Elokuva-arvostelut!

Aloin mättää yhtä peliä jonka ostin itelleni joululahjaksi ja mm kattoo yhtä sarjaa niin pidän pienen breikin leffojen parista ja täältä joulun ajaksi. Sanon ihan vaan sen takia jos joku kysyis jotain esim Akirasta:giggle: tauko leffoista menee johonkin tammikuun 7. ehkä, ku jouluaika loppuu. Sanon siis etukäteen hyvää joulua kaikille :giggle:🎄
Hyvää joulua myös sekä hyviä peli/elokuva/sarja hetkiä😊
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
@descent
Mulle iski myös teininä tämä tosi kovaa ja tietysti silloin silmään otti enemmän ne toimintajutut ja visuaaliset setit. Myöhemmin oppi arvostamaan muutakin. Ihan mielenkiinnosta, mitä leffoja sun vanhempien leffojen suosikkeihin kuuluu? Tätä ketjua seuraamalla olen saanut hyviä vinkkejä ja löytänyt muutamat helmet niin pakko udella :giggle:

Aloin vaan tässä tuon sinulta lainatun tekstin luettuani pohtimaan omia, mahdollisia tulevia arvosteluja ja ainakin seuraavat on pakko joskus käydä läpi:

L.A. Confidential
Children of Men
Gremlins
Ghostbusters
Dark City
Heat
Collaterall
Casino

jne.
Pitää jossain vaiheessa heittää listaa mitä tässä nyt tsiikailee/tsiikannut jouluna aikana. "Vanhempia" elokuvia tosiaan.
 
Descent unohdit Donnie Darkon listalta / Bubbling Under leffoista.😕No ei vais, ymmärrän täysin jos ei oo listalla.:giggle:

Musta Donnie Darkon tunnelma on jotain ihan et sitä on vaikea sanoiksi pukea. Sit se juoni on aivan käsittämättömän nerokas ja saa olla kyllä oikeasti fiksu jos sen tajuaa ekan tai parin kerran katselukerran jälkeen...

Tää on aivan huippu kun soi leffassa.

Donnie Darko pitäisi pitkän tauon jälkeen katsoa taas uudestaan. Noita huippuelokuvia/mestariteoksia vaan on niin hitosti, kun sitä katseluvolyymia on tuhansia elokuvia eikä lähde katsomaan uusinta Fast and the Furiousta, niin listalta ja "Bubbling underin" ulkopuolelta löytyy massoittain ihan 5 tähden merkkiteoksia. Kuten esimerkiksi Donnie Darko.
 
Oon seuraavan joskus arvostellutkin, mut nyt kun noita top listoja tehnyt niin haluaisin kertoa miksi A Tale of Two Sisters on mulla 3 sijalla.

Leffa kertoo mestarillisen tasoisesti siitä miten jokin järkyttävä asia on tapahtunut, eikä sitä pysty käsittelemään tai et ei SUOSTU hyväksymään mitä on käynyt ja se traumaattinen asia sit puhkee tuon takia psykoosiin.

Leffan juoni on ihan älyttömän ovela, et tulee aivan puskista ne jutut ku ekaa kertaa tän joskus näin räjäyttäen tajunnan mistä äärimmäiset plussat. nykyään ku leffan nähnyt monta kertaa niin ei saa luonnollisesti kiksejä twisteistä, mutta nykykatseluma on erittäin mukava tutkailla niitä juonen palapelin palasia ja vihjeitä miten helvetin ovelasti ne on ripoteltu leffaan. Ekaa kertaa kun näin niin vasta ihan lopun flashbackien kautta tajusin ne salavihjeet ja tuo flashbackien toteutus on muuten tosi pyörremyrskymäistä menoa ja tuo tornado vauhti sekamelska oli yksi osa syy siihen et mistä huomasi miten käsittämättömän sekaisin tyttö on ollut.

Tunnelma. Talo on ihan riipivä hiljaisuudessaan yöllä ja tytön psykoosin kautta koko leffan tunnelma muuttuu psykoosin voimakas vivaihteikkaaksi ja pystyy jotenkin oudosti tytön mukana elämään et mitä nuo askeleet on jne. kaiken hehkutuksen ja leffan tason lisäksi leffa onnistuu olemaan tyyliin kauhuleffojen top 5ssa mennen pelottavuudessa, et kyseessä on myös täysi kauhuleffa.


tässä hyvä esimerkki leffan hienosta toteutustyylistä ja pelottavuudesta. Varmaan hirvein kauhukohtaus ikinä.


Kyllähän tämä on ihan huikea elokuva. Todella kova suositus, lähes pakollinen katsottava, jos pelottava ja erityisesti hyvä ja nerokas kauhuelokuva vetoaa. Ei ole mitään Kaunan tai Ringin kaltaista popcorn-kauhua, vaan ihan briljantti elokuva, jonka tarkoitus ei ole säikytellä, vaan ajaa katsojansa nurkkaan hitaalla mutta varmalla kauhun ja ahdistuksen tunneyhdistelmällä. Koko ajan huomaa olon olevan epämiellyttävä ja helvetin varauksellinen, vaikka kyseessä ei todella ole mikään "BÖÖ-kauhuilu".

Ja tuo vaati multa todella monta kertaa tuo nerokas loppu. En nyt esim.edes muista, että miten kaikki lopulta menikään. Mutta ei ole silti liian vaikea twisti. Tai on helvetin vaikea; väitän, että moni kuvittelee ymmärtäneensä, mutta ei se niin oikeasti mennyt. Mutta ei ole ITSETARKOITUKSELLISEN monimutkainen ja vaikea, mikä on oleellista.

Tigren ohessa voin todella "pakollisen" suosituksen antaa kaikille hyvän elokuvan ystäville, ei vain kauhun ystäville...
 
Akira (1988)
a2ee8c59229ba18bf4cd4eb9635c850a.jpg

Odotin leffalta tosi paljon ja silti leffa ylitti odotukset. Leffa alkaa todella tylyllä synkkyydellä jossa oli munaa. Huikee se alkunäytös. Tuosta sit leffa varsinaisesti alkaa niin tykkäsin pirusti siitä neo Tokiosta joka on aivan täynnnä neon valoja jne. Sitten raakoja verisiä kohtauksia on jo alusta asti leffassa. Tuo kun leffa alkoi varsinaisesti niin kaiken sen toteutustyylin kautta tunnelmasta tulee kaksi sanaa mieleen. dystooppinen mut vielä enemmän Kaoottinen tunnelma joka on todella voimakasta. on paljon asioita miksi kaikki on päin v*ttua. rikollismoottoripyörä jengit, poliiseihin ja hallitukseen liittyvä väkivalta, sit korruptio näkyy isona asiana ja ihmiset mellakoi kun ei oo töitä jne. Silti kuitenkin leffa keskittyy eniten yhteen asiaan akiraan, mikä tai kuka ihme se on ja missä se on ja miksi. Tunnelmasta vielä niin edetessään leffaan tulee lisää kaikenlaisia tunnelman muotoja. Tietyissä kohtauksissa kuullaan aavemaista ääniraitaa, joka loi leffan kaiken sen kaooksen ja dystopian tunteen lisäksi unenomaista tunnelmaa leffaan äänimaailman ansiosta. Hienoja tunnelman muotoja on leffassa todella paljon.

varoittava
ennustuksellinen
kaoottinen
dystooppinen
post-apokalyptinen
surrealistinen
aavemainen
hypnoottinen
häiriintynyt
psykedeelinen

huikeen upea hypnoottinen ja moninainen tunnelma leffassa siis.

Tää on sellainen leffa jossa ei siis missään vaiheessa tule laahauskohtia, vaan tässä on tiukasti koko ajan otteessa pitävä selkeä juonen kulku sisältäen leffan keston, 2h täyttä asiaa mm mestaritasoisessa dialogissa, jota kannattaa seurata tuota dialogia hyvin tarkkaan. "isokenkäisten" tyyppien keskustelussa, tai siis riitelyissa on et mitä tehdään kun kaikki on päin v:tä niin hienoa mm moraalista pohdintaa ja kyseenalaisuuksia jne. tosi hyvin kirjoitettua juttua tuollaiset kohtaukset. toivat osaltaan leffaan hyvin syvyyttä. Leffassa jotenkin kaikkein syvimpänä ja isoimpana teemana on pelko joka ajaa ihmiset sekaisin, mellakoita ja mielenosoituksia, raakoja tappamisia jne. pelko on kaiken huikeuden takana seisova tukipalkki akira asian ja tunnelman kanssa. Pelon huomaa on etenkin, riitelymäisissä keskusteiluissa jossa otetaan tuo alun ydinpommi asia esille et mitä riidellen pelon sekaisin tuntein jos se tapahtuu uudelleen kun yhdellä tyypillä leffassa on tiettyjä voimia . Akira on myös pelkoa herättävä, kun kukaan ei tiedä kuka tai mikä se on.

Välähdykset yhdellä tyypillä joita hän näki niin oli kyllä aivan saamarin siistisi keksittyä todella häiriintynyttä settiä. Karmivia näkyjä. Hyi stna. Pahansuopan tuntuisia kun pehmolelut muuttuivat jättiläisiksi pitäen karseeta ääntä jne. Myöhemmin unien, näkyjen, todellisuuden ja muistojen rajat alkavat hälvetä henkilöltä 10 tasoisesti. kaikki muistojen ja tapahtumien eri variaatiot on huippuluokkaa ja sekin kahdessa paikassa liikutaan tosi ovelasti samanaikaisesti mut siitä ei sen enempää.

Jopa niin isoja teemoja leffa sisältää kuin maailmankaikkeus ja jopa sen syntyä pohditaan . se koko asia kuitenkin jätetään katsojan mietittäväksi ja auki josta isot peukut.

Ihan saamarin kova kiksit sain tästä teoksesta. Joka menee tokalle sijalle mun anime listalla. Ainoastaan Ghost in the Shell vetää paremmaksi. Ollen tarinankerronalta sellainen et missään vastaavaa nähnyt leffamaailmassa. Tätäkin leffaa enemmän pohdiskelua ja ytimekkäämpi loppuen tosi vähäeleisesti kun tässä taas loppu on huipennosta huipennoksen perään et niitä oli niin paljon ja täten venytti ja venytti leffan loppua ihan turhaan. Tähän sopii tosi hyvin sanonta "joskus vähemmmän on enemmän" mutta toi on niin pieni miinus kun sain leffasta muuten niin kovat kiksit et en anna tuolle venytetylle lopulle edes miinusta kympin perään.

10/10
 
Nyt kun leffa muhinut päässä niin noussut omalla top listalla Ghost in the Shellin kanssa jaetulle sijalle. Pirun vaikee loppujen lopuksi sanoa kumpi on parempi.:giggle:
 
Nyt kun leffa muhinut päässä niin noussut omalla top listalla Ghost in the Shellin kanssa jaetulle sijalle. Pirun vaikee loppujen lopuksi sanoa kumpi on parempi.:giggle:
Molemmat on todellisia helmiä, katsele uudestaan Akira kun fiilis tulee. Sain itse vaan enemmän ja enemmän irti uusilla katselu kerroilla. Myös kun kävin katsomassa sen teatterissa, niin elokuvasta löysi uusia ulottuvuuksia sen kautta.
 
Leffat mitkä sain joululahjaksi on The Invisible Man, Prinsessa Kagyan tarina ja sit tää alla oleva.:LOL: Onko lunille tuttu leffa?


Vois tehdä ainakin kahdesta noista arvostelun ehkä. The Invisible Man katoin ja tykkäsin pirusti ja Prinsessa Kagyan tarina on tuttu anime mut en oo jostain ihmeen syystä sattunut katsomaan. Tuota poika ja peto elokuvaa en oo vielä katsonut.
 
Leffat mitkä sain joululahjaksi on The Invisible Man, Prinsessa Kagyan tarina ja sit tää alla oleva.:LOL: Onko lunille tuttu leffa?


Vois tehdä ainakin kahdesta noista arvostelun ehkä. The Invisible Man katoin ja tykkäsin pirusti ja Prinsessa Kagyan tarina on tuttu anime mut en oo jostain ihmeen syystä sattunut katsomaan. Tuota poika ja peto elokuvaa en oo vielä katsonut.
Jos on uusi Invisible Man niin se yllätti jopa positiivisesti, ei nyt mikään merkki teos, mutta varsin viihdyttävä popcorn tekele. Prinsessa Kagyan on asiallinen anime. The Boy and the Beast on tuttu, ohjaaja Hosodan mainio Wolf Children hänen paras teoksensa, mutta kyseinen elokuva minkä sait omasta mielestäni oikein hyvä elokuva.
 
The Boy and the Beast (2015)
image.jpg

Leffa lertoo ihmismäisten eläinhenkiolentojen kaupungista jossa asuu 100 000 petoa. Kaupunki sijaitsee veikeesti oikean kaupungin ja ihmisten keskellä, mutta kukaan ei näe sitä, sitä ei tavallaan ole olemassakaan, mut kuitenkin on, sinne joutuva päähenkilö poika Ren joutuu vahingossa erittäin pienen käytävän kautta tuonne petojen maailmaan. Siellä on sellaista meininkiä et siellä kamppailulajeilla taistellaan ja voittajasta tulee uusi hallitsija. Kumatetsu niminen iso mörökölli ottaa pojan oppipojakseen harjoittaakseen hänestä kamppailulaji mestaria. Aemmin kukaan ei ole suostunut kumatetsun oppilaaksi, koska on niin ylimielinen ja mölyävä idiootti.

Ennenkuin leffa varsinaisesti alkaa, niin todella tyylikäs alkunäytös visuaalisesti mutta etenkin omaperäisyydessään jossa kerrotaan leffan idea. Tuosta sit kun leffa alkaa niin ekan 20min keston jälkeen huomaa et tää on ottanut tosi paljon vaikutteita henkien kätkemästä sekä myös totorosta. hHenkien kätkemästä siinä mielessä et tässäkin ihminen päätyy henkiolentojen maailmaan, jonka raja oikeaan todellisuuteen on tehty hyvin häilyväksi et miten poika sinne joutui. Sit tuosta Totoron samankaltaisuudesta niin Totorossa kun äiti oli sairaalassa niin Totoro ja kissabussi toimi lohduntuojana surullisuuden keskelle. Tässä leffassa taas pojan äiti on kuollut auto-onnettomuudessa eikä mitään tietoa missä isä on koska vanhemmat olivat eronneet. Poika on täten orpo ja tuo henkimaailma toimi tässäkin tosiaan rankkojen aisioiden vastapainoksi ja iloksi surun keskelle.

Se pojan ja pedon keskustelut, jotka olivat aivan jatkuvaa riitelemistä ja huutamista toisilleen, hyvin siis sopivat opettajaksi ja oppilaaksi kun molemmat on samanlaisia itsepäisiä tyyppejä. Koska Kumametsu on hyljeksitty sekä päähenkilö poika Ren he tietysti tarvitsevat toisiaan samaistumisen ja vertaustuen kautta, vaikka Kumatetsu ei sitä myönnä vaikka oikeasti välittää ystävänään oppipojastaan. Mun mielestä on hieno kohtaus jossa kumametsu alkaa muuttua inhimillisemmäksi. Leffa muuttuu koko ajan paremmaksi ja vakavemmaksi mitä lähemmäs loppua se menee.

Hienosti käsitellään joitakin teemoista. kasvutarina yksilöstä kuin ystäyydestä, ymmärtäväisyydestä, isähahmona käsitteenä pohditaan myös, valinnoista kahden maailman välillä, surusta ja mm oman paikkansa löytämisestä. Joissakin muissa teemoissa on miinuksiakin. Leffassa on paljon kaikenlaisia eri teemoja, jotka kummallisesti osa niistä jää vaan leijumaan ilmaan herättäen katsojassa kyssärin, niin missä se ja se teema nyt on ja miksi niillä ei ollut edes käsikirjoiettua pohjaa alla tehden tunteen et leffan juonesta tuntuu puuttuvan isoja palasia, mutta sit ne onnistuneet niin kauniit kuin rankat teemat mitä loppupuolella käsitellään niin hyvin paljon on ajatusta niissä tehden leffasta todella kauniin sisällöltään, ei mitään yli dramaattista itkupillitystä vaan todella aitoa ajatukesellista koskettavaa asiaa. Hienoja takaumista leffan lopussa.

Visuaalisesti todella komee leffa parhaimmillaan. Yllätti kyllä positiivisesti tää.

8+
 
Se ois Tenet nyt muuten ainakin microsoft storessa vuokrattavissa 4kna. vähän Nolanin fanina jännittää ku ei oo saanut mitään uber pisteitäkään leffassa eikä oo kuullut kovin hyviä kehuja muutenkaan.:unsure:
 
Se ois Tenet nyt muuten ainakin microsoft storessa vuokrattavissa 4kna. vähän Nolanin fanina jännittää ku ei oo saanut mitään uber pisteitäkään leffassa eikä oo kuullut kovin hyviä kehuja muutenkaan.:unsure:
Oli ihan katsottava, mutta ei kyllä Nolanin parhaimmistoa, ymmärrän porukan pettymyksen.
 
Tänään tulee Enter the Voidista arvostelu koska oon tehnyt muutama vuosi sitten, en edes käy kurkkaa sitä tekstiä tarkoittaen et tulee aivan uusi arvostelu.

ps. En pääse niin syville tasoille leffasta kuin @descent joka täydellisesti kertoi leffasta viime sivulla.:giggle: mut omat mietteet leffan syvimmistä jutuista yritän jotain höpistä niistä.
 
Enter the Void - 2009
Enter the Void.jpg

Leffa alkaa helkkarin siististi. jutellaan korkealla kerrostalossa parvekkella kaupunki on huikean näköinen väririkkaudessaan, hohtavia mainostauluja, neon valoja, valaistuksia jne. Hienosti myös kamera heiluu luoden immersion tunnetta todella paljon. Sekin oli visuaalisesti siistiä kun tyyppi vetää kamaa ja sit menee tripille jossa näkyy mm punaisia kuvioita jne, tyypin puhe myös kaikuu tuossa kohtauksessa jännästi.

Kun sielu lentelee sinne tänne niin tunnelma on erittäin psykedeelistä, unenomaista ja hypnoottista, jonka jälkeen myös painajaismainen ja ahdistava tunnelma kun leffa menee synkemmäksi ja synkemmäksi.

kameratyöskentely on ihan huippua ja ovelaa. kohtausten vaihtuminen on ovelinta mitä leffoissa oon nähnyt. Mennään esim lavuaarin reiästä toiseen kohtaukseen ja tuo oli vain yks lukemattomista .

Se järjestys missä kolmella tasolla tapahtumaketjua käydään läpi on äärimmäisen nerokasta ja karulla tavalla vyöryä. sit esim ollaan paikassa x mutta silmän räpäyksessä ei tavallaan kuitenkaan olla, jokin on muuttunut. Ollaan samassa paikassa mutta ympäristö on aivan sekunnissa muuttunut jne.

Perusteemoista on mm kaikenlaisten huumeiden käyttö, joka johtuu jos oikein käsitin kaupungin alamaailman pimeämmän puolen takia et olis edes vähän aikaa hyvä olla karussa maailmassa, päästen karkuun paskaa todellisuutta. sit se jatkuva leffassa paneskelu oli mitä mietin leffaa katsoessa niin tuli nautinto sana mieleen ollen iso osa leffaa samoin kuin tuo huumejuttukin.

Nyt niihn diippeihin juttuihin, siellä välitilassa lennellessä niin pitää mainita siitä että tietoisuus yhteydessä muistoihin on yksi iso ja erittäin tärkeä iso teema. Sitten pois lähteminen maailmasta tai sen kieltäminen on myös syvälle menevä teema. Myös eri uskontojen, esim buddhalaisuus jne on pohdiskelua niistä syvällisesti jopa aivan leffan alussakin ja tuo uskontoteema on aika spoiler kamaa et jätän sanomatta.

10
 
Tänään tulee Enter the Voidista arvostelu koska oon tehnyt muutama vuosi sitten, en edes käy kurkkaa sitä tekstiä tarkoittaen et tulee aivan uusi arvostelu.

ps. En pääse niin syville tasoille leffasta kuin @descent joka täydellisesti kertoi leffasta viime sivulla.:giggle: mut omat mietteet leffan syvimmistä jutuista yritän jotain höpistä niistä.

Älä aliarvio omia arvosteluitasi 👍 Mulla nyt sattuu vaan olemaan (geenit, oma harrastuneisuus, opiskelu ja työnkuva) jotain kirjallista osaamista ja esikuvana entinen Episodin huippuarvostelija Tuomas Riskala, niin mun lätinät on ehkä verhottu valmiimpaan ulkoasuun mitä sun (sun omintakeinen tyyli menisi mun lehdessä [jos sellainen olisi] kyllä läpi melkein sellaisenaan).

Mutta sun näkemykset, pohdinnat ja kaikki sun arvostelut on ihan priimaa luettavaa ja todella valtaosa kansasta varmasti nauttisi niiden luettavuudesta enemmän, kuin mun virallisempaa ja ulkoasullisesti "hyväksyttyä" linjaa.

Ihan huippujuttuja teet ja itsekin olen nyt pitänyt hiljaiseloa, kun olen halunnut olla mahd vähän luurilla työuupumuksen yms seikkojen takia. Eli pidä toi linja ja jos sä osaat jotain kotisivuja vääntää, niin sulla olisi jo iso kasa materiaalia valmiina 👍
 
unohtui sanoa et jos teen jonkin ison arvostelun johon oon joskus oikesti tyytyväinen, mutta silti kiinnostaa pirusti muiden näkemykset leffasta x. esim descent sun ja sit vaikka Jericon. Siksi heitän välillä kyssäreitä teille ja nyt kun tuli puheeksi niin mua on kiinnostanut descentin mahdolliset mietteet The Lighhousesta, kun tykkäsit ohjaajan TVVitch leffasta muistaakseni.:giggle:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom