Elokuva-arvostelut!

[Tigre]

Perfect Blue (1997)

Mima on laulaja tähti, joka päättää kokeilla osaamistaan näyttelijänä. Hämmenti et mikä tämä tällainen anime on ku 16+ ikäraja ja 8.0 imdbssa. Aika karu animeksi olikin. Raiskausta, verta, lisää verta, silmät revitään päästä jne. Mulla tuli Ghost in the Shell vähän piirrosjäljestä mieleen, joskin esim Hayao Miyazakin luoma jälki on paljon upeamman näköistä.

Leffa osaltaan kuvailee hienosti rahan ahnetta viihde tuotantoa, kylmäävää ja empaatitonta sellaista. Julkisuus ja raha yhdistettynä voi olla pelottavaa, ei ole sellaista turvan tunnetta kuin normi tallaajilla. Tuo tehdasmainen viihdeteollisuus asettaa päähenkilölle älyttömät odotukset ja paineet niskan päälle kyseisellä alalla. Vielä enemmän leffa kuvailee sitä miten omien unelmien tavoittelu ja täydellisyyteen pyrkiminen käy mielen päälle liian voimakkaasti, jossa pikkuhiljaa alkaa sisäisten ja ulkoisten tekijöiden paine rieputtamaan Miman psyykettä. Leffa vie katsojan todella tasokkaasti luotuun hullun myllyyn, joka sisältää valveunimaisia ja etenkin psykoottisia elementtejä sisältäviä kohtauksia jossa myös aika tasot sekoittuu todella veikeästi. Tunnelma on hyvin ahdistava mikä johtuu kolmesta syystä. Sadistinen ja verinen kuvasto, pelottava mielenterveys asia jossa ahdistaa Miman puolesta kun tuntee miten hänen henkiset tukipalkit alkaa luhistua / seinät kaatuu ja mitä enemmän sen kauemmaksi Mima

Spoiler

katoaa kosketuksesta todellisuuteen

. Sit vielä voimakkaana tekijänä häiriintynyt ja riipivä ääniraita joka soi useaan otteeseen. Ahdistavin, karuin ja psykologisin anime minkä nähnyt joka on todella ovelasti kudottu paketti.

10/10

 

[Luni]

Hieno arvostelu Tigre ja pirun hyvä anime kyseessä.

 

[Tigre]

Pitkästä aikaa top listaa. Elefanttimiehen joitakin kuukausia sit nähtyä se nousi heittämällä mun listoille ja vielä erittäin korkealle. Vieläkin kummittelee leffa välillä mielessä. Ihan perhanan surullinen ja kaikkein eniten miettimään laittavin leffa.

25. I Saw the Devil


24. Infernal Affairs


23. Memories of Murder


22. Brotherhood of War


21. 2046


20. In the Mood for Love


19. Farewell my Concubine


18. Pan’s Labyrinth


17. Enter the Void


16. Throne of Blood


15. Ikiru


14. Rashomon


13. Seven Samurai


12. Ran


11. Battle Royale


10. Sympathy for Mr Vengeance


9. Audition


8. Lady Vengeance


7. A Tale of Two Sisters


6. Spring, Summer, Fall, Winter and Spring


5. Tokyo Story


4. 2001: A Space Odyssey


3. Joker


2. The Elephant Man


1. Oldboy

 

[Luni]

Tänään leffassa pari elokuvaa katsomassa. Molemmat olivat oikein mainioita.

Aftersun - päivämme auringossa (2022) ⭐ 7.7 | Drama

1h 42m | K-7

www.imdb.com

Kahdeksan vuorta (2022) ⭐ 7.7 | Drama

2h 27m | K-7

www.imdb.com

 

[Deleted member 141244]

Pitkästä aikaa top listaa. Elefanttimiehen joitakin kuukausia sit nähtyä se nousi heittämällä mun listoille ja vielä erittäin korkealle. Vieläkin kummittelee leffa välillä mielessä. Ihan perhanan surullinen ja kaikkein eniten miettimään laittavin leffa.

