Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Itselläkin saattaa muuttua paikat ja elokuvat suosikkilistoilla, mutta tietyt teokset ovat sementoineet paikkansa ja pysyvät hamaan loppuun asti. Esimerkiksi Heat ja Arrival ovat omissa kirjoissani niin kovia leffoja että pitää olla todellinen timantti, jotta kiipeäisi edellämainittujen tasolle tai ohi.


Dragged Across Concrete (2018)

S. Craig Zahler tekee elokuvia joista minä pidän. Tämä tuli viimeistään nyt selväksi kun kolmaskin hänen elokuvistaan iski tajuntaan. Elokuvansa ovat hitaasti käynnistyviä ja hahmojen välinen dialogi on kiinnostavaa ja napakkaa. Väkivalta on äkkinäistä, veristä ja kukaan ei ole turvassa.

Tarinassa kaksi poliisia saa "alennuksen" kun vanhempi kyttä jää kiinni liiallisen väkivallan käytöstä pidätystilanteessa. Tästä alkaa vyyhti, jonka aikana ei voinut tietää selviääkö reissusta kukaan hengissä.

Mel Gibson on kuin luotu näyttelemään vanhempaa poliisia, jonka naamasta näkee että paskaa on nähty vuosien ajan ja kyynisyys on käsinkosketeltavaa. Vaughn on myös hyvä tässä ja olen alkanut pitämään hänestä kun osaa myös vetää vakavampaa roolia tarvittaessa. Tykkäsin heidän keskenäisestä läpänheitostaan ja pienillä eleillä tehdään selväksi että kaverista välitetään.

Elokuvassa rakennetaan omaan makuun tosi hyvin uhkaavaa tunnelmaa ja musiikin puute kohtauksissa tekee fiiliksestä vielä tiukemman. Pahikset ovat kliinisiä, tehokkaita ja katsoja haluaa heidän kohtaavan verisen lopun. Tämä tulee hyvin ilmi varsinkin erään pankkikohtauksen aikana.

Elokuva on pitkä ja osalle ei varmaan maistu sen takia. Samoin välillä tapahtuva äkkinäinen, brutaali väkivalta voi haitata joitain katsojia. Itselle ei enää tule yllätyksenä tämän ohjaajan kanssa että kuka tahansa voi pudota pelistä koska tahansa.

9/10 ensimmäisen katselukerran jälkeen.
 
Aikas kova kuukausi leffa julkaisuille!

Total recall 4k bluray tipahti perjantaina postiluukusta ja vielä erittäin siisti steelbook versio

6429474_sa-jpg.484144

Ja myös Lord of the rings 4k bluray saapuu maanantaina!!
 
Oon arvostellutkin nää 2018 vuonna mut nyt kun katoin nää niin olen tosi paljon eri mieltä leffojen asioista, niin aattelin siksi tehdä näistä kahdesta kaksinkamppailu vertailun et kumpi on parempi ja miksi jne.

The Junglebook (2016) - IMDb 7,4
maxresdefault (1)wf.webp
Leffa alkaa kun ruutuun tulee erittäin hieno dynaaminen kuva ja eläimet, viidakko ja kaikki on osattu tehdä niin helkkarin komeen näköisiksi et oksat pois ja nautti jo siksi paljon katsomisesta kun oli niin silmäkarkkia. Alun kertojaäänenä kuullaan Ben Kingsley joka ääninäyttelee Bagheera pantteria. Ihan hyvä valinta on tuo Kinglsey kun on vähän vanhan miehen ääni hänellä niin tulee sellainen elämän kokemus ja viisaus Bagheerasta / pantterista mieleen.

Se vesirauha juttu leffassa oli ihan jees sisällöltään ja siinä oli uhkaava juttu. Shere Khan vannoi tappavansa mowglin kun vesirauha on ohi. Shere Khanin ensiesiintyminen oli muuten aivan pirun tyylikkäästi tehty. Painostavien musiikkien kanssa Shere Khan tuli auringon paisteen seasta kalliolle, josta sitä ei nähnyt kunnolla koska aurinko häikäisi takaa mutta tiesi että Shere Khan seisoi siellä kalliolla. Oli muuten idris elba matalalla äänellään ihan nappi valinta tuollaiselle pahalle tiikerille.

Mowgli päättää lähteä jo ajoissa karkuun Bagheera turvanaan ja leffa lähti menemään hyvin seikkailu genremäiseksi. Kaa käärmeen ensiesiityminen oli Shere Khanin lisäksi ihan saamarin hieno. Scharlet Johanssonin ääni sopi täydellisesti käärmelle ja tuo kohtaus jossa kohtaa Mowglin niin ollaan viidakossa todella usvaisessa paikassa liaanimiaisissa puissa liikkuen ja mitä enemmän Kaa höpisee niin sen pahaenteisemmäksi tunnelma menee tullen tyylikkään psykdeelinen kohtaus, jossa myös kerrotaan mistä mowgli joutui viidakkoon eli mistä kaikki lähti. Tuon Kaa anakondan kokoa oli suurennettu perkuleesti, mut se oli vaan plussaa kun tää leffa ei muutenkaan ole mikään realistisuuteen paneutuva leffa.

Kun baloo karhuu tulee leffaan niin kyllä muuten lässähtää hieno tunnelma ja alkaa sellaiset rallatuket että. Jatkuvaa läpäheittoa, iloista musiikkia ja laulua. Tuossa katkes kyllä oikeesti hienon jännittävän tunnelman selkäranka leffassa. Tällainen lässähdys tekee tosi epätasaisen kokonaisuuden leffasta. Toki vaikka en ite tykännyt tosta niin silti ymmärrän täysin miksi tuollainen rallatus juttu on leffaan tehty kun leffan kohderyhmä ei olekaan varmaan 30v ikäisille tehtykään.

Tuo pitkä lallatus kohtaus kesti pitkään, mutta sit leffa nosti aivan älyttömästi tasoaan ku kuvoihin tuli tuo kuvassa oleva oranki ja pakko myöntää et mua jopa ahdisti tuo mölli. Orangit on naamaltaan varmaan pelottavimman näköisiä otuksia koko maailmassa ja sit leffaan on vielä tehty orangin koko tyyliin kahden norsun kokoiseksi. Äärimmäiset ja isoimmat plussat tuosta orangin koon muuttamisesta ja se oli muutenkin tosi uhkaava jutuiltaankin koko oranki

Mitenhän lopusta voisi kertoa spoilaamatta. Shere Khanin kohtalosta en kerro kuoleeko vai ei, karkaako pakoon vai mitä, mutta musta se oli aika laimea esitys tuo loppu. Sit tosi tärkeä asia. Leffa ei ole tunnelman, eri eläimien ja ulkokuoren takia vaan hyvä. vaan leffa on oikeasti hyvin ohjattu ja juoni kirjoitettu. monia monia juttuja tiettyihin "pieniin" kohtauksiin kirjoitettua sisältöä, jotka tulee näkyviin juonessa lopussa jne. Noita oli monia ja se plussaa. Leffassa on hienosti myös paljon ajatusta pinnan alla asioissa, pohdiskelevuutta ja tiettyjen eläinhahmojen puolesta oikeasti harmittaa ja välittää, sekin kertoo jotain leffan tasosta.

8+

Mowgli
(2018) - Imdb 6,5
p06v7yrq.webp
Tykkäsin paljon siitä miten leffa alkaa, Kaa käärmeen kertoessa tarinaa ja sen miten hän näkee menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Kertojana on Cate Blancett joka sopi täydellisesti Kaaksi, johtuen hänen äänestään, siis aivan kuin ois katsonut jotain taru sormusten herrasta. Jo heti alussa huomaa et tää on PALJON rankempi kuin tuo arvostelemani Junglebook, mahtavat pisteet tuosta. esim Shere Khan ravistaa jotain ihmistä niskasta tappaen sen ja sit vertakin näkyy paljon leffassa ja paljon uhkaavmpi kaikilta osin kuin Junglebook.

Tarinaa pohjustetaan ihan ok hyvin ja hahmot esitellään luontevasti juonen alkaessa rullata eteenpäin ja hahmoihin päästään hyvin syventymään koko ajan enemmän, mitä pidemmälle juoni etenee. Leffan ulkoasusta niin oli tää kyllä HDRnä ihan ok siistin näköinen, mm viidakko ja eläimet sanotaanko ihan ok komeen näköistä, mut Junglebook vie helposti voiton tuosta. Sit musiikit ja äänimaailma on tietyissä kohtaa kovaa kovia ja niissä jysähtävissä äänitehosteissa on sellaista tylyä potkua tehden omilta osin leffaan lisää synkkyyttä.


Leffassa kaikki on paljon synkempää ja rankempaa. Hidastetut kohtaukset kun Shere Khan joi lammikosta vettä veden muuttuessa veriseksi ja välillä näytetään sellaisia tosi lyhyitä, muttaa tehokkaita kohtia tullen ruutuun Shere Khanin naama kuten kuvassa ja sit kohtaus vaihtuu ja tuo loi tosi paljon pahaenteisyyttä ja Shere Khanin lähestymistä. synkkyydestä myös sellainen tehokeino oli pimeys just oikeissa kohtauksissa. Verta näkyy silleen semi runsaasti ja Shere Khanin uhkaavat höpinät oli creepyja. Shere Khania Benedict Cumberbatch jolla on kyllä siisti äänensävy tässä ja Bagheeraa taas ääninäyttelee Christian Bale joka on todella osuva tuollaiselle hyvälle ja sympaattiselle pantterille ku vähän silleen kuiskimalla puhuu.

