Niinistö ei suostu luokkasotaan
Teksti Matti Simula
Paavo Lipposen purkaus presidentin*vaaleista luokka*taisteluna saa Sauli Niinistön katkaisemaan hiljaisuutensa vaaleista. Hän paheksuu äänestäjiensä syyllistämistä: ”Lipposen ja demarien vallan*täyteys on valtavaa.”
Sauli Niinistön otsa on syvissä rypyissä. Jopa totuttua syvemmissä.
Euroopan investointipankin varapääjohtaja on käväissyt valtiovarainministeriössä, entisessä pitkäaikaisessa työpaikassaan. Hän pyyhältää Esplanadille, ohi syksyn värjäämien lehmusten.
Rennosti ruskeaan pikkutakkiin, valkeaan kauluspaitaan ja sinisiin farkkuihin pukeutunut Niinistö astuu Kappelin kahvilaan. Hän ostaa kupillisen ja istahtaa salin takimmaiseen nurkkaan.
Viime presidentinvaalien kokoomusehdokas on tuohtunut eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd) kirjoituksesta Suomen Kuvalehdessä. Demaripatriarkan mielestä keskustan toisen kierroksen tuki Niinistölle muutti vaalit ”puhtaaksi luokkataisteluksi” (SK 41/2006).
Niinistö maistaa kahviaan ja ilmoittaa, että ”hämmentynyt” on liian mieto sana kuvaamaan hänen tunteitaan.
”Lipposen kirjoitus ja muutkin hänen vaalikommenttinsa ovat tyrmistyttävää paluuta viime vuosisadalle. Ne ovat purkauksia, jotka paljastavat sanojansa.”
Niinistö korostaa vaienneensa presidentinvaaleista siitä saakka, kun hän tuloksen varmistuttua totesi, että vaaleissa oli kaksi voittajaa – tasavallan presidentti Tarja Halonen ja suomalainen kansanvalta.
Lipposen SK:ssa käyttämät sananvalinnat saivat vaalin kakkosen lopettamaan yhdeksän kuukauden hiljaisuuden.
”Olen pitkään aika vakavasti miettinyt eräitä ennen vaaleja ja niiden jälkeen esiintyneitä ilmiöitä. Luulin, että varsin reilu tappioni tunnustaminen olisi riittänyt voittajillekin. Kummastelen, että heillä kuitenkin on tarvetta purkaa jatkuvasti katkeruuttaan tavalla, joka pakottaa minut nyt puolustautumaan.”
Luokkakantaiset haloslaiset
Kahvia nautiskeleva mies sanoo hämmästelleensä Lipposen tekstejä jo viime talvena. ”Niinistössä on annos populistista oikeistoradikalismia, jonka taustavoimat paikantuvat jonnekin Evan ja yrittäjäpiirien välimaastoon”, puhemies totesi Turun Sanomien helmikuisessa kolumnissaan.
Niinistö riisuu lasinsa ja riiputtaa niitä vasemmassa kä*dessään.
”Tarkoittaakohan Paavo niitä samoja yrittäjäpiirejä, joilta me 1990-luvun puolivälissä yhdessä toivoimme apua työttömyyteen? Siis niitä samoja ihmisiä, joiden nytkin odotetaan rakentavan työpaikkoja”, pohtii Lipposen molempien hallitusten valtiovarainministeri.
Lipponen käytti pari päivää vaalien jälkeen julkaistussa kolumnissaan luokkataistelun sijasta jopa ilmaisua ”luokkasodan tunnelma”.
Populisti. Luokkataistelu. Luokkasodan tunnelma.
Niinistöstä nuo määreet eivät kuvaa sen paremmin häntä kuin hänen viimetalvista kampanjaansa.
”Teemani olivat ’työ ja yhteistyö’ sekä ’vastakkainasettelun aika on ohi’”.
Kokoomuksen entisen ehdokkaan mielestä nimenomaan hänen vastustajillaan, vasemmiston kandidaatin Tarja Halosen tukijoilla oli pyrkimys rakentaa sellaista luokkavastakohta-ajattelua, jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa tämän päivän Suomeen.
Niinistö nostaa esimerkiksi vasemmistoliiton nuorisojärjestön teettämän kortin, jossa Halosta kuvattiin sanoin ”kansalaisyhteiskunta”, ”edistys”, ”tasa-arvo”, ”vastuullisuus”. Saman painotuotteen mukaan Niinistöä luonnehtivat termit ”iso raha”, ”ahneus”, ”itsekkyys” ja ”matalapalkka”.
”Saman tien kortissa julistetaan, että nyt on vastakkainasettelun aika”, Niinistö kummastelee, äkäinen kädenliike saa lusikan kilahtamaan kahvikuppiin.
Laulu rikkaista demariperheistä
Halonen itsekin käytti Niinistön mielestä kansalaisten vaurastumisen kauhistelua populistisena vaalitäkynä.
Hän muistuttaa, että vaalien voittaja esitti kampanjansa aikana TV2:n Punainen lanka –ohjelmassa näkemyksen, jonka mukaan yhden rikastuminen on pois joltakin toiselta.
”En ole asiasta samaa mieltä. Työ tuottaa aina uutta vaurautta, ei sitä muilta oteta. Eri asia on sitten oikeudenmukainen tulonjako.”
Niinistö epäilee, että Halosen lausahdus oli tekopyhää taivastelua, jolla haettiin vastakkainasettelua.
”Yleensä ihmisen aidoin sisin paljastuu siinä, tekeekö hän kuten puhuu”, mies pohtii. Hän tarkoittaa julkisuudessa tämän tästä julkaistuja tietoja keskeisten demarivaikuttajien muhkeista osakesalkuista.
Hän palauttaa mieleen Petri Revon vuonna 1969 sanoittaman vasemmistolaisen laulun, joka loi myytin eduskunnan ohi valtaa käyttävästä 20 rahasuvusta – Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg...
”Jos nyt tehtäisiin laulu varakkaimmista poliitikkoperheistä, se alkaisi nimillä Arajärvi, Halonen, Lipponen, Heinäluoma, Tuomioja...”, Niinistö riimittelee ja jatkaa: ”Tietysti varakkaiden poliitikkojen joukossa on muitakin, mutta he eivät näytä leimaavan muiden vaurastumista.”
Halosta huonompi ahne
Niinistö päättelee, että kaikki hänen mainitsemansa demariperheet kuuluvat suomalaisten perheiden rikkaimpaan yhteen tai kahteen prosenttiin.
”Missä on etiikka? Onko rehellistä, että vaurastunut poliitikko kylvää käsitystä, jonka mukaan rikkaus on rikos toista ihmistä kohtaan, mutta sietää hyvin oman rikastumisensa?” hän kysyy.
”Enkä minä ole kateellinen. Hyväksyn kaikkien ihmisten, myös demarien vaurastumisen, kunhan se omin ponnistuksin ja laillisesti tapahtuu, vaikka en ole itse päässyt ihan samaan varallisuuteen”, Niinistö naurahtaa.
Ex-presidenttiehdokas palaa vasemmistonuorten vihjaukseen, jonka mukaan hän tavoittelee yhteiskunnallisessa toiminnassaan ensisijaisesti omaa taloudellista parastaan.
”Jos olen ahne, olen kyllä Halosta huonompi ahne. Ja jos vaurastuminen todella on muilta pois, kuten Halonen sanoi, hän on sitten ottanut muilta enemmän kuin minä”, Niinistö summaa.
Lipposen kauheat viestit
Lipposen viittaus joihinkin epämääräisiin yrittäjäpiireihin kummeksuttaa Niinistöä.
”Varmasti useat yrittäjät ovat rikastuneet mainitsemiani demarivaikuttajia enemmänkin. Monet yrittäjät panevat kuitenkin peliin kaiken: asuntonsa, työpaikkansa, koko elämänsä. Varakkaiden poliitikkojen ’top tenissä’ on sentään ollut melko helppoa nauttia talouden hedelmistä ottamatta itse merkittävää riskiä”, Niinistö laskee.
Hän palaa vielä kerran Lipposen helmikuiseen Turun Sanomien kolumniin. Lipponen kirjoitti, että presidentinvaalien toisen kierroksen ”luokkavastakohta oli tarkoin suunniteltu. Se sai monet järkevätkin ihmiset kiihkon valtaan. Eivät siinä tittelit ja tutkinnot aina painaneet mitään.”
Niinistön mielestä puhemiehen tekstistä välittyy ”kauheasti viestejä ja kauheita viestejä”.
”Siinä annetaan ymmärtää, että ihmiset tekivät väärin äänestäessään minua. Kyllä Lipposen ja demarien vallantäyteys on valtavaa. Muuten, maailmassa ei ole ollutkaan sellaista diktaattoria, joka ei olisi ajatellut, että ken ei häntä kannata, on väärässä.”
”Viittaus titteleihin ja tutkintoihin taas osoittaa elitististä ajattelua. Ainakaan minä en jaa ihmisiä tuolla tavoin.”
Niinistö lopettaa pohdiskelunsa epäilykseen, että demarien presidentinvaaleihin toistuvasti palaava loanheitto on viritetty vahvistamaan Sdp:n eduskuntavaaliasetelmia.
Mies vilkaisee kelloaan ja nousee kahvilan pöydästä. Pankinjohtaja palaa Luxemburgiin, koneen lähtöön on aikaa kolmisen tuntia.
