On joku 16 min muistaakseni pidempi, Mutta lisää aika paljon esim T-1000 rupee glitchaa sen jäätymisen jälkeen ja sit Michael Biehnillä pieni cameo + muita kohtauksia... Itselle se pidempi on se versio aina joka tulee katottua
Katoin muuten Terminator ykkösen ennen ton kakkosen katsomista, josta en jaksanut arvostelua tehdä, mut sanotaan jotain mietteitä. Ei yllä ihan kakkosen tasolle, mutta ei kauaskaan jää. Kaikilla osa-alueilla kakkonen on parempi, paitsi uhkaavassa tunnelmassa, jossa ykkönen vie kyllä voiton. Suorastaan pelottava kohtaus, kun Sarah Connor nukkuu siellä poliisiasemalla sohvalla ja poliisit sanoo että olet turvassa täällä kun täällä on 30 poliisia, sitten paha Arska tulee autolla suoraan poliisiasemalle sisään ajaen seinästä läpi ja rupee lahtaamaan poliiseja ja siinä vaiheessa Sarah herää ja tajuaa että pahuus on tulossa tännekin, eikä hän ole täälläkään turvassa. Ainut mistä pitää antaa tälle ekalle Terminatorille miinusta on ne tunkkaiset retrot musiikit välillä. mut toi on todella pieni miinus.
Btw hitto että Arska on tässä ekassa ihan helvetisti isommmissa massoissa kuin kakkososassa. Siis ihan jäätävän paksussa kunnossa, kun vertaa Terminator kakkoseen,
Ei sillä et tää kiinnostais, mut haluan sanoa et rupeen pitkästä aikaa arvostelemaan leffoja niinkuin ennen vanhaan, joista jotkut saattaa saada hyviä leffavinkkejä. En nyt ihan samalla tahdilla kuin joskus, mutta kuitenkin. Musta on tosi mukava löytää, katsella ja arvostella jotain leffoja, jos joku saa niistä hyviä leffavinkkejä. Eri asia jos joku leffa osoittautuu paskaksi niin silloin en yleensä jaksa arvostella, sen paskuuden takia. Sit sellainen juttu et vaikka tykkään antaa muille hyviä leffavinkkejä niin tykkään aivan yhtä paljon myös siitä että jotkut muut pistää tulemaan hyviä leffavinkkejä.
Berliinissä reisussa oleva Australialainen valokuvaaja Clare tapaa kadulla Andi nimisen miehen, joka vaikuttaa aluksi mukavalta ja heidän kemiat kohtaavat ja päätyvät sänkyyn, mutta sen jälkeen seuraavana aamuna töihin lähtiessään mies lukitsee Claren asuntoonsa.
Kun nainen tapaa tuon juonenkuvauksessa mainitun miehen, niin yhdessä kohtaa alussa kun ovat autossa mies koskettelee naisen hiuksia ja naista selvästi pelottaa, mutta panettaa samaan aikaan. kun nainen jää sit autosta pois, tulee tosi pahaenteiset musiikit mukaan ja naisesta huomaa että on pelonsekaisin ja panetuksen tuntein. Ihan hyvin jo tehty tuo juttu, koska ahdistava pahaenteisyydessään.
Sitten kun tapaavat uudelleen niin ahdistava tunnelma menee koko ajan vaan tiukemmaksi ja mm pahenteisille musiikeille plussaa tuosta. Naista ja miestä molempia panettaa ihan helvetisti, sen huomaa naisen hengityksestä, eleistä jne (vaikka samalla hänellä on pieni pelon tunne päällä) Sitten pikkuhiljaa pienin elkein alkaa niinkuin voi arvata, paneskelu.
Sitten kohtaus josta leffa lähtee kunnolla vasta käyntiin on, että mies kun lähtee töihin, niin hän on lukinnut naisen asuntoonsa. Siinä vaiheessa hienosti toteutetusti asteittain nainen alkaa tajuta että häntä pidetään siellä vasten tahtoaan ja tuosta eteenpäin leffa menee erittäin jännittäväksi ja ahdistavaksi ja Teresa Palmerin aivan pirun aidon tuntuisesta näyttelystä paljon plussaa, se oli osa tekijä tuossa leffan ahdistavuudessa, etenkin kun hänen pelko kasvaa. Dialogi on tosi hyvin tehtyä tollaiseen tilanteeseen ja kaikki ne hidastukset, kamerankäyttö ja etenkin ne musiikit ja miehen ja naisen eleet.
Tuosta eteenpäin leffan juonesta ei kannatakaan kertoa enää mitään. Puolessa välissä pelkäsin et leffa alkaa toistamaan pahasti itseään, mutta yllätyin sillä sitä pirunmoista jännitystä pidetään yllä ja tehostetaan tosi vaihtelevilla tapahtumilla todella hienosti, vaikka melkein arvasi mitä lopussa tulee käymään, mutta MILLÄ TAVALLA se ennalta-arvattava juttu tehdään oli helkkarin mukavan mysteeristä. Tosi mielenkiinnolla odotti miten leffa tulee päättymään ja loppuratkaisu oli tosi hyvin tehty, olisin vaan
halunnut nähdä lopussa vielä sen että poliisit tulee pidättämään miehen, tuosta vähän leffalle miinusta kun ei näytetty ollenkaan mikä on miehen tuomio.
Leffa herätti myös ajatuksia siitä että miten vaarallista on reissata yksin ulkomailla etenkin jos on kaunis nuori nainen kyseessä ja että pitää ollaa varuillaan keneen tutustuu, eikä mennä heti tuntemattoman tyypin kämpälle...
Ei yllä kuitenkaan samankaltaisen Room leffan tasolle. Room on paljon tyylikkäämpi kokonaisuus ja paljon enemmän massasta poikkeavan tuntuinen. Ainoa miinus tässä leffassa on että vaikka on ahdistava leffa, niin jokin tietty tyylikkyys ja omaperäisyys puuttui mikä estää nousemasta 10 tasolle sekä myös sen takia kun oli joitain vähän epäuskottavia juttuja, vaikka pääosin realistisen tuntuinen olikin.
Positiivinen yllätys oli tää leffa. Jos haluaa ahdistua pahasti ja toivoo sellaisia "nyt kiire kiire perkele!!" kohtauksista leffaa niin tässä on sellainen.
Arvostelin tän noin pari kuukautta sitten, mut syy miks nostan tän leffan uudestaan esille, on et annoin silloin leffalle 7, mut nyt kun katsoin niin antaisin 8½. Joskus ei vaan leffojen hienoutta tajua ekalla katselukerralla. Hieno draama, suosittelen. I Kill Giants (2017) - IMDb
On kyllä sanaton olo tuosta Piin elämän 4k versiosta. Ihan uskomattoman näköinen. Etenkin keskellä merellä mm ne iltaauringot ja pilvet jotka peilautuu veteen ja sit mm kun ne meduusat värjää yöllä meren hohtavaksi ja valaan hyppäys kohtaus kun se meren hohtava väri heijastuu valaaseen jne...
Tää on muuten pakko ostaa huutonetistä, kun on Irréversiblen ohjaajalta ja sijoittuu vielä Tokioon. Veikkaan et on tosi massasta poikkeava leffa kuten Irréversible. Enter the Void (2009) - IMDb
Kolmihenkinen perhe on asunut väestönsuojassa 301 päivän ajan, kun maailmassa tapahtui jotain kauheaa tullen tuhonpäivä. Perhe on yrittänyt tehdä paikasta mahdollisimman kotoisan ja ollen ylpeitä että ovat ylipäätänsä elossa ja pitäen kiinni ajatuksesta että mikä tärkeintä ja se on että heillä on toisensa, mutta mikä on tulevaisuus, pystyvätkö he enää ikinä elämään normaalia elämää vai ovatko he ikuisesti bunkkerissa...
Jumalauta mikä leffa! Tuli siis aivan puskista miten kova leffa on kyseessä, kun odotin vaan jotain semi hyvää leffaa, mut tää oli genressään lähes täydellinen.
Leffa alkaa hienosti. Tuo pariskunnan tyttö näkee painajaista, että jotkin outua ääntä pitävät möröt? lähestyy, mutta niitä ei näytetty, mistä todella paljon plussaa, koska se sai tosi mielenkiinnolla miettimään leffan mitä siellä post-apokalyptisessä maailmassa oikein liikkuu... Yleensä kauhuleffoissa se mitä ei näytetä on juuri pelottavaa, mm kun annetaan katsojan mielikuvitukselle tilaa miettiä minkä näköisiä kauheuksia "ne" on.
Leffan alussa kun tyttö herää painajaiseen, niin sanoo että näki unta "huohottajista" mutta sitten tytön vanhemmat sanoi, että mehän sovimme etteme puhu niistä ja tuokin oli tosi hyvä veto leffaan, sillä sai kelailemaan, että jossain vaiheessa näytetään varmaan tapahtumia ennen kun menivät suojabunkkeriin ja mietti että jotain traumaattista on varmasti tapahtunut aiemmin niiden takia, joista ei saa puhua. et mikä on se syy miksi niistä ei saa puhua oli todella mielenkiintoista.
Ihan helkkarin hienoja kohtauksia on leffassa toisensa jälkeen, jolla katsojan mielenkiinto osataan pitää yllä. Mm nopeat välähdykset siitä kun tuhonpäivä tapahtui ja olivat matkalla suojabunkkeriin ja sit sellainen kohtaus josta en kerrokaan, mutta kekseliäs kohtaus ja josta tuli myös pirun siisti ou fak fiilis siitä. Sitten aivan saamarin mielenkiintoisia oli kohtaukset jossa oltiin ajassa ennen tuhonpäivää, koska erittäin isolla mielenkiinnolla odotti näkevän leffassa että miten se post apokalyptinen maailma ja tuho alkoi. Leffassa hypitään hienosti ajassa nykyhetkestä menneisyyteen ja takaisin. Se tuhonpäivän kohtaus miten se tapahtui näytettin leffassa ja vitja siinä oli munaa.
Hävittäjät lensi yli tiputti pommeja kaupunkiin tuhoten kaiken kauttaaltaan ja siellä oli vielä ihmisiä...
Karu, mutta rohkea ratkaisu
Leffan hyytävästä äänimaailmasta myös iso peukku. Välillä se on hiljaista huminaa, välillä jymisevää ja jopa suorastaan suoraa kauhua ne musat. Erittäin onnistunutta musiikkia tehostoen helvetisti leffan ahdistavuutta. Välillä tunnelma menee niin tiiviksi että sitä voisi leikata ns veitsellä. Siis jumalauta miten tyylikäs ja AHDISTAVA kohtaus on,
jossa vanhemmat joutuvat käymään ulkona
ja tyttö katselee suojasta teleskoopilla ja siellä ulkona on ihan jäätävän siisti post apolyptinen ilmasto ja kaikkialla kuollutta ja tuhoutunutta, aivan kuin Fallout peleistä (alla kuvassa). Hiton isot pisteet tuostakin. Oli varmaan leffan siistein kohtaus.
Leffaa kun on jäljellä alle puolisen tuntia, niin oli kyllä tyylikäs ja karu loppuosuus, odotin jotain tosi kovaa settiä ja sellaista se olikin, mutta sitten han viimeiselle loppuosuudelle niin ehkä hieman petyin, koska mitä ne oliot oli niin niihin vähän petyin, kun olisin toivonut ihan erilaisia ja näköisiä mielikuvituksellisia mörköjä ja sit myös loppuratkaisuun olisin toivonut tosi rohkeampaa ja karua vetoa, kun leffassa sellaista odotti koska oli niin munakkaita kohtauksia leffassa monia, mutta hieno loppu kuitenkin, mut vitja se olis ollut vielä kovempi niin olisi toiminut kirsikkana kakun päälle leffan korkeaan tasoon. Olisin antanut tuolloin 10-
Lopuksi pakko kehua kaikkien kolmen näyttelijän näyttelijäsuorituksia. Mielettömän hyvin näytteli jopa se tyttö, saati hänen vanhempansa ja etenkin Alexander Skarsgård. Hyvä näyttelijä ja hänen henkilöhahmo leffasssa, perheen isä, niin hienosti toteutettu hahmo on, kun yrittää piristää tytärtään mm viisailla sanoilla ja silläkin jos tyttö rupeaa kiukuttelemaan, niin tosi hienosti puhui kyllä järkeä tytön päähän et pitää olla onnellisia että me edes elämme ja etenkin se miten hän "rakenti" tytön mieleen mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on hyvin ja Alexander Skarsgård näyttelee kyllä hienosti perheen isää.
Ihan saatanan ahdistava ja tyylikäs post-apokalyptinen kauhu. Vetää vertoja sille Emily Bluntin tähdittämälle A Quiet Place:lle.
Katselen tässä pitkästä aikaa Irréversiblea, koska halua katsoa sen ennen aiemmin mainitsemaani Enter the Voidia jonka laitan tässä ihan piakkoin tilaukseen.
Haluan tehdä Irréversiblestä arvostelun, sit kun oon katsonut sen loppuun, kun en oo ennen tehnyt siitä arvostelua, mutta voin jo nyt sanoa että pahiten mieleen porautuva / karmaisevin leffa minkä oon nähnyt.
Tää on kyllä niin karmaiseva leffa että oksat helvettiin. Mm se suht alun ambulanssi kohtaus, jossa kamera vaan pyörii ja pyörii aiheutten pahoinvointia ainakin mulle, niin ihan helkkarin tehokas veto tuo kameran pyöriminen ja erityismaininta mikä on jopa tuota kameran pyörimistä tehokkaampi juttu on se ääniraita, mikä on ERITTÄIN pahuutta luova tunnelman rakentaja. Se kameran pyöriminen joka on erittäin isot propsit ansaitseva asia yhteydessä noihin musiikkeihin, jotka on siis erittäin massasta poikkevan tuntuinen asia. Tuo kameran pyörimen + ne musiikit on leffan tuleville tapahtumille alustettu saatanan tehokas juttu, saaden ne tulevat kohtaukset erittäin mielen syvyyksiin / alitajuntaan pahiten pureutuvimmin tehtyä kuin missään leffassa minkä oon ikinä nähnyt.
Sitten siitä leffan tokasta kohtauksesta, jossa päähenkilö etsii Rectum nimisestä homobaarista lapamato nimistä tyyppiä. Mulla ei ole mitään homoja vastaan, mut siis hyi vittu soikoon miten oksettava on tuo Rectum kohtaus. Tuossa kohtauksessa pitää mainita siitä heiluvasta ja edelleen pyörivästä kamerasta, joka loi hyvin kaoottiisen ja sekavan tunnelman tuohon kohtaukseen ja tuohon kaoottisuuteen vaikutti myös paljon Vincent Casselin näyttely, kaveri osaa näytellä levotonta, heiluavaa ja mölyävää tyyppiä ihan pirun hyvin kuten mm le haine / viha elokuvassa. Punaisesta himmeästä valaistuksesta ja pimeydestä myös plusssaa. Ihan omanlainen erikoinen tunnelma on leffassa. Tuo Rectum kohtauksen toteutustyyli on varmaan tehty myös siks,i niin että katsojaa alkaa myös tulevan tapahtuman järkyttävyyden lisäksi aiheuttaa oksettavaa oloa sillä tuo Rectum kohtaus oli oikeasti tosi yököttävää katsottavaa. Sit se vaahtosammutin kohtaus on kyllä niin pahaa katsottavaa että en ole missään leffassa noin järkkyä kohtausta nähnyt. Syyt miksi on niin järkky kohta, johtuu juuri siitä leffan tosiaan erittäin tehokkaasta toteutustyylistä eli jo mainitsemistani mm niistä musiikeista, heiluvasta ja pyörivästä kamerasta, tosi kaoottisesta ja pahuutta täynnä ryöppyävästä synkästä tunnelmasta ja siitä pimeydestä ja etenkin aitouden tunteesta.
Seuraava kohtaus on kanssa aitouden tunteessaan järkyttävä kun miehen
nainen on raiskattu ja hakattu niin pahasti, että naama on ihan veressä ja nainen koomassa, kun viedään paareilla ambulanssiin
ja Vincent Casselin esittämä naisen mies hajoaa tosi aidosti näytellen kokonaan ja menee shokkiin ja mielessä on kosto ja kosto onkin yksi leffan teemoista, sekä mm ihmisten pahuus.
Leffan pääkohtauksesta eli
naisen raiskauksesta
niin siis hyi helevetti miten pahan tuntuisesti ja realisesti osattu tehdä. Kun aiemmin mainitsin että leffa on mielen syvyyksiin / alitajuntaan tehokkaiten pureutuva leffa mitä oon nähnyt niin tuo lause sopii tuohon raiskauskohtaukseen, jolle ne alun kameran pyörimiset ja musiikit on ihan selvästi etenkin tuolle kohtaukselle luotu asia, kun ovat niin saamarin pahaenteisiä, tietäen että silkkaa pahuutta on tulossa leffassa, Myös veren punaisella käytävällä ja pimeydellä on osuutta kohtauksen karuuteen. Teki kyllä oikeasti mieli katsoa melkein muualle tuossa kohtauksessa kun se on vielä tarkoituksella tosi pitkitetty kohtaus, että olisi mahdollisimman järkky.
Lisäksi se että leffan tapahtumat etenee lopusta alkuun on erittäin mielenkiintoinen asia ja tosi persoonallinen veto. Isot peukut kyllä. Tosi siistiä katsottavaa oli jostain syystä kun tapahtumat näytetään lopusta alkuun, mm siksi kun sellaista en ole ennen nähnyt leffoissa ja muutenkin erittäin siististi osattu juoni rakentaa ja kohtausten vaihto tyyli on nerokasta ilman yhtäkään leikkausta.
Jos puhutaan leffojen shokeeraavuuksista, niin tää leffa saa Sawit naurattamaan. Vaikka Saweissa on sairanta settiä kuin missään leffoissa, MUTTA siitä huolimatta ne ei ole osattu tehdä kovin shokeeraaviksi, niistä puuttu tyyli, järkyn tunnelman rakentaminen, järkyn äänimaailman luonti, valaistus, aitous ja ihan kaikki mitkä tässä leffassa on 10 tasoisesti tehty.
Helvetin paljon kaikkea erilaisia plussia leffa täynnä, jotka yhdessä muodostavan todella järkyttävän ja erittäin aidon tuntuisen shokeeraavan kokemuksen.
Aika tuhoaa kaiken, niinkuin leffan takakannessa sanotaan.
Tuli mieleen tuosta Hidden leffasta et tää on kanssa katsomisen arvoinen post-apokalyptinen leffa. Ei yhtä hyvä kuin Hidden, mutta ihan hyvä kuitenkin The Survivalist (2015) - IMDb
vIelä tuosta Irréversiblesta, niin ne alkuvalikot on kyllä kunnon v*ttuilua katsojalle imo. Tekstit on väärinperin ja kirjaimet vaihtelevat paikkojaan. Meni kyllä hetki että sain leffan pyörimään, kun ei meinannu ottaa selvää että missä helvetissä se kohta lukee, josta saa leffan pyörimään.
Nykyiset suosikkinäyttelijät järjestyksessä. Tää ei ole kaikkien aikojen suosikkinäyttelijät, vaan lista on tehty on muun muassa siltä pohjalta, miten näyttelijät ovat tänä päivänä pinnalla ja esillä leffoissa ja sit etenkin tietenkin sillä perusteella keneistä eniten vaan jostain syystä tykkään henkohtaisesti näyttelijöinä. DDL on tosin lopettanut uransa, mutta vasta ihan vähän aikaa sitten.
1. Daniel-Day Lewis
Noista näyttejöistä vielä niin veikkaan (voin olla väärässäkin) et monet ei niin hyvin tunne Daniel-Day Lewistä näyttelijänä, koska näytellyt suht harvoissa leffoissa, mut hänen tähdittämistä leffoistaan, niin niille ketkä ei oo nähnyt niin suosittelen vahvasti There Will Be Bloodia. Ihan 10 leffa ja tuo oli nimenomaan se leffa jonka kautta hänestä tuli suosikkinäyttelijäni, kun vetää tuossa ihan saamarin kovaa roolia.
Sit mm Mads Mikkelsen vakuutti mut täysin Jahti leffan roolistaan ja siitä asti oon tykännyt näyttelijästä esim Hannibalisa saatanan kova ja alla leffa jossa Mikkelsen vetäää taattua tasoaan ja etenkin hänen suorituksestaan tuosta leffasta tykkäsin kyllä todella paljon ja tässä onkin hyvä leffasuositus niille ketkä ei oo nähnyt.
Onko kukaan katellut sitä The Girl in the Spider`s Webi:a? Joka on jatkumoa sille leffasarjalle. Onko hyvä vai susipaska vai siltä väliltä? Ite aattelin et pitäiskö katsoa se, mutta jos sen katon, niin ekana pitää kattoa kyllä muistinvirkistykseksi The Girl With the Dragon Tattoo, et voi sit vertailla siihen tota uutta.
Aloin parhaillaan kattoo yllä mainitsemaani leffaa ja Willem Dafoe vetää kyllä ihan pirun hienoa roolia tässä. Tykkään kyllä todella paljon näyttelijästä. Jos joku tietää hyviä Willem Dafoen leffoja niin pistääkee ihmeellä jotain kovia hänen tähdittämiään leffoja.