- Liittynyt
- 8.1.2004
- Viestejä
- 606
Viime viikon Hesarissa oli erittäin mielenkiintoinen juttu, jonka päätin kopsata tähän kokonaan. Jokainen voi ihan itse miettiä, miten se liittyy tämän tredin aiheeseen...
Talouden reiluudesta
Arjesta on vaikea selvitä ilman jonkinlaista uskoa oikeudenmukaisuuteen, luottamusta siihen, että viime kädessä jokainen saa ansionsa mukaan. Kokeellisissa tutkimuksissa on huomattu, että ihminen on valmis menemään pitkälle säilyttääkseen tämän luottamuksen.
Ihminen etsii havainnoilleen muita selityksiä, vääristelee tietoa, unohtaa sopivasti ja jopa syyttää itseään vain, jotta hän saisi uskoa, että elämä on reilua. Jotkut meistä uskovat tietysti toisia vahvemmin siihen, että niin hyvät kuin pahat asiat elämässä ansaitaan.
Tutkimusten mukaan nämä konservatiivit ovat valmiita muun muassa langettamaan kovia tuomioita vähäisistäkin rikoksista. Samaan hengenvetoon he kuitenkin syyllistävät myös rikoksen uhria. Toimimalla toisin rikoksen uhriksi joutumisen olisi voinut välttää.
Asenteissa on myös eroja sen mukaan, mistä yhteiskunnassa on kysymys. Yhdysvaltalaisista perästi 60 prosenttia ajattelee, että köyhät ovat laiskoja tai ainakin rikkaita laiskempia. Eurooppalaisista näin uskoo vain 26 prosenttia. Euroopassa ihmiset eivät myöskään luota yhtä vahvasti siihen, että markkinatalous tuottaisi oikeudenmukaisen lopputuloksen.
Arvovaltainen joukko kansantaloustieteilijöitä (Harvardin Alberto Alesina, MIT:n George-Marios Angeletos ja Jean Tirole sekä Princetonin Roland Bénabou) on viime aikoina julkaissut tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään, miten tämänkaltaiset erot ihmisten vakaumuksissa vaikuttavat siihen, kuinka eri maissa suhtaudutaan muun muassa verotukseen, tuloeroihin, työttömyysturvaan, opintotukeen ja työmarkkinoiden säätelyyn.
Tähänastisen tutkimuksen perusteella pienilläkin eroilla ihmisten uskomuksissa on suuria vaikutuksia. Yhdysvaltojen on mahdollista noudattaa Eurooppaa vapaampaa talouspolitiikkaa, koska sen kansalaiset uskovat niin vahvasti oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
Euroopassa ihmiset ovat taas taipuvaisempia pitämään ihmisten omaa vaikutusvaltaa pienenä ja korostamaan sattuman merkitystä.
Tutkimusten pohjalta Alesina ja Angletos väittävät, että eurooppalaisten pyrkimys muovata markkinoita oikeudenmukaisemmiksi kääntyy itseään vastaan. Kun markkinoiden toimintaan puututaan, heikennetään niiden kykyä toimia tavalla, joka kohtelisi kaikkia mahdollisimman reilusti.
Säätelemällä työmarkkinoita luodaan tilanne, jossa esimerkiksi työn saaminen tai yrityksen perustaminen käy vaikeammaksi. Nämä säädellyn järjestelmän puutteet taas luovat tarpeen kontrolloida järjestelmää lisää, mikä puolestaan heikentää sen toimintaa edelleen, mikä luo tarpeen kontrolloida lisäää ja niin edelleen. Ihmiset luovat sellaisen järjestelmän, johon uskovat - tai jota pelkäävät.
Alesinan ja Angletosen mukaan markkinoiden muuttaminen oikeudenmukaisempaan suuntaan vaatisikin ensin uskoa siihen, että markkinat ovat alun perinkin riittävän oikeudenmukaiset. Tätä uskoa eurooppalaisten on vaikea jakaa.
Tatu Hirvonen
Kirjoitta on kansantaloustieteen tutkija Jyväskylän yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa onnellisuuden ja talouden välisistä suhteista.
Lähde: HS 26.11.2006
Talouden reiluudesta
Arjesta on vaikea selvitä ilman jonkinlaista uskoa oikeudenmukaisuuteen, luottamusta siihen, että viime kädessä jokainen saa ansionsa mukaan. Kokeellisissa tutkimuksissa on huomattu, että ihminen on valmis menemään pitkälle säilyttääkseen tämän luottamuksen.
Ihminen etsii havainnoilleen muita selityksiä, vääristelee tietoa, unohtaa sopivasti ja jopa syyttää itseään vain, jotta hän saisi uskoa, että elämä on reilua. Jotkut meistä uskovat tietysti toisia vahvemmin siihen, että niin hyvät kuin pahat asiat elämässä ansaitaan.
Tutkimusten mukaan nämä konservatiivit ovat valmiita muun muassa langettamaan kovia tuomioita vähäisistäkin rikoksista. Samaan hengenvetoon he kuitenkin syyllistävät myös rikoksen uhria. Toimimalla toisin rikoksen uhriksi joutumisen olisi voinut välttää.
Asenteissa on myös eroja sen mukaan, mistä yhteiskunnassa on kysymys. Yhdysvaltalaisista perästi 60 prosenttia ajattelee, että köyhät ovat laiskoja tai ainakin rikkaita laiskempia. Eurooppalaisista näin uskoo vain 26 prosenttia. Euroopassa ihmiset eivät myöskään luota yhtä vahvasti siihen, että markkinatalous tuottaisi oikeudenmukaisen lopputuloksen.
Arvovaltainen joukko kansantaloustieteilijöitä (Harvardin Alberto Alesina, MIT:n George-Marios Angeletos ja Jean Tirole sekä Princetonin Roland Bénabou) on viime aikoina julkaissut tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään, miten tämänkaltaiset erot ihmisten vakaumuksissa vaikuttavat siihen, kuinka eri maissa suhtaudutaan muun muassa verotukseen, tuloeroihin, työttömyysturvaan, opintotukeen ja työmarkkinoiden säätelyyn.
Tähänastisen tutkimuksen perusteella pienilläkin eroilla ihmisten uskomuksissa on suuria vaikutuksia. Yhdysvaltojen on mahdollista noudattaa Eurooppaa vapaampaa talouspolitiikkaa, koska sen kansalaiset uskovat niin vahvasti oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
Euroopassa ihmiset ovat taas taipuvaisempia pitämään ihmisten omaa vaikutusvaltaa pienenä ja korostamaan sattuman merkitystä.
Tutkimusten pohjalta Alesina ja Angletos väittävät, että eurooppalaisten pyrkimys muovata markkinoita oikeudenmukaisemmiksi kääntyy itseään vastaan. Kun markkinoiden toimintaan puututaan, heikennetään niiden kykyä toimia tavalla, joka kohtelisi kaikkia mahdollisimman reilusti.
Säätelemällä työmarkkinoita luodaan tilanne, jossa esimerkiksi työn saaminen tai yrityksen perustaminen käy vaikeammaksi. Nämä säädellyn järjestelmän puutteet taas luovat tarpeen kontrolloida järjestelmää lisää, mikä puolestaan heikentää sen toimintaa edelleen, mikä luo tarpeen kontrolloida lisäää ja niin edelleen. Ihmiset luovat sellaisen järjestelmän, johon uskovat - tai jota pelkäävät.
Alesinan ja Angletosen mukaan markkinoiden muuttaminen oikeudenmukaisempaan suuntaan vaatisikin ensin uskoa siihen, että markkinat ovat alun perinkin riittävän oikeudenmukaiset. Tätä uskoa eurooppalaisten on vaikea jakaa.
Tatu Hirvonen
Kirjoitta on kansantaloustieteen tutkija Jyväskylän yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa onnellisuuden ja talouden välisistä suhteista.
Lähde: HS 26.11.2006