Itelle luonto,eläimet ja metsät yms tosi tärkeitä niin esim metsä kauhuleffan tapahtumapaikkana on parhaimpia ja kuumottavimpia :D
Metsää en kyllä
parhaimmaksi sanoisi, liiankin kuumottava.
Evil Dead on ollut ensimmäisten katsomieni kauhuleffojen joukossa.
Ja kouluunhan piti vielä monta vuotta kulkea sellaisen pimeän metsikön läpi menevän oikopolun kautta, niin ei ollut kiva saada flashbackkejä niistä puunjuurista.
Pitäisi ehkä katsoa tuo uudestaan nyt aikuisena.
Kyllä tuo kasaritekniikalla tehty leffa silloin kasarilla toimi erittäin tehokkaasti, mutta tuohan saattaa olla ihan naurettava nykyään. Ehkä.
En uskalla katsoa.
Poltergeisteissa ei ollut metsää, mutta ikäviä flashbackkejä tulee television lumisateesta.
Tequilaa olen kyllä silti juonut tuon jälkeen.
Nämä kaksi on olleet ehdottomasti pahimmat, eikä minun olisi näitä kannattanut katsoa ollenkaan.
Aavistuksen verran vähemmän ikäviä, mutta ikäviä kuitenkin ja olisi voinut jättää välistä:
The Omen (ja oliko vielä joku samantyyppinen, jossa odotettiin vauvaa ja se vauva oli itse vihtahousulle, tai muuten kirottu ja paha?)
The Exorcist
IT
Candyman
Chucky ja
Gremlins, hyi.
A Nightmare on Elm Street tuntui kaikkiin edeltäviin verrattuna vähemmän kuumottavalta.
The Thing, ei oo kivoja tuollaiset öttiäiset.
Shutter, tämä on vähän modernimpi, mutta just sellainen, joka jää mieleen pitkäksi aikaa kummittelemaan.
Vahingossa katsoin, kun en tiennyt etukäteen genreä.
Hitchcockin kaikissa tekeleissä oli myös aina kummallinen epämukava tunnelma, mutta ei lähellekään samalla tavalla, kuin noissa edellisissä.
The Shining ja
Pet Sematary ovat kyllä painostavia, mutta silti kuvailisin hyviksi elokuviksi.
Uinu uinu lemmikin nilkkakohtaus on kyllä aika kamala...
Turistas, ryhmä hölmöjä turisteja joutuu vastentahtoisesti luopumaan sisäelimistään. Hyi.
The Sixth Sense, en laske kauhuleffaksi, vaikka on vähän sinne päin.
The Silence of the Lambs,
Jaws: nämä ovat sellaisia, joissa on painostavaa tunnelmaa, mutta ei paranormaaleja ilmiöitä.
Olisko enemmän jännitystä kuin kauhua. Tai onhan se nyt kauheaa, kun meinaa kuolla, mutta kuitenkin eri fiilis, kuin noissa edellisissä.
Kieltämättä luonnonvesissä on ikävää uida Tappajahain jälkeen, mutta silti hieno klassikkoelokuva.
The Shallows on vähän samantyyppinen, mutta modernimpi.
Alien, ei ole kauhugenreä sillä tavalla, kuin minä koen kauhun, mutta kyllähän nämä jänskättää.
Uudet Alienit eivät pääse tunnelmassa vanhojen tasolle, mutta olen katsonut.
Arskattomat
Predatorit ovat sekundaa, mutta on ne siltikin Predatoreja.
Tosi ikävä juttu, että nämä vierailijat ottavat huvinsa ihmisten lahtaamisesta, mutta onhan ne helkkarin cooleja bodarin mallisia örkkejä.
Nättejäkin silloin kun pitävät maskin naamallaan.
Nämä leffat olisivat varmaan mulle kauhua, jos ne olisi kuvattu suomalaisessa metsässä, mutta ei onneksi ole, niin menee jännäämisellä.