mutta toisaalta tuo ei haitanut ainakaan paljoa, koska leffan koko juttu on se kuumottava kiipeäminen sinne torniin.

Siistejä kauhuelementtejä on ripoteltu sekaan, mm veriset painajaiset, etenkin siellä ylhäällä, pisti kelaamaan mitä mieli voi tuottaa jos tuollaisessa paikassa näkee unta... Toinen juttu oli kun nainen tuijottaa yöllä sitä tornia jostain baarin ikkunasta kera kauhumaisen äänimaailman. Pahaa enteilevä näky.

Kun reilu vartti on jäljellä leffaa niin tapahtuu sellainen twisti että, oli leffan paras kohta. Helvetin karu juttu, enkä osannut aavistaa sitä. Sen sijaan ihan loppuratkaisusta olisin halunnut rohkeampaa vetoa.

Kertaan vielä et miten ahdistava kokemus kun on paha korkean paikan kammo.

7½ / 10
 
En jaksa kunnon arvostelua kirjoittaa, mutta suosittelen @Tigre :lle ja toki muillekin argentiinalaista 'When Evil Lurks' -elokuvaa.

Tämä elokuva on huumorin ja brutaaliudessaan aivan säälimättömän kuvaston hurmoksellinen lopputuote, jollaista en ole koskaan ennen nähnyt. Elokuva on harvinainen kokemus, jossa saa oikeasti viihtyä ja ahdistua, nauraa ja kääntää katsettaan pois samaan aikaan.
Gore on graafisestikin rajua, mutta väkivallassa silti tempaisee kirveellä otsaan jokin ihan muu, kuin kuvasto itse. Sinänsä on huomionarvoista, että väkivaltaa ja terroria kuvataan tarkoituksella, muttei itsetarkoituksellisesti. Tämä elokuva pitää itse kokea, ennenkuin sitä voi ymmärtää.

Elokuvan juonena on sinänsä vähän kömpelökin manaustarina, mutta itse tarina ei ole lopulta kovinkaan oleellinen, sillä sen sisällä äärimmäisen hyvin toimiva huumorin, väkivallan ja ahdistuksen tunteen välinen liitto hakee vertaistaan.

Hyvien näyttelijöiden hyvin kirjoitetut henkilöhahmot tuntuvat lopulta turhaan taistelevan saatanallisen pahuuden vääjäämättömyyttä vastaan. Vai taistelevatko sittenkään...

Kyseessä on siis äärimmäisen epäsovinnainen, humoristinen, epämiellyttävä ja ahdistavakin kauhuelokuva, joka jäänee jonkinlaiseksi genren pieneksi kulttielokuvaksi. Vahva suositus vahvalla varoituksen sanalla.
 
En jaksa kunnon arvostelua kirjoittaa, mutta suosittelen @Tigre :lle ja toki muillekin argentiinalaista 'When Evil Lurks' -elokuvaa.

Tämä elokuva on huumorin ja brutaaliudessaan aivan säälimättömän kuvaston hurmoksellinen lopputuote, jollaista en ole koskaan ennen nähnyt. Elokuva on harvinainen kokemus, jossa saa oikeasti viihtyä ja ahdistua, nauraa ja kääntää katsettaan pois samaan aikaan.
Gore on graafisestikin rajua, mutta väkivallassa silti tempaisee kirveellä otsaan jokin ihan muu, kuin kuvasto itse. Sinänsä on huomionarvoista, että väkivaltaa ja terroria kuvataan tarkoituksella, muttei itsetarkoituksellisesti. Tämä elokuva pitää itse kokea, ennenkuin sitä voi ymmärtää.

Elokuvan juonena on sinänsä vähän kömpelökin manaustarina, mutta itse tarina ei ole lopulta kovinkaan oleellinen, sillä sen sisällä äärimmäisen hyvin toimiva huumorin, väkivallan ja ahdistuksen tunteen välinen liitto hakee vertaistaan.

Hyvien näyttelijöiden hyvin kirjoitetut henkilöhahmot tuntuvat lopulta turhaan taistelevan saatanallisen pahuuden vääjäämättömyyttä vastaan. Vai taistelevatko sittenkään...

