Omasta mielestäni, mikäli kamppailulajien katutehokkuutta halutaan vertailla, on joka tapauksessa otettava huomioon tietyt säännöt minkä puitteissa testi tehdään, ja niiden pitää olla sellaisia joiden voidaan yleensä olettaa kadulla olevan voimassa. Näitä liene ovat aseettomuus, 1v1-tilanne ja pyrkimys saada vastustaja irti tilanteesta ilman että vastapuolelle aiheutuu pysyvää fyysistä haittaa tai hengenvaaraa. Näin ollen, en oikein pidä minään argumentteja tyyliin "mutta tässä lajissa harjoittelemme myös miekoin", mikäli laboratoriotilanteessa laji ei toimi.
Mikäli laji on tullut harrastukseksi historiallisen mielenkiinnon vuoksi, on oltava valmis hyväksymään se että laji opettaa jonkin verran myös nykypäivän sovellutuksia mutta on lajeja jotka treenaavat näitä tehokkaammin, samoin kuin potkunyrkkeilijän on tiedostettava että hänen opeillaan ei välttämättä puukkotappelussa pärjätä. Oma lajinsa pitää hyväksyä sellaisenaan, eikä haikailla että "jos niin jos niin sitten kyllä tulisi pataan ja muut ihan paskoja."
Itseäni on koryu-lajeissa aina häirinnyt sparrauksen puute, johtuen siitä että minun käsitykseni mukaan se on paras tapa päästä itsearvioimaan ja sitä kautta parantamaan suoritustaan. Testitilanne antaa aina palautetta ja ohjaa harjoittamaan puutteellisia osa-alueita, ja tämä pätee niin jalkapalloon kuin kamppailulajiinkin.
Esimerkkinä, jos koryu-lajin edustaja tapaisi kovan itseluottamuksen omaavan nyrkkeilijän, saattaisi ihmetys olla suuri jos tämä toteaisikin että väite hänen kelpoisuudestaan nyrkkeilijänä perustuu ainoastaan siihen että hän on käynyt lyömässä säkkiä tuhat kertaa joka päivä viimeisen vuoden ajan, ja veikkaanpa että heräisi kysymys hänen mahdollisuuksistaan voittaa oikeassa nyrkkeilyottelussa, koska hänellä ei ole kokemusta eli tietoa oikeassa tilanteessa vastustajan kanssa toimimisesta. Kuitenkin koryu-puolella sparrauksen vähäisyys tai jopa puute on yleistä, mutta tämä ei tunnu koryu-harrastajaa häiritsevän, varsinkaan fanaattisia harrastajia "katumenestyksestä" puhuttaessa.
Totta puhut. Noihin prosenttilukuihin en ota kantaa, mutta ei kaukana voi olla jos katsoo esim. oman seuran jäsenmääriä paperilla ja vertaa sitä porukkan määrää mikä käy treenaamassa. Ja kyllä yhdyn myös täysin tuohon häikäilemättömin -kommenttiin. Eri asia tietysti jos on oikeasti kovan kamppailutaustan omaava kaveri ja on kokemusta ottaa ja antaa turpaan niin tilanne onkin jo hieman toinen. Olettaen tietenkin, että vastapuoli ei hyökkää yllättävästi tahi aseen kanssa tahi tee näitä yhtäaikaa, mikä taas olisi aivan ennenkuulumatonta snägäripaineissa 
