Eduskuntavaalit 2019

[maltsu]

Ydinvoima on kyllä ittensä tuhoava tie, toivottavasti ei, mutta ei olla oikee kehitetty sitä päätyy asti. Tolle jätteellehä pitäs keksiä parempi paikkaki ku maanalle haudattuna, tai nuihi vesiastioihi joita laitoste yhteytee tehää. Eurajoelle tulevaan tehtaasee kaavailla kuulemma peruskallioo porattua bunkkeria tolle jätteelle, hieman paremman kuulosta mutta kun eihän tosta oikee dataa ole miten se sieltäkin säteilee ja mihin.

Ei säteile yhtään. Voi mennä kattomaan sinne altaan laidalle normaalikuteissa ja ei saa säteilyä yhtään. Tää nyt vaan on politisoitu ja kaikenlaisen hömppäpelottelun kohde, ikinä ei tule telkkarista mitään tällaista kylmän rauhallista totuutta:

View: https://www.youtube.com/watch?v=G_h4mCCzsbs

 

[Meitherson]

Ei säteile yhtään. Voi mennä kattomaan sinne altaan laidalle normaalikuteissa ja ei saa säteilyä yhtään. Tää nyt van on politisoitu ja kaikenlaisen hömppäpelottelun kohde, ikinä ei tule telkkarista mitään tällaista kylmän rauhallista totuutta:

View: https://www.youtube.com/watch?v=G_h4mCCzsbs

Eli ainut vaara nuissa on vaa itse tehtää räjähdys. Vähän toi pisti silmään että puhu normikuteita voivan käyttää mutta kuvissa kaikilla oli hazmat puku päällä Toki kuvat voi hyvinki olla eri kontekstissa otettu mutta kuitenki.

 

[NHB]

Paras tie nykyteknologialla olis tuotteistaa uusia voimaloita, jotka käyttää wanhojen tehtaiden tuottamaa jätettä polttoaineena.

Mua tuulimyllyt ja vesivoimalat ottaa päähän ihan kunnolla. Joet ja kalastusmahdollisuudet pilattu ja myllyt muuttolintujen tiellä. Ja tuosta haitasta huolimatta tuuli/vesi ei tuota mitenkään paljoa sähköä. Aurinkovoimasta suomessa tuskin edes tarvii mainita. Vaihtoehdoksi jää hiilen/turpeen polttaminen, jos ydinvoima suomessa ajettaisiin alas?

Tuleeko mieleen jotain merkittäviä energiamääriä mahdollistavaa jätelähdettä?

Suomen kokoinen Saksa tekee tuulivoimalla ja aurinkovoimalla kaksi kertaa Suomen kulutuksen verran sähköä. Tuotanto on myös jyrkässä kasvussa.

Ja aurinkovoima ei nyt hirveänä lämmitä Suomessa, Lapissa sitä saisi kesällä hyvät 2kk kerättyä mutta ei silläkää loppu Suomea lämmitetä.

 

[maltsu]

Eli ainut vaara nuissa on vaa itse tehtää räjähdys. Vähän toi pisti silmään että puhu normikuteita voivan käyttää mutta kuvissa kaikilla oli hazmat puku päällä Toki kuvat voi hyvinki olla eri kontekstissa otettu mutta kuitenki.

Ihmiset on hyvin vahvasti opetettu tuohon ajatteluun. Tästäkään ei pidä jäädä se fakta mieleen, että ihan simppeli vesi pysäyttää säteilyn, vaan vahvistetaan ne mielikuvat mitä oli.
Eipä sillä muuten väliä, kuin että ilmansaasteettomus, CO2 nolla + ylivoimaisesti vähiten luonnon pinta-alaa vaativana ydinvoima ON, tai siis olisi, se moderni ratkaisu ilmastonmuutokseen ja luonnon tuhoutumiseen.
Sääli että se ei sitä saa olla.

 

[manux]

Tuleeko mieleen jotain merkittäviä energiamääriä mahdollistavaa jätelähdettä?

Suomen kokoinen Saksa tekee tuulivoimalla ja aurinkovoimalla kaksi kertaa Suomen kulutuksen verran sähköä. Tuotanto on myös jyrkässä kasvussa.

Tsekkaas mitä saksa tekee hiilivoimalla Mä oon vahvasti ydinvoiman kannalla, kun puhutaan suomesta ja suomen olosuhteista. Se ei naurata talven pakkasilla kun on tyyntä ja arska ei paista, jos suomesta ydinvoima ajetaan alas.

 

[maltsu]

Suomen kokoinen Saksa tekee tuulivoimalla ja aurinkovoimalla kaksi kertaa Suomen kulutuksen verran sähköä. Tuotanto on myös jyrkässä kasvussa.

Suomen kokoinen Saksa tekee myös 20-kertaa enémmän kasvihuonepäästöjä kuin Suomi... En sano etteikö olisi hyvä että jatkavat tuolla tiellä tuulen ja auringon kanssa, mutta ydinvoiman ajaminen alas osoittaa melkoista epärehellisyyttä. No, saahan siellä ajaa motarillakin 250km/h, menee mukavasti 150km suuntaansa työmatka omalla autolla joka päivä. Lieneekö autoteollisuudella osuutta asiaan? Saksassa yli 200 ihmistä neliökilometrillä, haittaako ihmisten maahantuonti ydinvoimaa vastustavia? Pääsaääntöisesti ei varmaankaan.
Eli ilmastonmuutoshomma on politisoitunutta, ydinvoiman vastustus politisoitunutta, ne ratkaisut kelpaa mitkä omaan politiikkaan kullekin maalle ja poliittiselle ryhmälle sopii.
Ratkaisukeskeisyys on toissijaista omien keinojen markkinoinnille, varsinkin kaikkein äänekkäimmillä ilmastoalarmisteilla. Perin merkillistä.

 

[Mies847]

Liikaa keskittyneillä toimialoilla voidaan yrityksiä pakottaa pilkkomaan itsensä osiin. Laajemmin pudottaisin kansalliset maataloustuet kokonaan pois jonkun siirtymäajan aikana, jonka aikataulu julkaistaisiin etukäteen.

Alimman portaan tuotannon keskittymistä tulisi tukea siirtymäajan aikana. Enkä minä ole ehdottamassa maataloustukien lopettamista. Vaan kansallisen tuen. EU tuet tulisivat edelleen, ja Suomeen jäisi ne maatalouden lajit, joita kannattaa näin pohjoisessa harjoittaa. Huoltovarmuus voitaisiin taata säilömällä tarpeeksi ruokaa kansan muutaman vuoden tarpeisiin.

Suomi on Euroopan ainoa maa, missä maksetaan maataloustukea enemmän kuin mitä maatalouden tuotannon arvo on. Eikä pelkästään hieman enemmän, vaan tuen määrä ennen uuden hallituksen lupausta kasvattaa tukea yli 400 miljoonalla eurolla (mistä osa on kertaluonteista) ylittää tuotannon arvon lähes 100%:lla. Eli toisin sanoen lopettamalla kotimainen maataloustuotanto kokonaan, valtio voisi ostaa joka vuosi kotimaisen tuotannon verran ruokaa maailmanmarkkinoilta, lahjoittaa sapuskat ilmaiseksi kansalaisille - näin toimimalla kulutettaisiin vain puolet siitä rahamäärästä, mikä nyt menee maatalouden tukemiseen! Kaikesta tuesta huolimatta ruoka on Suomessa ihan helvetin kallista. Systeemin jatkamista ei yksinkertaisesti voi perustella millään faktoihin tai logiikkaan perustuvalla syyllä maassa, missä valtiontalous on alijäämäinen nousukaudellakin.

Olisihan se mielenkiintoista nähdä maataloudessa taas se päivä, että tuottaja saa järkevän hinnan tuotteistaan. Itse mietin vaihtoehtoa, jossa tuottajalle olisi sidottu tietty prosenttiosuus tuotteen loppuhinnasta. Näin hintojen vaihtelut koskisivat kaikkia, eikä vain alkutuottajaa. Tämä pienentäisi riskejä, kun hinnat eivät todennäköisesti heittele parissa vuodessa 40%.

Kotimaisesta ruuasta ylipäätään maksan itse ihan mielelläni hieman korkeampaa hintaa, se ei ole ongelma. Ainakin kaupassa hinnoissa on nytkin selvä ero. Sitä en tiedä, millaisen katteen kauppa mistäkin saa.

Eikös tuo kertaluontoinen tuki ole suora korvaus sille, että EU-tukia leikataan?

 

[Crrc]

Yläpuolellakin yksi kitisee siitä, kun ei viiden minuutin googletuksella löydy syitä siihen, miksi se vapaa markkinatalous ei kovin helposti broilerien kanssa toteudu.

Kai sä tiedät että keskustelu ei toimi niin että mun pitää googlettaa asioita sen takia kun sä tamppaat jalkaa lattiaan ja sanot että muut on tyhmiä etkä halua osallistua.

 

[NHB]

Tsekkaas mitä saksa tekee hiilivoimalla Mä oon vahvasti ydinvoiman kannalla, kun puhutaan suomesta ja suomen olosuhteista. Se ei naurata talven pakkasilla kun on tyyntä ja arska ei paista, jos suomesta ydinvoima ajetaan alas.

Saksa tekee aurinko- ja tuulivoimalla selkeästi enemmän sähköä kuin hiilivoimalla.

Suomen kokoinen Saksa tekee myös 20-kertaa enémmän kasvihuonepäästöjä kuin Suomi... En sano etteikö olisi hyvä että jatkavat tuolla tiellä tuulen ja auringon kanssa, mutta ydinvoiman ajaminen alas osoittaa melkoista epärehellisyyttä. No, saahan siellä ajaa motarillakin 250km/h, menee mukavasti 150km suuntaansa työmatka omalla autolla joka päivä. Lieneekö autoteollisuudella osuutta asiaan? Saksassa yli 200 ihmistä neliökilometrillä, haittaako ihmisten maahantuonti ydinvoimaa vastustavia? Pääsaääntöisesti ei varmaankaan.
Eli ilmastonmuutoshomma on politisoitunutta, ydinvoiman vastustus politisoitunutta, ne ratkaisut kelpaa mitkä omaan politiikkaan kullekin maalle ja poliittiselle ryhmälle sopii.
Ratkaisukeskeisyys on toissijaista omien keinojen markkinoinnille, varsinkin kaikkein äänekkäimmillä ilmastoalarmisteilla. Perin merkillistä.

Mikään pointeistasi ei oikein liity kirjoitukseeni eli tuuli- ja aurinkoenergian mahdollisuuksiin.

 

[Crrc]

Miten olis lisää ydinvoimaloita? Ydinvoimaloiden lauhdevedellä pellot/kasvihuoneet lämpimäksi. Kasvukautta pidemmäksi ja kuluja alas. Tietty kaukolämpö olisi parempi, mutta kuten on opittu voimaloita ei välttämättä sijoiteta niin, että kaukolämpö olisi realistinen vaihtoehto.

Lauhdevesissä, riippuen tietenkin reaktorista on aika paljon radioaktiivisuutta mitä ei välttämättä voi käyttää. Toisaalta tässä pitäisi tietää tarkemmin sitten kuinka lähelle se vesi menee niitä kasveja ja miten ne kasvit reagoi siihen.

 

[gixxxer]

2020-2030 välisenä aikana pitäisi olla ensimmäinen fuusioreaktori toiminnassa mikä tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa. Kun tämä saadaan massatuotantoon niin energiaongelmat on pyyhkäisty kerralla pois.

Ei ole päästöjä eikä myöskään mitään mitä pitäisi loppusijoittaa eikä ole pelkoa radioaktiivisuudesta.

 

[manux]

Saksa tekee aurinko- ja tuulivoimalla selkeästi enemmän sähköä kuin hiilivoimalla.

Tekee enemmän yhtenä hyvänä päivänä tai teoriassa, jos lasketaan optimaalista kapasiteettia. Todellisuus 2018 osalta oli, että saksa tuotti enemmän ei uusiutuvaa kuin uusiutuvaa energiaa luojan vuonna 2018. Lähde: Electricity generation | Energy Charts (hiili 37%, ydinvoima 13%, aurinko 8%, tuuli 20%, vesi,kaasu,biomassa,...) Mun pointti on koko ajan ollut ydinvoima on hyvä, saksa pudottaa ydinvoimaa pois ja tilalle tuli hiilivoima. Ehkä ne hiilivoimalat ois voinut skipata ja mennä ydinvoimalla hiilen sijasta.

Suomessa kannattaa muistaa että siellä on kylmä talvi jolloin ei arska paista ja voi olla viikkojen mittaisia tuulettomia pätkiä. Kapasiteetti joudutaan mitoittamaan huonoimman ajanjakson mukaan.

Jos mulla olis taikasauva niin osa suomen isoimmista joista palautettaisiin luonnontilaan+kalakantoihin ja retkeilyyn satsattaisiin. Vesivoima ja padot kemi/oulu/kokemäen jne. joissa on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Samoin ne merelle kalojen kutumatalikoille suunnitellut tuulivoimalat on paska idea, jos kalastaminen/ympäristö kiinnostaa. Tuuli/vesivoimalla on paljon negatiivisia vaikutuksia. On sitten jokaisen oma asia mitkä negatiiviset asiat on hyväksyttävissä olevia.

 

[mskomu]

@Mies847 kerrotko vielä, että mitä tekemistä sillä on, että tuottajat eivät kertomasi mukaan halua elää tukien varassa? Onko tämä siis jollain tapaa peruste sille, miksi tukia pitäisi jatkossakin jakaa? Multa jää nyt tämä logiikka vähän pimentoon.

Mitä edelleen maailmanlopun omavaraisuuteen ja kaurapuuroon tulee, niin ensinnäkin Dopey jo mainitsi, kuinka sen voisi hoitaa halvemmalla varastojenkin avulla. Ja sitten kun sinä tunnut penäävän sitä, että mitä muutakin muka tuetaan kuin kaura(puuroa), niin en jaksa lukuka kaivaa, mutta tietänet itsekin, että Suomessa tuetaan yleisesti maataloutta, joten jos marssit kauppaan ja näet siellä myytävän jotain kotimaista elintarviketta, niin se on tuettua. Pikainen vertailu kaupasta löytyvästä ruoasta paljastaa, että ei kauraksi luokiteltavia elintarvikkeita on enemmän kuin kauraa.

 

[maltsu]

Suomessa kannattaa muistaa että siellä on kylmä talvi jolloin ei arska paista ja voi olla viikkojen mittaisia tuulettomia pätkiä. Kapasiteetti joudutaan mitoittamaan huonoimman ajanjakson mukaan.

Jos mulla olis taikasauva niin osa suomen isoimmista joista palautettaisiin luonnontilaan+kalakantoihin ja retkeilyyn satsattaisiin. Vesivoima ja padot kemi/oulu/kokemäen jne. joissa on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Samoin ne merelle kalojen kutumatalikoille suunnitellut tuulivoimalat on paska idea, jos kalastaminen/ympäristö kiinnostaa. Tuuli/vesivoimalla on paljon negatiivisia vaikutuksia. On sitten jokaisen oma asia mitkä negatiiviset asiat on hyväksyttävissä olevia.

Just näin, ydinvoima vapauttaisi valtavia alueita luonnolle, virkistyskäyttöön, vaikkapa metsien istuttamiseen tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien tilalle. Miten ylivoimainen ydinvoima on jonkun monokulttuuri bioenergian tilalle, joka myllätään joka vuosi ympäri ja ajetaan ilmakehään "co2 nolla" hiilidioksidiksi, on sitten ihan 100-0 juttua. Mutta näitähän nykyään markkinoidaan koska "vihreä" ja "uusiutuva" sana riittävät "ilmasto-opetetuille" ihmisille.

Kovimmat pakkaspäivät ovat tuulettomia, silloin kaikki ovat sisällä, lämmitykset täysillä ja Suomessa energiankulutus on aivan huipussaan. Ydinvoimasähköä voidaan ajaa täysillä verkkoon, tuuli kyykähtää täysin ja aurinkopaneeli kaamoksessa.

 

[gonzaless]

Suomen kokoinen Saksa tekee myös 20-kertaa enémmän kasvihuonepäästöjä kuin Suomi..

Eipäs liioitella, 16,2 kertaa vaan. (tosin vähän vanhaa dataa)

edit.

Kai tää liittyy eduskuntavaaleihin, koska ilmastokysymys oli ehkä suurimpana agendana..

Onko nyt ihan läpiä mun päässä, vai muistanko lukeneeni oikein että ydinvoimala vois käydä uraanin sijaan thoriumilla, missä puoliintumisaika olis puolta pienempi eli jäte ei olis niin vaarallista. Mutta sit taas siitä ei vois tehdä atomipommeja, niin sen takia ei kannattavaa.

 

[maltsu]

Eipäs liioitella, 16,2 kertaa vaan. (tosin vähän vanhaa dataa)

Onko nyt ihan läpiä mun päässä, vai muistanko lukeneeni oikein että ydinvoimala vois käydä uraanin sijaan thoriumilla, missä puoliintumisaika olis puolta pienempi eli jäte ei olis niin vaarallista. Mutta sit taas siitä ei vois tehdä atomipommeja, niin sen takia ei kannattavaa.

Siis kuten sivun alun videossa mainittu, jäte ei ole kovinkaan vaarallista, kun sitä oikein käsittelee. Itse asiassa ydinjäte on helposti hallittavaa, helppo kerätä talteen, sitä tulee vähän, ja kuten sivun alun videossa ihan tavallinen vesi pysäyttää säteilyn tehokkaasti. Asia on politisoitu, medialle se on ehtymätön kauhupornon lähde ja ihmisille syötetään mielikuvia, että 50 000 vuoden päästä maanjäristyksessä ja tulivuodenpurkauksessa nousee keskelle Helsinkiä jostain kallioluolasta ydinjätettä ja kaikki kuolee ja se oli meidän vika. Todellisuudessa tossa kohden niitä polttoainesauvoja voi pitää jo taskussa mutta nieleminen yhdistettynä ummetukseen voisi vielä olla haitallista. Eli alunperin hyvin tiukkoja turvarajoja on alettu käyttää hyväksi ja tehdään epärealistista pelottelukampanjaa milloin kenenkin toimesta perustuen turvarajojen isoihin lukemiin. Ja ihmiset ovat tämän omaksuneet.

16,2 kertaa Suomen päästöt Saksasta Suomen kokoiselta alueelta? No, pääasia että a. luopuvat ydinvoimasta b. Suomi keskittyy vain omiin päästöihinsä. Ja näillähän ollaankin menty.
Se on ihme juttu, että ei saa sitoa maiden päästöjä pinta-alaan, mutta kansalaiset pitää sitoa maansa päästöihin. Karpon sanoin: "suomalaisia viedään taas kuin pässiä narussa." Ja ilmastoa sinä sivussa.

 

[gonzaless]

Jaa suomen kokoiselta, en lukenut niin tarkasti. Anyway ei merkistystä onko 16 vai 20. Pistin grafiikkaa tukemaan väitettäsi.

 

[Mies847]

@Mies847 kerrotko vielä, että mitä tekemistä sillä on, että tuottajat eivät kertomasi mukaan halua elää tukien varassa? Onko tämä siis jollain tapaa peruste sille, miksi tukia pitäisi jatkossakin jakaa? Multa jää nyt tämä logiikka vähän pimentoon.

Mitä edelleen maailmanlopun omavaraisuuteen ja kaurapuuroon tulee, niin ensinnäkin Dopey jo mainitsi, kuinka sen voisi hoitaa halvemmalla varastojenkin avulla. Ja sitten kun sinä tunnut penäävän sitä, että mitä muutakin muka tuetaan kuin kaura(puuroa), niin en jaksa lukuka kaivaa, mutta tietänet itsekin, että Suomessa tuetaan yleisesti maataloutta, joten jos marssit kauppaan ja näet siellä myytävän jotain kotimaista elintarviketta, niin se on tuettua. Pikainen vertailu kaupasta löytyvästä ruoasta paljastaa, että ei kauraksi luokiteltavia elintarvikkeita on enemmän kuin kauraa.

Mä odottelen edelleen vastausta siihen, kuinka käytännössä viljellään pelkkää kauraa?Sekä lähdettä sille, kuinka tuet Suomessa jakautuvat? Tuleeko niitä vai ei? Viimeksi sopersit tukien suhteen jostain puutarhatomaateista.

kerrotko vielä, että mitä tekemistä sillä on, että tuottajat eivät kertomasi mukaan halua elää tukien varassa? Onko tämä siis jollain tapaa peruste sille, miksi tukia pitäisi jatkossakin jakaa? Multa jää nyt tämä logiikka vähän pimentoon.

Sillä tukipolitiikalla on sitä tekemistä, että tuottajalle kyseessä on valtava rasite, jossa leijuu koko ajan riski sanktioista. Työmäärä tukien ympärillä on valtava ja viljelijälle siitä ei käteen jää mitään, vaan tuotto valuu muille. Olen myös kertonut useaan otteeseen, että miksi suurin osa ei vain voi yhtäkkiä hypätä pois sieltä tukiviidakosta vaikka haluaisikin. Niitäkin tiloja on jotka elävät ilman. Esimerkiksi eräs iso kananmunantuottaja.

Ja sitten kun sinä tunnut penäävän sitä, että mitä muutakin muka tuetaan kuin kaura(puuroa), niin en jaksa lukuka kaivaa, mutta tietänet itsekin, että Suomessa tuetaan yleisesti maataloutta, joten jos marssit kauppaan ja näet siellä myytävän jotain kotimaista elintarviketta, niin se on tuettua.

Näytä kohta missä kysyn, että mitä muutakin kuin kauraa tuetaan? Sävellät nyt aivan omiasi, tuntuu ettet tiedä itsekään mitä puhut.

Kai sä tiedät että keskustelu ei toimi niin että mun pitää googlettaa asioita sen takia kun sä tamppaat jalkaa lattiaan ja sanot että muut on tyhmiä etkä halua osallistua.

Eikä myöskään niin, että kaksi ihmistä keskustelee ja oletus on, että vain toisen kysymyksiin vastataan. En kyllä edes ymmärrä, että mitä sinä alun perin asiaan sotkeuduit muuta kuin pätemisen halusta?

 

[Kyrde]

Mistään kun en mitään tiedä ja nyt kun on ollut puhetta maataloudesta niin löyty tollanen suomi24stä, ja mietin jos toi pitää paikkansa niin mikä sai viljan hinnan romahtamaan eu:n liittymisen kynnyksellä ja mikä järki on polkea hinnat alas ja alkaa tätä paikkaamaan erilaisilla tuilla?

Tämä teksti vuodelta 2008

Ennen ja jälkeen eu.hun liitymisen:
"Vehnän tuottajahinta oli noin 10 senttiä (60 penniä) kilolta 1970-luvun alkupuolella ja nousi
aina 1990-luvun alkuun saakka, jolloin vehnästä maksettiin 44 senttiä (2,60 markkaa) kilolta.
EU-jäsenyyden kynnyksellä vuonna 1994 vehnästä maksettiin 36 senttiä (2,14 markkaa) kilol-
ta ja EU-jäsenyyden myötä, vuonna 1995 hinta laski 14,6 senttiin (87 penniä) kilolta. Vehnän
hinta säilytti tasonsa vuoteen 2000, jolloin Agenda 2000–tukiuudistuksen myötä viljojen hin-
nat lähtivät jälleen laskuun. Vuonna 2005 vehnän hinta oli noin 11 senttiä (63 penniä) kilolta.
Rukiin hinta nousi 1970-luvun alun 11 sentistä 53 senttiin (3,15 mk) vuonna 1989. 1990-
luvulla hinta kääntyi laskuun ja ennen EU-jäsenyyttä vuonna 1994 rukiin hinta noin 41 sent-
tiin (2,5 mk) kilolta. EU-jäsenyyden myötä rukiin hinta romahti noin 15 senttiin (89 penniä).
Rukiin hintataso on jatkanut laskuaan koko EU-ajan ja vuonna 2005 rukiin hinta oli noin 12
senttiä (70 penniä) kilo.
Vuonna 1970 ohran hinta oli noin seitsemän senttiä (40 penniä) kilolta. Ohran hinta jatkoi
kasvuaan sekä 1970- että 80-luvulla saavuttaen huippunsa vehnän ja rukiin tapaan vuonna
1989, jolloin ohrasta maksettiin 30,5 senttiä (1,82 mk) kilolta. 1990-luvulla ohran hinta alkoi
laskea ja ennen EU-jäsenyyttä ohrasta sai 27 senttiä (1,6 mk) kilolta. Vuonna 1995 ohran hin-
ta romahti 12 senttiin (74 penniin). EU-jäsenyyden aikana ohran hinta säilytti noin 11,5 sentin
(70 pennin) tason Agenda 2000-uudistukseen saakka, jolloin hinta laski noin 10,5 senttiin (65
penniin) kilolta. Vuonna 2005 ohrasta sai 10 senttiä (60 penniä) kilolta. Kauran hinta vuonna
1970 oli 6,5 senttiä (38 penniä) kilolta. Tarkasteluajanjaksolla kaurasta sai parhaan hinnan
vuonna 1989, jolloin kauran hinta oli lähes 30 senttiä (1,77 mk) kilolta. Vuonna 1994 kauran
hinta oli laskenut 25 senttiin (1,5 mk) kilolta ja EU-jäsenyyden myötä hinta puolittui ollen
vuonna 1995 noin 12 senttiä (70 penniä) kilolta. EU-aikana kauran hinta on pysytellyt 11 sen-
tin (65 pennin) kummallakin puolella. Vuodesta 2000 kauran hinta on selvemmin kääntynyt
laskuun ja vuonna 2005 kaurasta maksettiin alle yhdeksän senttiä (50 penniä) kilolta.

 

[Dopey]

Olisihan se mielenkiintoista nähdä maataloudessa taas se päivä, että tuottaja saa järkevän hinnan tuotteistaan. Itse mietin vaihtoehtoa, jossa tuottajalle olisi sidottu tietty prosenttiosuus tuotteen loppuhinnasta. Näin hintojen vaihtelut koskisivat kaikkia, eikä vain alkutuottajaa. Tämä pienentäisi riskejä, kun hinnat eivät todennäköisesti heittele parissa vuodessa 40%.

Ei tällaista päivää ikinä tule niin kauan kun Suomessa viljellään valtavan epäoptimilla tuotantorakenteella bulkkia, mitä saa maailmanmarkkinasta halvemmalla kuin täkäläiset tuotantokustannukset. Tai ainakaan sitä ei tule niin kauan kun Suomi on EU-maa eikä Pohjois-Korean tyylinen eristäytynyt talous. Maataloustuotannossa jos missä saadaan suurta skaalaetua isommista tuotantoyksiköistä ja pitkälle viedystä automaatiosta, ja maailmanmarkkinahinnat määräytyvät sen tehokkaimman tuotantotavan mukaan. Idea prosenttiosuudesta tuotteen loppuhinnasta on ihan kiinnostava, mutta tähän hätään ei tule mieleen kuin suurimmat leffatähdet, joiden palkkaus perustuu prosenttiosuuteen liikevaihdosta. Silloinkin kyse on studion liikevaihto eikä prosenttiosuus leffalippujen hinnoista, eli eivät pääse käsiksi teatterien katteisiin.

Kotimaisesta ruuasta ylipäätään maksan itse ihan mielelläni hieman korkeampaa hintaa, se ei ole ongelma. Ainakin kaupassa hinnoissa on nytkin selvä ero. Sitä en tiedä, millaisen katteen kauppa mistäkin saa.

Vaikka et ikinä ostaisi kotimaista ruokaa, maksaisit siitä silti lopputuottajalle lähes yhtä paljon. Jotta viljelijä saisi perunasäkistä euron, veronmaksajan pitää maksaa 2 euroa. Nopealla googletuksella pilaantuvien elintarvikkeiden myyntikate-% on luokkaa 20% ja käyttökate about puolet tästä olettaen, ettei hävikkiä ole paljon.

Eikös tuo kertaluontoinen tuki ole suora korvaus sille, että EU-tukia leikataan?

Muistaakseni 100 miljoonaa 412 miljoonasta oli EU-tukien putoamisen paikkausta.