Kyseessä on siis äärimmäisen epäsovinnainen, humoristinen, epämiellyttävä ja ahdistavakin kauhuelokuva, joka jäänee jonkinlaiseksi genren pieneksi kulttielokuvaksi. Vahva suositus vahvalla varoituksen sanalla.
Tykkäsin myös tästä leffasta, kannattaa katsoa samaisen ohjaajan elokuva Terrified(ATERRADOS) 2017 jos jäänyt näkemättä, pidin tästä myös vaikka arvostelut yleisesti ovat laidasta laitaan.

 
Smile (2022)

En sen pitempää arvostelua jaksa alkaa kirjoittamaan.

Genressään oikein viihdyttävä leffa, jossa mielenkiintoinen juoni ja tunnelma.

7/10.
Smile jatko-osan pitäisi ilmestyä tämän vuoden loppupuolella jos ei mitään ongelmia tule, kuvaukset ilmeisesti loppuneet. Ensimmäinen oli ihan mukiinmenevä kauhu setti.
 
Pitääkin katsoa nuo descentin ja lunin vinkkaamat leffat jos näen jossain.

The Black Phone (2021)
intro-1664180164.webp
Olipas pettymys. Alku oli vielä ihan jees mutta sitten alkoi alamäki. Alussa on vielä rauhallisesti kehittyvä realistinen jalat maassa ote. Hahmojen ja heidän välien rakentaminen on tyydyttävää tasoa. Sitten ennen kaappaajan ilmestymistä leffa haluaa kertoa väkivallasta, hurjia tappelukohtia kun lapset tappelee yhdellä kivi kädessä hakatessaan ja verta pulppuaa otsasta, tappelut näytetään siis realistisesti ja kaunistelemattomasti.

Kun siirrytään leffan pääjuttuun, kaappaajan ilmestymiseen kaapatessaan lapsia, lähiöstä muodostuu turvaton ilmapiiri, jota tehostetaan poliisien ja poliisikoirien partioidessa pimeässä poliisiautojen valojen vilkkuessa, josssa sieppaajan läsnäolon voi tuntea. Ethan Hawke näyttelee psykopaatti kaappaajaa, mut hahmon toteutuksen takia normaalisti loistava näyttelijä ei pääse edes lähelle parrasvaloa. Hahmoa näkyy suhteellisen vähän leffassa, on myös hyvin etäinen, epälooginen, eikä hänen motiiveihin pääse edes kiinni.

Kun poika on siellä kaappaajan kellarissa jossa on mystisesti puhelin seinällä joka ei edes ole toiminnassa ja (toi oli siisti veto et mitä tuo epäkunnossa oleva puhelin juttu oikein oli,) mut sitten taas tuohon liittyen leffassa nähtävä uni ja valveilla olo on samaa massaa, joka on paperilla jees idea, mut ei toimi tosin käytännössä, jotenkin todella päälle liimatun oloisia leffan yleisilmeeseen, leffa kun ei ollut yhtään surrealistinen ja täten siihen päälle surrealistiset elementit ei vaan toiminut. Kellarissa oleva lapsinäyttelijä ei ollut myöskään mikään kovin uskottava tilanteeseensa nähden.

Kokonaisuus ei pysy kasassa ja loppuratkaisu on kunnon pannukakku, ei mitään tehoa ja omaperäistä.

7- / 10
 
Pitääkin katsoa nuo descentin ja lunin vinkkaamat leffat jos näen jossain.

The Black Phone (2021)
katso liitettä 263007
Olipas pettymys. Alku oli vielä ihan jees mutta sitten alkoi alamäki. Alussa on vielä rauhallisesti kehittyvä realistinen jalat maassa ote. Hahmojen ja heidän välien rakentaminen on tyydyttävää tasoa. Sitten ennen kaappaajan ilmestymistä leffa haluaa kertoa väkivallasta, hurjia tappelukohtia kun lapset tappelee yhdellä kivi kädessä hakatessaan ja verta pulppuaa otsasta, tappelut näytetään siis realistisesti ja kaunistelemattomasti.

Kun siirrytään leffan pääjuttuun, kaappaajan ilmestymiseen kaapatessaan lapsia, lähiöstä muodostuu turvaton ilmapiiri, jota tehostetaan poliisien ja poliisikoirien partioidessa pimeässä poliisiautojen valojen vilkkuessa, josssa sieppaajan läsnäolon voi tuntea. Ethan Hawke näyttelee psykopaatti kaappaajaa, mut hahmon toteutuksen takia normaalisti loistava näyttelijä ei pääse edes lähelle parrasvaloa. Hahmoa näkyy suhteellisen vähän leffassa, on myös hyvin etäinen, epälooginen, eikä hänen motiiveihin pääse edes kiinni.

Kun poika on siellä kaappaajan kellarissa jossa on mystisesti puhelin seinällä joka ei edes ole toiminnassa ja (toi oli siisti veto et mitä tuo epäkunnossa oleva puhelin juttu oikein oli,) mut sitten taas tuohon liittyen leffassa nähtävä uni ja valveilla olo on samaa massaa, joka on paperilla jees idea, mut ei toimi tosin käytännössä, jotenkin todella päälle liimatun oloisia leffan yleisilmeeseen, leffa kun ei ollut yhtään surrealistinen ja täten siihen päälle surrealistiset elementit ei vaan toiminut. Kellarissa oleva lapsinäyttelijä ei ollut myöskään mikään kovin uskottava tilanteeseensa nähden.

Kokonaisuus ei pysy kasassa ja loppuratkaisu on kunnon pannukakku, ei mitään tehoa ja omaperäistä.

7- / 10
Ensi vuonna 2025 kesällä on tulossa leffaan jatkoa, omaperäinen nimikin löytyy Black Phone 2. Ilmeisesti osa näyttelijöistä tekee paluun, en tiedä miten käytännössä sitten tämä tehdään kun porukka osittain kuollut. Tulee varmasti tämäkin katsottua, vaikka tällä hetkellä ei mitään älyttömiä fiiliksiä nosta.
 
Dogville (2003)
1_RUHC_IkgPbZRTNbct-y5sA.webp
Grace on paossa gangstereita ja päätyy kummalliseen Dogville nimiseen kylään. Vähitellen Gracelle alkaa valjeta totuus kylän yhteisöstä.
Voisi ekana mainita lavastuksesta. Pääosin täyden pimeyden keskellä oleva vertauskuvauksellinen pienoismallimainen /nukketalomainen kylä, jossa ihmiset asuvat. Sitten tiet ja talojen reunat on vedetty kalkkiviivoilla ja taloissa ei ole seiniä tai kattoa...

Vertauskuvauksellista ja moraalista pohdintaa pursuava kertomus ihmismielen pimeimmistä syvyyksistä, jotka kytee leffan ihmisissä. Antichrist tulee mieleen tuosta pahasta ihmismielestä / sadismista, sit on muita eri asioihin liittyvää pahuutta. Mm sairaat periaatteet, kylmää omahyväisyyttä, valheita, ylimielisyyttä, ahdasmielisyyttä ja oman nahkansa pelastamista. Kylmyys, empaatittomuus huomataan helposti kylän asukkaista, kun esim on sellainen asenne heillä et joka ikinen "sentti" pitää maksaa takaisin, tavalla tai toisella, ei jousteta ei yhtään. Seksuaalisen hyväksikäyttö on myös isossa osassa kuvaten sairasta ihmisluontoa ja jopa mielipuolinen orjuus astuu kuvioihin.

Päähenkilön Gracen pohdiskelun kautta avataan pinnan alla kulkevia tasoja mietteisiin maailmassa, jossa on ja kenen kanssa on. Nainen on turvassa ja samaan aikaan jumissa siellä. Myös Gracen havaitseman sisäisen ja ulkoisen todellisuuden rajalla keikutaan jännästi. Nicole Kidman on ällystyttävän vakuuttava roolissaan.

