- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 215
The Boogeyman (2023)
Menetyksen kokeneen psykiatri-isän ja kahden tyttärensä elämään tulee lisää vaikeuksia, kun erään traumatisoituneen potilaan mukana tulee surusta ja pelosta elävä entiteetti. Tämä alkaa saalistaa perhettä ja tästä seuraa pimeissä huoneissa ja käytävillä haahuilua, sekä melkoisen tutulla kaavalla tehtyä kauhuelokuvaa.
Alussa kun leffa malttaa pitää mörön varjoissa ja pelaa enemmän äänillä ja pimeydellä, homma toimii ihan kohtuullisesti. Mutta lopussa sitä mörökölliä näytetään tietysti liikaa ja geneerinen tietokone-efekti menettää kaiken uhkaavuuden saman tien. Enemmän maskeerausta, pukuja, oikeita tehosteita, mielikuvitusta ja vähemmän kökköjä cgi-efektejä ja äkkisäikytyksiä kiitos.
Tarinassa on melkoisen paljon kliseitä kuten kusipäisiä koulukavereita ja lapsen pelkoa vähättelevä aikuinen, joka ei ilmeisesti kuule tai ole paikalla kun suurin osa hyökkäyksistä tapahtuu lapsilleen. Päähahmot toimivat välillä fiksusti ja välillä toinen pelailee olohuoneessa ilman valoja, vaikka tässä vaiheessa tietävät jo valon olevan olennon heikkous yms. Muutenkin valolähteiden käyttö tai käyttämättä jättäminen oli välillä aika typerää.
Leffa perustuu tosiaan Stephen Kingin lyhyttarinaan, mutta on ikään kuin venytetty sen tarinan rungon ympärille. Itselle se tarina toimi paremmin kuin tämä elokuva. Loppu on aivan erilainen kuin elokuvassa.
Parempia elokuvia on tehty näistä aiheista.
6/10
M3gan (2022)
Vanhempansa menettänyt nuori tyttö päätyy asumaan tätinsä luo ja tämä luo tytölle leluksi Androidin, joka ottaa tytön suojelemisen liian tosissaan.
Teknologian ja varsinkin tekoälyn vaaroista tehtyä tavaraa pukkaa.
Elokuva on tahallisen tökerö jossain kohdissa ja itselle ei oikein toiminut tuo konsepti. James Wanin Malignant tuli hieman toteutuksesta mieleen, samoin M3gan muistutti sitä uusinta Chucky-robottia Child´s Play-uusintaversiosta. Kauhukomediat ovat melko vaikeita saada toimimaan oikein kun pitäisi säännöstellä juuri oikein sitä komediaa sinne veren vuodattamisen joukkoon. Ja itse kun en ole mikään komedian iso ystävä, niin omissa kirjoissani tuossa sekoituksessa ei olla onnistuttu kovinkaan usein. Tässäkin elokuvassa ne "hauskat jutut" kuten yliampuvan ärsyttävä pomo, M3ganin tanssiliikkeet, kyylänaapuri tai yhteiskunnallinen satiiri eivät oikein iskeneet itseeni.
Samoin elokuva olisi voinut olla väkevämpi tappojen kanssa. Katsoin vieläpä sen version mitä oli kuulemma leikelty teatteriin ja aika kylmäksi jäin silti. Muutama ihan ok juttu, mutta jätti kylmäksi mätön puolella.
Päähenkilöä esittävä tyttö oli ihan ok roolissaan, mutta voin kuvitella että käy joidenkin katsojien hermoon. Tätiä esittävä Allison Williams menee myös, mutta on älykkääksi todella kuutamolla rakentamansa Androidin tekemisistä ja kaikista varoitusmerkeistä, jotta juoni voi tiivistyä loppuun mennessä.
Itse M3gan oli ihan siististi tehty ja elokuvassa käytettiin niin pientä ihmistä maskissa kuin nukkea ohjaajineen. Siitä pisteitä.
Kyllä tämän kerran katsoi.
6½/10
Menetyksen kokeneen psykiatri-isän ja kahden tyttärensä elämään tulee lisää vaikeuksia, kun erään traumatisoituneen potilaan mukana tulee surusta ja pelosta elävä entiteetti. Tämä alkaa saalistaa perhettä ja tästä seuraa pimeissä huoneissa ja käytävillä haahuilua, sekä melkoisen tutulla kaavalla tehtyä kauhuelokuvaa.
Alussa kun leffa malttaa pitää mörön varjoissa ja pelaa enemmän äänillä ja pimeydellä, homma toimii ihan kohtuullisesti. Mutta lopussa sitä mörökölliä näytetään tietysti liikaa ja geneerinen tietokone-efekti menettää kaiken uhkaavuuden saman tien. Enemmän maskeerausta, pukuja, oikeita tehosteita, mielikuvitusta ja vähemmän kökköjä cgi-efektejä ja äkkisäikytyksiä kiitos.
Tarinassa on melkoisen paljon kliseitä kuten kusipäisiä koulukavereita ja lapsen pelkoa vähättelevä aikuinen, joka ei ilmeisesti kuule tai ole paikalla kun suurin osa hyökkäyksistä tapahtuu lapsilleen. Päähahmot toimivat välillä fiksusti ja välillä toinen pelailee olohuoneessa ilman valoja, vaikka tässä vaiheessa tietävät jo valon olevan olennon heikkous yms. Muutenkin valolähteiden käyttö tai käyttämättä jättäminen oli välillä aika typerää.
Leffa perustuu tosiaan Stephen Kingin lyhyttarinaan, mutta on ikään kuin venytetty sen tarinan rungon ympärille. Itselle se tarina toimi paremmin kuin tämä elokuva. Loppu on aivan erilainen kuin elokuvassa.
Parempia elokuvia on tehty näistä aiheista.
6/10
M3gan (2022)
Vanhempansa menettänyt nuori tyttö päätyy asumaan tätinsä luo ja tämä luo tytölle leluksi Androidin, joka ottaa tytön suojelemisen liian tosissaan.
Teknologian ja varsinkin tekoälyn vaaroista tehtyä tavaraa pukkaa.
Elokuva on tahallisen tökerö jossain kohdissa ja itselle ei oikein toiminut tuo konsepti. James Wanin Malignant tuli hieman toteutuksesta mieleen, samoin M3gan muistutti sitä uusinta Chucky-robottia Child´s Play-uusintaversiosta. Kauhukomediat ovat melko vaikeita saada toimimaan oikein kun pitäisi säännöstellä juuri oikein sitä komediaa sinne veren vuodattamisen joukkoon. Ja itse kun en ole mikään komedian iso ystävä, niin omissa kirjoissani tuossa sekoituksessa ei olla onnistuttu kovinkaan usein. Tässäkin elokuvassa ne "hauskat jutut" kuten yliampuvan ärsyttävä pomo, M3ganin tanssiliikkeet, kyylänaapuri tai yhteiskunnallinen satiiri eivät oikein iskeneet itseeni.
Samoin elokuva olisi voinut olla väkevämpi tappojen kanssa. Katsoin vieläpä sen version mitä oli kuulemma leikelty teatteriin ja aika kylmäksi jäin silti. Muutama ihan ok juttu, mutta jätti kylmäksi mätön puolella.
Päähenkilöä esittävä tyttö oli ihan ok roolissaan, mutta voin kuvitella että käy joidenkin katsojien hermoon. Tätiä esittävä Allison Williams menee myös, mutta on älykkääksi todella kuutamolla rakentamansa Androidin tekemisistä ja kaikista varoitusmerkeistä, jotta juoni voi tiivistyä loppuun mennessä.
Itse M3gan oli ihan siististi tehty ja elokuvassa käytettiin niin pientä ihmistä maskissa kuin nukkea ohjaajineen. Siitä pisteitä.
Kyllä tämän kerran katsoi.
6½/10
Oledilla ja atmos äänillä on kyllä hunajaa!
ainoa harmi tietty ettei ole 3D televisioita markkinoilla :/ Oled 3D olis unelma...