Elokuva-arvostelut!

before the Frost (2018)
joooooo.jpg
1800 luvun Tanskassa on tulossa todella kylmä talvi ja maatilallinen mies yrittää pelastaa perheensä etteivät kuole kylmyyteen tai kuole nälkään, jonka vuoksi mies joutuu tekee karuja valintoja.

Alku alkaa ihan samankuuloisilla muusikeilla kuin Lars Von Trierin Melancholiassa ja plussaa siitä koska leffa alkoi ihan jäätävän melankolisilla ja pahaenteisellä musiikeilla. Tykkäsin myös synkästä syksytalvisesta tanskan miljööstä, tuki hyvin leffan aihetta ja loi muutenkin karulla hyvällä tavalla komean tunnelman leffaan ja yleinen hiljaisuus oli niin hiljaista et kuuli talon narinan, teki aitouden tunne myös tuollainen hiljaisuus.

Leffassa laittaa miettii, miten kauheita juttuja sitä on valmis tekemään pakon edessä. Leffassa on sen tason juttuja et henkilöiden omatunto kolkuttaa aidosti et mitä päätöksiä ovat tekemässä. Kyseenalaistavat hienosti omia valintojaan.

Rahahuolet vaikuttaa henkilöiden yöuniin mikä oli hyvä veto ohjaajalta. Sitten jotenkin ahdistavia ne keskustelut kun luvataan rahaa ja sit ei saakaan sitä mitä on sovittu... Mitä lähemmäs loppua mennään, sen ahtaamaksi leffa ja leffakokemus jotenkin käy, nurkkaan ajettu olo tiettyjen hahmojen puolesta. Leffassa koko ajan jotenkin etsii syyllistä, kun ei tiedä mikä kukin henkilö on todellisuudessa. Lähes kaikki henkilöistä on sellaisia huijareita ja täysin empatiakyvyttömiä. Iso ylläri on myös leffassa.

Yllätyin
9+
 
Viimeksi muokattu:
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
The Fog (1980)
poster.jpg
Pienen rantakaupungin 100-vuotis juhlan aikaan paikan pelottava historia nostaa päätään. Mystinen pahansuopamainen usva tulee pimeydestä ilmestyen kohti Antony Bayta ja usva josta kukaan ei tiedä mikä se on ja mistä se tulee, uhkaa pyyhkäistä kylän asukkaiden hengen ja mielenterveyden mennessään. Miten on mahdollista että oon tän leffan missannut, tai siis oon tiennyt tän mut en oo koskaan tajunnut katsoa. Todella tyylikäs ja pelottava kauhuleffa. Jo hyytävä aloitusteksti: Onko kaikki, mitä olemme näkevinämme vain unta unen sisällä? Täydellinen aloitus kauhuleffalle ja tuollaista asiaa on mukavan ahdistavaa miettiä päässä. Ensimerkit tulevasta pahuudesta on mielikuvituksellisen tyylikkäitä, muunmuassa radio looppaa itseään ja sieltä alkaa kuulumaan jotain pahansuopaista uskontohöpinää. Sit muunmuassa auto nousee ilmaan pilkkopimeässä ollen täten moninaisia varoitusmerkkejä ja nuo oli vaan esimerkkejä, niitä erilaisia ennusmerkkejä on vaikka kuinka paljon ja kaikki erityylisiä.

Juonta kuvataan vaan muutamien ihmisten näkökulmasta, joka loi todella hyvin pelottavuutta tehden tunteen et ollaan yksinään tulevan usvan kanssa, vertaa jos kuvattais koko kylän ihmispaljouden vinkkelistä niin ei olisi yhtään niin pelottava kuin mitä nyt oli. Sitten ei tuu mieleen ainakaan äkkiseltään leffaa jossa pimeyttä osataan hyödyntää niin hyvin pelottavuus mielessä. Ehkä Manaajassa. John Carpenterin tämä, Halloween ja The Thing kaikki muistuttaa otteeltaan toisiaan, näkyy kyllä Carpenterin kädenjälki äänimaailmassa / musiikeissa, kerronnassa, dialogissa ja vaikka missä.

