Copy paste Oikeusministeriön sivuilta asiaan liittyen
Vankeuslaki eduskunnalle kesäkuussa
3.2.2004
Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti valtiopäivien avauspuheessaan esille rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamisen.
Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen käsittävä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden lopulla. Kokonaisuudistus sisältää ehdotuksen uudeksi vankeuslaiksi, tutkintavankeuslaiksi ja ehdonalaista vapauttamista koskeviksi rikoslain säännöksiksi. Uudistusta on valmisteltu oikeusministeriössä vankeusrangaistuskomitean vuonna 2001 luovuttaman mietinnön ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.
Uudistuksessa vankeinhoidon tavoitteeksi asetetaan nykyistä selkeämmin vangin uusintarikollisuuteen vaikuttaminen. Suunnitelmallisempaan ja vaikuttavampaan vankeinhoitoon pyritään vahvistamalla jokaiselle vangille yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, joka sisältäisi määräykset vangin toimintaan osallistumisesta, ehdonalaisesta vapauttamisesta ja poistumisluvasta. Suunnitelma valmisteltaisiin yhteistyössä kriminaalihuoltolaitoksen sekä työ- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Uusimisriskin vähentämiseen tähtäävien toimintaohjelmien osuutta vankien ajankäytössä on tarkoitus lisätä.
Yleisenä lähtökohtana uudistuksessa on säätää vangin ja tutkintavangin oikeuksista ja velvollisuuksista nykyistä selkeämmin lain tasolla perustuslain vaatimusten mukaisesti. Keskeisenä lähtökohtana on myös yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangille turvallisen täytäntöönpanon toteuttaminen.
Ehdonalaista vapauttamista koskevia säännöksiä uudistettaisiin. Elinkautiskautisvankien vapauttamismahdollisuutta muutettaisiin niin, että elinkautisvanki voitaisiin päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Alustavan ehdotuksen mukaan vapauttamisesta päättäisi Helsingin hovioikeus. Ehdonalaiseen vapauteen päästäminen voitaisiin ottaa uudelleen käsiteltäväksi kahden vuoden väliajoin. Uusi järjestelmä ei vaikuttaisi tasavallan presidentin armahdusoikeuteen, joka säiltyisi ehdonalaiseen vapauttamisen rinnalla.
Oikeusministeriön tiedote 29.5.2002 ”Oikeusministeri Koskinen: Vankeuslain jatkovalmistelusta” löytyy verkkosivuilta osoitteesta
www.om.fi/14355.htm
Lisätietoja: ylijohtaja Esa Vesterbacka, puh. (09) 1606 8102 tai 050 528 6180,
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. (09) 1606 7892 tai 050 583 9460
hallitusneuvos Jussi Pajuoja, puh. (09) 1606 7819 tai 050 576 9518
Oikeusministeri Johannes Koskinen: Vankeuslain jatkovalmistelusta
29.5.2002
Vankeusrangaistuskomitea luovutti mietintönsä 20.6.2001. Mietintö sisälsi ehdotuksen uudeksi vankeuslaiksi, tutkintavankeuslaiksi ja ehdonalaista vapauttamista koskeviksi rikoslain säännöksiksi.
Mietinnöstä pyydettiin lausunto 122 lausunnonantajalta. Lausuntopyyntö esitettiin muun muassa ylimmille tuomioistuimille, ylimmille laillisuusvalvojille, kuudelle ministeriölle, rikosseuraamusvirastolle ja vankiloille, kriminaalihuoltolaitokselle, poliisille, ulosottoviranomaisille, yliopistojen oikeustieteellisille tiedekunnille sekä alalla toimiville aatteellisille ja ammatillisille yhdistyksille. Lausuntoja saapui yhteensä 92.
Lausuntopalautteen ja ehdotusten kokonaisarvioinnin pohjalta lainvalmistelua jatketaan oikeusministeriössä. Jatkotyössä on useita kohtia linjattu komitean mietinnöstä poiketen.
Esimerkiksi elinkautisvankien vapauttamismahdollisuutta on ajateltu muuttaa siten, että elinkautisvanki voitaisiin päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Komitean alkuperäisen ehdotuksen mukaan poikkeustilanteissa, esimerkiksi onnistuneen vankeusajan suorittamisen perusteella elinkautisvanki olisi voitu päästää ehdonalaiseen vapauteen jo hänen suoritettuaan 10 vuotta rangaistuksesta.
Komitean ehdotuksen mukaan elinkautisvankien ehdonalaisesta vapauttamisesta olisi päättänyt korkein oikeus. Lausuntopalautteen perusteella tehtävää ehdotetaan nyt Helsingin hovioikeudelle. Tässä menettelyssä asia voitaisiin käsitellä uudelleen kahden vuoden väliajoin. Uusi järjestelmä ei vaikuttaisi tasavallan presidentin armahdusoikeuteen.
Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty syyllistyy uuteen rikokseen, hän yleensä menettää ehdonalaisen vapauden ja joutuu suorittamaan aikaisemmasta rangaistuksestaan jäljellä olevaa osuutta eli ns. jäännösrangaistusta. Vankeusrangaistuskomitea ehdotti, että nykyisen käytännön mukaisesti jäännösrangaistusta suoritettaisiin kuukausi tai, jos jäännösrangaistus on sitä lyhyempi, jäännösrangaistuksen määrä.
Jatkovalmistelussa on jäännösrangaistuksen erityisestävää vaikutusta tehostettava nykyisestä. Selvitettävänä on vaihtoehtoisia malleja, jotka ehkäisisivät rikosten uusimista. Jäännösrangaistuksen suorittamisen pitää olla oikeudenmukaisessa suhteessa jäännösrangaistuksen pituuteen.
Komitea ehdotti myös vankien palkkajärjestelmän yhdenmukaistamista niin, että sekä suljetuissa laitoksissa että avolaitoksissa olisi tuotannollisessa työssä noudatettu samaa järjestelmää ja vankipalkat olisivat siltä osin nousseet. Jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että vankipalkat säilyisivät nykyisellään. Suljetuissa laitoksissa voitaisiin kuitenkin käyttää nykyistä tehokkaampaa porrastusta.
Lisäksi komitea ehdotti, että vankitilojen tulee vastata yleisessä lainsäädännössä asuintiloille asetettuja vaatimuksia vuoteen 2011 ulottuvan siirtymäkauden jälkeen. Lausuntopalautteen perusteella jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että vaatimus koskisi vain käynnissä olevan rakentamisohjelman mukaista uudisrakentamista ja peruskorjaamista.
Edelleen jatkovalmistelussa on muutoksenhakua koskevia säännöksiä valmisteltu lähtökohtana ensiasteessa hallinnon sisäinen oikaisumenettely. Tutkintavangin sijoittamista, yhteydenpitoa ja poliisin säilytystilassa säilyttämistä koskevia säännöksiä on täsmennetty vastaamaan paremmin perustuslain vaatimuksia. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämiseen liittyviä kysymyksiä selvitetään tammikuussa 2002 asetetussa erillisessä työryhmässä.
Vankeusrangaistuskomitea ehdotti nykyisen pakkolaitosjärjestelmän muuttamista koko rangaistusajan suorittamiseksi rangaistuslaitoksessa, mitä pakkolaitokseen eristäminen nykyisin käytännössä merkitsee. Samalla vankilaoikeus ehdotettiin lakkautettavaksi ja päätöksenteko siirrettäväksi vankilapaikkakuntien käräjäoikeuksiin. Jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että myös näissä tapauksissa vapauttamispäätöksen tekisi Helsingin hovioikeus kuten elinkautisvangeilla.
Ehdotukset uusiksi säännöksiksi valmistuvat syksyllä. Tarkoitus on, että hallituksen esitys voidaan antaa uudelle eduskunnalle heti vaalien jälkeen keväällä 2003.
Lisätietoja:
ylijohtaja Esa Vesterbacka, puh. (09) 1606 8102 tai 050 528 6180,
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. (09) 1606 7892 tai 050 583 9460
hallitusneuvos Jussi Pajuoja, puh. (09) 1606 7819 tai 576 9518 (paikalla 30.5.)
