Bodimunkkien HC-klubi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tromm
  • Aloitettu Aloitettu
Heittäkääpä joku vinkkinä, että mitä kirjaa vois pitää oikeen bodauksen raamattuna ja perustavanlaatuisena teoksena? Tarvii detaljia jatkoon. En löyvä hakemalla.

Suosittelisin Iso Arskan New encyclopedia of modern bodybuilding, tosta kyllä löytyy kaikki mitä bodauksessa tarttee tietää. Löytyy tosin vain englanniksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Et tainnu lukea ketjua tota quottaamaasi viestiä pitemmälle? Window of opportunity has closed, kiitos kuitenki :)
 
Väännetäänpä väkisillä taas yks, ku vuosipäivä on kerta ylihuomenna.

0600 - B – O – D – Y – B – U – I – L – D – I – N – G!!! Kumahteli bodikappelin kello herättäen munkkiluostarin unisen väen. Jälleen kerran säikähdin suuresti huomattuani Benedictuksen muuttuneen kammottavan näköiseksi olioksi. Minulla oli ollut suuria vaikeuksia tottua uuteen kammiotoveriini asuttuani vuosikausia nyt jo edesmenneen Benen kanssa. Franciscus oli kuitenkin hyvätapainen munkki ja saatuamme Yatesin haisevat housut häneltä riistettyä, Franci osoittautui varsin siedettäväksi asuinkumppaniksi, huolimatta siitä että hänen renkaanjälkien vääristämät kasvonsa (ks. tarina nro 3) olivat hirvittävät.

0603 - Suoritimme yhdessä aamun toimitukset. Helpottuneena upotin Francin epämuodostuneet kasvot pyhään palautusjuomasammioon, hänen takaraivonsa oli paljon kauniimpaa katseltavaa. Francin kastettua minut, mursimme yhdessä proteiinipatukan ja siunasimme kammion vanilijasuitsukkeita heilutellen.

0610 - Löntystelimme ruokailutiloihin aamiaiselle. Päätin aterioida kevyesti, joten söin lihapullia jotka maustoin kananuggeteilla. Join tuopillisen pekonirasvaa ja huuhtelin juotavani alas weight gainerillä.
Ruokailun päätyttyä Octavius siunasi pectoralis majorimme. Koska olimme yhä apotittomia, jouduimme noudattamaan käytäntöä jossa kukin vanhemmista munkeista toimi vuorollaan apotin sijaisena.

0700 - Koska apotin puuttuminen aiheutti valtavia logistisia ja organisatorisia ongelmia, oli uusien noviisien perehdyttäminen jäänyt hyvin vaillinaiseksi. Tätä tietoa hyväksi käyttäen valehtelin parille keltanokalle ottaessani vastaan heidän synnintunnustuksensa, että saadaakseen syntinsä anteeksi heidän oli rahdattava minua tarpeen mukaan vähintään viikon ajan. Raukkojen synnit olivat olleet luokkaa ”Minulla oli epäpuhtaita ajatuksia lihan syömättä jättämisestä” ja ”Eilen otin kammioon palatessani kuusi juoksuaskelta.” Joka tapauksessa lievän huiputukseni ansiosta välillä ruokailutila - kammio kuluttamani kalorit johtuivat hengittämisestä. En ole vielä päässyt eroon hengittämisen välttämättömyydestä kalorien säästämisen nimissä, mutta harkitsen suosittelevani sitä jollekin noviisille munkkityön aiheeksi.
 
Raskolnikov - kiitos monista nauruista. Onko tuossa munkkimaailmassasi fitness-nunnaluostaria tai voimanoston veljeskuntaa?

Miksei vois ollakin. Ei se oo mun munkkimaailma, oon varannu vaan semmosen about luostarin kokosen tontin itelleni. Tartu näppäimistöön ja keksi häppeninkiä nunnaluostarista tai voimannostajista, kyl tähän ketjuun mahtuu hyvin muiltaki stooreja ku vain multa :)



(Päivittelen illan päälle tätä uusinta settiä taas vähän...)
 