Sen lisäki et Shere Khan on itsestään jo ahdistava + nuo tehokeinot tunnelman luonnissa, niin leffa on ajatuksen tasolla myös tosi synkkää, kun dialogien sisältö on monissa kohtaa surullista, lohdutonta ja ahdistavaa. näyt mitä leffassä näkee on tosi karuja, et mun teki yhden jutun takia ihan saamarin vaikeaa katsoa sitä kohtausta liittyen erääseen eläinhahmoon. Leffassa niinkuin Junglebookissa vahvat on hahmot joista pohdiskelevimmat on Baloo, mut vielä enemmän Bagheera ja sitä kautta noista hahmoista välittää ja pelottaan niiden puolesta. Tosi kovatasoisia koskettavia kohtauksia on leffassa eräs Mowglin ja Bagheeran keskustelu.
toiseen asiaan, PS Freida Pinto oli ihan häkellyttävän kaunis.:heart:

Kumpi onkaan parempi sitten.Musta tää vie voiton rankkuudellaan, synkkyydellään, diipimmällä pohdiskelevuudellaan, ja tehokkaampana kokonaisuutena. Jungelbook voittaa ulkoasullaan, sillä jättiorangillaan, viihdyttävyydellään ollen sellainen hyvän mielen leffa ku tää sen sijaan tosiaan tummanpuhuvampi katselukokemus

 
Tästä oon about vuosi sit tehnyt arvostelun ja noin reilu puoli vuotta tein toisen arvostelun, mut syy miks tein nyt tän on et on auennut uusia pohdiskelevia seikkoja ja näen leffan jotenkin eri tavalla ku tää on sellainen leffa voi josta löytää uusia asioita. Aivan uudenlainen näkemys ja tulkinta siis leffasta.


Joker (2019)
joker.webp
Aivan äärimmäisen taidokkaat synkät musiikit vierittävät leffan tunnelmaa karmivampaan suuntaan tuntien jo alussa et tässä tulee käymään vielä jotain karmeaa. Ihan helvetin alakuloinen ja rankka leffa. Jopa oikeasti ahdistava, ne musiikit karuissa kohtauksissa, yleinen pimeys ja eniten ahdistava etenkin se kun Arthurin mielisairauden pahentuessa alkaa Arthurin identiteetti hämärtyä, kun arthur monien asioiden osalta muuntautuu jokeriksi ja jaetullla ykkösijalla kun puhutaan ahdistavuudesta leffassa on joaqJuin Phoenix. hyytävää katseltavaa miten Phoenix kykenee uppoutumaan Jokerin rooliin. Kukaan näyttelijä ei olis pystynyt samaan.

Arthur tuntee et hänen kaltaisiaan mieleltään sairata ihmisiä ei hyväksytä yhteiskunnassa vaan suorastaan hyljeksitään, potkitaan maassa, töistä potkut, tehdään telkkarissa pilaa hänestä, äidistään paljastunut todella iso valhe ja sit vielä thomas wayne asia. Tulee niin paljon paskaa arthurille niskaan, josta seuraa se et hänen identiteetti alkaa horjua ja täten haluaa muuntautua jokeriksi kun arthur murtuu entisestään elämänsä takia, jolla ei ole mitään menetettävää. Arthur alkaa pikkuhiljaa seota kun pohjana on vielä psyykosisaraus ja Arthur ei saa enää lääkkeitä. Ne naurukohtaukset oli aivan huikea veto leffaan olleen jopa creepiä kun tajus miten totaalisen pohjalla ja surullinen hän on ja kun vielä mieleltään sairas persoona kyseessä, et mitä kaametta voi tapahtua kun noista naurukohtauksista aisti ihan selvästi et ei mee ainakaan iloiseen suuntaan asiat...


10
 
@Jerico ootko nähnyt The Lighthousen ja jos oot niin olis kiva kuulla sun arvostelu tai ihan vaan mietteet leffasta.:giggle:

Mulla se on top 20ssa mut unohdin sen tuosta lisaltani... mun mielestä missään leffassa ei oo vastavanlaista ja tyylikästä hulluuden ja häirintyneisyyden ilmapiirin tunnetta leffan yllä joka vaan yltyy ja yltyy tunnelman mennessä todella hypnoottiseksi. Imo siisti tunnelmaisin leffa ever.
 
Akira on muuten tullut nyt discshoppiin mut en oo ostanu ku ei tiedä jos joulupukki tuo sen. Jos ei niin sit tulee 100 varmasti ostettua kyseinen leffa.

Btw jos ette oo lukenu Amores Perros arvostelua, niin älkää lukeko, katoin sen tosi v mäisessä olotilassa ja arvostelusta tuli mitä tuli. Koska olin silloin vittumaisessa olotilassa niin katselin tänään uudelleen ja antaisin paljon paremmat pisteet jne.
 
@Jerico ootko nähnyt The Lighthousen ja jos oot niin olis kiva kuulla sun arvostelu tai ihan vaan mietteet leffasta.:giggle:

Mulla se on top 20ssa mut unohdin sen tuosta lisaltani... mun mielestä missään leffassa ei oo vastavanlaista ja tyylikästä hulluuden ja häirintyneisyyden ilmapiirin tunnetta leffan yllä joka vaan yltyy ja yltyy tunnelman mennessä todella hypnoottiseksi. Imo siisti tunnelmaisin leffa ever.


Ohjaajan The Witch oli kova, mutta tuo majakka ei kyllä iskenyt yhtään. En oikein osaa sanoa mikä siinä tökki. Toki pääosan herrat vetää hyvin, mutta en vaan päässyt siihen tunnelmaan mukaan. Elokuvan komedia ei iskenyt ja fiilis leffan jälkeen oli lähinnä että tulipa katsottua.

Strange Days (1995)

Kathryn Bigelowin ohjaama leffa oli edellä aikaansa ja aliarvostettu teos mielestäni. Käsikirjoittaja Cameron tykkää tunnetusti vahvoista naishahmoista ja tässäkin saamme sen, esittäjänä hienon roolin vetävä Angela Basset, joka on fyysisesti vahva, sekä henkisesti kiinni pääosan Ralph Finneksen esittämässä Lenny Nerossa. Pidin siitä että Basset on vahva mimmi, jota ei tarvitse jatkuvasti pelastaa pulasta vaan pikemminkin hän pelastaa Finneksen hahmon monta kertaa. Molemmat ovat riippuvaisia toisistaan ja heitä sitoo menneisyyden tapahtumat.

Nero on ihmisenä moniulotteinen, jatkuvasti palveluksia tarvitseva ja menneisyydestä pakkomielteisesti kiinni pitävä tyyppi. Ei mikään tyypillinen kirkasotsainen sankari. Toki hänelläkin on rajansa.

Elokuvassa päähenkilö Nero myy "kokemuksia" toisten ihmisten muistoista, jota nauhoittaa alunperin FBI:n käyttämä tallenninlaite. Myös muistojen fyysiset tunteet kuuluvat pakettiin. Laite päätyi mustaan pörssiin ja on lainvastainen. Samalla yhteiskunta ympärillä kuohuu kun tälläkin hetkellä ajankohtainen aihe eli poliisiväkivalta jenkkien suunnalla aiheuttaa päänvaivaa. Elokuvassa käsitellään mm. tirkistelyä ja vallan käyttöä. Lisäksi Rodney Kingin tapaus näkyy elokuvassa selvästi.

Muista rooleista löytyy kovaa kaveria kuten Tom Sizemore (karmean peruukin kanssa), Vincent D`Onofrio (hullun katseen mestari) William Fichtner, Juliette Lewis ja aina pahista esittävä Michael Wincott.

9/10

ps: odottelen mielenkiinnolla sun arvostelua tuosta Akirasta @Tigre
 
Mä lämpesin niin tolle Bassetin suoritukselle nuorempana kun leffan tsiikasin, elokuva tuli katsottua aika monta kertaa aikoinaan lyhyen ajan sisällä uudestaan. Voisin katsoa kanssa uudestaan. Tässä joulun alla voisikin nappaa "vanhempien" omien suosikki elokuvien katselu putken. Odotan kanssa suurella mielenkiinnolla Tigren Akira settiä.
 
Best 100 movies of all time

1. Hereditary

"Kauhuelokuvaksi profiloituva, todellisuudessa genremäärittelyistä täysin irtautunut Hereditary määrittelee koko elokuvakerronnallisen emotionaalisen iskuvoiman saturaatiopisteen uudelleen.

Saatanallisen ja skitsofrenisen, helvetillisen ja ahdistavan, maanjäristyksen lailla raivoavan toivottamuuden väreilyn alla elävä, hetki hetkeltä vääjäämättömästi romahtava perhetragedia eskaloituu lopulta niin groteskiksi graafisen kuvaston ja nihilistisen lohduttomuuden äärimmäiseksi painajaiseksi, että yksikään toinen elokuva ei ole 128 vuotisen historiansa aikana kyennyt mourakoimaan katsojaansa emotionaalisesti läheskään samalla voimalla kuin Hereditary, joka asuu katsojansa sisällä pitkään, eikä jätä tätä rauhaan välttämättä koskaan."


2. Enter The Void

"Enter the Void on paljon enemmän, kuin upein ja järisyttävin koskaan tehty audiovisuaalinen taideteos.

Elokuvan päällimmäinen tematiikka pyörii huumeiden, seksin sekä synteettisen ja hetkellisen onnen kokemuksen etsimisen ympärillä. Kolmella tasolla operoiva elokuva sukeltaa vielä paljon syvemmälle. Rakkauden, ihmisyyden ja moraalin käsittely johdattaa katsojansa lopulta elämän ja kuoleman, syntymän ja poislähdön äärelle. Enter the Void on katsojalleen samanaikaisesti täysin toivoton, mutta silti onnellisuuden ja toivon syleilemä, ambivalentti ja paradoksaalinen, täysin uniikki tunnekokemus."

3. Pusher-trilogy

"Pusher-trilogia on ylivoimaisesti autenttisimmalta tuntuvaa elokuvataidetta koskaan. Se rikkoo ja uudelleenrakentaa kaikkia elokuvallisen kerronnan aiempia huippukohtia täysin ongelmitta ja suvereenilla itsevarmuudella.

Kyseessä on henkilöhahmoiltaan pääosin täysin irrallinen trilogia, jossa elokuvia ei voida kuitenkaan irrottaa toisistaan. Kyseessä on nimittäin elokuva elokuvalta syvemmin oikean ja väärän, pahan ja hyvän ytimiin porautuva moraalinen entiteetti.

Yhdistettynä uskottavuudeltaan täysin omaa luokkaansa olevan näyttelijätyöskentelyn täydellisyyteen, on tätä äärimmäistä onnistumista pidettävä elokuvahistorian ylivoimaisesti parhaana koskaan tehtynä trilogiana."

4. The Thin Red Line

"Kuvaustaide, musiikki ja eritoten runous muodostuvat taideteokseksi, jota voi kai elokuvaksikin kutsua.

Kyseessä on muodoltaan ja ulkoasultaan absoluuttisen esikuvallinen maalauksellinen taideteos, jossa tämän kaiken kauneuden sisältä Terrence Malick esittää katsojalleen jotain, jossa ihmisyyttä, yhdenvertaisuutta, rakkautta ja moraalia käsitellään tavalla, joka saa sodan ja jopa ihmisrotuun kuulumisen ja sen olemassaolon hävettämään katselijaansa rajummin kuin mikään muu elokuva.

Se ei ole kuitenkaan näköalaton kuvaus meistä ihmisistä, vaan toivonpilkahdus voi Terrence Malickin täysin poikkeuksellisella tulkinnalla herätä henkiin vaikka kaislan tai heinänkorren kuvauksella."

5. Martyrs

"Martyrs on viime hetkiinsä asti "vain" vuoteen 2008 mennessä paras koskaan tehty kauhuelokuva. Elokuvan viimeiset minuutit tekevät siitä yhden kaikkien aikojen parhaista elokuvista koskaan, genrestä riippumatta."

6. The Godfather

"Esittelyjä kaipaamaton mestariteos on ainoa elokuva, joka ansaitsee kaiken sen ylistyksen ja hehkutuksen, jota se on saanut ja saa osakseen. Gangsteri-elokuvat ovat keskimäärin niin onnistunut ja useita mestariteoksia sisältävä alagenre, että ykkössija tällä sektorilla on valtava saavutus itsessään."

7. The Silence of the Lambs

"Parhaan ja uskottavimman psykopaatti-kuvauksen sisältävä Uhrilampaat on ylivoimaisesti paras koskaan tehty trilleri. Anthony Hopkinsin roolisuoritus on yksi parhaista koskaan tehdyistä ja elokuvan iskuvoima ei ole kadonnut minnekään varmasti 15-30 katselukerran jälkeen. Elokuvahistorian merkkipaalu, jonka voimaa on pian kolmekymmentä vuotta yritetty eri sarjamurhaaja-elokuvien buumien aikaan plagioimaan tai ainakin tavoittelemaan. Mutta turhaan."

8. No Country for Old Men

"Kaikesta ansaitsemastaan hehkutuksesta huolimatta selkeästi hienona rikoselokuvana monille näyttäytyvä mestariteos on varsinaisen tarinansa alla jotain paljon paljon enemmän."

9. Irreversible

"Irreversible on inhorealistisin ja misantooppisin ravistelu elokuvataiteen historiassa koskaan. Mässäilystä ja itsetarkoituksellisuudesta surkuhupaisaa kritiikkiä saanut elokuva on kerronnallisen luovuuden ja rikotun tarinankerronnan suurimpia onnistumisia ikinä. Enter The Voidilla myöhemmin vielä syvemmälle sukeltava Gaspar Noe on omintakeisin ja nerokkain ohjaaja. Hän on myös osuvasti joskus kysynyt, Irreversiblen raiskauskohtausta kauhistelleilta, että miten raiskaus sitten tulisi esittää. Jotenkin vähemmän ahdistavana ja vähemmän järkyttävänä?

Elokuvan takaperoinen kerronta on Irreversiblessä paljon enemmän kuin ohjauksellinen erikoistehoste. Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä voimakkaammin katsojaa ahdistaa tieto, mitä tuleva pitää sisällään. Katsojalle tulee suorastaan tarve huutaa, että tekisivät asiat toisin.

Elokuvan viimeinen kohtaus on jo liikaa, sillä siinä kuvautuva onni ja rakkaus on niin käsin kosketeltavaa, että katsoja haluaa sensuroida mielestään tulevat tapahtumat ja jättää päähenkilönsä makuuhuoneesen siihen seesteisyyden ja rakkauden tilaan."


10. Sideways

"Sideways on ylivoimaisesti paras komediallista kerrontaa sisältävä elokuva koskaan. Draaman kaaret ovat Sidewaysissa äärimmäisen upeita ja elokuvan kaikki kohtaukset ovat tarkasti suunniteltuja ja toteutus on kaikilta osin omaa luokkaansa. Sideways on paras elokuvallinen onnistuminen naurun ja itkun, näköalattomuuden ja toivon välisistä suhteista."

11. Haute Tension

12. The Shawshank Redemption

13. The Fountain

14. Once Upon a time in America

15. Requiem for a dream

16. Babel

17. The Good, The Bad & The Ugly

18. Amores Perros

19. Lilja 4-ever

"Lilja 4-ever on Lukas Moodysonin tähänastisen, upean uran huikein onnistuminen. Moodyson onnistuu luomaan nihilismissään vielä juuri ja juuri itsetarkoituksellisuutta välttelevan, täysin uniikin mestariteoksen.

Seuraavassa elokuvassaan 'Ett hål i mitt hjärta' Moodysonin, Lilja 4-everissäkin äärimmäisen voimakkaana vaikuttava totaalisen misantopinen kerronta luisuu kuitenkin jo kättelyssä pois raiteiltaan ja se tuntuukin olevan tärkeämpi teos ohjaajalle itselleen kuin yleisölleen.

Lilja 4-ever on sen sijaan elokuva, joka pitää kaikessa järkyttävyydessään päänsä itsetarkoituksellisuuden pinnan yläpuolella, sukeltaen kuitenkin aika ajoin taidokkaasti ja uskottavasti täysin sietämättömän katselukokemuksen puolelle.

Katsojan oma emotionaalinen sietokyky alkaa olla lopulta todella kovilla, kun halu ja tarve auttaa toista ihmistä ruudun läpi kasvaa lopulta sietämättömäksi.

Oman avuttomuuden, säälin ja epätoivon tunteet, sekä kokemus häpeästä ihmisrotua kohtaan yhdistetään Lilja 4-everissä kuvastoon, joka on jo fyysistä pahoinvointia aiheuttavaa.

Lilja 4-ever on täysin kiistattomasti yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) koskaan tehdyistä elokuvista, joka jokaisen olisi syytä nähdä."

20. One flew over the cocoos nest

21. The Wrestler

22. Mystic River

23. Casino

24. City of God

25. Joker

26. The Godfather 2

27. Mar Adentro

28. The War Zone

"Paras kollektiivisen näyttelyn onnistuminen elokuvan historiassa, jota on koskaan nähty.

Elokuva säilyttää äärimmäisen häiriinnyttävällä tavalla perhesuhteissaan jotain lämmintä, välittävää ja rakastavaa, vaikka insestin ja perversion oksettava tematiikka murskaa käsittämättömän shokeeraavalla, mutta kaikesta itsetarkoituksellisuudesta täysin irtautuneena, valitettavan vähän tunnettuna elokuvahistorian merkkipaaluna."

29. The Road

30. The World's Fastest Indian

31. The Others

32. Black Swan

33. The Master

34. Tillsammans

35. Brokeback Mountain

36. The Devil's Backbone

37. Trainspotting

38. Raging Bull

39. Biutiful

40. Ondskan

41. Tyrannosaur

42. There Will Be Blood

43. Pan's Labyrinth

44. Jakten

45. Dead man's shoes

46. Fargo

47. Stand By Me

48. Pulp Fiction

49. Goodfellas

50. The Deer Hunter

51. American Beauty

52. Dogtooth

53. The Orphanage

54. Deliverance

55. Beauty and The Beast (1991)

56. The Usual Suspects

57. Mammoth

58. Once

59. Midsommar

60. Stepbrothers

61. Intouchables

62. 25th Hour

63. Lost Highway

64. Seven

65. The Irishman

66. Reservoir Dogs

67. Scarface

68. Once Upon a time in the West

69. Neds

70. Rosemary's Baby

71. The Shining

72. Take Shelter

73. Breaking the Waves

74. Les sept jours du talion

75. The Lives of the Others

76. Valhalla Rising

78. The Dark Knight

77. I Was Never Really Here

79. The Exorcist

80. 12 & Holding

81. Taxi Driver

82. Drive

83. In Bruges

84. Three Burials of Melquiades Estrada

85. One Hour Photo

86. The Grave of the Fireflies

87. Rocky

88. American History X

89. Heat

90. Mean Creek

91. Rec 2

92. A Heavy Heart

93. Terminator 2

94. The Fistfull of Dollars

95. Climax

96. Blair Witch Project

97. American Psycho

98. Hunger

99. Jaws

100. The VVitch



Bubbling Under:

Full Metal Jacket, Seul Contre Tous,The Jacket, The Pianist, A Prophet, The Tree of Life, Submarino, Boys don't cry, Leon, Million Dollar Baby, The Machinist, Fight Club, Bronson, 21 Grams, The Woodsman, The Last One of the Mohicans, American Gangster, Jurassic Park, Birdman, Backwoods, Nil By Mouth, A Tale of Two Sisters, Paranormal Activity, Terminator, Calvaire, Meek's Cutoff, Casablanca, Braveheart, Citizen Kane, Dances with the Wolves, Natural Born Killers, Gladiator, Memento, Apocalypse Now, Vertigo, Blade Runner, The Green Mile, Clockwork Orange, Schindler's List, Walk the Line, 4 luni, 3 saptamâni si 2 zile, Billy Elliot, The Diving Bell and The Butterfly, The Thing, Big Lebowski, Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan, Session 9, Eden Lake
 
@descent hieno lista sulla tuossa ylempänä ja tehtaan takuulla hyviä perusteluja. Pyrin myös sun ja Tigren innoittamana arvostelemaan ainakin tän hetken top kympin kunhan saan inspiraation päälle. Tuppaa vaan nuo pidemmät arvostelut viemään aikaa kun sitä omaa ajatustenvirtaa yrittää jollain tavalla suomentaa ja selkeyttää luettavaan muotoon.

Mä lämpesin niin tolle Bassetin suoritukselle nuorempana kun leffan tsiikasin, elokuva tuli katsottua aika monta kertaa aikoinaan lyhyen ajan sisällä uudestaan. Voisin katsoa kanssa uudestaan. Tässä joulun alla voisikin nappaa "vanhempien" omien suosikki elokuvien katselu putken. Odotan kanssa suurella mielenkiinnolla Tigren Akira settiä.

Mulle iski myös teininä tämä tosi kovaa ja tietysti silloin silmään otti enemmän ne toimintajutut ja visuaaliset setit. Myöhemmin oppi arvostamaan muutakin. Ihan mielenkiinnosta, mitä leffoja sun vanhempien leffojen suosikkeihin kuuluu? Tätä ketjua seuraamalla olen saanut hyviä vinkkejä ja löytänyt muutamat helmet niin pakko udella :giggle:

Aloin vaan tässä tuon sinulta lainatun tekstin luettuani pohtimaan omia, mahdollisia tulevia arvosteluja ja ainakin seuraavat on pakko joskus käydä läpi:

L.A. Confidential
Children of Men
Gremlins
Ghostbusters
Dark City
Heat
Collaterall
Casino

jne.
 
Descent unohdit Donnie Darkon listalta / Bubbling Under leffoista.😕No ei vais, ymmärrän täysin jos ei oo listalla.:giggle:

Musta Donnie Darkon tunnelma on jotain ihan et sitä on vaikea sanoiksi pukea. Sit se juoni on aivan käsittämättömän nerokas ja saa olla kyllä oikeasti fiksu jos sen tajuaa ekan tai parin kerran katselukerran jälkeen...

Tää on aivan huippu kun soi leffassa.
 
Oon seuraavan joskus arvostellutkin, mut nyt kun noita top listoja tehnyt niin haluaisin kertoa miksi A Tale of Two Sisters on mulla 3 sijalla.

Leffa kertoo mestarillisen tasoisesti siitä miten jokin järkyttävä asia on tapahtunut, eikä sitä pysty käsittelemään tai et ei SUOSTU hyväksymään mitä on käynyt ja se traumaattinen asia sit puhkee tuon takia psykoosiin.

Leffan juoni on ihan älyttömän ovela, et tulee aivan puskista ne jutut ku ekaa kertaa tän joskus näin räjäyttäen tajunnan mistä äärimmäiset plussat. nykyään ku leffan nähnyt monta kertaa niin ei saa luonnollisesti kiksejä twisteistä, mutta nykykatseluma on erittäin mukava tutkailla niitä juonen palapelin palasia ja vihjeitä miten helvetin ovelasti ne on ripoteltu leffaan. Ekaa kertaa kun näin niin vasta ihan lopun flashbackien kautta tajusin ne salavihjeet ja tuo flashbackien toteutus on muuten tosi pyörremyrskymäistä menoa ja tuo tornado vauhti sekamelska oli yksi osa syy siihen et mistä huomasi miten käsittämättömän sekaisin tyttö on ollut.

Tunnelma. Talo on ihan riipivä hiljaisuudessaan yöllä ja tytön psykoosin kautta koko leffan tunnelma muuttuu psykoosin voimakas vivaihteikkaaksi ja pystyy jotenkin oudosti tytön mukana elämään et mitä nuo askeleet on jne. kaiken hehkutuksen ja leffan tason lisäksi leffa onnistuu olemaan tyyliin kauhuleffojen top 5ssa mennen pelottavuudessa, et kyseessä on myös täysi kauhuleffa.


tässä hyvä esimerkki leffan hienosta toteutustyylistä ja pelottavuudesta. Varmaan hirvein kauhukohtaus ikinä.
 
Aloin mättää yhtä peliä jonka ostin itelleni joululahjaksi ja mm kattoo yhtä sarjaa niin pidän pienen breikin leffojen parista ja täältä joulun ajaksi. Sanon ihan vaan sen takia jos joku kysyis jotain esim Akirasta:giggle: tauko leffoista menee johonkin tammikuun 7. ehkä, ku jouluaika loppuu. Sanon siis etukäteen hyvää joulua kaikille :giggle:🎄
 
Aloin mättää yhtä peliä jonka ostin itelleni joululahjaksi ja mm kattoo yhtä sarjaa niin pidän pienen breikin leffojen parista ja täältä joulun ajaksi. Sanon ihan vaan sen takia jos joku kysyis jotain esim Akirasta:giggle: tauko leffoista menee johonkin tammikuun 7. ehkä, ku jouluaika loppuu. Sanon siis etukäteen hyvää joulua kaikille :giggle:🎄
Hyvää joulua myös sekä hyviä peli/elokuva/sarja hetkiä😊
 
@descent
Mulle iski myös teininä tämä tosi kovaa ja tietysti silloin silmään otti enemmän ne toimintajutut ja visuaaliset setit. Myöhemmin oppi arvostamaan muutakin. Ihan mielenkiinnosta, mitä leffoja sun vanhempien leffojen suosikkeihin kuuluu? Tätä ketjua seuraamalla olen saanut hyviä vinkkejä ja löytänyt muutamat helmet niin pakko udella :giggle:

Aloin vaan tässä tuon sinulta lainatun tekstin luettuani pohtimaan omia, mahdollisia tulevia arvosteluja ja ainakin seuraavat on pakko joskus käydä läpi:

L.A. Confidential
Children of Men
Gremlins
Ghostbusters
Dark City
Heat
Collaterall
Casino

jne.
Pitää jossain vaiheessa heittää listaa mitä tässä nyt tsiikailee/tsiikannut jouluna aikana. "Vanhempia" elokuvia tosiaan.
 
Descent unohdit Donnie Darkon listalta / Bubbling Under leffoista.😕No ei vais, ymmärrän täysin jos ei oo listalla.:giggle:

Musta Donnie Darkon tunnelma on jotain ihan et sitä on vaikea sanoiksi pukea. Sit se juoni on aivan käsittämättömän nerokas ja saa olla kyllä oikeasti fiksu jos sen tajuaa ekan tai parin kerran katselukerran jälkeen...

Tää on aivan huippu kun soi leffassa.

Donnie Darko pitäisi pitkän tauon jälkeen katsoa taas uudestaan. Noita huippuelokuvia/mestariteoksia vaan on niin hitosti, kun sitä katseluvolyymia on tuhansia elokuvia eikä lähde katsomaan uusinta Fast and the Furiousta, niin listalta ja "Bubbling underin" ulkopuolelta löytyy massoittain ihan 5 tähden merkkiteoksia. Kuten esimerkiksi Donnie Darko.
 
Back
Ylös Bottom