Hyvin samanlainen saatanallinen vinksahtanut ote ja tunnelma kuin Trierin Antichristissa ja virittäytynyt kauhun kangistama tunnelma kuin Trierin Melancholiassa kun kattoo sillä pyöreällä tikulla taivaalle, et onko se planeetta tullut lähemmäksi. Antichristuksesta vielä maininta et yksi tyylikäs kohtaus yöllä pimeydessä on vähän kuin Antichristin tyylikäs kohtaus siellä muistaakseni vintillä sitä kolmen kerjäläisen asiaa käsitellen. Tässä kuvattiin yöllä vesisateessa tietynlaisia käsintehtyjä posliini nukkeja, jotka olivat mystisiä ja absurdeja tärkeydessään itse henkilöille. Eri asia mut ihan sama tyyli ja tunnelma.

Leffassa on jännästi jopa 9 lukua joista tykkäsin. Jos jotain miinusta niin ehkä jopa liiankin pohdiskeleva teos, kun tuntuu et tyyliin joka lauseessa on jotain diipimpää ja saatan olla väärässäkin joidenkin analyysieni kanssa. Vaatii toisen ellei jopa useamman katselun. Lars Von Trierin leffoista oma suosikki on edelleen Antichrist kun on imo ahdistavin leffakokemus itselleni.

9 / 10
 
Belle (2021)
Belle_YouTube_Channel_Art_2560x1440_Date.jpg

Lukiolais tytöllä Suzulla on ollut rankka lapsuus, kun äitinsä kuoli hukkuen kun yritti tätä pelastaa. Suzun elämä on käynyt niin masentavaksi, että kuultuaan u nimisestä yli 5 miljardin käyttäjän virtuaalitodellisuudesta / kohtaamispaikasta, hän päättää tehdä sinne oman tilin ja luodakseen vaihtoehtoisen identiteetin tarkoituksena elää siedettävämpää todellisuutta. Hän ryhtyy Belle nimiseksi laulajaksi ja kohta onkin erittäin suosittu kaikkien tuntema "henkilö". U n maailmaan mennessä käyttäjälle tehdään biometrinen skannaus johon kuuluu mm katse, ääni, kasvojen piirteet, kehon tuntu. Tykkäsin leffan rakenteesta kun oltiin koko ajan oikean ja virtuaalitodellisuuden vaiheilla ja miten nuo molemmat maailmat tuki täydentäen toisiaan ja vaikuttaen toisiinsa.

Kun siirytään U hun, alkaa siistin mielikuvituksellinen tuhansien yksityiskohtien ja värien ilotulitus. Myös äänimaailma ja musiikki osuudet on komeita. Animointi on silmäkarkkia. Japanilaisten ääninäyttely tulee tunteella, toisin kuin aina animeissa Suomidubbaukset on järkyttävää kuunneltavaa.

Suzu näkee U ssa mystisen lentävän hirviön jota U n "moderaattori" poliisit jahtaa. Muutamien asioiden summana Belle / Suzu haluaa ymmärtää miksi hirviötä vainotaan ja ymmärtämään tätä. Hirviön oikea identiteeti pidetään pitkään kysymysmerkkinä ja tuo oli yksi parhaista jutuista leffassa. Hirviö pitää kaikki tunteet sisällään, mutta Bellen ilmestyessä samaistuminen, ymmärrys asiat nousee esille
molempien rankoista menneisyyksistä.

Leffa käsittelee vaikeita teemoja ja pääpointti kumpuaakin juuri noista teemoista, mm Suzun äidin kuolemasta ja Suzu oppii että tapahtunutta ei voi paeta, vaikka olisi millainen supertähti U ssa ja U ssa onkin monessa asiassa isoja kääntöpuolia.

erityismaininta Suzun ja yhteen tiettyyn henkilöön liittyvässä asiassa pikkuhiljaa aukenevaksi aika isoksikin teemaksi muodostuu melkein jo hälventyneet opettavavaiset ja tärkeät muistot, jotka nykytilanteen tapahtumien mukana nousevatkin uudestaan esille hahmoissa ja juonessa liittyen toisen tukemiseen ja jotka näytetään välähtävin flaschbackein.

Japanin kaunotar ja hirviö.

8 / 10
 
Viimeksi muokattu:
Monkey Man 4/5

Aika huikea intialainen toimintaleffa. Komeasti kuvattu ja meno äityy lopussa ihan älyttömäksi. Miinus siitä, että tarina laahasi vähän keskivaiheilla ja leffassa oli vähän liikaa paatosta välillä. Kannattaa silti katsoa!

 
Parasta Neesonia pitkään aikaan!

95in_the_land_of_saints_and_sinners_blu-ray_nordic-133128589-.jpg


Sinänsä ei tuo paljoa uutta tähän genreen mutta hienot maisemat ja musiikitkin yllättäen jotka jäi kuunteluun :)

Suht rauhallinen meno ja joissain arvosteluissa sanottiinkin että Vähän tylsä.. itse kuitenkin tykkäsin paljon ja Neesonille loistava rooli jonka vetää omaan rauhalliseen tyyliin.

Bluray arvostelussakin mainittu digitaalinen kuvaus oli hyvä eikä mitään vikaa mutta olisi sopinut 70 luvulle sijoittuva kuvata filmille.

8/10
 
^^ siisti steelbook ja laatu varmasti. Itel ollu vähän kyllä paussi noiden supersankarileffojen kanssa ku dc on aika sekasin ja koko Hames gunnin,

dcu reboot ei jaksa enää oikein kiinnostaa...

Oon varmaan harvoja jotka tykkäs snyderin synkästä tyylistä vaikka käsikirjotukset ja liika kiire saada mcu kiinni pilas ton universumin :/ tulee varmaa alesta hankittua toi jossain vaiheessa...
 
@schwartzy joko hommasit Cameronin uudet 4K-julkaisut? True Lies&Abyss tuli itselle, koska en noita omistanut kuin dvd:llä ja nykyisessä telkkarissa näyttävät aika hirveältä. Aliens odottaa vielä, koska mulla on jo se blu-ray-setti, jossa kaikkien leffojen ohjaajan versiot yms.

Niin ja kävin katselemassa Civil War (2024).

Alex Garlandin uusin, jossa määrittelemättömässä lähitulevaisuudessa jenkkien autoritaarinen presidentti on kolmannella kaudellaan ja osa osavaltioista irtautuu keskusvallan otteesta ja yrittää syöstä presidentin vallasta. Sotavalokuvaaja ja pari muuta samana alan ihmistä päättää lähteä pääkaupunkiin haastattelemaan presidenttiä ennen kuin on liian myöhäistä.

Sisällissota on taustatarinana tälle pääsääntöisesti road movien ja sotaelokuvan yhdistelmälle. Pelkkää toimintaa odottavien kannattaa asettaa odotuksensa uusiksi. Toki toimintaa piisaa myös, mutta pääpaino on päähahmojen kautta tapahtuva, sodan repivän maailman tarkastelu valokuvaamisen kautta.

Erityisplussaa leffan äänimaailmalle toimintakohtausten aikana. Action tapahtuu yleensä ilman taustamusiikkia ja luodit ja räjähdykset kuulostavat pelottavilta. Sellainen ns. Hollywood-räiskinnän tunne puuttuu tästä, tehden kohtauksista pelottavia ja voimakkaita.

Päähenkilöä esittävä Kirsten Dunst on kaiken nähnyt ja väsyneen ja kyynisen oloinen. Häntä fanittava nuorempi sotakuvaaja taas välillä liiankin innokas ja joutuu kokemaan kantapään kautta miten käy kun ei kuuntele neuvoja.

Leffa ei suoraan ota puolia vaan keskittyy enemmänkin näyttämään ja tarkastelemaan sisällissodan vaikutuksia yhteiskuntaan. Osa yrittää sivuuttaa koko jutun, toiset taas päästävät pahimmat puolensa esiin tilaisuuden tullen jne.

Garlandin tuntien elokuva näyttää hyvältä. Visuaalisesti valokuvia käytetään tehokeinona sodan kauhujen esittämisessä. Samoin hiljaisuutta. Molemmat päähahmot käyvät läpi tarinan kaaren elokuvan aikana ja risteävät toistensa kanssa.

Kässärin puolella muutama juttu otti hieman silmään, mutta muuten tykkäsin kyllä aika paljon.

8/10
 
Back
Ylös Bottom