Aika asiantuntevan ja hieman hipsterimäisen oloinen lista, muistan aikoinaan kun Ichi the killer oli suunnilleen ylihypetetyin elokuva ikinä. Vieläkään en tosin ole katsonut sitä. Mutta kyllä tuolla Aasiassa on osattu vakuuttavien elokuvien tekeminen jo hyvän aikaa. Noita hurjia samuraileffoja ei kyllä jaksaisi katsoa, mutta Battle Royale on ainakin hyvä elokuva. Train to busan nyt uusimpana katsottavien listalla.

 

[segetin]

Wind River (2017) ⭐ 7.7 | Crime, Drama, Mystery

1h 47m | K-16

www.imdb.com

Tuli eilen katottua, ja oli kyllä erittäin hyvä.

 

[goodfellas]

Mites onko porukka käynyt kattomassa jo Oppenheimerin?

 

[Tigre]

Locke (2013)

betonivalujen johtajan yöllisestä kotimatkasta autolla aivan jatkuvineen puhelinsoittoneen tulee piinaavan stressaava, miehellä on maailman paskin auto matka edessä. Leffa ei oo mitenkään erikoinen, perushyvä leffa mutta se on varmaan yksi realistisimpia, koska jokainen tietää sen tunteen kun kaikki meinaa mennä päin v tä ja äärimmäisen kovan paineen alla pitää toimia. Tom Hardy, yksi omia ehdottomia suosikkeja vetää todella aidon tuntuisen roolin, leffan tilanteeseen varmaan noin käyttäydytäänkin ja mies käärii hihojaan ja raapii niskojaan sellaisten tahtiin et huomaa miten epäuskoisena ja paineen alla mies on. Risteilee päätöksien teon kanssa jäätävien stressaavien puheluiden kanssa. Hyvin kyllä mies yrittää pitää itsensä kasassa ja murtuminen meinaa tulla väkisin vaikka yrittää pitää pään kylmänä. Uskottelee kaikille puhelimessa et kaikki on hyvin vaikka... Leffan visuaalinen ulkonäkö sopiii täydellisesti ahdistavaan kotimatkaan. Öinen pimeä Lontoo moottoritiellä lisäsi entisestään painostavuutta ja paljon. Todella tiivis tunnelmainen ja napakka otteinen 1h20min leffa ja Veikeetä että ajomatka kestää saman aikaan kuin leffa itse. Kaikesta hyvästä huolimatta juoni ei ole mikään vau efektiä aiheuttava, realistinen toki. Loppuratkaisu on tosi töksähtävä ja sellainen leffa jonka unohtaa helposti, kerran katsoo,

7/10

Tällaisista autossa tapahtuvasta leffoista pakko suositella tätä, todella kova leffa.

El desconocido (2015) ⭐ 6.6 | Action, Adventure, Crime

1h 42m | Not Rated

www.imdb.com

 

[segetin]

Mites onko porukka käynyt kattomassa jo Oppenheimerin?

Kävin katsomassa ja vielä IMAX:ssä. Odotukset olivat todella kovat ja ei kyllä Nolan taaskaan pettänyt. Cillian Myrphy vetää kyllä erittäin hienon roolin ja ihmettelen kovasti jos ei voita parhaan miespääosan Oscaria. Muutenkin leffassa kaikki näyttelijät vetää kyllä todella hyvin, mutta väkisin toi Cillian nousee eniten esille kun on tyyliin jokaisessa kohtauksessa mukana. Meen varmaan katsomaan toisenkin kerran leffateatteriin tämän.

 

[Tigre]

Transformers: Rise of the Beasts (2023)

Odotin jotan parempaa kun Michael Bay ei ole enää ohjaajana, alkoi olla ne hänen viimeiset Transformersit jo niin väsyneitä. Olin väärässä kun iloitsin uuden ohjaajan johdosta. Ihan hirveetä tää oli. Tosin se pitää sanoa et en tarkoita yllä, et tän huonuden takia olisi bayn pitänyt jatkaa, ei missään nimessä vaan joku ihan muu ohjaaja kuin Bay tai tämä nykyinen.

