Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


oon jokerin arvostellutkin, mut nyt tulee aivan täysin uudenlainen arvostelu sillä tästä leffasta löytää aina uusia ulottuvuuksia ja nyt yritän sukeltaa syvemmälle tasolle.

Joker
500full (21).webp

Leffa käsittelee psykoottiseksi sairasta Arthurta, joka on tuskissaan ja erittäin ahdistunut henkilö, jota monet vastoin käymiset johtaa siihen että alkaa murtua enemmän ja enemmän kun yksi kerrallaan kaikki menee arthurilla v:tä. Murtuu mm myös siksi että miten yhteiskunta on syrjinyt hänet mielen terveys potilaana. Sekin on ahdistavaa katsoa miten Arthur kuulee järisyttävän asian äidistään, miten äärimmäisen ison anteeksi antemattoman valheen hän saa tietää. Arthur monien asioiden summana ei enää kestä ja joka on musta leffan pelottava kuvaus pähkinän kuoressa: yhteiskunnan potkima psykoottisesti sairas henkilö joka tuntee että hänellä ei ole enää mitään menetettävää.

Arthurin äärimmäisen paha olo on sellainen asia josta voi löytää monia ajatuksellisia tasoja. Arthur on myös erittäin syvästi asioita pohdiskeleva mm päiväkirjaan kirjoitettujen tekstien kautta. Esim "toivottavasti kuolemassani on enemmän järkeä kuin elämässäni". Arthur on alussa erittäin inhimillinen henkilö, joka pikkuhiljaa ei enää tykkää olla oma itsensä sekä identiteetin alkaessa horjua muuttuen jokeriksi. Erään ampumiseen liittyvä juttu synnytti myöhemmin mädän yhteiskunnan lisäksi mellakan ja liikkeen kaikilla olevat klovni naamarit päässä ja pitäen arthuria / jokeria esikuvana.


Koko leffan kantavin voima on Joaquin Phoenixin ällistyttävä näyttely. Sitten alakuloisesta mestarillisesta musiikista leffaan muodostuu osaltaan sellainen pahaenteinen tunnelma joka leijuu hyvin voimakkaana leffassa. Leffa on oikeasti ahdistava katselukokemus ei mikään popcorn leffa.

10
 
Tänään aion kattoa The Villagen jonka katsomisesta on varmaan melkein 10 vuotta aikaa.:LOL: mitä porukka muuten tykkää tuosta leffasta? itelläni on tosi hyvät muistot.
 
Tigre sanoi:
Tänään aion kattoa The Villagen jonka katsomisesta on varmaan melkein 10 vuotta aikaa.:LOL: mitä porukka muuten tykkää tuosta leffasta? itelläni on tosi hyvät muistot.
Click to expand...
Ihan kohtuullisen hyvä tunnelma siinä on. Kaikki olen tainnut kyseiseltä ohjaajalta katsoa paitsi last air bender. 🤔
 
The Village (2004)
f0fbc7a1b0866ec150b7726b47bc72df.jpg
Ite tykkään tän leffan asetelmasta tosi paljon. Pieni kylä jossain metsän syvyyksissä ja metsään on kielto mennä koska"ne joista ei puhuta" tulevat muuten kylään. sit tykkään siitä et punaisia marjoja ei saa pidellä edes kädessä kun se houkutaa metsässä asuvia asioita tulemaan kylään. leffassa on musiikkipuoli kyllä kunnossa jo alussa sellaiset viulumaiset musiikit, jotka oudosti oli kauniita ja toisaalta taas samaan aikaan pahaenteisen kuuloisia.

Juoni alkaa hyvin rauhallisesti josta plussaa. Rauhassa esitellään henkilöhahmoja ja heidän keskusteluja. Leffassa on muuten todella kova näyttelijä kaarti. Bryce Dallas Howard, Joaquin Phoenix, Adrien brody ja Sigourney Weaver. Jo tuolloin 2004 vuonna esim Howard ja Phoenix oli upeaa roolia vetävät ja heidän hahmojen välinen kemian tunne ihastumisessa oli tosi tyylikkäästi ja omaperäisesti tehty, et en oo missään leffassa nähnyt tällaista ihastumisen ensiaskelta, joka meni niin että kylän vartijat alkoi soittaa hätäkelloja ja ne metsän otukset olivat tulossa. kaikki menee kellariin piiloon mutta Howardin esittämä sokea nainen Ivy ei mennyt mihinkään vaan seisoi ulkona käsi ojennettuna toivoen että phoenixin hahmo Lusius tulisi ottamaan kädestä kiinni häntä ja menivät käsikädessa piiloon. Tuossa kohtauksessa soi upeat sävelet. ei todellakaan mitään siirappiromanssia ei lähellekään, vaan tuo juttu vaan siinä hienosti alkoi henkilöiden kemiat välittymään. eli rakennettin hyvin hahmojen keskeisiä kehittyviä asioita. Ainiin Adrien brody vetää kyllä hyvin kehitysvammaisen roolia. Pakko mainita et Bryce Dallas Howard älyttömän kaunis nainen.

Metsästä haluan mainita muutaman jutun, kun vaikutti niin paljon tunnelmaan, kuollut metsä, synkkä taivas, pimeys metsässä, katkeilivien oksien narahdukia, punaiset marjat ja kuvassa olevan örmököllin punainen väri sopi erittäin hyvin kuolleeseen metsään. Sit tuosta otuksesta. 10 arvosana otuksen ulkonäöstä, hyi hitto miten pelotttavan näköinen imo.

Sit se leffan paras kohtaus.
sokea nainen Ivy lähtee kulkemaan metsän halki etsimään lääkkeitä mennen ihmisten ilmoille. Lapsena tykkäsin mielettömästi tuosta ja muistan vieläkin valehtelmatta et miten järkyttävän ahdistunut olin lapsena kun se otus seisoi siellä paikallaan ja ei tiennyt yhtään milloin se lähtee juoksee...
mutta mutta kaikki ei ole siltä mitä näyttää sillä mitään mörköjä ei ollut olemassa vaan johtoportaan salainen juttu. se kehari oltiin laitettu sinne pelottelemaan tuo kuvassa oleva puku päällä, että kukaan ei uskaltaisi lähteä pois kylästä. Tuo oli tosi hyvä veto sillä jos juoni olisi vaan se et mörköjä on metsässä ja thats it, niin olis kyllä väsynyt leffa. Mutta miksi tuo juttu et hirviöitä ei ole paljastettiin ennen kuin nainen lähti sinne metsään.

Leffa loppuu ihan ok tasoisesti, ehkä vähän töksähtäen, mut kelasin muita mahdollisia lopetus tapuja, niin tulin siihen tulokseen et ihan jees oli et miten leffa loppuu.

8½
 
Pan`s Labyrinth
1_8B3H_4hZuOjyZCg5TbDZ3g.webp
EBDh0UFXUAAM9__.webp
Aloituskohtaus oli todella hieno. Kertoja puhuu tarunhohtoisesta prinsessasta joka ei ollut ihmisten maailmasta ja miten päätyi ihmisten maailmaan. Tuosta pompataan oikeaan elämään jossa autot kulkee kullan värisessä metsässä. kaikki on siis kullan väristä kasveista koko metsään puineen ja kultaista tomua leijuu ilmassa. cinematography:maisesti erittäin hieno leffa jo alussa. Leffa on tuon jälkeen vieläkin hienompi kun ollaan kuun valossa joka hohtaa sinistä valoa yöllä, yleisen vihertävän värimaailman lisäksi leffasa ja ne kaikki fantasia maailman olennot on todella mielikuvituksellisesti keksittyjä ja se raja oikeaan elämään ja fantasiamaailmaan on hiuksen hieno ja todella häilyvä josta tykkäsin.

Leffa sijoittuu Espanjan sisällisotaan ja Ofelia tytön äiti on raskaana ja pakon edessä mielipuolisen sotakapteenin vaimoksi valittu. En oo ennen nähnyt tällaista leffaa jossa ollaan sodassa ja karmeita Verisiä k-18 kohtauksia sisältäen ja sitten puoliksi leffa on tuon asian vastapainona fantasia maailmassa, et voisi sanoa et todella omaperäinen tyylikäs leffa.

Olotilat on tosi huonot tuolla diktaattorimaisesti käyttäytyvän sotapäälikön takia. ofelia joka on leffan päähenkilö, niin hän ei kestä tällaista elämää vaan hänen mieli pakenee fantasiamaailmaan, joka oli samaan aikaan kaunis tuo fantasiamaailma, mutta sitten jotenkin samaan aikaan oudosti pahuutta hönkivä koska Ofelialle annetaan tehtäväksi tehdä pahojakin asioita ja miksi se fantasiamaailman fauni antoi Ofelialle tehdä pelottavia ja pahoja tehtäviä jotta tyttö pääsisi prinseksaksi onnelliseen fantasiamaailmaan on kyllä mystistä. Ei oo mikään paratiisi tuo fantasia maailma kun tosiaan pahuutta hönkivä.

