Elokuva-arvostelut!

Phenonema katsottu ja nyt oon kyllä ihan ällikällä lyöty ku tuli ihan puskista et miten kova leffa oli kyseessä. Kauhumysteerin ja retrouden yhdistelmä. Ei uskois et retrous toimii kauhussa mut tässä muuten toimi ja vielä ihan s*atanan hyvin. En muista milloin viimeeks oisin näin siistit kiksit saanu leffasta kuin tästä. Pitääpi tässä nyt yöllä rakennella arvostelu / kertoa et miksi iski niin kovaa itelleni.(y)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onko descent tai kukaan täällä tutustunut Italialaisen Dario Argenton leffoihin? Ohjaajalla on aivan omaperäinen ja erikoinen toteutustyyli leffoissaan. Tyylikästä jälkeä. Suspiria on tähän mennessä ollut kyllä paras leffa tuolta ohjaajalta. Tänään katon ehkä Phenonema: n jossa näyttelee Jennifer Connelly,

Opera, Phenonema, Profondo Rosso ja tietenkin Suspiria nähty.
 
Phenonema (1985)
b2c8405ca54c77b06319d6aca107d608.png

Eka miete leffasta: Hyi helvetti et aiheutti voimakasta ahdistusta mutta vielä enemmän pahoinvointia tää leffa...

Niinkuin melkein kaikkien Argenton leffojen tapaan tässäkin on murhaaja ja sitä yritetään sit selvittää kuka se murhaaja on, mutta tietyssä vaiheessa huomaa et leffa kertoo pääpointiltaan räysin Jennifer Connellyn esittämästä tytöstä, mutta mitä hänestä... siitä ei kannattakaan paljastaa yhtään enempää, koska pilaisi mahdollista leffakokemusta jos tän haluaa katsoa. Niinkuin Argenton tapaan tääkin leffa on erittäin ovelasti käsikirjoitettu alusta loppuun, pitää tiukasti otteessa naulittuna sohvaan ja on ihan saamarin tiivis tunnelmaltaan joka ei katkea missään kohtaa. Sit musiikeiltaan ja kuvaustyylin jipoiltaan aivan taattua Ohjaajan tuttua kädenjälkeä jonka huomaa todella nopeasti ja ite tykkään Argenton ohjaustyylistä erittäin paljon. Tunnelmaltaan myös tuttua jälkeä, mutta tässä se tunnelma on kaikista ohjaajan leffoista, jopa Suspiriaakin heittämällä kovemmalla tasolla ollen mun mielestä ihan mestarillista.

Ohjaaja käyttää myös tuttuun tapaansa yleistä hiljaisuutta, pelottavia varjoja ja ihan pilkkopimeitä paikkoja tunnelman luonnissa, niin sisätiloissa kuin myös ulkona ja molemmat oli ahdistavia tehokeinoja, nykykauhuissa, ei kaikissa mut todella monissa käytetään täysin epäonnistuneesti pimeyttä ja sieltä tulee joku jump scare... Tää ohjaaja sen sijaan osaa hommansa pimeydellä leikkimisen kanssa täydellisesti, äärimmäisen voimakas ja tehokas tunnelma on etenkin siitä kohtaa kun Connellyn esittämä nuori nainen nukkuu ja näkee painajaista ja minkälaista visuaalista settiä tuossa kohtaa tulee josta en sano enempää. se täysin pimeän metsä näyttäminen oli luontaantyöntävän ahdistavaa katsottavaa ja...kuunneltavaa... ja mm salamaniskut joista noista salamoista tuli Suspirira mieleen. Myös etenkin lopun lavasteet on ihan karmivia siellä talossa.

Palaan tässä kohtaa tarkemmin noihin musiikkeihin ja tunnelmaan. Sitä musiikkia ja tunnelmaa ei voi mitenkään kuvata yhdellä tai kahdella sanalla vaan mulle tuli leffan tunnelmasta todella voimakas vivahteikasta sekoitusta ja vaikka kuin helkkaristi tuli musiikeista ja tunnelmasta sanoja mieleen, en ees tajua miten voi tulla noin monta sanaa leffan tunnelmasta mieleen, kun nuo kaikki - mainitut musiikin / tunnelman tilat ja vivahteet tulee leffassa todella voimakkaana esille. Joitakin tunnelman muotoja ei voi mainita ilman spoilertagia koska se spoilaisi, ei nyt mitenkään pahasti spoilaisi mut kuitenkin, avatkee tagit jos ei haittaa pienehkö spoilaus

- riipivä / raastava
- häiriintynyt
- unenomainen
- usvainen
- klaustrofobinen
- vääristynyt
- retromainen
- kuvottava
- varoittava
- pahansuopa
- kirkkomainen
- psykoottinen
- Saatanallinen
- yiluonnollinen
- noitamainen

ja lopussa etenkin
- kaoottisen sekoava

mut vaikka kattavasti leffan tunnelman vivahteet kuvailin, niin silti pitää ehdottomasti itse nähdä leffa ja kuulla ja tuntea ne... mut siis täydet 10 musiikeista jotka loivat aivan omanlaista tunnelmaa, minkä tyylistä edes lähellekään tyyliltään en oon nähnyt missään leffoissa vastaava musiikkia. Kauhukohtauksissa musiikki on noiden luettelemieni asioiden lisäksi jotenkin tunkkainen, ehkä manaaja tulee mieleen siitä tunkkaisesta kauhumusiikista ja verestä, mut se oli musta vaan tosi tyylikäs juttu ja paradoksaalisesti ahdistava tuollainen tunkkaisuus ja välillä retromaiset tyylikkäät musiikit ja tuli sellainen 80 luvulle palaava tunnelma leffan ylle joka veti hienosti ainakin minut katsojana tuolle vuosikymmennelle.

Se pääjuoni muuten leffassa joka liittyi tosiaan suoran siihen tyttöön ja
ötököihin
oli aivan älyttömän siisti kun alla on vielä se mestaritason tunnelma ja yleinen toteutus 10 tasoa, (btw oliko leffan pakko näyttää niitä välähtäviä lähikuvia ötököistä ja toukista. Hitto minuu etoo ötökät ja kaikenmaailman etenkin tuollaiset toukat ja siitä johtuen loppuosuus oli ihan hirveetä katsottavaa. Se vika noin puoltuntia... siis niin etovaqa ja kuvottavaa, et mua täysin valehtelematta rupes oksettaa ja hyvä etten lähteny vessaan työntää sormet kurkkuun, muutenkin oli jo oikeasti pahoinvointia ku olin juonut aivan liikaa kahvia ja sit leffan loppu minkänäköistä oksettavaa settiä siinä näki + vielä se kirkkomainen ja noitamainen kirkuva musiikki ja klaustrifobinen saatanallinen ja kaoottisen sekoava tunnelma. Tää leffa jätti ällöttävyydeltään jopa The Thingin kakkoseksi. Sellainen leffa jota ei todellakaan tee mieli katsoa pitkään aikaan uudestaan. Tuo loppu on Suspirian kaltainen tunnelmaltaan, mutta siihen vielä lisänä on The Thingin näköinen visuaalinen kuvasto tosin ötököihin liittyvä sellainen joka on tosiaan vielä pahempi imo, sit manaajan mutta kaikkein eniten Rose Maryn painajaisen kaltainen loppuosuus tuli mieleen siitä saatanallisetsta tunnelmasta.

Meni kyllä mun top 10iin helposti, mulle itelleni tää vaan kolahti jotenkin niin kovaa
10
 
Juuri sain pari elokuvaa katsottua, Meni molemmat kauhun/jännityksen nälkään ihan mukavasti. Relic taisi kerätä jonkin verran kehuja Sundance tapahtumassa, I See You oli sellainen semi mukava yllätys, elokuvasta en sen enempää ollut lukenut ennen katsomista.

I See You (2019)

Relic (2020)

Nyt lähtisi vielä parin elokuvan verran viihdykettä.

Raise The Red Lantern (1991)

Hana-Bi (1997)

Kesä on kyllä otollista aikaa tsiikaa leffoja. Muutenkin tulee katsottua paljon, mutta nyt niitä on mennyt monta päivässä kun lomalla. Joitain uusia rainoja sekä jo nähtyjä uudestaan, joita ei ole katsonut aikoihin. Tigre kiitokset sulle taas, että jaksat pistää arvosteluita elokuvista edelleen. Luen todella mielelläni niitä, sinulla on ilmiselvästi taito tuoda elokuvista hyvin tarkasti tunne skaaloja ja näkemyksiä näppäimistön kautta muiden luettavaksi. Itse harvoin sen kummemmin elokuvia kommentoin sen syvällisemmin. Hyviä elokuva hetkiä kaikille.
 
Thanks paljon luni!(y) ja kiitti kun pistit noita leffoja tohon, mielenkiintoisia kaikki ja tuon Takeshi Kitano n ohjaajana pistin ihan muistiin! Sit tuo Raise the Red Lantern ku tutkin leffan ohjaajan teoksia niin huomasin et sehän on Lentävien tikarien talon ohjaaja, joka on kyllä ihan huippu leffa.
 
Tää on kans kyl hyvä Argenton leffa, jossa kelasin kaikki mitä päähän tuli vaihtoehdot läpi maasta taivaaseen et kuka on murhaaja ja olin ihan väärässä lopussa, leffa kusetti oikein huolella mua.:LOL: sellainen 8½, loistava leffa mut ei voi tuon enempää antaa pisteitä, koska Suspiria ja tuo Phenonema vielä tuotakin loistavaa leffaa niiiin paljon parempia. Suspirialle btw antaisin sellainen 9½. Kokeilin joskus kattoo Suspiriasta tehtyä jenkkiremakea ja jäi kesken.
 
Martyrs (2012) 6/10

Joo enhän mie tajunnut ku nopeasti etin, että tää on joku jenkki remake. Semmonen ihan "ok" kerran katsottava kauhu / jännäri. Alkuperäinen kuulema todella paljon parempi, mutta kyllä tämänkin 3€ hinnalla katsoi. Juonellisesti ois toiminut paremmin jos ois jättänyt erään asian pois:

uskonnollisen aspekti. Leffa ois toiminunut paremmin jos kyseessä olisikin ollut vaan joku lapsia / naisia kiduttava organisaatio
.

Pitää joskus ettii se alkuperäinen.
 
Martyrs (2012) 6/10

Joo enhän mie tajunnut ku nopeasti etin, että tää on joku jenkki remake. Semmonen ihan "ok" kerran katsottava kauhu / jännäri. Alkuperäinen kuulema todella paljon parempi, mutta kyllä tämänkin 3€ hinnalla katsoi. Juonellisesti ois toiminut paremmin jos ois jättänyt erään asian pois:

uskonnollisen aspekti. Leffa ois toiminunut paremmin jos kyseessä olisikin ollut vaan joku lapsia / naisia kiduttava organisaatio
.

Pitää joskus ettii se alkuperäinen.

Mulle taas tuo spoileri-aspekti nostaa elokuvan eri sfääreihin. Kirjoittelin juuri lyhyesti jotain mun Top 100 -listan Top 10-elokuvista, Martyrsista juuri näin:

"Martyrs on viime hetkiinsä asti "vain" paras vuoteen 2008 mennessä tehty kauhuelokuva. Elokuvan viimeiset minuutit tekevät siitä yhden kaikkien aikojen parhaista elokuvista koskaan, genrestä riippumatta."

Mutta rikkautta kuulla täysin päinvastainen näkemys ja että itsekin otit juuri kyseiseen aspektiin kantaa.

Olis kyllä makoisaa järjestää joku 12-16h leffamiitti ainakin Fuxin, Tigren, Lunin ja Alician kanssa. Jokaisella vaikka 10 leffaa, joista vuorotellen tiputtaen karsiutuisi lopulta esim 3 elokuvaa, jotka kaikki katsottaisiin. Olisi varmasti hiton hyvää jutustelua.

Asutaankohan ihan eri puolella Suomea 🤔 Itse majailen ylpeästi Suomineidon pyllyreiässä :) Nämä nyt harvoin toteutuu tälläiset heitot, mutta joskus on samantyylinen idea realisoitunut ja jopa luonut uuden perinteen, niin yrittänyttä ei laiteta...
 
Mulle taas tuo spoileri-aspekti nostaa elokuvan eri sfääreihin. Kirjoittelin juuri lyhyesti jotain mun Top 100 -listan Top 10-elokuvista, Martyrsista juuri näin:

"Martyrs on viime hetkiinsä asti "vain" paras vuoteen 2008 mennessä tehty kauhuelokuva. Elokuvan viimeiset minuutit tekevät siitä yhden kaikkien aikojen parhaista elokuvista koskaan, genrestä riippumatta."

Mutta rikkautta kuulla täysin päinvastainen näkemys ja että itsekin otit juuri kyseiseen aspektiin kantaa.

Olis kyllä makoisaa järjestää joku 12-16h leffamiitti ainakin Fuxin, Tigren, Lunin ja Alician kanssa. Jokaisella vaikka 10 leffaa, joista vuorotellen tiputtaen karsiutuisi lopulta esim 3 elokuvaa, jotka kaikki katsottaisiin. Olisi varmasti hiton hyvää jutustelua.

Asutaankohan ihan eri puolella Suomea 🤔 Itse majailen ylpeästi Suomineidon pyllyreiässä :) Nämä nyt harvoin toteutuu tälläiset heitot, mutta joskus on samantyylinen idea realisoitunut ja jopa luonut uuden perinteen, niin yrittänyttä ei laiteta...

Joo, mie en tiiä oisko tuo toiminut siinä alkuperäisessä paremmin, kun jos ois ollut enempi kiinnostava / mukaansa tempaava, ois ehkä se juonikin maistunut paremmin eri muodossa. Tässä remakessa tosiaan oli enempi semmonen "perus kauhu" leffa fiilis, enkä kaivannut tuohon mitään semmoista "spessu" elementtiä. Tuo tosiaan KUULEMA aivan järkyttävän paljon huonompi kun alkuperäinen, niin voi olla että miun mieli olisi eri alkuperäisen kanssa. Kyllähän tosiaan lehvoissa voi hyvänkin juonen pilata huonosti rakentamalla / huonoilla näyttelijöillä jne :) MAHTAVA esimerkki elokuvan juonesta ja miten moni asia siihen merkkaa on: COMMANDO. Mieti miten monta samalla juonella varustettua elokuvaa on, mutta ainut minkä kaikki muistaa on COMMANDO.

Tuommoinen leffamiitti olisi kyllä hauska järjestää! Mie asun ite Vantaalla ja Tigre taitaa olla Mikkelin miehii. Ite kotosin Savonlinnasta, ja myöhä ei Mikkeliläisistä tykätä (vitsi vitsi), MUTTA uskon että Tigren kanssa tultaisiin toimeen.
 
Tehän asutte kaikki siellä syrjässä. :D
Epäilemättä karsinnan jälkeen niissä kolmessa leffassa olisi joku kauhugenren leffa tai muu ahdistavampi pätkä ja siinäpä sitä olisi Alicialle painajaismatskua pitkäksi aikaa. 😅
Mukava on kuiten aina lukea arvosteluja myös noista. Niistäkin leffoista mitä on itse katsonut, niin on aina hauskaa lukea toisten näkemyksiä.
Eri asiat puhuttelevat kutakin katsojaa. :)
 
...ainut minkä kaikki muistaa on COMMANDO.


Ei liity Commandoon muuten kuin klassikkoäksönviittauksen osalta, mutta olin ihan liekeissä Once Upon a Time in Hollywood (2019) -leffan "bruce lee kohtauksesta".
Ihan lyhyt pätkä, mutta välittömästi tuli nostalgiafiilikset. 😄


tumblr_poqb9gaBoa1rxc6wmo2_r1_540.gif



ouatin-bruce-lee.gif



6ba74d1dcda098c9b74a76dbbf8e5b601de12689.gif



a5a5875a5e31aa9213cd17335b1a05e85ca33dc3.gifv


:hyper:




Muuten tämä leffa oli vähän hajanainen kokonaisuus. Tosi paljon hyvää, mutta ainakaan just nyt ei oikein irtoa tarkempaa ruodintaa.
Lopun taistelukohtaus koiran kanssa taloon tunkeutujia vastaan oli kyllä täyttä dynamiittia ja ihan helkkarin tyylikästä settiä.

:)
 
Ei liity Commandoon muuten kuin klassikkoäksönviittauksen osalta, mutta olin ihan liekeissä Once Upon a Time in Hollywood (2019) -leffan "bruce lee kohtauksesta".
Ihan lyhyt pätkä, mutta välittömästi tuli nostalgiafiilikset. 😄


tumblr_poqb9gaBoa1rxc6wmo2_r1_540.gif



ouatin-bruce-lee.gif



6ba74d1dcda098c9b74a76dbbf8e5b601de12689.gif



a5a5875a5e31aa9213cd17335b1a05e85ca33dc3.gifv


:hyper:




Muuten tämä leffa oli vähän hajanainen kokonaisuus. Tosi paljon hyvää, mutta ainakaan just nyt ei oikein irtoa tarkempaa ruodintaa.
Lopun taistelukohtaus koiran kanssa taloon tunkeutujia vastaan oli kyllä täyttä dynamiittia ja ihan helkkarin tyylikästä settiä.

:)

Tuossa leffassa oli kaksi hyvää kohtausta. Juuri tuo spoilerissa oleva ja sitten se loppu kohtaus. Muuten aika mitään sanomaton elokuva.
 
Katsoin eilen neljä elokuvaa, joista The Jacket - Sidottu oli todellinen yllätys. En muistanut kyseistä elokuvaa 5 tähden mestariteokseksi. En todellakaan. Ihan vaan jotain keskivertoa parempaa muistin.

Elokuvassa aikamatkustus, kuoleman jälkeinen oleminen tai olemattomuus, loputtomuus tai lopullisuus ja lopulta mahdollisuus unohtaa halutessaan nämä teemat täysin tekevät elokuvasta todella upean kokonaisuuden.

Lisäksi illan viimeisenä tuli lopulta katsottua Lilja 4-ever uudestaan, pitkästä aikaa...

Lilja 4-ever on Lukas Moodysonin tähänastisen, upean uran huikein onnistuminen. Moodyson onnistuu luomaan nihilismissään vielä juuri ja juuri itsetarkoituksellisuutta välttelevan, täysin uniikin mestariteoksen.

Seuraavassa elokuvassaan 'Ett hål i mitt hjärta' Moodysonin, Lilja 4-everissäkin äärimmäisen voimakkaana vaikuttava totaalisen misantopinen luonne ja kerronta luisuu kuitenkin jo kättelyssä pois raiteiltaan ja 'Ett hål i mitt hjärta' tuntuukin olevan tärkeämpi teos ohjaajalle itselleen kuin yleisölleen.

Lilja 4-ever on sen sijaan elokuva, joka pitää kaikessa järkyttävyydessään päänsä itsetarkoituksellisuuden pinnan yläpuolella, sukeltaen kuitenkin aika ajoin taidokkaasti ja uskottavasti täysin sietämättömän katselukokemuksen puolelle.

Katsojan oma emotionaalinen sietokyky alkaa olla lopulta todella kovilla, kun halu ja tarve auttaa toista ihmistä ruudun läpi kasvaa lopulta jo sietämättömäksi.

Oman avuttomuuden, säälin ja epätoivon tunteet, sekä kokemus häpeästä koko ihmisrotua kohtaan yhdistetään Lilja 4-everissä kuvastoon, joka on jo fyysistä pahoinvointia aiheuttavaa.

Lilja 4-ever on täysin kiistattomasti yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) koskaan tehdyistä elokuvista, joka jokaisen olisi syytä nähdä.
 
Katsoin eilen neljä elokuvaa, joista The Jacket - Sidottu oli todellinen yllätys. En muistanut kyseistä elokuvaa 5 tähden mestariteokseksi. En todellakaan. Ihan vaan jotain keskivertoa parempaa muistin.

Elokuvassa aikamatkustus, kuoleman jälkeinen oleminen tai olemattomuus, loputtomuus tai lopullisuus ja lopulta mahdollisuus unohtaa halutessaan nämä teemat täysin tekevät elokuvasta todella upean kokonaisuuden.

Lisäksi illan viimeisenä tuli lopulta katsottua Lilja 4-ever uudestaan, pitkästä aikaa...

Lilja 4-ever on Lukas Moodysonin tähänastisen, upean uran huikein onnistuminen. Moodyson onnistuu luomaan nihilismissään vielä juuri ja juuri itsetarkoituksellisuutta välttelevan, täysin uniikin mestariteoksen.

Seuraavassa elokuvassaan 'Ett hål i mitt hjärta' Moodysonin, Lilja 4-everissäkin äärimmäisen voimakkaana vaikuttava totaalisen misantopinen luonne ja kerronta luisuu kuitenkin jo kättelyssä pois raiteiltaan ja 'Ett hål i mitt hjärta' tuntuukin olevan tärkeämpi teos ohjaajalle itselleen kuin yleisölleen.

Lilja 4-ever on sen sijaan elokuva, joka pitää kaikessa järkyttävyydessään päänsä itsetarkoituksellisuuden pinnan yläpuolella, sukeltaen kuitenkin aika ajoin taidokkaasti ja uskottavasti täysin sietämättömän katselukokemuksen puolelle.

Katsojan oma emotionaalinen sietokyky alkaa olla lopulta todella kovilla, kun halu ja tarve auttaa toista ihmistä ruudun läpi kasvaa lopulta jo sietämättömäksi.

Oman avuttomuuden, säälin ja epätoivon tunteet, sekä kokemus häpeästä koko ihmisrotua kohtaan yhdistetään Lilja 4-everissä kuvastoon, joka on jo fyysistä pahoinvointia aiheuttavaa.

Lilja 4-ever on täysin kiistattomasti yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) koskaan tehdyistä elokuvista, joka jokaisen olisi syytä nähdä.

Jacket on aivan helvetin hyvä leffa! Täydellinen yllätys itsellekkin! Joku tovi sitten etsittiin illaksi leffaa, ei meinannut millään löytyä ja sitten laitoin tuon Viaplaystä pyörimään kun ei "muutakaan löydy". Katoin tuon sit viikon sisään kolmesti!

Vasta tällä viikolla koitin bongailla DVDtä tuosta, mutta en vielä laittanut tilaukseen. Pitää ensi viikolla ostaa tuo itselle!
 
JP Fux osui aika lähelle et oon Mikkelistä, mut ite oon Puumalasta.:giggle: mut käyn tosi paljon Mikkelissä. JP Fux varmaan tietää Puumalan ku oot Savonlinnasta lähtöisin ku on reilu 70km päässä Puumala Savonlinnasta.😉

Tuosta leffamiitti jutusta minkä descent otti puheeksi, niin oon kyllä tosi otettu et mut kutsuttais tollaiseen leffamiittiin, mut ensin pitäis ja haluan saada omat asiat kondikseen ja elämän raiteilleen. Sen jälkeen ois eri asia leffamiittiin tuleminen.:giggle: On monia asioita et ei tavallaan miten sen nyt sanois, oo voimavaroja tollaiseen tapaamiseen, eikä teitä jotka miittiin kutsuttais oo mitään vastaan vaan päin vastoin, hienoja tyyppejä ootte.(y):giggle:
 
JP Fux osui aika lähelle et oon Mikkelistä, mut ite oon Puumalasta.:giggle: mut käyn tosi paljon Mikkelissä. JP Fux varmaan tietää Puumalan ku oot Savonlinnasta lähtöisin ku on reilu 70km päässä Puumala Savonlinnasta.😉

Tuosta leffamiitti jutusta minkä descent otti puheeksi, niin oon kyllä tosi otettu et mut kutsuttais tollaiseen leffamiittiin, mut ensin pitäis ja haluan saada omat asiat kondikseen ja elämän raiteilleen. Sen jälkeen ois eri asia leffamiittiin tuleminen.:giggle: On monia asioita et ei tavallaan miten sen nyt sanois, oo voimavaroja tollaiseen tapaamiseen, eikä teitä jotka miittiin kutsuttais oo mitään vastaan vaan päin vastoin, hienoja tyyppejä ootte.(y):giggle:

Aaa okei, en tiiä mistä saanu päähäni et oot Mikkelistä :D Puumala on toki joo tuttu paikka.

Ja kyllä ite ymmärrän ihan täysin että tuommonen miitti vois olla vähän "ahdistava". Itelläkin ollu nuorempana mt ongelmia, niin kyllä tuommoset tuntemattomien kanssa järjestettävät tapahtumat ois ollu vaikeita tilanteita.

E: Ja siis tsemppiä!
 
Ajatuksen tasolla kuitenkin tollaisessa leffamiitissä miten descent sanoi et jokaisella ois 10 leffaa mukana niin siistiä.:giggle: Niin kelailin päässä kymmenen erikoisuuden mitä ottaisin mukaan, jotkut moni tosin nähnyt mut veikkaan et tuossa on monta leffaa mitä ei moni nähnyt.

Throne of Blood


Phenonema

Farewell My Concubine

Leviathan. Tää on muuten erittäin harvinainen helmi ja veikkaan et tätä Venäläistä mestariteosta ei oo kovin moni nähnyt.
leviathan-movie-poster.jpg

LeviathanHEADER-750x400.jpg


The Survivalist


The Stoning of Soraya M.

The Assasin

Ida

Tokyo Story

Ondine
 
Tuli mieleen kun itekin muodostelen top 100 listaa, niin miksi Life of Pi nousee suht korkealle mun listoissa on se et sen lisäksi että kaunein leffa koskaan ulkonäöltään niin se kaikkein hienoin juttu on se lopun syvä ajatuksellisuus:

kaikkein hienoin pointti koko asiassa on että uskooko kukaan hänen tarinaansa vai ei ja etenkin tuossa asiassa se että mitä väliä sillä edes on mitä muut uskoo, hän itse tietää totuuden uskomattomasta seikkailustaan, mm menetyksistään ja kiitollisuudesta tiikeriä kohtaan, että sen ansiosta hän pelastui ja miten koko traaginen seikkailu muutti hänen elämän arvonsa uudenlaiseksi ja se on pääasia, mitä hän itse tietää kokeneen.

Tää on muuten yks upeimman näköisistä leffakohtauksista ja pirun haikea.
 
Phenonema (1985)
katso liitettä 219201
Eka miete leffasta: Hyi helvetti et aiheutti voimakasta ahdistusta mutta vielä enemmän pahoinvointia tää leffa...

Niinkuin melkein kaikkien Argenton leffojen tapaan tässäkin on murhaaja ja sitä yritetään sit selvittää kuka se murhaaja on, mutta tietyssä vaiheessa huomaa et leffa kertoo pääpointiltaan räysin Jennifer Connellyn esittämästä tytöstä, mutta mitä hänestä... siitä ei kannattakaan paljastaa yhtään enempää, koska pilaisi mahdollista leffakokemusta jos tän haluaa katsoa. Niinkuin Argenton tapaan tääkin leffa on erittäin ovelasti käsikirjoitettu alusta loppuun, pitää tiukasti otteessa naulittuna sohvaan ja on ihan saamarin tiivis tunnelmaltaan joka ei katkea missään kohtaa. Sit musiikeiltaan ja kuvaustyylin jipoiltaan aivan taattua Ohjaajan tuttua kädenjälkeä jonka huomaa todella nopeasti ja ite tykkään Argenton ohjaustyylistä erittäin paljon. Tunnelmaltaan myös tuttua jälkeä, mutta tässä se tunnelma on kaikista ohjaajan leffoista, jopa Suspiriaakin heittämällä kovemmalla tasolla ollen mun mielestä ihan mestarillista.

Ohjaaja käyttää myös tuttuun tapaansa yleistä hiljaisuutta, pelottavia varjoja ja ihan pilkkopimeitä paikkoja tunnelman luonnissa, niin sisätiloissa kuin myös ulkona ja molemmat oli ahdistavia tehokeinoja, nykykauhuissa, ei kaikissa mut todella monissa käytetään täysin epäonnistuneesti pimeyttä ja sieltä tulee joku jump scare... Tää ohjaaja sen sijaan osaa hommansa pimeydellä leikkimisen kanssa täydellisesti, äärimmäisen voimakas ja tehokas tunnelma on etenkin siitä kohtaa kun Connellyn esittämä nuori nainen nukkuu ja näkee painajaista ja minkälaista visuaalista settiä tuossa kohtaa tulee josta en sano enempää. se täysin pimeän metsä näyttäminen oli luontaantyöntävän ahdistavaa katsottavaa ja...kuunneltavaa... ja mm salamaniskut joista noista salamoista tuli Suspirira mieleen. Myös etenkin lopun lavasteet on ihan karmivia siellä talossa.

Palaan tässä kohtaa tarkemmin noihin musiikkeihin ja tunnelmaan. Sitä musiikkia ja tunnelmaa ei voi mitenkään kuvata yhdellä tai kahdella sanalla vaan mulle tuli leffan tunnelmasta todella voimakas vivahteikasta sekoitusta ja vaikka kuin helkkaristi tuli musiikeista ja tunnelmasta sanoja mieleen, en ees tajua miten voi tulla noin monta sanaa leffan tunnelmasta mieleen, kun nuo kaikki - mainitut musiikin / tunnelman tilat ja vivahteet tulee leffassa todella voimakkaana esille. Joitakin tunnelman muotoja ei voi mainita ilman spoilertagia koska se spoilaisi, ei nyt mitenkään pahasti spoilaisi mut kuitenkin, avatkee tagit jos ei haittaa pienehkö spoilaus

- riipivä / raastava
- häiriintynyt
- unenomainen
- usvainen
- klaustrofobinen
- vääristynyt
- retromainen
- kuvottava
- varoittava
- pahansuopa
- kirkkomainen
- psykoottinen
- Saatanallinen
- yiluonnollinen
- noitamainen

ja lopussa etenkin
- kaoottisen sekoava

mut vaikka kattavasti leffan tunnelman vivahteet kuvailin, niin silti pitää ehdottomasti itse nähdä leffa ja kuulla ja tuntea ne... mut siis täydet 10 musiikeista jotka loivat aivan omanlaista tunnelmaa, minkä tyylistä edes lähellekään tyyliltään en oon nähnyt missään leffoissa vastaava musiikkia. Kauhukohtauksissa musiikki on noiden luettelemieni asioiden lisäksi jotenkin tunkkainen, ehkä manaaja tulee mieleen siitä tunkkaisesta kauhumusiikista ja verestä, mut se oli musta vaan tosi tyylikäs juttu ja paradoksaalisesti ahdistava tuollainen tunkkaisuus ja välillä retromaiset tyylikkäät musiikit ja tuli sellainen 80 luvulle palaava tunnelma leffan ylle joka veti hienosti ainakin minut katsojana tuolle vuosikymmennelle.

Se pääjuoni muuten leffassa joka liittyi tosiaan suoran siihen tyttöön ja
ötököihin
oli aivan älyttömän siisti kun alla on vielä se mestaritason tunnelma ja yleinen toteutus 10 tasoa, (btw oliko leffan pakko näyttää niitä välähtäviä lähikuvia ötököistä ja toukista. Hitto minuu etoo ötökät ja kaikenmaailman etenkin tuollaiset toukat ja siitä johtuen loppuosuus oli ihan hirveetä katsottavaa. Se vika noin puoltuntia... siis niin etovaqa ja kuvottavaa, et mua täysin valehtelematta rupes oksettaa ja hyvä etten lähteny vessaan työntää sormet kurkkuun, muutenkin oli jo oikeasti pahoinvointia ku olin juonut aivan liikaa kahvia ja sit leffan loppu minkänäköistä oksettavaa settiä siinä näki + vielä se kirkkomainen ja noitamainen kirkuva musiikki ja klaustrifobinen saatanallinen ja kaoottisen sekoava tunnelma. Tää leffa jätti ällöttävyydeltään jopa The Thingin kakkoseksi. Sellainen leffa jota ei todellakaan tee mieli katsoa pitkään aikaan uudestaan. Tuo loppu on Suspirian kaltainen tunnelmaltaan, mutta siihen vielä lisänä on The Thingin näköinen visuaalinen kuvasto tosin ötököihin liittyvä sellainen joka on tosiaan vielä pahempi imo, sit manaajan mutta kaikkein eniten Rose Maryn painajaisen kaltainen loppuosuus tuli mieleen siitä saatanallisetsta tunnelmasta.

Meni kyllä mun top 10iin helposti, mulle itelleni tää vaan kolahti jotenkin niin kovaa
10

Tää menee tänään katseluun kun löytyy play kaupasta.

E: On kyseessä tää leffa? Hämää kun "julkaisupäivä 2017" tuolla kuvauksessa.


View: https://www.youtube.com/watch?v=1rqw73ZhTII
 

Suositut

Back
Ylös Bottom