Vaikea päästä ajatuksesta kiinni kun termi vaihtuu joka välissä, vielä huolestuttavampaa on jos kyseessä on tieteellisesti todistettu seikka eikä sille ole suomenkielistä termiä. Antti Heikkilä-osaston hommilta vaikuttaa ja isosti.
Kuinka pitkälle tarvitsee lähteä aukomaan tätä??
Olet tietoinen, että kroppa polttaa sekä rasvaa, että hiilaria polttoaineeksi??
Ja olet sen verran tietoinen, että rasituskokeessa voidaan mitata uloshengityksestä millaista seosta kroppa käyttää kulloinkin polttoaineeksi??
Yhdistämällä tuo tieto siihen sykkeeseen ja/tai vauhtiin jota mennään saadaan yksilöllinen käppyrä aikaiseksi josta näkee missä vaiheessa kroppa siirtyy hiilari dominantiksi vai siirtyykö ollenkaan.
Tuossa on olemassa kolme tasoa. 1:ssä kropalla ei ole suorituksessa tasoa jolloin käytettäisiin rasvaa enempi kuin hiilaria. 2:ssa löydetään sykepiste tai vauhti jossa kroppa siirtyy rasvoilta hiilareilla. 3:ssa kroppa pysyy koko ajan rasvoilla eikä siksi ole pistettä. Tämän ongelma on ns. vitos vaihteen puuttuminen, kun kroppa ei osaa enää käyttää kunnolla hiilareita.
Optimaalisin on taso 2 jossa metabolinen vaihto piste on mahdollisimman pitkällä. Esim se, että vaihtuuko se 118bpm sykkeessä vaiko 148bpm sykkeessä on huima ero siinä kuinka kovaa ja kuinka pitkään voidaan mennä.
Hiilari varastot ovat rajalliset ja niiden tankkaaminen suorituksessa on rajallista.
Ongelmana tulee siis hyytyminen ja/tai vatsa ongelmat imeytymisen muodossa. Tästä syystä on tärkeää, että kroppa säästää hiilaria mahdollisimman pitkään.
Ts sinulla on laittaa kaasupoljin pohjaan silloin kuin kilpailijallasi on polttoaine loppumassa.
Suomensin nyt kuitenkin tuon termin sinulle.
Tuollainen urheilija testaaminen kuuluu tai ainakin pitäisi kuulua urheilijoiden peruskauraan. Tästä saamme haettua oikeat sykealueet jolla harjoitella peruskuntoa. Tämähän kuuluu aika olennaisesti myös nyrkkeilijän perusharjoitteluu, eikö?
No Heikkilä tavallaan liittyy kyllä tuohon sinänsä, että hän oli nuorena lääkärinä käsittääkseni Aki Loikkasen oppipoikana. Tämä ei ole kuitenkaan kannanotto siihen, että olisin hänen kanssaan samaa mieltä. En ole juurikaan Heikkilän teksteihin edes perehtynyt.
Tuota ominaisuutta voidaan tehokkaasti harjoitella useammalla tavalla, kun on määritelty vauhti jolla toimitaan pääosin rasvoilla.
Suoritetaan harjoittelu matalan hiilihydraatin saatavuudella. Esim1 tehdään suoraan herättyä pk-tasoinen kestävyysharjoite. Iltapalan ollessa vähähiilarinen. Suorituksen jälkeen voidaan syödä hiilaria. Esim 2 suoritetaan kahden harjotuksen päivänä ensimmäinen harjoitus jonka jälkeen ei syödä hiilaria jolloin toinen harjoitus on matalan hiilarin saatavuudella.
Scott Johnstonin mukaan useimmilla harrastelijoilla on tarve vähentää hiilareita js syödä rasvavoittoisemmin jotta haluttuun tulokseen päästäisiin. Muistaakseni se raja kulki 10h viikossa tasolla. Hän on muuten valmentanut urheilijoita esim olympialaisiin asti.