Tää leffa muistuttaa The Othersia yhden asian kanssa. The Others oli samaan aikaan lohduton ja lohdullinen ja tässä leffassa on samanlainen juttu ja vieläpä kaksi tuollaista kohtaa joka vetää The Othersia pidemmän tikun tuossa asiassa. Ensimmäinen on siellä metsässä sisällissodan aikana ollaan kurjissa oloissa kun se mielipuolinen komentaja on päälikkönä jota kaikki tottelevat vaikka eivät haluisi. tuossa oli se lohduton puoli ja lohdullinen et pääsee sinne fantasiamaailmaan jossa hänet luvataan prinseksaksi pois tästä todellisuudesta. toinen tuollainen lohduton ja lohdullinen juttu on
lopussa et lohdullinen että pääsi sinne fantasiamaailma palatsiin jossa oli hänen äitinsä ja kuolleena ollut oikea isänsä ja kaikki oli tosi onellista siellä. Lohduton taas sen takia tyttö että kuoli.

Koko leffan pääpointti on mun mielestä se et leffa kertoo Ofelian toiveista mahdollisesta valosta pitkän ja kivisen tunnelin päässä, jossa ei näytä olevan valoa.

10
 
In the Mood for Love (2000) - IMDb 8,1
in-the-mood-for-love.-shots-in-taxi-at-the-beginning-and-the-end-of-film-changes-in-distance-a...jpg
Jumaliste mikä leffa. Leffassa on varmaan eniten syväulotteisuutta kuin missään näkemässäni. Su ja Whong muuttavat samaan rakennukseen naapureiksi ja molempien kumppaniut ovat matkoilla. Tuosta voi arvata mitä tuosta seuraa, kielletty rakkaus MUTTA tää ei todellakaan mikään siirappimainen nyyh leffa, vaan erittäin aitoa jälkeä se piilevä romanssi. Se on hyvällä tavalla kummallista kun molemmat lähestyy toisiaan niin mitään pienintäkään suhdetta ei ole muodostumassa, mutta silti käyvät esim kahvilla yhdessä ja molemmat ovat toisilleen aika töykeitä jopa käytökseltään välillä mutta silti liikkuvat yhdessä. molemmat ovat jossain ihme loukkutilassa kun homma ei edisty juuri yhtään. silti molemmilla on todella iso ihastumisen tunne toisiaan kohtaan, mutta eivät myönnä sitä ja haluavat kieltää omat tunteensa toisiinsa. Etenkin nainen joka itkeskeli niin huomasi siitä tuon asian. Myös muistot ja kaipuu on erittäin iso osana leffaa.

Leffassa koko keston ajan vaan kelas mitä päähenkilöt ajattelee mielessään ja sitä raotetaan katsojalle niin et yleinen hiljaisuus, kehon kieli, katseen nostaminen toistensa silmiin, kädestä kiinni ottaminen hyvin hitaasti ja kauniit puheet toisilleen jonka just ja just avattua suun sai kerrottua toiselle tunteistaan, mut jälleen kerran, homma ei meinaa edetä. puhelutkin toisilleen oli sellaisia et tulee rima kammo ja luuri kiinni.:LOL:

Leffassa on pirun hieno tunnelma etenkin kaatosateella ja kaikki tuntuu erittäin aidolta. yleinen hiljaisuus, rauhallisuus, ja erittäin aito dialogi ja näyttely ja henkilöt, taidokas kameran käyttö myös ja leffassa se mikä minua piti niin kovasti otteessa oli sen jutun seuraaminen joka ei etene, koko ajan sitä tutkii heidän eleitä leffassa, et tää leffa on kyllä äärimmäisen aistillinen katselukokemus. Tää arvostelu on vain pintaraapaisu leffan pohdiskelusta sillä tästä voi löytää vaikka miten paljon ajatuksellisia juttuja jos jaksaa etsiä. Ite en pidä tätä lainkaan taideleffana vaan ihan puhtaasti leffana joka on ajatukseltaan todella syväulotteinen.

Potkas niin kovasti tää leffa et meni mun ton 10iin.

10
 
Jerico sanoi:
Arlington Road (1999)


Tim Robbins ja Jeff Bridges tähdittävät tätä trilleriä, joka käsittelee kotimaista terrorismia ja päähenkilön pakkomiellettä aiheeseen liittyen. Bridges on opettaja, joka alkaa epäillä naapuriaan mahdolliseksi terroristiksi elokuvan alussa tapahtuvan tilanteen johdosta, jonka jälkeen ystävystyy naapurustossa asuvan tyypin ja vaimonsa kanssa. Myös menneisyyden traumat ovat syynä päähenkilön kiihkeään suhtautumiseen liittyen terrorismiin.

Elokuva on hyvin tehty jännäri, jossa tunnelma kiristyy vähitellen kun Bridgesin hahmo alkaa epäillä naapurinsa juttuja ja alkaa selvitellä tämän menneisyyttä.

Plussaa elokuvan
lopusta jossa pahis voittaa ja siirtyy uuteen kaupunkiin tekemään pahojaan. Tykkäsin siitä että Robbinsin hahmo ei ollut mikään viiksiään hipelöivä pahis vaan laskelmoiva ja rauhallinen tyyppi. Hyvä rooli!

8/10
Click to expand...
Harvinaisen tyly loppu täl elokuval. Tollasia ei montaa löydy.
 
Nykyinen top 20

1. Oldboy
500full (25).jpg
500full (47).jpg

2. Joker
500full (20).jpg

3. Farewell My Concubine
500full (22).jpg

4. In the Mood for Love
500full (32).jpg

5. 2001: Space Odyssey
500full (28).jpg

6. A Tale of Two Sisters
500full (30).jpg

7. Spring, Summer, Fall, Winter and Spring
500full (5).jpg

8. Enter the Void
500full (26).jpg

9. Tokyo Story
tokyo-story-couple.jpg

10. Seven Samurai
500full (27).jpg

11. Throne of Blood
500full (29).jpg

12. Audition
500full (35).jpg

13. Memoirs of a Geisha
500full (40).jpg

14. Parasite
500full (8).jpg

15. Pan`s Labyrinth
500full (36).jpg

16. The Others
500full (38).jpg

17. The Lighthouse
500full (41).jpg

18. Memories of Murder
500full (42).jpg

19. Sympathy for Mr Vengeance
500full (43).jpg

20. Brotherhood of War
500full (45).jpg
 
Viimeksi muokattu:
Crimson Peak
crimson-peak-1.webp
Guillermo Del Toro on kyllä taikuri taiteellisen visuaalisuuden luonnissa. Leffa Toron hienolla kädenjäljellä josta huomaa heti et on hänen käsialaansa sillä leffa on Panin Labyritnhin ja The Shape of Waterin tavalla värimaailmaltaan hohtavan vihertävä joka on tässäkin leffassa kyllä tosi siistin näköistä, Myös hienoa visuaalista ilmettä luo pimeä käytävä jossa on seinillä lyhtyjä ja käytävän päästä näkyy valoisaan seinään varjona heijastuvat pitkät sormet pitkineen kynsineen tuleva aave joka oli myös hienon ja kekseliään näköinen. Kaikenlisäksi tuossa alkukohtauksessa välehtelee salama ikkunoista. hieno painostava tunnelma saadaan ylle tuossa.

Myös juoni alkaa tyylikkäällä tavalla joka vaikuttaa alussa myös tunnelman luontiin. Sängyssä nukkuvan tytön kuollut äiti tulee jostain mystisen syystä pelottavana aaveena kertomaan et varo verenpunaista vuorta. Tuo et kuollut äiti joka välitti eläessään tytöstään niin miksi se tulee tollaisena pelottavana aaveena sit varoittamaan tyttöään. Mystinen kysymys leijui ilmassa miksi äiti esittäytyy tytölleen pelottavana, eikä vaikka esim jonain enkelinä. myös tuo varoitus veren punaisesta vuoresta oli plussaa, koska ekaa kertaa kun tän joskus näin niin mietin mielenkiinnolla et miksi pitää pelätä tuota verenpunaista vuorta.

Vähän juonesta. Rikkaan liikemiehen tytär Edith kirjoittaa kauhunovelleja ja eräs aatelinen Thomas vierailee yhdydvalloissa ja ihastuu Edithiin ja Thomas ja haluaisi että Edithin rikas isä suostuisi rahoittamaan hänen keksintöään. Myöhemmin Thomas kutsuu nyt jo vaimonsa Edithin luokseen asumaan eräälle vuorelle kartanoon ja pihalla maasta pulppuaa punaista savea. Kartanossa asuu myös thomasin sisko joka on jotenkin pinnan alta kylmä ja jotain selvästi suunnitteleva nainen ja mua kyllä creepi oikeesti tuo nainen. Juoni on paperilla todella hyvin kirjoitettu, on vaikka minkälaista salaisuuksia ja taka ajatuksia ja valheita juonessa ja tuo et kun sanoin et paperilla hyvin kirjoitettu niin se on myös tuo paperilla oleva kässäri hyvin saatu toteutettua leffaan.

Kartanossa on iso reikä katossa josta satoi lunta tuo joka loi hienoa visuaalisuutta ja samalla myös hienoa tunnelmaa leffaan. Saati se verenpunainen maa, niin oli pirun tyylikkään visuaalinen ja etenkin se oli jotenkin tunnelmaltaan karmivaa kun punainen väri peittää maan ja tuo verenpunainen väri toimi myös vertauskuvan tietyille asioille. Myös kamerankäyttö esitteli tavallaan katsojalle kartanon pimeässä hohtavia käytäviä ja koko kartanon huikean siistiä ulkoasua jne hienolla otteella. myös takaa ajava kameran käyttätyyliä on joka loi hitosti painostavaa tunnelmaa osaltaan. Leffassa ei katkea tunnelma ollenkaan vaan kehittyy koko ajan painostavampaan suuntaan ja suurin kiitos tuolle asialle kuuluu Jessica Chastainin jäätävälle roolisuoritukselle. Huikee naisnäyttelijä ja uskomattoman kaunis.

Jos jotain miinusta etsii niin Tom Hiddlestonin ja Mia Wasikowa väliset pussailujutut oli paikoitellen siirappimaisia. Ei mitään muuta merkittävää miinusta oikein keksi, ihan perus hyvä leffa mut jää kauas Del Toron 10 arvosanan Pan`s Labyrinthista ja 9+ arvosanan The Shape of Waterista.

8
 
pieni :offtopic:

mutta kun oli just puhetta Avatarista... :oujee:

Avatar passes Avengers: Endgame to retake box office crown after China re-release​

  • In 2019, “Avengers: Endgame” won the title with a $2.797 billion box office haul.
  • As of Saturday, “Avatar’s” box office gross surpassed $2.802 billion, allowing it to earn back its crown.
 
Kikin lähettipalvelu (1989) - IMDb 7,8
hl90YY8.jpg
Noouu, ensimmäinen Hayao miyazaki johon oon pettyny.🙁

Leffa alkaa suoraan pääasiasta leffasta, jolla meinaan et mitään juonta tai henkilöhahmoja ei pohjusteta vaan leffa vaan "alkaa" se oli tosin isoa plussaa kun Kiki lähtee luudalla lentelee niin on kyllä uskmáttoman yksityiskohtaisesti piirrettyä jälkeä, et on siinä ollut siiten piirtämistä. Tää leffa on kaikkien Miyazakin ajatuksellisuudeltaan pinnallisin juoneltaan ja hahmojen pään sisään ei päästä. Miyazakin leffat on olleet aina todella pohdiskeivia ja syväulotteisa ja vahvoja hahmoja, parhaimpina esimerkkinä musta on Prinsessa Mononoke, Henkien Kätkemä ja Tuulen Laakson Nausicaä. 30min kun on jäljellä niin leffa nostaa päätän ja tuossa tulee edes jotain ajatusmaista sisältöä. Niitä oli ainakin itsensä hyväksymisen vaikeus ja tuossa asiassa. Kiki pohdiskelee selvästi astettain ottaen uuden näkökulman asiohin. Teemana on myös ystävyys et ihmisiä jotka välitti Kikistä sellaisena kuin on eli noitana.

7
 
Tigre sanoi:
Tänään aion kattoa The Villagen jonka katsomisesta on varmaan melkein 10 vuotta aikaa.:LOL: mitä porukka muuten tykkää tuosta leffasta? itelläni on tosi hyvät muistot.
Click to expand...

Otin myös esiin pari viikkoa sitten, kun viime katselusta on kauan. Hyvä leffahan on kyseessä, mutta kauas jää lopulta siitä potentiaalista, johon annetaan viitteitä. Adrian Brody on loistavana näyttelijänä yllättävän huono roolissaan, Phoenix tekee mitä tarvitsee. Shyamalan (en tiedä miten kirjoitetaan) on usein yllättävän pihalla leffojensa kanssa. Ei oikein tunnu itsekään tietävän mitä haluaa. Voi syntyä Kuudes Aisti tai voi syntyä The Happening. Kuin helvetin hyvä futari tai lätkän pelaaja muuten, mutta peliäly ihan mitä sattuu. Välillä onnistutaan oikein helvetin hyvin ja välillä vedetään aivan vitun läskiksi.

Mutta paljon The Village jää plussan puolelle.
 
Kattelin sen Vivariumin ja ei kyllä napannut. Lähinnä ärsytti se
poika ja sen maneerit+huutaminen.
Sellaiseksi oli kai tarkoitettukin, joten onnistui siinä mielessä.
Poika
oli niin ärsyttävä että teki Eisenbergistä siedettävän. Se kertoo jo paljon.

Visuaalisesti nätti ja @Tigre kuvaili niitä onnistuneita juttuja sillä saralla. Lopun
seikkailu niissä toisissa ulottuvuuksissa/tasoissa oli ihan jees hetki
, mutta muuten leffa ei saanut aikaan ärsytyksen lisäksi mitään muita tunteita.

5/10


The Driver (1978)

Elokuva kertoo taitavasta pakokuskista, jota pakkomielteinen poliisi jahtaa. Ryan O´Neal on herra viileä vähäeleisenä kuskina, joka elää askeettisesti eikä tykkää pyssyistä. Kaveri ei ole koskaan jäänyt kiinni ja tuntuu olevan aina askeleen kyttiä edellä. Ja sekös ärsyttää Bruce Dernin hahmoa. Tämä etsivä on valmis likaiseen peliin, jotta saisi kuskin kiinni.

Tämä ja The Warriors ovat suosikkejani Walter Hillin vanhemmasta tuotannosta. Näissä vanhemmissa rikostrillereissä vaan on sitä jotain. Toimintaa on sopivasti, takaa-ajot ovat hienosti tehtyjä ilman mitään cgi-mössöä.

Tulee mieleen Michael Mannin elokuvat, joissa hän usein kuvaa ammattilaisia jotka elävät työlleen eikä siihen oikein mahdu muuta.

8½/10
 
@schwartzy en ole jostain syystä koskaan tuota katsonut. Mutta käsittääkseni on hyvässä maineessa genressään. Kuuluu kyllä omalle katselulistalle.


Bram Stokerin Dracula (1992)

Tuli katsottua tämä teos pitkästä aikaa ja on edelleen yksi parhaista vampyyrielokuvien luokassa omissa kirjoissani yhdessä 30 Days of Night+Near Darkin kanssa.

Francis Ford Coppolan ohjaustyyli ja wanhan liiton tyyliin tehdyt tehosteet sopivan leffan aiheeseen kuin nyrkki silmään vieden katsojan välittömästi 1800-luvulle. Myös puvustus, maskeeraus, kuvaus ja musiikki tukevat immersion luomisessa. Näyttelijöistä ensimmäisenä mieleen tulee ilmiömäisen roolin tekevä Gary Oldman, joka omaksuu Draculan roolin hienosti. Oldman saa klassisen pahiksen eloon, huokuu karismaa, on tarvittaessa hyytävä ja saa myös sympatiaa hahmonsa puolelle, vaikka tämä imee porukkaa kuiviin pitkin elokuvaa. Samoin pidän Anthony Hopkinsin Van Helsingin hahmosta. Sivuosista löytyy mm. Tom Waits seinähulluna, Monica Bellucci Draculan morsiamena yhdessä ensimmäisistä rooleistaan jenkkielokuvissa jne.

Päärooleissa ovat silloin nuoret tähdet Keanu Reeves ja Winona Ryder, joista jälkimmäinen on ihan ok. Keanu taas ei sovi ollenkaan rooliinsa ja onkin mielestäni elokuvan heikoin lenkki. Kaveri sopii John Wickin kaltaisiin rooleihin, mutta tässä tapauksessa olisi pääosaan pitänyt palkata vaikkapa Johnny Depp, jota mietittiin Jonathan Harkerin osaan.

Sopiva yhdistelmä kauhua, romantiikkaa Coppolan visiolla toimii mulle joka kerta.

9/10
 
Back
Ylös Bottom