Päähenkilöt oli ihan naurettavia, tilanteeseen nähden hahmot ei ihmetellyt oikeastaan yhtään, että hups nyt ollaankin pelastamassa maailmaa jättirobojen kanssa. Lisäksi ihan jäätävän huonoa läppää lentää alusta loppuun. Ei jaksa kiinnostaa tippaakaan päähenkilöiden mahdolliset kuolemansa. Sit se juoni. Minkä takia joka osassa on maailmanloppu teema, miksei jotain hillitympää ja uutta keksitä.

Visuaalisesti toki erittäin näyttävä leffa, tomintakohtaukset huikeeta ja robojen mallinuus yksityiskohtineen UHDna uskomatonta. Miljööistä pidin, oltiin New Yorkissa ja Perussa upeiden maisemien kanssa.

Optimus Prime on kuin Liam Neeson nykyään. Takenissa Neeson oli kova, Taken 2 menettelee ja sit alkaa vaan ärsyttää seuravat leffat. Hituttaa se Primen päälikön ja sankarin rooli. Bumblebee ei ärsytä sen sijaan ja sitten oli maximal nimisen rodun eläinrobotit. Mielikuvituksellisesti siisteimpiä robotteja tähän asti. Tykkäsin paljon king kong gorillarobosta ja myös tyyliin talonkokoinen lintu oli hieno. Noiden tuoma primitiivisyys oli coolia. Pakkomainita et ekaa kertaa nähdään nais autobotteja. Pahiksista kaikki oli huonoja ja unohdettavia, tässä oli saman tyypppinen silmä kuten LOTR seissa tuttu Sauron silmä joka oli huono veto. Olisi tarvinnut jonkin uhkaavamman pahiksen kuten Megahtron joka oli ihan hyvä ekassa Transformersissa uhkaavana ja paljon paljon paremmin käsikirjoitettu hahmo.

Laittaisin näin leffasarjan osat

1. Transformers
2. Revenge of the Fallen
3. Dark of the Moon
4. Bumblebee
5. Rise of the Beasts
6. Age of Extinction
7. The Last Knight

Visuaalisena kokemuksena irtokarkkeja mässyttäessä 9
Elokuvana 6-

 

[segetin]

Transformers: Rise of the Beasts (2023)
katso liitettä 254125
Odotin jotan parempaa kun Michael Bay ei ole enää ohjaajana, alkoi olla ne hänen viimeiset Transformersit jo niin väsyneitä. Olin väärässä kun iloitsin uuden ohjaajan johdosta. Ihan hirveetä tää oli. Tosin se pitää sanoa et en tarkoita yllä, et tän huonuden takia olisi bayn pitänyt jatkaa, ei missään nimessä vaan joku ihan muu ohjaaja kuin Bay tai tämä nykyinen.

Päähenkilöt oli ihan naurettavia, tilanteeseen nähden hahmot ei ihmetellyt oikeastaan yhtään, että hups nyt ollaankin pelastamassa maailmaa jättirobojen kanssa. Lisäksi ihan jäätävän huonoa läppää lentää alusta loppuun. Ei jaksa kiinnostaa tippaakaan päähenkilöiden mahdolliset kuolemansa. Sit se juoni. Minkä takia joka osassa on maailmanloppu teema, miksei jotain hillitympää ja uutta keksitä.

Visuaalisesti toki erittäin näyttävä leffa, tomintakohtaukset huikeeta ja robojen mallinuus yksityiskohtineen UHDna uskomatonta. Miljööistä pidin, oltiin New Yorkissa ja Perussa upeiden maisemien kanssa.

