- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Black Swan (2010) - IMDb 8,0
Leffa kertoo naisesta (Ninasta), joka käy balettikoulussa. Hän ja monet muut henkilöt tavoittelevat pääsevänsä kuuluisaan esitykseen esittämään valkoisen joutsenen lisäksi erittäin erittäin vaativaa mustan joutsenen roolia. Kilpailu on tosi kovaa muiden kilpasiskosten välillä ja kaikki tavoittelevat kovasti pääsevänsä tuohon rooliin / esitykseen. Kilpailu osoittautuukin paljon paljon kovemmaksi kuin miltä alussaa näyttää ja tanssin opettaja vaatii erittäin tiukkaa omistautumista tanssiporukalta. Nina elää aivan jäätävän paineen alla ja se alkaa ottaa hänen mielensä päälle.
Kuten descent sanoi, niin Darren Arofonsky tosiaan ihan älyttömän hyvä ohjaaja. Tää leffa on ihan ehdottomasti Arofonskyn kaikkein otteessa pitävin leffa, ei ehkä miehen paras työ tai sitten on, en tiedä mut, kaikki hänen leffansa on niiiin erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia että erittäin vaikea laittaa niitä järjestykseen. mutta jos puhutaan pelkästä otteessa pitävyydestä ja tiivistunnelmaisuudesta niin tämä on ohjaajan selkeä ykkönen tuossa asiassa.
Leffan kietoo jo alusta asti katsojan leffan mukaan ollen tosiaan äärimmäisen otteessa pitävä leffa joka menee vaan koko ajan tiukemmaksi ja tiukemaksi otteltaan ja tunnelmaltaan mitä pidemmälle leffa etenee. jos pitäisi tehdä lista otteessa pitävyydestä leffoissa niin tää menisi silloin top kymppiin ja helposti. Oon katsonut tän todella monta kertaa ja aina yhtä kova kokemus, leffa kestää varmaan tyyliin loputtomasti katselukertoja. Kuulu sellaisiin leffoihin jotka ei kulu.
Vähän toiseen asiaan. Erittäin hienosti luodaan kaikenlaisilla elementeillä leffaan koko ajan kasvavaa häiriintyneistä tunnelmaa. Ninan mielentilalla, mm kuuloharhoilla et muut naureskelevat hänelle ja verisillä haavoilla käsissä ja selässä, Tietynlaisilla musiikeilla joka kohtaukseen sopivilla kohtauksen riippuesta erilaisilla täydellisillä musiikeilla, humisevalla äänimaailmalla on myös iso osuus tunnelman luonnissa ja visuaalisesti tyylikkäästi välillä kaoottisella kuvauksella, sit peileillä, hämärillä balettikoulun käytävillä ja pimeydellä. Leffassa on aivan upea tunnelma. leffassa on jännästi myös etenkin joissain hiljaisissa kohtauksissa sellainen ihan saamarin hieno räjähdysherkkä tunnelma.
Loistavilla näyttelystuorituksilla on myös tosi paljon osuutta leffan otteessa pitävyyteen ja tuohon tiukkaan tunnelmaan. Natalie portman näyttelee roolinsa erionmaisesti ja voitti Oscarin roolistaan, mutta Vincent Cassel balettiopettajana varastaa shown tässä leffassa, vetää jopa vieläkin kovemman roolin tässä kuin Portman. Muistan etenkin jo kun ekaa kertaa tän aikoinaan näin niin Vincent Casselin roolisuoritus oli lähes mykistävän kovaa näyttelyä ja on edelleen kun tälä leffaa katsoo. aina tykännyt näyttelijästä, mm Irreversiblessa ja La hainessa vetää todella kovaa roolia, mutta tässä leffassa eritoten mies on aivan superkova kova näyttelijä. Sit tuossa kun kehuin sekä Portmanin että Casselin roolisuorituksia, niin heidän loistavan näyttelyn takia mm siksi dialogi on leffassa etenkin heidän välillään todella tasokasta ja henkilökemiat toimii heidän välillään kyllä täydellisesti leffassa. Leffa on näyttelyltään ja henkilöiden kemioiltaan myös erittäin aistillinen.
Hienoin juttu leffassa on se että todella monien asioiden summana Ninan mieli ei meinaa kestää. Kova kilpailu, täydellisyyden tavoittelu, epäonnistumisen pelko, muiden painostaminen, epäuskoisuus, muiden epäröinti ja naureskelu ja pelko petturuudesta sekä hermorauniona olevan äidin ja vaativan balettiopettajan liian kovat odotukset tytöltään, saavat kaikki nuo monet luettelemani asiat yhdessä Ninan mielen pikkuhiljaa todella tyylikkäästi horjumaan. Loppu menee kunnon pyörremyrskyksi sekä Ninan mielen horjumisen kautta että samalla leffan tunnelmaltaan.
Erikoismaininta pitää antaa siitä että leffan etenemistyyli ja tosi monissa kohtaa soivat musiikit ja tanssiminen saavat koko leffan tuntumaan jotenkin yhdeltä isolta teatterimaiselta näytelmältä, hienolta sellaiselta. Eli leffa on jo itsestään näytelmä Leffan juonen sisällön lisäksi, mikä on aika upea suoritus ohjaajalta et leffa kertoo juoneltaan näytelmästä ja sit leffa on itsekin yksi upea näytelmä.
tää leffa on taideleffa.
10
Leffa kertoo naisesta (Ninasta), joka käy balettikoulussa. Hän ja monet muut henkilöt tavoittelevat pääsevänsä kuuluisaan esitykseen esittämään valkoisen joutsenen lisäksi erittäin erittäin vaativaa mustan joutsenen roolia. Kilpailu on tosi kovaa muiden kilpasiskosten välillä ja kaikki tavoittelevat kovasti pääsevänsä tuohon rooliin / esitykseen. Kilpailu osoittautuukin paljon paljon kovemmaksi kuin miltä alussaa näyttää ja tanssin opettaja vaatii erittäin tiukkaa omistautumista tanssiporukalta. Nina elää aivan jäätävän paineen alla ja se alkaa ottaa hänen mielensä päälle.
Kuten descent sanoi, niin Darren Arofonsky tosiaan ihan älyttömän hyvä ohjaaja. Tää leffa on ihan ehdottomasti Arofonskyn kaikkein otteessa pitävin leffa, ei ehkä miehen paras työ tai sitten on, en tiedä mut, kaikki hänen leffansa on niiiin erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia että erittäin vaikea laittaa niitä järjestykseen. mutta jos puhutaan pelkästä otteessa pitävyydestä ja tiivistunnelmaisuudesta niin tämä on ohjaajan selkeä ykkönen tuossa asiassa.
Leffan kietoo jo alusta asti katsojan leffan mukaan ollen tosiaan äärimmäisen otteessa pitävä leffa joka menee vaan koko ajan tiukemmaksi ja tiukemaksi otteltaan ja tunnelmaltaan mitä pidemmälle leffa etenee. jos pitäisi tehdä lista otteessa pitävyydestä leffoissa niin tää menisi silloin top kymppiin ja helposti. Oon katsonut tän todella monta kertaa ja aina yhtä kova kokemus, leffa kestää varmaan tyyliin loputtomasti katselukertoja. Kuulu sellaisiin leffoihin jotka ei kulu.
Vähän toiseen asiaan. Erittäin hienosti luodaan kaikenlaisilla elementeillä leffaan koko ajan kasvavaa häiriintyneistä tunnelmaa. Ninan mielentilalla, mm kuuloharhoilla et muut naureskelevat hänelle ja verisillä haavoilla käsissä ja selässä, Tietynlaisilla musiikeilla joka kohtaukseen sopivilla kohtauksen riippuesta erilaisilla täydellisillä musiikeilla, humisevalla äänimaailmalla on myös iso osuus tunnelman luonnissa ja visuaalisesti tyylikkäästi välillä kaoottisella kuvauksella, sit peileillä, hämärillä balettikoulun käytävillä ja pimeydellä. Leffassa on aivan upea tunnelma. leffassa on jännästi myös etenkin joissain hiljaisissa kohtauksissa sellainen ihan saamarin hieno räjähdysherkkä tunnelma.
Loistavilla näyttelystuorituksilla on myös tosi paljon osuutta leffan otteessa pitävyyteen ja tuohon tiukkaan tunnelmaan. Natalie portman näyttelee roolinsa erionmaisesti ja voitti Oscarin roolistaan, mutta Vincent Cassel balettiopettajana varastaa shown tässä leffassa, vetää jopa vieläkin kovemman roolin tässä kuin Portman. Muistan etenkin jo kun ekaa kertaa tän aikoinaan näin niin Vincent Casselin roolisuoritus oli lähes mykistävän kovaa näyttelyä ja on edelleen kun tälä leffaa katsoo. aina tykännyt näyttelijästä, mm Irreversiblessa ja La hainessa vetää todella kovaa roolia, mutta tässä leffassa eritoten mies on aivan superkova kova näyttelijä. Sit tuossa kun kehuin sekä Portmanin että Casselin roolisuorituksia, niin heidän loistavan näyttelyn takia mm siksi dialogi on leffassa etenkin heidän välillään todella tasokasta ja henkilökemiat toimii heidän välillään kyllä täydellisesti leffassa. Leffa on näyttelyltään ja henkilöiden kemioiltaan myös erittäin aistillinen.
Hienoin juttu leffassa on se että todella monien asioiden summana Ninan mieli ei meinaa kestää. Kova kilpailu, täydellisyyden tavoittelu, epäonnistumisen pelko, muiden painostaminen, epäuskoisuus, muiden epäröinti ja naureskelu ja pelko petturuudesta sekä hermorauniona olevan äidin ja vaativan balettiopettajan liian kovat odotukset tytöltään, saavat kaikki nuo monet luettelemani asiat yhdessä Ninan mielen pikkuhiljaa todella tyylikkäästi horjumaan. Loppu menee kunnon pyörremyrskyksi sekä Ninan mielen horjumisen kautta että samalla leffan tunnelmaltaan.
Erikoismaininta pitää antaa siitä että leffan etenemistyyli ja tosi monissa kohtaa soivat musiikit ja tanssiminen saavat koko leffan tuntumaan jotenkin yhdeltä isolta teatterimaiselta näytelmältä, hienolta sellaiselta. Eli leffa on jo itsestään näytelmä Leffan juonen sisällön lisäksi, mikä on aika upea suoritus ohjaajalta et leffa kertoo juoneltaan näytelmästä ja sit leffa on itsekin yksi upea näytelmä.
tää leffa on taideleffa.
10