0900 - Vietimme hyvin ansaitun ruoansulatustauon ja palasimme takaisin ruokailutiloihin syömään aamuista välipalaa. Olin toki kyllästynyt suhteellisen yksipuoliseen ravintoon jota meidän täytyy bodimunkkeina jatkuvasti tankata, mutta uuden kiinalaiskokkimme tuotokset olivat vähintäänkin kyseenalaisia. Välipalaksi jouduin järsimään pieniä ja käsittämättömän sitkeitä liharinkuloita. Valitettuani asiasta keittiöhenkilökunnalle sain vastaukseksi toteamuksen, että ankan sulkijalihasta ei voi juuri mureammaksi valmistaa. Palatessamme kammioon Franciscus tiedusteli syytä kalpeuteeni. En uskaltanut avata suutani oksentamisen pelossa, joten koetin viittoa tapahtuneen hänelle. Jotakin hukkui käännöksessä, sillä lopun päivää Franci katsoi minua alta kulmien ja piti tarkasti huolta etten joutunut hänen takapuolensa lähettyville.

1000 - Lounas. Olin pyyhkinyt painajaismaiset kuvat ankkojen takapuolista pois mielestäni. Join hyvillä mielin proteiiniaperatiivin ja kävin käsiksi pääruoaksi tarjolle asetettuun valaanlihaan intoa puhkuen. Hyvä puoli valasmenuussa on se, että valaita ei tarvitse ostaa tusinoittain yhtä ruokailua varten. Muutama riittää.

1130 - Tapahtui jotain todella harvinaista. Luostarimme portin valtavien ovien valtava bodimunkin muotoinen ovenkolkutin iskeyti valtvaan oveen valtavalla voimalla. Niin valtavalla, että vain valtava ovenkolkutin voi saada vastaavaa valtavuutta aikaan. Kolkutin aiheutti vallan va... hemmetinmoista melua, ja niin keräännyimme suurella joukolla avaamaan ovet, joiden takana munkkiveljeskuntaamme odotti Franciscuksen kasvojen hirveydellekin vertaa vetävä näky.
 
1145 - Vastentahtoisesti päästimme keho-one-todistajat sisään luostariin.

Keho-one-todistajat ovat munkkiveljeskunta, joka pyrkii aktiivisesti levittämään omaa sanomaansa kiertelemällä muiden bodiuskontokuntien luostareissa näkemyksiään tyrkyttäen.nLuostareiden tapoihin kuului kestitä ja majoittaa muiden bodiuskontokuntien jäseniä, myös keho-one-todistajia heidän itsepäisistä käännytysyrityksistään huolimatta. Ilmeisesti nämä sitkeät kiihkoilijat olivat kuulleet apotinmenetystragediastamme ja saapuneet paikalle vaanimaan lauman heikoimpia siinä toivossa, että jokunen typerä noviisi uskoisi heidän vakuuttelujaan oman tulkintansa paremmuudesta.

Keho-one-todistajien uskontokunnan nimi tulee vuosisatain takaa sen perustajan Objectus Caloriesin iskulauseesta ”Keho ensin!”. Kroppa on toki kenen tahansa bodiuskovaisen mielessä aina ykkönen, mutta keho-one-todistajat lähestyvät lihasten suurentelua bodimunkkien mielestä hyvin poikkeavalla ja perverssillä tavalla. Kehomunkit eivät hyväksy ollenkaan bulkkausta. Asia joka bodimunkille on koko uskonnon syvintä olemusta on kehomunkeille pakanallista käyttäytymistä.

Kehomunkit ovat järjestään aina lähes kisakunnossa. Lisäksi kehomunkiksi pääsee vain pienikokoisia noviiseja, joten bodimunkit ovat suhtautuneet kehomunkkeihin aina kuin mihin tahansa ärsyttäviin, lyhyihin ja ohuihin häiriötekijöihin: välinpitämättömästi.

1200 - Messu. Perinteitä noudattaen jouduimme luovuttamaan messuamisen kehomunkkikomitean vanhimman tehtäväksi. Kääpiö saarnasi kimittävällä äänellään saatanallisia pakanuuksia ja epäpyhiä näkemyksiä kaloreiden pahuudesta ja rasvan hirvittävyydestä.

1220 - Kulutimme kaksikymmenminuuttisen yrittäen irroittaa Octaviuksen kouria jumalanpilkkaajan kurkusta.
 
Hiiohoi! Munkinvötkylät täyttää vajaan tunnin päästä kolme vuotta. Tämän vuoden tarina hoitu sit pikkusen lyhyemmässä ajassa ku edellisen vuosipäivän kieppeillä alotettu. Tässäpä lopetus:

1230 - Päivällinen. Söin gallonan papuja ja paunan jauhelihaa. Monet bodimunkit mättivät jälkiruokia isolla kauhalla, keräten paheksuvia katseita vieraidemme joukosta. Keittiöhenkilökuntakaan ei pitänyt kehomunkeista, joten tarjolla oli erikoisuuksia kuten banaanikakkua kebabilla ja hampurilaiskastikkeeseen vatkattua perunalastupirtelöä.

1300 - Lepäilyä. Perinteisen lepohetken pilasi luostarin sisäpihalta kantautunut meteli, kun kehomunkit kalroeiden kuluttamattomuusperiaatteen vastaisesti juoksentelivat pihalla ympäriinsä päättömien kanojen lailla. Asiaa heiltä tiedusteltaessa kehomunkit kertoivat tekevänsä jotain mitä kutsuttiin intervalliharjoitteluksi. Muutaman niskaperseotteella suoritetun rivakan uudelleensijoittamisen jälkeen kehomunkit jatkoivat intervallihautaharjoittelua muurien ulkopuolella. Uiden.

1400 - Päivittäinen punnitus ja mittaukset. Kasvua on tapahtunut etenkin otsan verisuonistossa, joka sykki uhkaavasti aina kun tapasin käytävillä haahuilevia kehomunkkeja.

1500 - Yritin ottaa torkut, mutta sisäpihalla äänekkäästi suoritettu pupuhyppely alkoi käydä sietämättömäksi.

1630 - Illallinen. Valitettavasti en ärtymykseltäni suuremmin nauttinut lautaselleni asetetusta kirahvinkaulasta. Sinnikkäästi keho-one-todistajat kiertelivät ruokailevien noviisien keskuudessa jakaen painamaansa cardionormi-lehtistä.

1730 - Lepoa ja rukous hetki. Lepääminen oli osoittautunut erittäin hankalaksi jatkuvasti aerobisia harjoitteita suorittavien kehomunkkien lähistöllä, joten päätin pitää oman pienen hartaushetken. Olihan messukin mennyt pipariksi. Olin juuri saavuttamaisillani transsinkaltaisen jumalaisen yhteyden pyhän Cutlerin kanssa kun oveen koputettiin vaativasti. Sisään pyrkivät keho-one-todistajat halusivat välttämättä keskustella bodiraamatun alkperäisen kreikankielisen käännöksen eroista latinankieliseen ensipainokseen verrattuna. Ilmoitin kantani iskemällä ovenraossa kurkistelevaa kehomunkkia käsipainolla päähän.

1830 - Treeniaika. Suoritimme veljien kanssa treenit kyräilevissä tunnelmissa. Useimmat bodimunkit jupisivat itsekseen ja kirosivat kehomunkkien aiheuttamaa vaivaa. Toistot tehtiin tavallista räjähtävämmin ja kaikki olivat huonolla tuulella. Katseet joita yksinäinen kuntopyöräilevä kehomunkki sai osakseen olisivat voineet sulattaa terästä. Ja mistä helvetistä luostarin treenitiloihin oli ilmestynyt kuntopyörä.

2020 - Nautin palautusjuoman kreatiineineen, glutamiineineen, vitamiineineen ja niinenäineen.

2030 - Harjasin hampaani oliiviöljyllä ja painuin pehkuihin.

2100 - Ennen nukahtamistani unelmoin lopullisesta ratkaisusta. Kaikki keho-one-todistajat voitaisiin keskittää suurille leireille paikkoihin joiden nimet kuulostaisivat samalta kuin ”Auts witch” ja ”Treble ink A”, joissa heitä pakkosyötettäisiin valtavissa karsinoissa.
 
Jos välillä jotaki tännekki.

0540 - Bodikappelin kello alkoi kumahdella tuona kohtalokkaana aamuna tavallista aikaisemmin, eikä se normaaliin tapaan lyönyt kahtatoista kertaa tasaisin välein, vaan hätäisesti kolme lyhyttä, kolme pitkää ja jälleen kolme lyhyttä lyöntiä. SOS! Joku julisti luostaria hätätilaan.

0600 - Epätietoisina katastrofin laadusta tai laajuudesta luostarin väki kokoontui ruokailutiloihin ottamaan selvää tapahtuneesta. Pian syvästi järkyttyneen näköinen Octavius syöksyi ruokailutiloihin niin kaloreita kuluttavalla vauhdilla, että paikalle saapuneet munkit kuohahtivat paheksunnasta.

Yritin rauhoitella shokissa olevaa Octaviusta, jonka puheesta ei tahtonut saada mitään tolkkua.

- Kanat... Padat... Kanapadat. Ei enää munia. Possu on loppu! Kohtuutonta! KOHTUUTONTA!

Octavius luetteli ruokalajeja tuohtuneena, kun tajusin mitä hän yritti sanoa. Jäätävä kauhu hiipi selkäpiitäni pitkin ja iskeytyi tajuntaani hirvittävällä voimalla. Sanaakaan sanomatta syöksyin ruokavaraston ovelle ja tempaisin oven auki. Puheensorina lakkasi ruokatiloissa ja paikoilleen jähmettyneet munkit tuijottivat ruokakomeroon epäuskoisin katsein. Vain oven tempaisun tiputtama yksinäinen kattilankansi kieppui kivilattialla pitäen lohdutonta kolisevaa ääntä, joka pikku hiljaa vaimentuen lakkasi pian kokonaan.

0620 - Yleistä sekasortoa ja järjestyshäiriöitä. Tuijotettuaan tyhjää ruokakomeroa vielä tyhjemmin ilmein noin viidentoista minuutin ajan, suuri osa munkkikunnasta joutui paniikkiin.

0621 - Yritin estää psykoosiin vaipunutta noviisia hakkaamasta päätään seinään.

0622 - Kehoitin munkkiveljeä olemaan syömättä kaapuaan.

0625 - Pyrin telkeämään kammioni oven lukkoon, jotta sekaisin menneet toverini eivät pääsisi käsiksi hätätilanneruokavarastoihini.

0640 - Siivosin parin selväpäisemmän toverini kanssa kellotornista käsin suoritetun rituaali-itsemurhan jäänteitä luostarin pihalta.
 
0700 - Luostarissa vallitsi kaaos ja yleinen hätätila. Suurin osa veljeskunnasta oli seonnut niin pahoin, että me harvat selväjärkiset emme olleet onnistuneet organisoitumaan tilanteen ratkaisemiseksi. Every man for him self – tuntui olevan käytännön toimintaa ohjaava iskulause. Osa sekaisin menneistä munkeista sen sijaan oli ”organisoitunut”. Neljä partiota lähetettiin pääilmansuuntiin etsimään syötävää.

0710 - Saimme tiedon että, etelään lähtenyt partio oli hajaantunut ja etsi syötävän sijaan toisiaan.

0720 - Itään mennyt partio eksyi ja etsi tietä kotiin.

0730 - Lännen partio löysi etelän partion johtajan, joka puolestaan oli löytänyt itsestään kannibaalin.

0745 - Päätin ottaa tilanteen haltuun parhaaksi katsomallani tavalla, joten vetäydyin kammioni suojaan järjestäytymään. Aluksi tankkasin hiukan vararavintoa hätävarannoistani. Muutama patukka ja pari kulhollista weight gaineria myöhemmin tunsin oloni paremmaksi. Vastassani oli luostarillinen hulluksi tulleita bodimunkkeja, tarvitsin siis keinoja heidän taltuttamisekseen.

0750 - Leikkasin munkinkaavun hihat pois ja kietaisin punaisen nauhan pääni ympäri siten, että nauhan päät jäivät roikkumaan niskan korkeudelle, en tiedä miksi mutta tämä kaikki tuntui kuuluvan asiaan. Lisäksi sekoitin mansikkaproteiinijauheeseen hiukan vettä niin, että siitä muodostui ikään kuin väriainetta, jota sivelin viiruina kasvoilleni. Pakkasin kevyitä käsipainoja käsipainopanosvyölle, jonka kiepautin vasemman olkani yli ja oikean käteni ali siten, että se kiersi vartaloni näyttävästi.

Onnistuin jopa köyttämään levytangon viistosti selkääni, sen haittaamatta liikkumista ja ollen kätevästi saatavissa käden ulottuville. Suoritin eräitä muita varustautumisjärjestelyjä kummastellen sitä, että taustalla soi koko ajan Eye of the tiger ja tarinan kuvakulma vaihteli nopeiden leikkausten myötä jatkuvasti.
 
0750 - Leikkasin munkinkaavun hihat pois ja kietaisin punaisen nauhan pääni ympäri siten, että nauhan päät jäivät roikkumaan niskan korkeudelle, en tiedä miksi mutta tämä kaikki tuntui kuuluvan asiaan. Lisäksi sekoitin mansikkaproteiinijauheeseen hiukan vettä niin, että siitä muodostui ikään kuin väriainetta, jota sivelin viiruina kasvoilleni. Pakkasin kevyitä käsipainoja käsipainopanosvyölle, jonka kiepautin vasemman olkani yli ja oikean käteni ali siten, että se kiersi vartaloni näyttävästi.

Onnistuin jopa köyttämään levytangon viistosti selkääni, sen haittaamatta liikkumista ja ollen kätevästi saatavissa käden ulottuville. Suoritin eräitä muita varustautumisjärjestelyjä kummastellen sitä, että taustalla soi koko ajan Eye of the tiger ja tarinan kuvakulma vaihteli nopeiden leikkausten myötä jatkuvasti.

:lol2:
 
0800 - Hiljaa hiljaa hiipien, kuin Kaardemumman yössä, lähdin kammiostani ja telkesin sen huolellisesti jäljestäni. Ohitseni suhahteli munkkeja hirvittävällä nopeudella, yleensä käsiään mielipuolisesti heiluttaen. Suuntasin kulkuni kohti luostarin kokkien asuintiloja saadakseni selville miksi kukaan ei ollut huolehtinut ruoansaannista.

0815 - Saavuin kokkien asumukseen, joka oli erillinen rakennus luostarin sisäpihalla. Sisään päästyäni huomasin, että hullaantuneet munkit olivat ehtineet käydä täälläkin. Sikin sokin lattioilla oli kuolaisia kokinvaatteita epätoivoisten ravinnonsaantiyritysten jäljiltä. Pengottuani aikani pääkokin asumusta löysin lattialta puoliksi syödyn viestin, josta kävi ilmi tragedian syy. Munkkikunnan johtoporras oli kieltäytynyt palkkaamasta lisäväkeä keittiöön, eikä keittiöhenkilökunnan palkkavaatimuksiin oltu suostuttu. Lyhytnäköisyydessään johto oli vedonnut heikenneeseen taloustilanteeseen ja pitäytynyt siinä kannassa, että työehdot jäisivät ennalleen. Keittiöhenkilökunta julisti aloittaneensa yleislakon ja... Loput tekstistä sijaitsi random munkin suolistossa.

0830 - Tulin siihen johtopäätökseen, että minun olisi otettava vastuu bodimunkkiluostarin pelastamisesta. Jotta munkit saisivat järkensä takaisin, he tarvitsivat ravintoa. Niinpä minun oli hankittava sitä. Oli siis ryhdyttävä metsästämään. Luostarin lähimetsät vilisivät villieläimiä. Silloin tällöin jokunen diettaava munkkiryhmä kävi niitä pyydystämässä, mutta yleensä moista kaloreiden tuhlausta vältettiin kuin ruttoa. Enää ruokaa ei ollut kuitenkaan helposti saatavilla. Karistin kantapäätäni intohimoisesti järsivän noviisin irti itsestäni ja suuntasin kohti suurta tuntematonta.
 
Jaa vieläkö joku keksi tredin kaivaa tuolta unohduksen syövereistä :) Voishan sitä syksyn mittaan miettiä lopun tällekki tarinalle, kuhan löydän aikaa.
 
Raskolnikov kyllä sulla on lahjoja kirjoittamiseen :kippis1:. Saat tekstin kuulostamaan uskomattoman hyvältä ja huumori ei ole väkisin ängetty tarinaan, vaan tekstisi on oikeasti hauska :). Luin koko threadin alusta loppuun kertaheitolla ja voi sitä naurun määrää :hyper:

Edit: jatkoa odotellsessa!
 
0900 - Olin syvemmällä munkkimetsässä kuin koskaan aiemmin. Munkkimetsä oli tiheä ja sykkääkin synkempi ikiaikaisten puiden kansoittama loukko, josta kerrottiin lukemattomia kauhutarinoita. Monet karanneet noviisit ovat aikojen saatossa kadonneet metsään, ilman että heistä on sen koomin nähty jälkeäkään. Etenin pientä kinttupolkua eteenpäin metsän siimekseen.

0930 - Törmäsin yhteen ravinnonhankitapartion harhailevaan noviisiin, joka jäysti kaarnaa puusta hampaillaan. Kuultuaan minut noviisi kääntyi puoleeni mielipuolinen kiilto silmissään ja hyökkäsi kohti. Sulavalla liikkeellä kiskaisin levytangon selästäni ja heilautin sen suuressa kaaressa vastaan tulevaan noviisinleukaan. Noviisi lensi viitisen metriä tulosuuntaansa iskun voimasta ja lysähti maahan. Come with me if you want to live - tokaisin miehekkäästi ja jatkoin matkaani.

1000 - Pysähdyin suuren ikihongan juureen aterioimaan, kun kävyksi naamioitunut bodimunkki irroitti otteensa oksasta korkealla yläpuolellani ja syöksiy niskaani päätähuimaavalla nopeudella. Tuuperruin iskun voimasta niin, että munkki ehti anastaa evässäkkini ja ja lähteä karkuun. Refleksinomaisesti nappasin käteeni viiden kilon levypainon ja heitin sen pakenijaa kohti. Paino osui varasta akillesjänteeseen katkaisten sen kuuluvasti. Häiriintynyt bodimukki kieri yhtenä myttynä pitkin polkua, kunnes pysähtyi. Ehdittyäni paikalle kävelykyvytön veli yritti epätoivoisesti ryömiä pudottamansa evässäkin luokse. Poimin säkkini ja jätin hiukan ravintoa loukkaantuneen sekopään hengenpitimiksi.
I think this is the beginning of a beautiful friendship - vakuutin hullulle talsiessani hänen ohitseen tapaamaan kohtaloani.
 
1030 - Metsässä samoilu ei ollut tervejärkisen bodimunkin puuhaa. Suorastaan tunsin kuinka vaivalla hankitut kalorit paloivat ylimääräisen liikunnan myötä, ja kuvittelin niiden valuvan hien mukana pois kehostani. En voinut antaa moisen tapahtua. Epätoivon vimmassa ryhdyin pyyhkimään hikeä sormiini, joista imin sen suuhuni talteen. Hiki muuttui silmissäni hohtavaksi elämän nektariksi, jota ilman en voinut tulla toimeen.

1100 - Havahduin tekemisiini pottuvarvas tiukassa imussa suussani. Olinko sekoamassa kuten suurin osa muustakin luostarikunnasta? Missä olin ja miten olin päässyt tänne? Kuka oli syönyt karvat kainalostani? Minun oli ryhdistäydyttävä. Keräsin itseni ja itsekunnioitukseni rippeet.

1130 - Suoritin kevytmuotoista tankkausta syömällä ohivilistämistä yrittäneen oravan. Hyväksyin sen tosiasian, että luonnossa minun oli elettävä luonnon tavalla. Syö tai tule syödyksi. Nopeat syövät hitaat. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Konstit on mone.... MUSTIKOITA!

1145 - Pohdin muurahaisten ravintoarvo-ominaisuuksia ja vaikka mustikat eivät olleet täyttäviä, olivat ne raakaan oravaan verrattuna sentään maittavia.

1200 - Koska oli messun aika, pidin pienen rukoushetken. Minulla ei ollut paljoa uhrattavaa bodijumalille. Jätin oksista kyhätylle alttarille oravanhännän, kourallisen mustikoita ja pari puoliksi syötyä muurahaista.
 
Onkohan tää nyt liian härskiä :D Anyways koska tää ketju koostuu suurimmaksi osaksi meikäläisen sisällöntuotannosta, niin ajattelin kehdata mainostaa paikkaa johon suurin osa tämänhetkisestä kirjoittelustani päätyy. Huorahtavaa, joskin ei kaupallista, itsensä myymistä. Mutta tiä vaikka jotaki kiinnostas... Raskolnikovin ploki

Päivittelen varmaan munkkistoorinki loppuun meikäläiselle kohtuullista vauhtia nyt ku joutuu öisin kukkumaan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom