Elokuva-arvostelut!

Niin ja se piti sanoa et ymmärrän täysin jos ei Insidious oo kolahtanut. Sit Hyvin sanottu tuo et elokuvien hienous on siinä subjektiivisen kokemuksen asiassa.(y)

Insidiouksesta ku puhutaan tosta tiukan tunnelman jälkeen tulevasta jump scaresta, niin ite tykkään kauhuleffoissa säikytyksistä paljon jos leffa ei oo rakennettu niiden varaan mitä tyyliin suurin osa on. Imo säikytykset on mukavia jos niiden alla ja leffan pohjana on ahdistava ja pelottava tunnelma niin silloin ne jump scaret on mukava lisä. Lisäksi tuon leffan äänimaailma on ihan hirvee, pahimmillan sellainen et ihan kuin jonkun viulun jouset ois päin vittua viritetty ja kaksinkäsin revitettäis menemään sillä viululla ja joku muu samalla vetää pitkillä kynsillä liitutaulua pitkin.:eek:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tämä varmaan ei ole edes teknisesti ottaen kelvollinen elokuva-arvostelu koska en jaksanut katsoa elokuvaa lähellekään loppua, mutta en vaan pystynyt.

Eurovision Song Contest: The Story of Fire Saga

1 / 5

Ihan rehellisesti sanottuna karsein elokuva mitä olen koettanut pitkään aikaan katsoa. Yleensä olen tykännyt about kaikista Will Ferrellin elokuvista ja mies on minusta kaikkien aikojen hauskimpien näyttelijöiden joukossa. Muutamia kohtia oli tottakai jossa vähän huvittuneena höhötin, mutta noin muuten leffassa oli hukattu kaikki mahdollisuudet ja menty sen sijaan siitä missä aita on matalin.

Euroviisuissa olisi tolkuttoman paljon parodian paikkoja, sen sijaan tässä yritettiin tehdä jotain Borat-tyylistä hölmöilyä jossa Islanti on ilmeisesti kehitysmaa ja sieltä tuleva ihminen kummastelee kaikkea hotellin minibaarista lähtien ja puolivillainen ylivedetyllä aksentilla puhuminen on komediaa. En voi välttyä ajatukselta että tässä on tehty joku kompromissi jenkkiyleisöä ajatellen, koska he eivät varmastikaan tiedä niin paljoa euroviisuista että ymmärtäisivät pelkkää parodiaa siitä, joten mukaan pitää saada yhtä ja samaa jatkuvaa ylivenytettyä kikkelivitsiä. Fyysinen huumori kaikkine kompurointeineen ja putoiluineen oli taas niin päälle liimattua ja ennalta-arvattavaa että enää puuttui liukastumiset banaaninkuoriin. Ilmeisesti Will Ferrell ei voi vaan puhua mitä tahansa paskaa ja olla hauska samalla.

Tiedän kyllä mitä tästä sitten moni tuumaa: turhan kriittistä, minä ainakin nauroin, oot liian vakava jne. Ehkä näin, mutta miksi minä nauroin Anchormanille ja Talladega Nightsille jne vedet silmissä, ja tämä teos sai lähinnä irvistelemään ja ihmettelemään että onko tässä oikeasti vedetty ykkösellä purkkiin suurin osa kohtauksista vai miksi tämä on niin helvetin kämäinen. Kaiken päälle Ferrellillä ja McAdamsilla ei ollut oikeastaan minkäänlaista kemiaa, jossain kohtaa jopa ajattelin että tämä voisi olla siedettävämpi leffa jollain toisilla näyttelijöillä. Ehkä en sitten odottaisi niin paljoa. Oli pakko mennä katsomaan imdb:stä ihmisten arvosteluita tästä ja hämmästykseni oli suuri kun valtaosa antoi ysiä ja kymppiä ja kehoitti sivuuttamaan kriitikoiden turha haukkuminen: onko minusta tullut vanha valittaja vai mitä vittua?

Lisäksi vielä tämän leffan tekosia oli se, että koska muija on kamala euroviisufani, hän kyllästyi minun jatkuvaan marmatukseen siitä miten tämä on paskin leffa mitä olen nähnyt aikoihin, sulki töllön ja piti mykkäkoulua koko loppuillan. Joten kiitos elokuvalle edes tästä, yhden illan ajan sain olla rauhassa koneella lukemassa pakkista.
 
Tigre sanoi:
Niin ja se piti sanoa et ymmärrän täysin jos ei Insidious oo kolahtanut. Sit Hyvin sanottu tuo et elokuvien hienous on siinä subjektiivisen kokemuksen asiassa.(y)

Insidiouksesta ku puhutaan tosta tiukan tunnelman jälkeen tulevasta jump scaresta, niin ite tykkään kauhuleffoissa säikytyksistä paljon jos leffa ei oo rakennettu niiden varaan mitä tyyliin suurin osa on. Imo säikytykset on mukavia jos niiden alla ja leffan pohjana on ahdistava ja pelottava tunnelma niin silloin ne jump scaret on mukava lisä. Lisäksi tuon leffan äänimaailma on ihan hirvee, pahimmillan sellainen et ihan kuin jonkun viulun jouset ois päin vittua viritetty ja kaksinkäsin revitettäis menemään sillä viululla ja joku muu samalla vetää pitkillä kynsillä liitutaulua pitkin.:eek:
Click to expand...

Ihan hyvin sanottu. Esim. Hereditaryssa on tasan yksi edes "jump scare"-tyylinen kohtaus ja koska olo oli muuten jo ihan grinderin läpi vedetty, niin mä pelästyin ko. kohtaa siten, miten en varmaan sitten lapsuuden ole elokuvassa kokenut.

Mutta on monia mestarillisia kauhuelokuvia, joissa niitä käytetään tiheämmin ja silti onnistuneesti. Tunnelma on itselle vaan niin hemmetisti pelottavampaa kuin pelästyminen. Jossain Rec 2:ssa taas yhdistyy ihan saatanallinen tunnelma jatkuvaan säikähtelyyn. Aivan upea tapaus, todella kovaa ykköstä vieläkin parempi. Tai ovat enemmänkin saman elokuvan osat yksi ja kaksi.
 
Sympathy for Mr. Vengeance (2002)
vengeance.png

Ideasta joka on koston kierre on jo paperilla ahdistavalla tavalla siisti ja Chan-Wook Park toteuttaa tuon paperilla olevan siistin juonen leffaan ihan mestarillisesti, juoni on siis ihan älyttömän kovatasoisesti käsikirjoitettu juonenkäänteineen, kekseliäisiltä koukeroilta juonessa, upeita tiukasti otteessa pitäviä kohtauksia ja erinomaisen kiinnostavasti osattu luoda henkilöhahmot joiden ajatuksista asioista mitä leffan juoni sisältää, niin todella syväulotteisia ajatuksellisia tasoja voi löytää henkilöhahmoista ja se on ehdottomasti leffan kovin asia. sit pitää mainita et leffan erikoinen tarinankerronta on helkkarin kovaa jälkeä, juonenkuljetus tyyli erinomaista ja kohtausten rytmitys kymppiluokkaa.

Jo heti alusta asti leffassa on erittäin erikoinen ja tosi siisti kohtausten toteutustyyli. Alussa luodaan leffan ylle hyvin synkkä ja tyly tunnelma. Vesisade jonka seasta kuuluu poliisiautojen sireenit. Sitten ruutuu muttuu aina välillä tyylikkäästi ihan mustaksi kuuluen samalla tosi kova jysähdys, välillä taas ruutu muuttuu mustaksi jossa lukee esim "veri ryhmäni on B" joka tulee siis kuuromykän päähenkilön suusta aina mustassa ruudussa asiat mitä hän puhuu, tyylikästä ja nokkelaa ohjaustyyliä. Leffassa on aika hiljainen ja hidastempoinen rakenne, joka toimi tässä leffassa erittäin hyvin. tuosta yleisestä hiljaisuudesta mikä vallitsee leffassa niin huomaa et leffassa on paljon kuvallista kerrontaa. Joku itkee jossain ja sitä kuvataan suht pitkään ja katsoja kelailee päässä hahmon tunnetilaa ja sit kun lisäksi hahmon kasvojen eleiltään et mitä hän aikoo tehdä ja kaiken hiljaisuuden keskellä vallitsee sana "kosto" ja nyt tarkennan et siis tietyissä täysin hiljaisissa kohtauksissa, mut ei leffan kaikissa hiljaisissa kohtauksissa oo kosto jonkun hahmon pohdinnassa, mut kaikissa leffan hiljaisissa kohtauksissa hahmot kelaa jotain esim moraalista asiaa. Sit tuosta hidastempoisuudesta tykkään erittäin paljon, mikä on hyvin yleistä näille Etelä-Korealaisille leffoille ja etenkin tässä leffassa tuo hidastempoisuus toimii, mm koska se hitaus tukee tuota hiljaisuutta ja toisinpäin täydentäen toisiaan täydellisesti ja oli leffan teemojen ja juonen kannalta tosi tyylikästä.

Kuvaustyyli on paikoitellen todella ovelaa, esim päähenkilö kävelee rappusia hämäräperäisten tyyppien kanssa ja takana on lasiseinä ja sitä kuvataan kaukaa sellaisen voimakkaan huminan kanssa joka (jos oikein tajusin niin kuului tuon kuuromykän korvista se humina saaden luotua katsojalle olon että jollain tasolla tuntuu kuin katsoisi tuon päähenkilön silmistä leffan tapahtumia, toi oli oikeesti tuo korvien humina tosi siisti jippo) niin hahmot kulkevat niitä rappusia täydessä pimeydessä josta aisti tuossa kohtaa voimakkaasti et nyt päähenkilö on sortunut / ajautunut aikamoiseen asiaan. Toi oli vaan yks esimerkki hienosta kuvaustyylistä, kun mm yhdessä toisessa kohtaa on hyvällä tavalla erikoinen pakeneva kaoottinen kamera-ajo, jossa kamera menee vauhdilla taaksepäin ja kuva tärisee. sit leffan kohtausten monenlaiset kuvakulmat on toimivia.

Leffa kertoo isoimpana asianaan kostosta yhteydessä vihaan, jota seuraa aina toinen kosto eli koston kierteestä asian ajautuessa karmivaan tapahtumasarjaan ja lopulta ihan hyytävään kuiluun. leffa kertoo myös ihmisen luonteesta, heidän periaatteistaan ja motiiveistaan, moraalisista mietteistsä koko hommassa mitä leffassa tapahtuu jossa omatunto todella selvästi kolkuttaa, myös epätoivosta, surusta ja tuon epätoivon seurauksena hyvin kyseenalaisiin tekoihin sortuminen ja siitä miten pitkälle ihminen on valmis menemään ja tuoko kosto lopulta hyvää oloa vai ei.

Leffan tunnelmasta niin se on aluksi surullinen ja jännittävä sekä mysteerinen. Loppupuoliskon alkaessa nostetaan kunnolla vaihdetta silmään tunnelman muuttuessa karmivaksi, mua ainakin ahdisti tuo loppupuolisko, sitä oli jopa todella epämiellyttävä katsoa. Veri on yksi sana, mutta on muitakin syitä miksi leffa sai aikaan voimakkaan ahdistuksen tunteen ja kun aiemmin sanoin että alkaa leffassa "karmiva tapahtumasarja" niin tuo loppupuolisko menee tuosta lainausmerkeissä olevasta sanoista vielä pahemmaksi ja osuvampi sana siinä kohtaa leffa on se "hyytävän kuilu" ei oo mitään ilotulitusta vaan suorastaan surutulitusta loppuosuus ja se alkupuolikin oli kyllä todella surullista settiä.

Tää meni mulla nyt kakkossijalle kaikista leffoista, Oldboy edelleen ykkösenä, eikä oo ihme et miksi mulla tää meni tokalle sijalle, koska Oldboyn ohjaajalta on tää leffa.

10
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta Insidiouksesta vielä niin vaikka sanoin et on ehkä jopa pelottavin leffa, niin tarkoitin puhtaasti pelottavuutta jonka jälkeen pelottaa nukkua. Sit on aivan erikseen musta leffat jotka vaikuttaa psykologisesti mielen syvyyksiin ja ahdistaa sitä kautta, mm Martyrs, Audition, Midsommar, Hereditary, Antichrist. Tuossa asiassa mielen syvyyksiin vaikuttavista kauhuista niin noi mainitsemani leffat hakkaa siinä asiassa Insidiouksen 10-0. Insidious vaan pelottaa mut ei sen syvemmälle pääse toisinkuin nuo leffat joista joka oli omalla kohdallani kaikkein kamalin niin oli Midsommar. Tää asia mitä kirjoitin tietty itsestään selvyys,:giggle: Halusin vaan tarkentaa pointtini ettei tuu kuvaa et pidän Insidiousta kauhuleffojen kuninkaana.:LOL:
 
Tigre sanoi:
@Jerico lle kauhun ystävänä vielä yks kyssäri. Ensin haluan pahoitella tuosta Kaunasta kun kysyin siitä sulta. koska muistin jälkeenpäin et et tykännyt aiemmistakaan kaunoista ja sit tuun vielä kysyy et ootko nähny uuden Kaunan ja mitä mieltä oot siitä, ei juma:LOL:

Mitä mieltä oot näistä, tai jos et jaksa sen kummemmin mietteitä kirjoittaa niin kerro vaikka vaan et tykkäätkö vai et, tai sit tosiaan mietteillä, et ihan miten haluat.:)

Ei tarvi pahoitella mitään. Pahoittelen itse että kesti vastata kun nuo sun kysymykset meni ohi silmien.

Ei vaan jostain syystä x lähde nuo Kaunat. Luulen silti että katselen joskus ainakin sen uuden version kun netflix sitä jatkuvasti mulle tarjoaa :D

[Rec] & [Rec] 2
Tykkään tosi paljon näistä ja siis nyt puhutaan tosiaan niistä alkuperäisistä, eikä jenkkien versioista. Ensimmäinen on oma suosikkini ja tulee vahvat 28 Days Later-fiilikset. Loput jako-osat eivät pääse lähellekään kahta ensimmäistä.
Shutter (alkuperäinen)
En ole nähnyt. Kuulosti juonikuvion perusteella mielenkiintoiselta ja en ole nähnyt montaa thaimaalaista leffaa. Tarvii etsiä tämä joku kerta ja katsella.

The Strangers (2008)
Tykkään kyllä, mutta leffassa on ongelmansa kässärin puolella kun hahmot tekevät tyhmyyksiä, jotta leffa ei päättyisi liian äkkiä. On tosi tunnelmallinen paikoitellen. Tarviikin katsoa pitkästä aikaa joku kerta ja katsoa onko mieli muuttunut.

The Texas Chainsaw Massacre (2003)
Tämän näkemisestä on piiitkä aika ja leffan yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Muistaakseni ihan ok remake.

The Eye (alkuperäin)
En muista tästä oikein mitään kun olen nähnyt sen kerran joskus vuosia sitten. Se remake missä oli Jessica Alba oli muistaakseni aika huono.

Ils (2006)
En ole nähnyt.

The Village
Tosi hyvä tunnelma niissä metsäkohtauksissa ja lopun twistikin oli kova. Muuten leffa menee sinne ohjaajan keskikastiin mielestäni.
Click to expand...

Kuten vastauksista huomaat, en fanita aasialaista elokuvaa yhtä kovasti kuin sinä :) Varsinkin ne 2000-luvun alussa tuleet kummituselokuvat menivät itseltä suurimmalta osin ohi kun en innostunut niistä silloin. Toivottavasti sait mun lyhyistä vastauksista jotain irti. Tällä kertaa ei lähtenyt pitkiä arvioita noista.