Se mitä usvan mukana tulee on kuin jotain vanha ajan merirosvojen taruja, todella hienoja sellaisia, parhaimpana aavelaiva josta tykkäsin paljon. vanhan ajan merirosvojen tarujen ja uskontoteeman yhdistelmä on todella tyylikäs. Ei mitään nykykauhu leffojen kaltaisia tehoste superhyperturbo monstereita. PS jos joku tietää jotain hyviä ennesaikaisten merimiesten taruihin pohjautuvia ahdistavia leffoja niin ehdotuksia otetaan vastaan. Itellä ei tuu mieleen kuin tää ja The Lighthouse.

Tykkäsin mielettömästi

10-
 
Room (2015) IMDb 8,1
joooooooooo.jpg
Äiti ja hänen 5 vuotias asuu todella pienessä huoneessa vangittuina vuodesta toiseen. Kun ulos ei pääse niin äiti rakentaa lapselleen maailman pienen huoneen sisään, ahdistavaa ajatella et miten pitää uskotella itselleen, et oikean maailman voi rakentaa sinne huoneeseen... Sitten on karseeta leffassa ja ajatuksen tasolla että millainen maailman kuva lapselle voi kehittyä yhdessä huonneessa... tosi ahdistavaa et pieni kattoikkuna on ainut asia minkä poika tietää maailmasta on pilvet ja sinitaivaan.

Realistista oli äiti joka tekee kaikkensa että lapsellaan olisi mahdollisimman hyvä olla ja jotenkin hyväksyä tilanne ja pelattava niillä korteilla mitä on saannut, koska asialle ei voi yhtään mitään, tai en tarkoita et hyväksyä tilanne olisi hyvä juttu, vaan sitä et kun ollut lukittuna vuosia niin pakko sopeutua kun asiaa ei loputtomiin voi kieltää mielessään.

Leffa ei toista liikaa samaa kaavaa vaikka luulisi, että yhdessä huoneessa oleminen olisi itseään toistavaa. Tässä oli selkeä polku mihin päin mennään, jota en kerro. Moniosaisen oloinen leffa vaikka ei oo epideihin jaettu, tarkoitan tapahtumien sisältöä, jossa leffan rakenne on 4 osainen sisällöltään. Kolmannessa osassa kuvataan Larsonin hahmon mielentilaa ja luulisi et kaikki on nyt hyvin ja ollaan iloisia, mut leffassa paha henkinen hyvinvointi vaan jatkuu naisessa.

Brie Larson on ihan uskomaton näyttelijä etenkin tässä leffassa, josta sai Oscar ehdokkuuden. Larsonin hahmo käy läpi sellaista tunneskaalaa että ja syylistää koko ajan itseään äitinä joka lopulta syylistää niin paljon itseään tullen päätökseen...

Voimakas ja ajatuksellinen leffakokemus

 
Viimeksi muokattu:
The Fog (1980)
katso liitettä 248667
Pienen rantakaupungin 100-vuotis juhlan aikaan paikan pelottava historia nostaa päätään. Mystinen pahansuopamainen usva tulee pimeydestä ilmestyen kohti Antony Bayta ja usva josta kukaan ei tiedä mikä se on ja mistä se tulee, uhkaa pyyhkäistä kylän asukkaiden hengen ja mielenterveyden mennessään. Miten on mahdollista että oon tän leffan missannut, tai siis oon tiennyt tän mut en oo koskaan tajunnut katsoa. Todella tyylikäs ja pelottava kauhuleffa. Jo hyytävä aloitusteksti: Onko kaikki, mitä olemme näkevinämme vain unta unen sisällä? Täydellinen aloitus kauhuleffalle ja tuollaista asiaa on mukavan ahdistavaa miettiä päässä. Ensimerkit tulevasta pahuudesta on mielikuvituksellisen tyylikkäitä, muunmuassa radio looppaa itseään ja sieltä alkaa kuulumaan jotain pahansuopaista uskontohöpinää. Sit muunmuassa auto nousee ilmaan pilkkopimeässä ollen täten moninaisia varoitusmerkkejä ja nuo oli vaan esimerkkejä, niitä erilaisia ennusmerkkejä on vaikka kuinka paljon ja kaikki erityylisiä.

Juonta kuvataan vaan muutamien ihmisten näkökulmasta, joka loi todella hyvin pelottavuutta tehden tunteen et ollaan yksinään tulevan usvan kanssa, vertaa jos kuvattais koko kylän ihmispaljouden vinkkelistä niin ei olisi yhtään niin pelottava kuin mitä nyt oli. Sitten ei tuu mieleen ainakaan äkkiseltään leffaa jossa pimeyttä osataan hyödyntää niin hyvin pelottavuus mielessä. Ehkä Manaajassa. John Carpenterin tämä, Halloween ja The Thing kaikki muistuttaa otteeltaan toisiaan, näkyy kyllä Carpenterin kädenjälki äänimaailmassa / musiikeissa, kerronnassa, dialogissa ja vaikka missä.

Se mitä usvan mukana tulee on kuin jotain vanha ajan merirosvojen taruja, todella hienoja sellaisia, parhaimpana aavelaiva josta tykkäsin paljon. vanhan ajan merirosvojen tarujen ja uskontoteeman yhdistelmä on todella tyylikäs. Ei mitään nykykauhu leffojen kaltaisia tehoste superhyperturbo monstereita. PS jos joku tietää jotain hyviä ennesaikaisten merimiesten taruihin pohjautuvia ahdistavia leffoja niin ehdotuksia otetaan vastaan. Itellä ei tuu mieleen kuin tää ja The Lighthouse.

Tykkäsin mielettömästi

10-
Tämän leffan katsoimme kavereiden kanssa kun oltiin 11v. Muistan erittäin hyvin kun lähdin polkemaan kotia kohti ja oli ihan perkeleellinen sumu. Jumalauta et pelotti :ROFLMAO:
 

View: https://youtu.be/2DTtIVRUFx8


Tätä kun odotti ja sitten arvostelijat ja kriitikot lyttäsivät mutta kuitenkin kun uskaltautui pettymystä pelätenkin katsomaan niin osoittautui ihan kelpo pläjäykseksi.
Ihan siis turhaan oli kriitikoiden tyrmäävä
Minusta DC:n elokuvista kärkikastiin menevä.
Vähän lainaili muilta elokuvilta
Esim.Marwellilta mutta ei haitoiksi asti ja the Rock oli roolissaan varsin mainio kuten odottaakkin osasi.
Ehkä olisi voinut olla vähän synkempikin ja ristiriitaisempi hahmo mutta kuitenkin.
Eli suosittelen ja ikävä että kriitikot olivat noin nuiveita.
Hyvä kun en uskonut ja tuli katsottua.
 
Barbarian (2022)

Disney plussasta katselin tämän ja kauhuleffojen ystäville voin suositella. Kannattaa taas vältellä kaikkea trailereita ja katsoa tämä mahdollisimman vähällä infolla. Juonesta ei voi kauheasti kertoa, mutta alussa päähahmo on vuokrannut kämpän ja siellä onkin jo asukas. Mimmi päättää sitten olosuhteiden pakosta jäädä yöksi ja siitä alkaa sekoilu.

Ohjaajan ensimmäisiä teoksia ja hyvin onnistuu mielestäni. Kameratyöskentely on hyvää ja mm. kuvasuhteella leikitellään näppärästi. Elokuva alkaa kliseisesti ja tietyt henkilöhahmot tuntuvat menevän tietyllä tavalla, mutta elokuva onnistuu olemaan arvaamaton ja katsoja saa pohtia mitä seuraavaksi tapahtuu ja kenelle käy huonosti. Aidoista tehosteista saa aina plussaa.

Leffa tarjoaa väkevää jännitystä ja tunteesta toiseen vaihdetaan tuttuja kaavoja rikkovalla tavalla, joka ei varmaan kaikille maistu. Itse tykkäsin tyylistä ja leffasta löytyy myös muutama hauskakin juttu, vaikkakin suurin osa menee sinne kauhu/trilleri puolelle. Samoin pidin siitä että vaikka välillä meno on melko raakaa, malttaa elokuva jättää myös osan jutuista enemmän mielikuvituksen tasolle.

Tykkäsin siitä miten päähahmon ja Bill Skarsgårdin esittämän Keithin välinen keskustelu ja tunnelma laittaa pohtimaan onko tulossa romanssi vai sarjamurhaajan seuraava uhri, kunnes leffa laittaa seuraavan vaihteen silmään. Pidin siitä miten päähenkilö epäilee ja on varuillaan vieraan miehen kanssa oudossa talossa.

Justin Longin esittämä tyyppi on lopulta melkein pahempi kuin se hoivavietin omaava insestin tuloksen syntynyt "pääpahis" tässä elokuvassa. Sen verran limainen tyyppi on kyseessä. Pidin siitä miten pienillä jutuilla näytettiin miten vähän kaveri ajatteli muita. Tämä menee joissain kohdissa jo satiirin puolelle, mutta itseäni se ei haitannut.

Miinuksista sen verran että kauhuleffojen superklisee eli typeriä juttuja tekevät hahmot ovat tässäkin edustettuina, jotta juoni voi edetä. Hahmo voi ensin olla fiksu ja hetken kuluttua toimia täysin järjen vastaisesti. Muuten tykkäsin.

8/10
 
Jurassic World Dominion
copy-of-2512-prologue-1-1-62.jpg
Oon tän kesällä arvostellutkin mut jotain uutta myös hoksanut leffasta mitä aiemmin en, joten.

Juonen lähtökohdat on World trilogian ehdottomasti mielenkiintoisin ja siistein. Dinot asuu ihmisten ja eläinten joukossa joka jakaa leffan henkilöissä mielipiteitä, et miten asiaan pitäisi suhtautua. Toisia kiinnostaa vain raha, toiset taas aidosti välittää dinojen hyvinvoinnista. Massiivisimman tuntuinen kokemus Jurassic World trilogiasta ,joka johtuu osittain siitä et tässä dinot oli globaalisti levittäytyneet ympäri maapallon, joka sai tunteet et dinot on todellakin melkein joka puolella tallustelemassa. Massiivisuutta myös loi osittain se et leffalla on kestoa noin 2h30min. Tuota massivisen kokemuksen tunnetta loi myös sekin että tärkeitä hahmoja joilla oli omat tarinansa, oli enemmän kuin aiemmissa osissa. Dinolalejakin on enemmän kuin ennen. Teki sellaista moninaisuutta leffaan esim tuo runsas hahmogalleria ja heidän omat tarinansa. Näyttelijöistä isot peukut, Sam Neill, Laura Dern, Jeff Goldblumm, Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, jopa se nyt jo vanha laboratoristi japsi.


Tää osoitti myös kunnioitusta alkuperäiselle Jurassic Parkille. mm Neill, Dern ja Goldblumm ja heidän väliset tutut puheeaiheet ja joiden kemiat toimi tosi aidosti tuoden sitä vanhaa kunnon Jurassic Park tunnelmaa. Jopa samat vaattteet kolmikolla päällä 1990 luvulla. Vanhan tunnarin sointia sai kuulla ollen leffan nostalgisin kohtaus, ku Neill menee Dernin luo sinne telttaan ja alkaa soimaan se hieno alkuperäinen legendaarinen musiikki. Oli vaikka mitä muutakin kunnianosoituksia leffassa.

Sen kloonityttö Maisien pään sisälle päästään kunnolla ollen helposti syväulotteisin hahmo koko leffassa, joka myös kasvaa henkisesti leffan aikana hahmonkehityksen ollessa hienoa. Maisien identiteetti on vähän kadoksissa ja hahmonkehityksen kautta, kun tajuaa et asiat ei olekaan ollut niin mustavalkoisia kuin mitä on luullut itsestään. Muiden henkilöiden välisten tarinoiden loppuunvieminen oli hienoa kauttaaltaan. Neillin ja Dernin hahmojen välinen juttu oli kultaa ja mm Prattin hahmon ja Blue raptorin välinen ns hyvästit oli koskettavan aitoa. Se miten dinojen kannalta asiat päättyi niin musta ei ois voinut enää paremmin loppua.

Ulkonäöstä niin vaikka ei ollu 4kna katsottu niin sanattoman kauniit maisemat, lumiset vuoristot auringon laskuineen, usvaiset metsät jne.

Ainoat merkittävät isot miinukset oli väsyneet ylivenytetyt action kohtaukset joita lätkitty hirmuinen määrä ja jonkinasteinen pelastetaan koko maailma melkein yksinään ote

7
 
Chappie (2015) IMDb 6,8
amazing-chappie-4k-wallpaper.jpg
Lähitulevaisuudessa rikollisuuden lisääntyessä poliisien sijaan järjestystä pitää yllä tekoäly robottipoliisit joiden ansiosta rikollisuus vähenee mutta onko kolikolla kääntöpuoli.

Hyvin saman näköinen leffa kuin Neill Blomkampin edellinen leffa District 9, robotit samanäköisiä kuin District 9 rapumiehet ja mm samanlaista ghetto aluettta keskellä kaupunkia jonka ympärillä helikopterit lentää. Myös toimintakohtaukset ja kuvaus on ohjaajansa näköistä. Tykkäsin kyllä paljon tunnelmasta ja tyylistä. jotenkin siistiä ajatuksena että poliisirobotit puhuu robottiäänillään ja rynnäreiden kanssa etenee strategisesti suorittaen rikoksia keskellä päivää ja ajelevat vielä itse poliisiautoilla.

Leffa kertoo Chappie robotista jolle keihttyy tietoisuus. Aluksi oli hyvä et Chappie oli lapsen tasolla, koska kun myöhemmin muuttui hirmuiseksi gangstaksi niin oli todella radikaalmpi ero, vertaa jos olisi ollut heti jo aikuisen tasolla, niin ero ei olisi ollut niin hätkähdyttävämpi ja coolimpi kuin mitä nyt oli. Joutuen narkkari rikollisten luo opettavat Chappieta pahoille tavoille ja oli pirun siistiä millainen gansta Chappiesta tuli, nauratti jopa. Se oli metkaa et miten Chappien pystyy saamaan kusettaen puolelleen ja tossa onkin soppa kun luolansa yrittää opettaa Chappien hyville tavoille ja rikolliset pahoille tavoille, eikä chappie tiedä et mikä on paha ja mikä hyvä ja millä se määritellään. Leffa pohtii todella hienosti et mitä jos ihminen menee sotkemaan evoluutiota luomalla ajattelevan robotin jolle kehittyy tietoisuus ja mitä voi seurata jos robopoliisit sammuu kaikki ja täten millainen kaaos siitä voi tulla. loppu leffasta on todella tyylikäs jo ajatuksena et pistää miettimään tollainen, vetää vertoja District 9 lopulle.
tietoisuuden siirtäminen
Tän kaltaisista leffoista tuli mieleen 2001 Space Odyssey joka musta ylivoimaisesti paras tietoisuuden pohdiskelussa ja mulla toisella sijalla kaikista leffoista.

Todella hyvät pääosa näyttelijät. Hugh Jackman, Dev Patel joka on jälkimmäinen muuten huippu näyttelijä ja Dev Patelin ja Chappien side oli leffan paras juttu.
Helkkari komea leffa joka pitää ehdottomasti nähdä 4kna. Myös toimintakohtaukset on komeita ja Moose robotin aseet oli hurjia joiden karuudesta ei säästellä. Jollain saksilla puristaa tyyppiä keskivartalosta ja katkaisee koko ukon ja heittä yläpuolen kropasta seinille...

Miinuksista et narkkariporukalla oli kaikilla kalan karisma joiden motiivit ja käytös on ihan pimeetä pahimmillaan. Jackmanim hahmon motiivit jäi oudosti pimentoon.

elokuvana tyydyttävä ja viihteenä kultaa.

8
 
Harmi ettei Neill Blomkamp ole pahemmin tehny Elysiumin jälkeen mitään isomman budjetin leffoja :/ jossain vaiheessa halusi ainakin tehdä alienille jatkoa, mutta vanha pappa Ridely scott kielsi ja teki itse...
 

Black Panther: Wakanda Forever​

1668173891016.png


Ensimmäisen Black Panther elokuvan ohjaaja Ryan Googler ja muut kaverit siinä ympärilla olivat kyllä vaikean paikan edessä, kun Chadwick Boseman menehtyi juuri sen jälkeen kun alkuperäinen käsikirjoitus oli saatu valmiiksi. Koko käsikirjoitus piti siis kirjoittaa uusiksi Chadwick Bosemanin kuoleman takia. Marvelin neljäs vaihe on ollut hieman heikko mun mielestä, niin odotukset olivat kyllä korkeat nyt tähän leffaan kun tää lopettaa neljännen vaiheen. Black Panther: Wakanda Forever on neljännen vaiheen paras elokuva, ja kunnioittaa todella hienosti Chadwick Bosemania. Post-credit scene oli myös ihan hemmetin hyvä!

Annan 9/10
 

Black Panther: Wakanda Forever​

katso liitettä 249010

Ensimmäisen Black Panther elokuvan ohjaaja Ryan Googler ja muut kaverit siinä ympärilla olivat kyllä vaikean paikan edessä, kun Chadwick Boseman menehtyi juuri sen jälkeen kun alkuperäinen käsikirjoitus oli saatu valmiiksi. Koko käsikirjoitus piti siis kirjoittaa uusiksi Chadwick Bosemanin kuoleman takia. Marvelin neljäs vaihe on ollut hieman heikko mun mielestä, niin odotukset olivat kyllä korkeat nyt tähän leffaan kun tää lopettaa neljännen vaiheen. Black Panther: Wakanda Forever on neljännen vaiheen paras elokuva, ja kunnioittaa todella hienosti Chadwick Bosemania. Post-credit scene oli myös ihan hemmetin hyvä!

Annan 9/10
Itse en tykännyt yhtään. Ärsyttää muutenkin koko Marvelin nykymeno.

Tässäkin meininki muistutti liikaa Avataria/Pirates of the Caribbeania, juoni todella kökkö ja päävihollinen surkea ja nimenkin olisi voinut keksiä muun kun KKK muistuttava.
 
Don’t Worry Darling (2022)
dont-worry-darling-trailer.jpg
Eletään 50 lukua pienessä yhteisössä. Miehet on töissä eräässä Victory nimisessä projektissa josta ei puhuta leffassa et mikä se on paitsi lopuksi. Naiset on kotirouvina leffassa kun miehet on töissä. Leffassa alussa on ihan tavallista elämää joka menee pikkuhiljaa pahansuopamaiseksi koska tuon normaalin elämän keskellä päähenkilönainen Alice alkaa saada outoja poissaolo kohtauksia, alkaa vilahtelee joitain tosi creepya ja psykoottimaista naisen mielessä.

Mietin sitä yhteisöä niin lavasteista ja talojen sokkelosta paikka näytti ihan Vivarium kaltaselta sokkelosta ja mietin et pakko on olla jotain vinksallaan. sillä tuossa pienessä yhteisössä kaikki on liian järjestelmällistä, mm miehet lähtevät autolla töihin ja vaimot omilla pihoillaan sanoo miehilleen heipat kaikki samaan aikaan.

Noista mainitsemistani poissaolo kohtauksista, niin niiden sisältö oli suurimmaksi osaksi outoa, koska ei sisällöltään tuntuvan liittyvän yhtään siihen mistä leffassa on kysymys. Niitä rupes tulee lisää ja lisää ja ne alkoi toistaa samaa kaavaa ns kehittymättä miksikään.


Anyway yks hyvällä tavalla omituisimmista leffakohtauksista on kun Alice näkee aavikolla lentokoneen tippuvan ja menee kattoo sitä. Tuosta kohtaa asiasta isot peukut kun Alice koski yhtä ikkunaa josta alkaa sellainen psykedeelinen näkysarja että siitä sain katsojana kiksejä ku oli niin kummallista.

Leffan paras juttu on ehdottomasti Florence Pughin (Midsommar) uskomaton näyttely ja on sitä kautta asioita kannatteleva voima. mm kiertävää kameraa ja vinksahtanutta ääniraitaa väkijoukossa loi hyvin kaoottisuutta Alicen kohdalla jolloin hän tuntee kaikkien seinien kaatuvan päälle järkytyksestä.

Mua ahdisti kattoo tätä leffaa yhden looppaus asian takia, luontaantyöntävää ihan.

7
 
The Elephant Man (1980) IMDb 8,2
film__2986-the-elephant-man--hi_res-18138c05.jpg
Huhhuh. Mikään leffa ei oo vetänyt niin hiljaiseksi koskaan kuin tämä. Äärimmäisen tunteisiin vaikuttava teos. Leffa kertoo ihmisten pahuudesta olla ilkeitä heikommalle ja erilaiselle henkilölle. Joukolla lytätään heikompi lyttyyn joka ei pysty edes puolustautumaan... Missään leffassa minkä oon nähnyt niin ei ole niin surulliseksi tullut kuin mitä tässä elefanttimiehen puolesta. Kävi ihan saamaristi sääliksi miten käveli ihmisten ilmoilla säkki päässä hankalasti kävellen eteenpäin kasvaimien takia. Sirkuseläimenä ja julkisena pellenä pidetty henkilö joka löytää oikeasti hänestä välittäviä ihmisiä. Mm lääkäriä esittävä Anthony Hopkins. John / Elefanttimies on uskomattoman sydämmellinen ihminen mikä saa iloa pienen pienistäkin asioista ja on kiitollinen ihmisille jotka ylipäätään puhuvat hänelle. Kun sai lahjaksi parrasajo välineet niin alkoi itkemään et häntä varten nähty vaivaa, koska ei oo koskaan kuullut kyllää keneltäkään niin pienikin hyvä ele häntä kohtaan saa hänet ilahtumaan suunnattomasti. Leffan lopetus on uskomattoman haikea ja kaunis, mies haluaa nukkua
pois ja menee makaamaan sänkyyn selälleen jolloin hän ei pysty hengittämään.
Leffan kuuluisin kohta lienee se ku John huutaa väkijoukon keskellä et "minä en ole eläin, olen ihminen" tosi voimakas tuo kohta ku tuli suoraan sydämen pohjasta tuo huuto.


Koskettavin leffa koskaan ja saattaa mahtua mun top 10iin.
10
 
Viimeksi muokattu:
Barbarian (2022)

Disney plussasta katselin tämän ja kauhuleffojen ystäville voin suositella. Kannattaa taas vältellä kaikkea trailereita ja katsoa tämä mahdollisimman vähällä infolla. Juonesta ei voi kauheasti kertoa, mutta alussa päähahmo on vuokrannut kämpän ja siellä onkin jo asukas. Mimmi päättää sitten olosuhteiden pakosta jäädä yöksi ja siitä alkaa sekoilu.

Ohjaajan ensimmäisiä teoksia ja hyvin onnistuu mielestäni. Kameratyöskentely on hyvää ja mm. kuvasuhteella leikitellään näppärästi. Elokuva alkaa kliseisesti ja tietyt henkilöhahmot tuntuvat menevän tietyllä tavalla, mutta elokuva onnistuu olemaan arvaamaton ja katsoja saa pohtia mitä seuraavaksi tapahtuu ja kenelle käy huonosti. Aidoista tehosteista saa aina plussaa.

Leffa tarjoaa väkevää jännitystä ja tunteesta toiseen vaihdetaan tuttuja kaavoja rikkovalla tavalla, joka ei varmaan kaikille maistu. Itse tykkäsin tyylistä ja leffasta löytyy myös muutama hauskakin juttu, vaikkakin suurin osa menee sinne kauhu/trilleri puolelle. Samoin pidin siitä että vaikka välillä meno on melko raakaa, malttaa elokuva jättää myös osan jutuista enemmän mielikuvituksen tasolle.

Tykkäsin siitä miten päähahmon ja Bill Skarsgårdin esittämän Keithin välinen keskustelu ja tunnelma laittaa pohtimaan onko tulossa romanssi vai sarjamurhaajan seuraava uhri, kunnes leffa laittaa seuraavan vaihteen silmään. Pidin siitä miten päähenkilö epäilee ja on varuillaan vieraan miehen kanssa oudossa talossa.

Justin Longin esittämä tyyppi on lopulta melkein pahempi kuin se hoivavietin omaava insestin tuloksen syntynyt "pääpahis" tässä elokuvassa. Sen verran limainen tyyppi on kyseessä. Pidin siitä miten pienillä jutuilla näytettiin miten vähän kaveri ajatteli muita. Tämä menee joissain kohdissa jo satiirin puolelle, mutta itseäni se ei haitannut.

Miinuksista sen verran että kauhuleffojen superklisee eli typeriä juttuja tekevät hahmot ovat tässäkin edustettuina, jotta juoni voi edetä. Hahmo voi ensin olla fiksu ja hetken kuluttua toimia täysin järjen vastaisesti. Muuten tykkäsin.

8/10
Aivan valtavan potentiaalin omaava elokuva, jonka ensimmäinen kolmasosa on todella hienosti rakennettua kauhua ja...Blääh, ei tästä parane sanoa kyllä edes arvosteluna juuri mitään. IMDB:n 7.1 ja hienon ensimmäisen osan jälkeen olen melko sanaton, miten elokuva voi muuttua naurettavammaksi ja surkeammaksi suorastaan eskalaatiomaisesti. Satiiria voidaan tehdä hyvin ja kauhua ja komediaa on usein yhdistelty upeasti, mutta tämän elokuvan saama hyvä vastaanotto ei mahdu nyt omaan ymmärrykseen. Toivottavasti tämä ei ole mikään kauhun uusi suunta, viitteitä on olemassa...
 
@descent

Ymmärrän hyvin tuon näkökannan. Leffa tuntuu jakavan melkoisesti mielipiteitä. Haluatko avata mitä tarkoitat tuolla kauhun uudella suunnalla? Laita vaikka spoilereihin jos meinaa liipata liian läheltä keskustelun aiheen juonta.

Se on kyllä myös sanottava että taso on laskenut kovasti Endgamen jälkeen. Tää neljäs vaihe oli kokonaisuudessaan aika heikko.

Samaa mieltä. Mielenkiinto on laskenut melkoisesti tässä neljännen vaiheen aikana. Pidin sitä ensimmäistä Mustaa Pantteria melkoisen yliarvostettuna parhaan elokuvan ehdokkuuksineen. Eikä kiinnosta maksaa leffalipun hintaa tuosta jatkosta. Katselen sitten kun tulee Disney plussan valikoimaan.
 
The Little Things (2021)
The-Little-Things-1170x643.jpg
Apulaissheriffiksi kauan sitten aiemman syyn takia alennettu Mies pyydetään yhdelle rikostutkinta keikalle. Hän saa avuksi erään älykkään poliisin mukaansa juttuun.

Kerran katsottava sarjaurhaaja leffa jossa kaikki leffan voima on kovien näyttelijöiden varassa, Denzel Washintgon, Rami Malek ja Jared Leto ja tuosta Malekista ihan ihmettelin miten kovaa roolia mies veti, ei ihme et voitti Bohemian Rabsodystakin oscarin. Ehdottomasti on näyttelijöiden leffa tämä, muut asiat onkin sitten vähän niin ja näin.


Rikospaikkatutkinta oli ihan mielenkiintoista seurattavaa ja Denzeli ja Malekin kemiat toimii hyvin ja heidän erilaiset tutkinta tavat oli iha jees tasoa vaikka esim Se7enissa Brad Pittin ja Morgan Freemanin kemiat oli paljon parempaa tasoa. Btw Malekin hahmon vittuilu oli hauskaa seurattavaa.:LOL: Realistista myös se et miten tuollaisessa työssä joutuu henkisesti koville. Sama fiilis vähän kuin Se7enissa Freemanin hahmo ei saa unta, heittää herätyskellon lattialle ja alkaa heittelee puukolla tikkatauluun keskellä yötä. Leffassa olisi saanut olla yökohtauksia koska ne oli rikospaikkojen näkymien lisäksi ahdistavuutta luonut asia.

Leffan asia menneisyyttä ei pääse pakoon, se odottaa edessä jää laimeaksi. Leffan tasoa vaihtelee kuin vuoristo ja ei oo minkäänlaista kliimaksin tulemisen tunnetta eikä selkeää punaista lankaa. kliseitäkin löytyy ihan liikaa. Menneisyyden kaivaminen jäi jotenkin ihan puolitiehen tehokkuudeltaan

Ihan viihdyttävä rikosleffa jonka katsoo kerran ihan mielellään.

7
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom