Ei näin! Meneekö ajatukset joskus huomaamatta solmuun?

[Hullu-Jari]

Puhelimet ilmeisesti aiheuttavat mulle ihmeellisiä muistikatkoksia.
Yhdeksän kertaa kymmenestä, kun soitan jollekin sanoakseni tai kysyäkseni joitain asioita, niin puhelimessa unohdan ne välittömästi. Yleensä puhelut ovat lähinnä "öh emmä muista enää mitään, mitä mun piti sanoa" tyylisiä :wall:

 

[TMT]

Tässä jokunen vuosi sitten olin lähdössä töistä kotiinpäin ja soitin siinä kävellessäni kaverille. Höpistiin hetki niitänäitä kunnes huomasin reppuni kantohihnassa olevan kännykkäkotelon olevan tyhjä. Mietiin siinä sitten hetken aikaa, että missäs helvetissä se puhelin nyt on ja tulin sitten siihen tulokseen, että puhelin oli tietenkin jäänyt työpaikalle. Totesin siinä sitten kaverilleni, että katsos perkele, pitää hakea puhelin työpaikalta kun sen sinne unohdin.. parinkymmenen takaisinpäin suunnatun askeleen jälkeen tuli jotenkin omituinen olo ja tajusin viimein puhuvani siihen helvetin puhelimeen.. oli siinä naurussa pitelemistä, oli kaverikin linjan toisessa päässä hieman ihmetellyt, että mitäs se siellä nyt sekoilee.. :lol2:

 

[starbury]

Itteäni vaivaa tää suht. klassinen saksien tai kaukosäätimen etsiminen ko. kapine kädessä. Parhaimmillaan oon ettiny kaukosäädintä talosta 5min vaikka se on kädessä. Yleensä homma päättyy vielä siihen että joku muu huomaa mokan. Hyvä hyvä hyvä!

 

[muffy]

Mulla alkaa aina sellanen vainoharhaisuus tällaisten tapahtuessa. Viimeksi jättäessäni lompsan duuniin olin jostain syystä täysin vakuuttunut että se on hukkunut metroon. Siinä soittelin sit metrokeskuksia myöten ja pyörin pitkin poikin metroasemaa etsien lompsaa ja kysellen vartijoilta ja siivoojilta ja tottakai soitin luottokorttipalveluun ja löin kaikki saatanan kortit poikki lopullisesti. Myöhemmin kaveri sanoi et etkö vaan jättäny duuniin? Totta helvetissä jätin.

Toissa kesänä etsin kuumeisenä vesimukia joka juuri oli kädessäni ollut. Etsin sitä joka saatanan paikasta eikä löytynyt mistään. Vartin jälkeen menetin jo toivoni ja epäilin järkeäni, kunpa olisi vain ollut joku jota syyttää tästä. Jatkoin silti etsintää, sen verran maalaisjärki kertoi että pakko sen on jossain olla. Otin siinä asenteen että nyt kyllä katson IHAN kaikki paikat, jopa mahdottomat. Se kannatti, melkein täysi vesimuki oli vaatekaapin hyllyllä. En minä ole tulossa hulluksi...

 

[Naru]

-Oma auto hajosi ja kun duunissa tarvitsin autoa, sain vuokraamosta pikkusitikan kauko-ohjattavalla keskuslukituksella (ei ole ollut omissa autoissa sellaisia hienouksia). Kun tulen duunista kotia, yritän avata asunnon ovea painamalla sitikan avausnappulaa.
-Duunista tulen väsyneenä kotia, duunikaveri on lomalla ja takana on lähes viikko 10-12 tunnin kiireisiä työpäiviä, ei ole ehtinyt aina edes lounasta syödä. Myös puhelimeen on joutunut vastailemaan parikymmentä kertaa päivän aikana (vastaan puhelimeen lausumalla firman nimen ja sukunimeni). Kun naapuri tulee rapussa vastaan ja morjestaa, viittä vaille vastaan tervehdykseen puhelinvastauksella:"Computer ***, K***nen!"
-Kaikkea pientähän nyt tulee tehtyä, kuten ketsuppia juomalasiin ja maitoa ruokaan. Eräs kaveri oli kanssa paistamassa ranskalaisia, kun uuni oli lämmennyt, hän kippasi perunat pakastinlokerosta pellille ja sitten yritti suorvoa pellin perunoineen pakastinlokeroon. :D

Pistetään tähän vielä otsikkoon sopiva kuva(ei omakuva):

 

[hash pipe]

- Kaveri tuumas kerran, että mulla kävelee hämähäkki kaulaa pitkin. Noh, päätin sitten sylkäistä olohuoneen lattialle. :thumbs:
- Koulussa maisteltiin eri mausteita. Vuorossa oli cayanpippuri(kaijanpippuri), joku saattaa tietääkin, että se on melko tulista. Jostain syystä kuitenkin luulin, että se on grillausmaustetta. Ja ei kun reilu teelusikallinen naamaan. :itku:

 

[jarkko]

Kiva lukea täältä, että kohtalotovereita löytyy muitakin. Toi tavaroiden "turha" etsiminen on ihan vakiota kun ei muista ollenkaan, että se etsittävä tavara on kädessä tai taskussa.

Kerran kävin kaupassa ja kotiin tullessani kännykkä ei ollutkaan povitaskussa jossa sitä yleensä pidän => ei muuta kuin autolla takaisin kauppaan ja samaa reittiä kauppa ympäri, silti kännykkää ei löytynyt. Sitten ajoin kotiin ja himassa huomasin, että se kännykkä on paidan rintataskussa :D

 

[caba]

Minulla on toisinaan tapana rupatella puhelimessa tovi jos toinenkin ja siinä välissä käydään jopa vessassa, tarpeen tullen. Kerran hieman väsyksissäni sanoin kaverille et oota hetki pesen kädet, ja tuikkasin puhelimen kraanan alle. Ehdin uittaa sitä muutaman sekunnin ennen kuin tajusin mitä olen tekemässä, ja kauhistuneena heitin rakkineen vielä lattialle.. Pienen kuivailun jälkeen jorinoita jatkettiin mutta kuulokkeeseen jäi ikävä kaiku.

ja joskus omaan puhelimeen vastataan yliasiallisesti, duunista opittua.. työpaikan puhelimeen saatan taas tokaista että oliko asiaakin, tai niiiii-in? yritä sitten selittää jotain kun toisessa päässä joku ottaa tietysti nokkiinsa...

 

[Helie]

-Olin tulossa kaupasta ja kotiin tullessa piti ensin riisua ulkovaatteet, jätin ostoskassin eteisen lattialle.. Siinä riisuttuani tuli mieleen, että voisin laittaa pyykit koneeseen, tämän jälkeen päätin viedä roskat. Kasasin täydet roskikset eteiseen ja vein ne roskalaatikkoon. Arvatkaa vaan, oliko ruokakassi siellä seassa! Jossain vaiheessa tuli mieleen, että pitäisi ne ostoksetkin purkaa kaappiin.. Kävely eteiseen ja prkl.. missäs ne ruuat on??? (Siinä sitten kävin nolona dyykkaamassa roskiksen, onneksi sattui olemaan täysi roskis ja vielä päällimmäisenä. VÄHÄN hävetti.
-Monta kertaa olen laittanut haarukan ja veitsen roskikseen.
-Tuoremehua kahvin sekaan on kanssa aika yleinen yhdistelmä.
-Menin (vielä selvinpäin!) baariin ja unohdin lompakon narikan tiskille.. Vähän aikaa meni ja meinasin mennä tilaamaan juomista, kun yhtäkkiä tajusin, että lompakko on kadonnut.. Menin sitten pokeilta kyselemään, mitäs tällaisessa tilanteessa tehdään, kun joku on kääntänyt lompakon ja sieltä toinen portsareista kyseli, millainen lompakko oli ja kiikuttikin sen hetken päästä narikan kätköistä nenän eteen..

Kyllähän näitä sattuu..

 

[teijo]

Re: Pari ajatuskatkosta

Originally posted by Dragon

Treeneistä kotiin - palautusjuomat naamariin - musa päälle - vaatteet pois - suihkulle kävely... Oho, törmään pikkusiskoon + 5 kaveriinsa eteisessä - alasti.

Mäkin yritin valehdella, että se oli vahinko..

 

[Dachar]

Kerran, jos toisenkin, tapahtunutta:

Laitan silmälasini jostain syystä esim. pöydälle..Jonkin ajankuluttua haluan ne takaisin päähäni mutta niitä ei vain löydy juuri Siitä paikasta mihin 100% ne jätin..ja koska taloudessa asuu parempi puoliskoni myös, alan lopulta meuhkaamaan että minne hän Nyt on kuljettanut lasini...kuitenkin on epähuomiossa ne jonnekkin heittänyt..sitten ihmetellä emännän ilmettä katsellessaan meuhkaamistani tajuan että ne lasit on kokoajan päässäni, ei ihme että se etsiminen olikin yllättävän helppoa (ilman laseja tahtoo olla aika sumuista)...Mutta TosiMies ei myönnä että oli täysi puupää ja otti epähuomiossa ne lasit jo aiemmin eikä vain tajunnut sitä :D

 

[Baarikello]

Itsellä kenties legendaarisin:

Kesäkuumalla arska porottaa silmiin ja sisällä on tietty verhot kiinni, että olisi hieman viileämpää. No, gayganit päässä tietysti sitten pihalta saavutaan taas joskus takaisin sisätiloihin. Ja lasit luonnollisesti pysyy edelleen päässä. Hirvee noituminen ja ihmettely viattomia sivullisia säästämättä, miten sisällä voi olla niin pimeä, vaikka kaikki valot on päällä ja täysillä ja mitään ei tahdo löytää. Onneksi se onneton sivullinen aina huomauttaa niistä päässä olevista näköesteistä. :wall:

 

[Pulla]

Ite kiroan syvimpaan tuonelaan ne ihmiset jotka soittavat silloin kun on tekemassa jotain suht simppelia mutta tarkeaa asiaa. Esim duunissa on monta kertaa soitettu jotain paskan tarkeeta asiaa kun on trukkiin oltu vaihtamassa akkua. Siina sitten puhutaan luuriin nuppi kenossa ja vaihdetaan akkua samalla. puhelun loputtua 9 kertaa kymmenesta lukistus unohtuu ja ekassa mutkassa 300 kiloinen akku lentaa tangentin suunnassa pihalle. 10 kertaa kymmenesta se myos kaatuu kyljellee ja kahdeksan mottia akkuvetta pitkin firman lattiaa! Voi qlli sita moppaamista!

Ja toinen kestosuosikkini on vastata puhelimeen juuri kun on istumassa autoon. No tavarat pitaa tietenkin laittaa auton katolle puhumisen ajaksi ja lopun varmaan kaikki arvaakin... Hassua on se etta esim lompakko pysyy siella satoja metreja!

 

[Amy]

Mulla taisi menna juuri painvastoin. Lahdin ajelemaan aamutokkurassa ja kiroilin kauheaa sumua. Pysahdyin valoihin ja yritin putsata tuulilasia sisalta ja kaytin pyyhkijoita, mutta nakyvyys vain ei parantunut. Grr,...tana!. Seuraavissa valoissa rupesin vahan pohtimaan tarkemmin ja tajusin etta rillit jaivat kotiin. Ei kun takaisin niita hakemaan...

 

[Jarek]

Minä,veljeni ja äitini olimme kahvilassa.Äitini oli tilannut kahvia,mutta kaatoikin maidot veljen pepsimukiin.Hetken siinä ihmeteltiin syntynyttä kuohuntareaktiota.
Minä:thumbs:,veli ,äiti

 

[Ozwald]

Minulla on taito hukata kotona vaatteeni, verkkarit ovat suosikkini. Otan ne päältäni ja lasken kädestäni, sen koommin en niitä löydä. En ikinä kiinnitä huomiota paikkaan johon ne lasken, enkä taatusti niitä löydä kun pitäisi pukea päälle. Tietenkin kaikki on lopulta ihan näkyvällä paikalla mistä vaimo näkee ne jo otsallaan, mutta minä en vain löydä, en vaikka mikä olisi. Onneksi olen oppinut pakottamaan itseni laskemaan lompakon ja avaimet aina samaan paikkaan, muutoin saattaisi töihin lähtö jäädä väliin.

Toinen erikoinen juttu on se, että jos pelaan netissä shakkia ja samalla joku soittaa kännyyn, vastaan, puhun aivan järkevästi eikä soittajalla ole aavistustakaan siitä, että pelaan samalla. Puhelun jälkeen minulla ei vain ole mitään havaintoa siitä, mistä olen puhunut. Sen voin vielä muistaa, kuka soitti, mutta asia on hämärän peitossa. Pelin kulun muistan kyllä. Jos on fiilis että nyt oli jotain tärkeää kyseessä, niin sitten täytyy vaan soittaa takaisin ja selittää tilanne ja kerrata kaikki.

 

[Jakob]

Olin tuossa lisäämässä autoon öljyä, kun kuulin sihinää. Menin hanttimiehen puolelle katsomaan mitä oikein tapahtuu. Rengas puhki, voi helvetti. Eipä siinä sitten muuta kuin renkaan vaihtoon ja tyytyväisenä ajelin kotiin. 20min matkan jälkeen kotipihassa ihmettelin, että miksi konepellin alta tulee niin kauhea käry. Korkki jäi sitten laittamatta paikalleen . Kone oli jonkin verran öljyssä. Eikä ollut edes ainut kerta.

Ei minulle sattunutta mutta kannattaa kokeilla ihmiseen, joka kärsii samanlaisista 'ongelmista'. Kaverilla maitolasi kädessä ja sitten kysäsee, että mitä kello on. tuohon on muutama heppu mennyt, maidot housuille lukion ruokalassa. Onnellista loppupäivää :D.

 

[muffy]

:D
Ei helvetti on tää hauska threadi, ei tuu tässä aamiaisen syömisestä hevon vittua kun lukee näitä juttuja...

Puhelimeen vastaamisesta tuli oitis kanssa mieleen kun töissä vastaan tietenkin aina "duunipaikka, Muffy, päivää". Puhelimen soidessa kerran olin kirjoittamassa sähköpostia ja vastaan " duunipaikka.fi "

Ja tottahan tavaroiden ainainen hukkaaminen jatkuu myös töissä...

 

[Nate]

:lol2:
Tämä sen aukottomasti todistaa: Miehet on putkiaivoja. Ei voi yhtä aikaa kävellä ja syödä purkkaa ilman että jompi kumpi tekemisistä häiriintyy.
Nimim. Nainen, joka pystyy yhtä aikaa katsomaan telkasta elokuvaa, lukemaan kirjaa ja neulomaan villapaitaa.

 

[Hannibal]

Originally posted by Nate
Nimim. Nainen, joka pystyy yhtä aikaa katsomaan telkasta elokuvaa, lukemaan kirjaa ja neulomaan villapaitaa.

Eivätköhän miehetkin pysty yhtä aikaa katsomaan videolta elokuvaa ja tekemään käsitöitä, luulisin?