Pakko ottaa vielä kantaa tuohon Riivattuun. Tykkään siitä ensimmäisestä myös tosi paljon. Leffa on tosi kuumottava, varsinkin alussa kun pelataan äänillä ja rakennetaan pelon tunnetta. Wilson ja Byrne ovat hyviä vanhempina, joiden arki menee sekaisin kun poikansa vajoaa koomaan ilman järkevää syytä.
Elokuva on lähes täydellinen puoleen väliin saakka kunnes ne tutkijat alkavat heittää läppää ja ne böö!-säikyttelyt lisääntyvät aivan liikaa pilaten alun painostavuutta. Se kuuluisa Tigren mainitsema säikytyskohta oli vielä kova, mutta lopussa sitä punanaamaa näytetään ihan liikaa ja varsinkin siellä demonin kotipesässä tapahtuva setti laskee pisteitä. Olisivat pitäneet sen demonin varjoissa, kuten leffan hyytävimmässä kohdassa, missä se nainen kertoo siitä unesta kun siellä Daltonin sängyn vierellä seisoo se musta hahmo. Ne äänet kun se näyttää käsillään sitä poikaa. Hyi! Samoin se on kuumottava kun sieltä itkuhälyttimestä alkaa kuulua miehen puhetta ja vauva alkaa itkemään. Lisäksi ne kuolleet ihmiset sillä toisella tasolla ovat aika jäätäviä ilmeineen. Tykkäsin tosi paljon leffan ideasta että se poika ja isä kykenivät astraalimatkaamaan unissaan. Erilainen twisti perus kummitustarinaan verrattuna. Lisäksi alun murtohälyttimien jatkuva huutaminen sai selityksen

Toki tämäkin elokuva sai ihan liikaa jatkoa ja ne eivät yllättäen pääse ensimmäisen tasolle.

Heitetäämpä sulle @Tigre vastapalloon että oletko nähnyt seuraavia elokuvia ja jos olet niin mitä mieltä olet:

- Coherence 2013
- Triangle 2009
- The Thirteenth Floor 1999
- Primer 2004

Nyt mentiin tiede/jännitys osastolle, mutta osasta löytyy myös kauhuelementtejä.
 
Juu kyllä sain hyvin irti noista mietteistä.(y) Musta on niin kivaa jotenkin kuulla muiden mielipiteitä esim kauhuleffoista.:giggle: Thanks hyvistä mietteistä ja Insidouksesta kanssa hyvää pohdintaa tuossa spoilerissa.

Coherence (2013) Heh, etin vanhan lyhyen arvosteluni leffasta. ku on niin huonossa muistissa niin vaikee kirjottaa mietteitä.

Aikuisporukka istuu iltaa iltana, jolloin komeetta lentää maan ohi. Yhtäkkiä sähköt menevät ja kännyköistä hajoaa näytöt. Porukka huomaa että naapurissa palaa valot. Mistä on kyse?

Ihan ok pienen budjetin mysteeritrilleri. Ensimmäiset merkit trilleristä alkavat, kun siinä iltaa istuskellessa ruutuun alkaa ilmestyä aika ajoin muutaman sekunnin kestävä musta ruutu, josta saa tunteen, että jokin tapahtuma lähestyy ja jännitys tiivistyy. Myös hiljaa ulvovista musiikeista plussaa, ne toi jännitystä ja mysteerisyyden tunnetta leffaan.

Sitten alkaakin hämärät tapahtumat, kun menevät tutkimaan sitä naapuritaloa, jossa palaa valot. Hyvin tehtyä mielenkiintoista mindfuckia. Se on just se koko leffan kantava voima tuo asia. Mielenkiinnolla seuraa sitä mysteeriä.
Miinusta näyttelijöiden kehnoudesta ja aluksi kovalta vaikuttava idea ei kanna ihan loppuun asti.
Loppuratkaisu/viimeiset sekunnit leffasta taas oli ihan hyvä, mutta odotin selllaista kunnon wow fiilistä.

Viihdyttävä leffa kuitenkin, jos tykkää mindfuck leffoista.

Triangle 2009

Katoin monia vuosia sit, mut en tajunnut kaikkea juttuja leffassa, on niin perkeleen mindfuckia et mun aivot meni solmuun. Hyvä leffa toi oli kyllä, ite tykkäsin paljon ja sais vielä enemmän irti jos tajuis sen mindfuck. Kiitos tän muistutuksesta, pitääpä katsella joku kerta.

The Thirteenth Floor 1999

Perkule multa on jäänyt tää näkemättä, pitää kattoa jos näkis jostain.

Primer 2004

Ei mitään muistikuvaa, et oonko joskus nähnyt. Tämäkin alkoi kiinostaa.




Heh, tässähän tuli monta hyvää leffavinkkiä. Thanks. Dark City (1998) Tää tuli jostain mun mieleen ja ihan karmistuttava ajatuksena, hyi helvetti millaisen olon tää leffa sai aikaan kun katoin joskus.

spiraalimainen kaupunki tyhjässä avaruudessa, eikä aurinkoa missään päin vaan ihan pimeätä yötä kaikkialla.
 
Se et miks mä niin usein otan avatarin pois ja sit laitan takas johtuu, siitä et oon yrittänyt monia monia kertoja lähteä pakkikselta tästä ketjusta, mutta joku perhana mut aina sit kuitenkin vetää takas tähän ketjuun.:LOL: Syy on siinä miks oon koittanut lähteä, johtuu siitä et multa jää helvetisti sarjoja katsomatta ja hienoja pelejä pelaamatta, ku keskityn elokuviin niin paljon, mut tosiaan aina tekee sit kuitenkin mieli tulla takas tänne, vaikka jää joku sarja tai esim Red Dead Redemptioniin paneutuminen täysillä väliin ja peli kun kestää varmaan sen 200h tai jotain. Kyllä mä jollain tasolla pystyn elokuvien lisäksi paneutumaan peleihin ja sarjoihin mut en täysillä jota esim tuo RDR 2 vaatii.

ja jottei menisi liian offtopiciksi niin tänään aion katsoa The Forest of Love kolmatta kertaa. 2 kertaa jäänyt puoleen väliin kun niin sairasta menoa mut kolmas kerta toden sanoo ja haluan tehdä siitä arvostelun oli se sit paska tai hyvä, ku tosiaan 2h30min leffa jos jää puoleen väliin niin ei voi tietää parantaako leffa tasoaan lopussa jne. Ootko luni kattonut tuon The Forest of Love? Siitä on sarjakin nyt btw netflixissa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä muuten @descent tykkää Inceptionista ja Interstellarista tai vaikka The Prestigesta. Tuli mieleen kun joskus sanoit et Nolanin Batman trilogia on 5 tähden mestariteos, niin aattelin siks kysyä et mitä oot noista Nolanin leffoista mieltä? Musta Inception on viihdyttävin leffa ikinä, jos puhutaan puhtaasta viihdyttävyydestä niin tyyliin kaikki Nolanin leffat ois ihan kärjessä, mut syy miks ei oikein mahdu mun ainakaan top 50 listalle johtuu et esim Inception ei oo ns elokuvallisesti yhtään niin hyvä kuin vaikka tuo Sympathy for Mr Vengeance, koska siinä on niin paljon ajatuksellisuutta ja syvyyttä ja ite tykkään just tuollaisista leffoista kaikkein eniten.
 
Itelläni top listojen tekeminen on suomeksi sanottuna oikeastaan saatanan vaikeaa (mulla on ihan tutkittu muisti ja tulos oli erittäin heikko muisti), koska jos mulla itelläni on mennyt pitkään jonkin leffan katsomisesta, niin ei enää muista sen leffan upeutta ja sit kun uusinta katselee niin se leffa saattaa pompata tosi korkealle listassa. Katoin tänään erään leffan ja oli niin kaikinpuolin mestariteos,et leffa mikä ei aiemmin mahtunut mun top listoille, niin nousi nyt top 10iin tai jopa top 5 een. Rauhassa uusinta katselen upeita leffoja silloin kuin jaksaa ja seuraava top lista tulee varmaan tyyliin 3kk päästä. Ei oo ainakaan silloin mikään äkkiseltään tehty lista.

leffa joka on kyseessä...rumpujen pärinää......

Eka Kummisetä. Aivan käsittämätön tunnelma leffassa.
 
Juups, mä pidän jonkin pituisen breikin täältä, ihan puhtaasti sen takia sanon et jos jotkut ihmettelee et miks en laita tykkäyksiä muiden arvosteluihin, ku mun arvosteluihinkin niitä laitetaan tai vastaile vähään aikaan jos tulee kyssäreitä.:giggle:
 
Tigre sanoi:
Juups, mä pidän jonkin pituisen breikin täältä, ihan puhtaasti sen takia sanon et jos jotkut ihmettelee et miks en laita tykkäyksiä muiden arvosteluihin, ku mun arvosteluihinkin niitä laitetaan tai vastaile vähään aikaan jos tulee kyssäreitä.:giggle:
Click to expand...