Optimus Prime on kuin Liam Neeson nykyään. Takenissa Neeson oli kova, Taken 2 menettelee ja sit alkaa vaan ärsyttää seuravat leffat. Hituttaa se Primen päälikön ja sankarin rooli. Bumblebee ei ärsytä sen sijaan ja sitten oli maximal nimisen rodun eläinrobotit. Mielikuvituksellisesti siisteimpiä robotteja tähän asti. Tykkäsin paljon king kong gorillarobosta ja myös tyyliin talonkokoinen lintu oli hieno. Noiden tuoma primitiivisyys oli coolia. Pakkomainita et ekaa kertaa nähdään nais autobotteja. Pahiksista kaikki oli huonoja ja unohdettavia, tässä oli saman tyypppinen silmä kuten LOTR seissa tuttu Sauron silmä joka oli huono veto. Olisi tarvinnut jonkin uhkaavamman pahiksen kuten Megahtron joka oli ihan hyvä ekassa Transformersissa uhkaavana ja paljon paljon paremmin käsikirjoitettu hahmo.

Laittaisin näin leffasarjan osat

1. Transformers
2. Revenge of the Fallen
3. Dark of the Moon
4. Bumblebee
5. Rise of the Beasts
6. Age of Extinction
7. The Last Knight

Visuaalisena kokemuksena irtokarkkeja mässyttäessä 9
Elokuvana 6-

Kaippa tää leffa pitää jossain vaiheessa katsoa, mutta ei oo kyllä yksikään Transformer leffa päässyt ton ensimmäisen tasolle joka tuli 2007. Kokoajan menty huonompaan suuntaan...

 

[Heraiini]

Minä en ollut edes tajunnut että noita Transformersseja on jo tehty 7 leffaa. Aikanaan se eka oli kyllä kova.

 

[Tigre]

The Awakening (2011)

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin Enlglannissa kuuluisa aaveen metsästäjä nainen palkataan tutkimaan sisäoppilaitokseen. jossa kuoli eräs poika ja huhutaan että laitoksessa olisi oikeita kummituksia. Leffa alkaa sanoilla, ensimmäinen maailmansota ja influenssa tappoivat miljoonia brittejä, nyt on kuolleiden aika... ja hieno kummitteleva tunnelma ja ääniraita. Tykkään tosi paljon kummitus aiheesta kauhu/jännitys leffoissa. Vähän seepian näköinen värimaailma heittää katsojan 1900 alkupuolen tunnelmiin ja sota teema lisäksi tuohon, joka on yksi isommista tunnelman luojista tuo väritön värimaailma.

Toimii sellaisena jännittävänä henkilödraamana 7 tasoisesti ja mysteeri joka aukeaa mukavasti pala palalta on mielenkiintoista seurattavaa ja lopussa ihan mukava juttu juonessa, tosin yhden asian takia tämä on vähän kuin köyhänmiehen The Orphanage tai The Others. Sitten pelottavuutta on tältä turha hakemaan ja sisältää myös irrallisia jump scareja jotka eivät edes säikäytä kun arvasi etukäteen et nyt tukee säikäytys.

Miljöön puolessa tässä olisi ollut potentiaalia luoda laitoksesta karmiva. Sisäoppilaitoksessa kummittelee ja kun laitos on jättimäinen niin tästä olisi parempi ohjaaja osannut luoda Hohdon kaltaisen jossa todella mukavasti ahdisti se iso overlook hotelli. Pitkät käytävät, huoneita kymmenittäin joissa saattaa vilahdella kummituksia, äärimmäisen onnistuneesti se oli karmivan tuntuinen Hohdossa se hotelli, harmi vaan tässä ei osattu hyödyntää tuota asiaa. Tosin yleisestä hiljaisuudesta et lattiakin narisee pitää antaa peukkua.

Rebecca Hall in esittämän pääosanaisen henkilöhahmoon oli saatu jotenkuten syvyyttä, alakuloinen, surullinen ja vähän ristiriitainen kun nainen haluaa todistaa muille, että kummituksia ei ole mutta, samalla hän haluaisi todella kovasti uskoa et edesmenneet olisi läsnä sit missä vaan muodossa, kummituksena tms.

7

Kummitusleffoista kun puhutaan niin esim The Others on 10 leffa, Ghost Story 9 leffa ja kummituskauhuista James Wan osaa tehdä todella tasokkaita aaveleffoja esim eka Insidous ja Conjuringit. Alla hyvä esimerkki miten sitä pelottavuutta luoda kummituksilla, ihan hirvee kohtaus.

 

[Tigre]

Black Coal, Thin Ice (2014)

Ruumiinosia alkaa löytymään eri hiilitehtailta ympäri Kiinaa. Alkoholisti poliisi alkaa tutkia rikosta. Onko kyseessä yhden ja saman ihmisen ruumiinosat vai onko kyse useamman eri ihmisen ruumiin osista ja kuka näin on tehnyt ja miksi. Rikostutkinta on todella mielenkiintoista seurattavaa, hyvin tehtyä jälkeä. Viihdyttävä ja tiukasti otteessa pitävä, jossa keihään kärjet osoittaa erääseen salamyhkäiseen naiseen, mutta johtolangoista ei aina tiedä onko ne oikeille jäljille vieviä vai katsojan ajamisesta harhaan. En oo koskaan nähnyt leffaa jossa murhien jäljet kadotetaan niinkuin tässä. Leffan ovelin juttu joka toimi eniten hämmennyksen tekijänä.

Tunnelma on erittäin hieno. Yllä on pakkasen huurteinen ilma, pimeät illat ja yöt jotka hienosti toimivat jännityksen luojana, ahdistavan alakuloista tollainen luminen kylmä pimeys + sarjamurha aihe. Samanlaista vivahdetta on otteessa ja tunnelmassa kuin Memories of Murderissa, myös huumorissa, esim alkoholisti poliisi oli ajanut moottoripyöränsä tien laitaan ja käynyt nukkumaan siihen kadulle, sit jostain tulee mopolla joku tyyppi siihen, ottaa poliisin moottoripyörän ja jättää poliisille moponsa. Lisäksi puuttuu kokonaan sellainen Hollywood maisuus esim näistä aasialaisista ja tykkään siitä asiasta. Aidon tuntuista.

9 / 10

Löytyy SF Anytime sta. Huikean siisti valikoima tuolla, löytyy vaikka mitä erikoisuuksia joita ei netflixistä tai Viaplaysta löydä.

 

[Pyy]

Mystic River 10/10.

 

[SIC-]

Project Wolf Hunting 3/5

Korealainen splätteri. Juonessa ei ole päätä eikä häntää ja vankilaiva Filippiineiltä Koreaan on lastattu täyteen toinen toistaan kauheampia tyyppejä ja jo tuo olisi riittänyt kovaan leffaan, mutta tässä otetaan kierroksia lisää ja laivasta löytyy jotain vieläkin hurjempaa.

Oli hyvä leffa, mutta pari kohtaa tökki pahasti.

Spoiler

Porukka seisoksi vain välillä ja tuli tapetuksi noin vaan. Jotenkin sitä odotti, että porukka olisi juossut pakoon tms. Lisäksi lopussa mukaan tulleet supersotilaat tms. oli älyttömiä. Sellainen vanha tavisukko onkin joku supersotilas joka hakkaa kaikki. Olisi ollut parempi jos se olisi pidetty siinä yhdessä tyypissä

Halusin nähdä tämän siksi, että tämä triggeröi hesarin arvostelijaa ja sai siellä vain yhden tähden.

ELOKUVASSA juostaan pitkin laivaa, huudetaan ja tapetaan. Verta valuu seinille ja lattioille ja ihme, ettei teatterin penkeillekin. Ohjaaja Kim onkin kehuskellut käyttäneensä leffaan 2,5 tonnia tekoverta. Saavutus sekin.

Yhdelläkään henkilöistä ei ole minkäänlaista persoonallisuutta, paitsi roistoilla virnuileva sadismi, eikä heihin kehity kiinnostavuutta.

Sivujuonessa tapaillaan jotain sekavaa japanilaisten toisen maailmansodan aikaan suorittamista ihmiskokeista, joita muuan lääkeyhtiö on nykypäivänä jatkanut. Epäselväksi jää, onko geenimuuntelulla yritetty saada aikaan supersotilaita vai pidentää ihmisten ikää.

Joku voi ottaa elokuvan yleisen ääliömäisyyden jopa hauskana, mutta siihen tarvitaan jo aivosolujen suorastaan epäterveellistä venyttämistä.

Project Wolf Huntingissa on paikoitellen vahva klaustrofobinen tunnelma, mutta kokonaisuutena se on mielikuvitukseton verikarnevaali, josta puuttuu parhaiden scifi-kauhuelokuvien syvällisempi alakonteksti lähes kokonaan. Sanalla sanoen: roskaa.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009752929.html

 

[Tigre]

Leffa kertoo eronneesta miehestä joka lähtee tyttönsä kanssa lomamatkalle jossa isä haluaa oppia tuntemaan jokseenkin etääntyneen tyttönsä paremmin ja olemaan parempi isä tälle. Minimalistinen, hiljainen ja ajatuksellinen leffa kertoo eniten hahmojen välisestä isä tytär suhteesta joka on hyvin monimutkainen ja ristiriitainen, äärimmäisen hienosti tehtyä jälkeä. Tykkäsin eniten kohdasta jossa isä salaa murtuu istuessaan yöllä sängyn reunalla, tietyt asiat kalvaa miehen mieltä. Leffa on myös filosofinen teos elämän rajallisuudesta, ajasta joka kulkee liian kovaa ja muistoista jotka haalenevat lohduttomasti, muiston rippeitä yllä pitäessä mies / isä kuvaa hänen ja tyttönsä lomaa kameralle. Leffa kuvaa miten hienoja hetkiä koetaan vaatimattomasta loma reissusta huolimatta, tuli ihan oma lapsuus siinä mieleen et ei lomakohteen "taso" perheen kanssa tärkein asia ole lainkaan vaan yhdessä olo ja tuota asiaa leffakin haluaa välittää katsojille. Yhdestä hienosta jiposta pitää mainita: Mitä oli ne aika ajoin ruutuun ilmestyvät nopeasti leikatut kohtaukset jostain säkkipimeästä yökerhosta tanssilattialla, siisti veto kun antaa katsojalle tilaa pohtia ja jättää auki asian, ainakin siinä oltiin kahdella aikatasolla samaan aikaan.

kaunis ja hauras teos 9 / 10

 

[Tigre]

M3GAN (2022)

Cady on noin 10v tyttö joka menettää vanhempansa kolarissa, kuolleiden vanhempien sukulaisnainen Gemma ottaa tytön perheekseen ja heti huomaa, että ei ole minkäänlaista kemiaa lapsen ja "uuden äitinsä" välillä äiti tytär asisassa, nainen ei oikein osaa olla äiti ja hänen ja lapsen kommunikaatio on välillä vaivaannuttavaa / teennäistä katsottavaa, Täten tekoäly nuken Me3ganin mahdollinen uhkaksi nousu heitä vastaan ei tunnu katsojassa miltään, aianakaan tän uuden äidin puolesta ei jaksa välittää yhtään ollenkaan.

Gemma on ammatiltaan pörröisiä tekoäly leluja valmistava eräässä leluyrityksessä. Vanhempiensa menettäneen Cadyn surun takia Gemma haluaa kokeilla tehdä tekoäly nukkea lohduksi Cadyn suruun. Leffa pohtii voiko lapsi kiintyä tekoälyyn niin paljon, että tyttö ei enää halua oikeita ihmisiä kavereikseen, tyttö muuttuu jopa impulsiiviseksi kun M3gan meinattiin viedä häneltä. Pohdiskelu ei saanut minua katsojana yhtään mietiskelemään tai kiehtomaan.

Älykäs tekoäly nukke valmistettiin hetken mielijohteesta ja tsadam kohta se olikin valmis pääteeman alkaen keskeltä kaikkea, joka on yleinen harmi nyky Hollywood leffoissa, puuttuu pohjustus ja esim juonen ja tunnelman rakentaminen kokonaan. Leffa on myös häiritsevästi kaksijakoinen, puoleen väliin asti tietyllä genrellä ja sit salamaniskusta loppupuolikas oli eri genreä, ei luontevaa kehittyvää taitoskohtaa, nyt se tuntui naps ja ihan eri meininki heti leffan tyylissä.

Tunnelmasta ja pelottavuudesta. Kuva on todella kirkas ja valoissa lähes koko ajan, jos tämä olisi ollut pimeähkö, niin olisi voinut olla edes jollain tasolla pelottavampi, nukke istuis jossain pimeässä nurkassa silmät auki tms. Kaikki mielikuvitus puuttuu ohjaajalta kaikin puolin jännittävyyden ja kauhuelementtien toteutuksessa. Lopussa kissa hiiri leikkiä, pitkitettyä sellaista, noustaan aina uudestaan tappelemaan viimeisillä voimilla, minkä helvetin takia ainakin Hollywood leffoissa astutaan samaan ansaan ohjauksessa, eikä opita mitään. Lopetus juonellisesti aivan naurettava töksähtävyydessään, yks huonoimpia aikoihin. Äänimaailma kanssa super kliseistä toiminta rallatusta ja muka säikäyttäviä tehosteita, kun esim ykskaks nukke tarttuu kädestä kiinni, niin tulee pelästys yritys ja vielä epäonnistunut ja etukäteen tietävä. Missä oli tekoälyn mahdollisen kehittyvän uhan tunne, ei missään...

6/10

Tän aiheisista leffoista yksi ehdoton suosikkini on Ex Machina 9+, hyytävää miten omatahtoi alkoi ilmestymään robottiin ja lopuks

Spoiler

katos ihmisten sekaan eleilemään.

Kaikkein paras kuitenkin tän tyylisistä leffoista on Ghost in Shell 10+ ja 2001 Space Odyssey kans pelottava kun se HAL 9000 tietokone alkoi luoda omaa tahtoaan ja sille kehittyi tietoisuus...10

 

[Tigre]

Millennium Actress (2001)

Leffa kertoo ikääntyneestä entisestä tähtinäyttelijä Chiyoko Fujiwara sta, jota hänen urallaan tutuksi tullut ohjaaja / tuottaja lähtee etsimään vanhoilla päivillään haastattelemaan Chiyokoa hänen pitkästä urastaan. Ohjaaja antaa myös hänelle avaimen, jonka Chiyoko kadotti kauan sitten. tuosta hypätään muistelmiin, käydään Chiyokon tarina läpi.

Siirrytään karuun toisen maailmansodan alun vaiheisiin ja leffan ulkoasu luo huikeeta alakuloista tunnelmaa. Harmaa luminen miljöö toimii sotateeman kuin nyrkki silmään. Seurataan elokuvan tekoa sodan kulkiessa karusti rinnalla, eli elokuva ei ole mitään täyttä fiktiota vaan välillä myös totista oikeisiin taustoihin perustuvaa sellaista. Välillä mietti et onko tää nyt näyteltyä elokuvaa ja mitkä sitten sota todellisuutta.

Leffa sekoittaa aivan nerokkaasti oikeita esim sodan tapahtumia ja sen ihmiskohtaloita, sekä näyteltyä elämää ja myös muistot, unet, haaveilut, todellisuus ja aikatasot kaikki sekoittuu ja leffan lopetus on huikeata takauma pyörremyrkyä, jossa noiden asioiden kokonaisuuden summa rakentuu toisiaan täydentäviksi kokkonaisuudeksi. Yks nerokkaimpia näkemiäni leffoja palasien muodostaessa siksakkimaisesti kaikki yhteen. veikeästi myös jotkut hahmojen havainnot tapahtuvat eri aikatasoilla samaan aikaan.

Tunnelma on aidon sodan kaltaista lohdutonta todellisuutta, sekä myös hyvin unenomainen ja hyvin synkkä aavemainen tunnelma ja mainitsen vielä aiemmin sanomani eli synkän lumisen maaston ja lumisateet ja tunnelma on alusta loppuun asti päällä vallitsevaa eikä katkea missään vaiheessa. Kaikki teemat on kaunistelemattomia.

Asiaa vähän vielä avain jutusta, siitä jossa tärkeä avain oli ollut kadoksissa kaikki vuodet. Tehokas tuon avaimen ympärille muodostuva tarina joka sisälsi hienoa symboliikkaa. Rakkaus teema ei ole todellakaan siirappia, vaan aitoa kaipuuta. Lohduton etsiminen ja sammumaton usko että tapaa vielä henkilön.

Tästä leffasta tuli yksi omia anime suosikkejani koskaan.

10 / 10

 

[Tigre]

Unbroken (2014)

Angelina Jolien ohjaamassa tositapahtumiin sijoittuvassa leffassa olympiatason juoksijan Louis Zamperinin juoksut jää taka alalle koska toinen maailman sota kutsuu.
Erittäin realistisen tuntuinen sota teemainen leffa. Alussa ollaan sodassa pommikoneella tyynen valtameren yllä. Erittäin mielenkiintoista nähdä millaista oli lentäjien näkökulmasta lentokoneilla olla sodassa toisessa maailman sodassa, kuten esim Dunkirkissa oli. pienen lentokoneen sisällä on kova paine, jossa pitää luottaa toisiinsa täysin. tuo lentokone taistelut on jees, mutta pakko mainita Dunkirkin, jossa lento sotiminen vauhdin tunteensa kanssa on uskomatonta ja dynaamista kuin mikä.

Tapahtumapaikoista niin valtamerellä jumittumaan jääminen on jännnittävä paperilla, mutta ei käytönnässä mikään ihmeellinen.koska sen kaltaisia leffoja mielettömästi, ei mitään vau fiilistä saanut aikaan, alkoi myös toistamaan itseään, tiettyjä samoja höpinöitä jaariteltiin liikaa jääden keskikastiin tasoltaan tuo pelstusvene scene. ihan jees sotamainen tunnelma leffassa kyllä on. yöllä pimeässä kaukanta kuuluvat räjähdykset oli mm karulla tavalla siistejä. Erittäin realistisen tuntuinen sota leffa jossa karuudet näytetään ilman suojaverkkoa.

Todella hieno pääosa näyttelijä Jack O’Connell mm (Skins - Liekeissä) sarjasta. Kannattelee hienosti kaveri tätä leffaa. Jack O’Connell välitttää ruudun läpi vaikka mitä tunnetiloja ollen tosi uskottava täysin uupumuksen partaalle ajettuna sotilaana. Henkilöiden väleistä niin Jack O’Connell ja hänen kaverinsa jäävät välillä vähän etäisiksi, mutta joitain juttuja on myös mitkä on ihan ok, siis tuossa hahmojen välesstä, luottaminen toiseen asiassa kuin asiassa on se hienoin asia.

Leffan isoin pointti taitaa olla et ei pidä koskaan luovuttaa, ja et seistään sanojensa takana kavereiden puolia pitäessä. Sitten se toivo sodasta kotiin pääsemiseen ei ole JOS pääsee kotiin, vaan KUN pääsee kotiin.

8 / 10

Ohimennen totean et tässä sotaleffassa on todella siisti ja monimutkainen veli / ystävä suhde, täys 10 / 10 https://www.imdb.com/title/tt0386064/

Sit tuossa urheilu yhteydessä sotaan, niin tää on täys timantti sellainen https://www.imdb.com/title/tt1606384/?ref_=fn_al_tt_1