No hitto, sitten ei ole kiire tuon Top-listan kanssa. Top 100-listaksi se nyt väistämättä venähtää :)

Mutta Nolanista. Yksi parhaita toiminnan, viihteen ja tyylikkyyden mestareista nykyään. En ole suurin fani, mutta Memento = 5 tähteä, Batman-trilogia = 5 tähteä, Insomnia = 4+, Prestige vähintään 4.5, Interstellar pitää katsoa uudestaan, Inception 4+ tai 4.5. Ja tämä uusin Hardyn lentäjäleffa...noh, myös 4+.

Että helvetin hyvää jälkeä tekee omalla sarallaan. Kaukana Inarritun kaltaisista mestareista, mutta oman viihteellisen tyylinsä kiistaton huippu.
 
Tigre sanoi:
Ootko luni kattonut tuon The Forest of Love? Siitä on sarjakin nyt btw netflixissa.
Click to expand...
Tsiikasin kyllä, mulle se ei uponnut. Se oli semmoista väkisin väännettyä settiä, yritettiin saada katsoja tolaltaan väkivallalla/gorella, joka aiheutti itsessä vaan enemmän pettymystä elokuvaan. Elokuvan olisi voinut tehdä niin paljon paremmin, nyt siitä jäi itselle vähän samanlainen fiilis kuin Serbian film jälkeen. Syvä huokaus ja pään pudistus. Nyt lähtee juuri rullaamaan pitkästä aikaa Takeshi Kitanon Sonatine ja perään klassikko Shogun Assassin. Hyviä leffa hetkiä jengille.
 
Voi perse. Mietin viestiä minkä kirjoitin niin tyyliin koko yön ja tulin siihen tulokseen, et miks helvetissä menin kirjoittaa et pidän tauon. Päätin et en enää kirjoita tuollaisia viestejä, koska sen vois tehdä järkevämminkin eli lähteä vähäks aikaa teemättä siitä numeroa ja sit jos kiinostaa tulla tänne niin sit tulee. Mulla on valehtelematta mania päällä ja sen takia mielialojen vaihtelu käy hirveillä kierroksilla ja mm rahan arvon tajuaminen meinaa hävitä. Et sen vannon et ei oo trollailua nää edes sun taa remppaamiset, vaan maanisuuden takia. Mut joo jatkossa jos haluan pitää taukoa niin sit vaan katoan ja tuun jossain vaiheessa takas jos mieli tekee.

Ketjun asiaan takas sitten eli elokuviin. Hienoa et @descent et säkin tykkään Nolanin leffoista just tuolleen viihteellisyyden kautta, mulla tosiaan ihan sama juttu.

ja @Luni hyviä mietteitä leffasta. Musta ne miesnäyttelijät oli muuten ihan supersurkeita näyttelee ja hahmojen toteutus omituista, mut sit ne Naiset Taeko ja Mitsuko oli paljon parempia näyttele ja etenkin Mitsuko hahmon toteutus oli tosi häiriintynyttä settiä saati psykoottista.., Ite en oo leffaa kokonaan vaan puoleen väliin et en uskalla sen takia antaa arvosanaa, ellen sit tee jossain vaiheessa arvostelua leffasta. Jos teen / katon leffan kokonaan.
 
Onko descent tai kukaan täällä tutustunut Italialaisen Dario Argenton leffoihin? Ohjaajalla on aivan omaperäinen ja erikoinen toteutustyyli leffoissaan. Tyylikästä jälkeä. Suspiria on tähän mennessä ollut kyllä paras leffa tuolta ohjaajalta. Tänään katon ehkä Phenonema: n jossa näyttelee Jennifer Connelly,

www.imdb.com

Phenomena (1985) ⭐ 6.7 | Crime, Horror, Mystery

1h 56m | K-18
www.imdb.com www.imdb.com
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom