Bodarien aivot...
- Keskustelun aloittaja PepsiGirl
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 11.8.2003
- Viestejä
- 26
Mitenkäs tämän perustelet? Kun yo-kirjoitukset arvostellaan suhteellisin perustein, täytyy laudaturin ansaitsemiseksi kuulua kuitenkin siihen viiden (?) prosentin parhaimmistoon, joten kyllä minusta minkä tahansa aineen laudatur on kunnioitettava saavutus - varsinkin jos niitä nappaa viisi.
Matematiikan ymmärrys ei kuitenkaan ole usealla alalla mikään välttämättömyys, joten oleellista onkin panostaa ensisijaisesti niihin aineisiin, jotka kiinnostavat ja joista kuvittelee itselleen olevan hyötyä.
- Liittynyt
- 16.8.2002
- Viestejä
- 74
Musta on vähän kyseenalaista että kielistä voi napsia ziljoona ällää mutta esim. luonnontieteissä kunnostautunut voi kirjoittaa vain sen reaalin ja saada yhden ällän siitä. Eli jos on hyvä kielipää niin voi helpommin napsia monen monta ällää kuin matemaattis- luonnontieteellisesti suuntautunut yksilö.
- Liittynyt
- 12.9.2003
- Viestejä
- 41
162 :evil:
Koska en saanut täysiä pisteitä, pitänee haukkua testiä. Se antaa ehkä suuntaa-antavaa kuvaa testihenkilön matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Siinä kaikki. Olen tehnyt/nähnyt joitakin muitakin tuontyyppisiä testejä ja niissä on aina samat kysymykset, samat aritmeettiset ja Fibonaccin sarjat jne. Siis näitä testejä varten voi harjoitella ja parantaa tulostaan.
Se mitä testihenkilö vastaa jonkin sarjan tai kuvion jatkamiseen on lisäksi täysin kulttuurisidonnaista. Voin todistaa nk. Kolmogorov-kompleksisuusteorian avulla, että kaikki vastaukset ovat täsmälleen yhtä hyviä! Jos vastaat oikein, se kertoo vain, että käsityksesi hyvistä hypoteeseista on samanlainen kuin testin laatijan. Varsinkin monimutkaisemmissa kysymyksissä on helppoa keksiä ziljoona vaihtoehtoista mallia, joilla voidaan perustella mikä hyvänsä vastaus.
Lopuksi, kaikkihan me tiedämme, että matemaattis-looginen lahjakkuus on vain yksi älykkyyden osa-alue. Oikeassa maailmassa ratkaisee se, miten aivojaan pystyy käyttämään, eivät testitulokset. Minulla on sellainen kuva mensalaisista, että he ovat kroonisia alisuorittajia, joille älykköjen joukkoon kuuluminen on se suurin saavutus elämässä. Kjäh!
Koska en saanut täysiä pisteitä, pitänee haukkua testiä. Se antaa ehkä suuntaa-antavaa kuvaa testihenkilön matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Siinä kaikki. Olen tehnyt/nähnyt joitakin muitakin tuontyyppisiä testejä ja niissä on aina samat kysymykset, samat aritmeettiset ja Fibonaccin sarjat jne. Siis näitä testejä varten voi harjoitella ja parantaa tulostaan.
Se mitä testihenkilö vastaa jonkin sarjan tai kuvion jatkamiseen on lisäksi täysin kulttuurisidonnaista. Voin todistaa nk. Kolmogorov-kompleksisuusteorian avulla, että kaikki vastaukset ovat täsmälleen yhtä hyviä! Jos vastaat oikein, se kertoo vain, että käsityksesi hyvistä hypoteeseista on samanlainen kuin testin laatijan. Varsinkin monimutkaisemmissa kysymyksissä on helppoa keksiä ziljoona vaihtoehtoista mallia, joilla voidaan perustella mikä hyvänsä vastaus.
Lopuksi, kaikkihan me tiedämme, että matemaattis-looginen lahjakkuus on vain yksi älykkyyden osa-alue. Oikeassa maailmassa ratkaisee se, miten aivojaan pystyy käyttämään, eivät testitulokset. Minulla on sellainen kuva mensalaisista, että he ovat kroonisia alisuorittajia, joille älykköjen joukkoon kuuluminen on se suurin saavutus elämässä. Kjäh!
Baarikello
Banned
- Liittynyt
- 14.5.2002
- Viestejä
- 1 408
Myö ei tiietä, myö vaa hiihetää, mut oisko se näin:
Viisas ei joudu siihen tilanteeseen(=älykkyystestiin?), josta älykäs selviää.
:2:- Liittynyt
- 11.8.2003
- Viestejä
- 26
Kolmogorov-kompleksisuutta ei ihan helposti sovelleta, ellei ympäristö ole tarkkaan määritelty (esim. joku Turingin kone). IQ-testien yhteydessä ei mitään ympäristöä ole määritelty. Lähinnä luonnollisen kielen ilmaukset tulevat kyseeseen, mutta eivätpä nuo kovin tarkkaan rajattuja ole.
Siltikin, älykkyystestien sarjojen jatkamistehtävät ovat kieltämättä mielivaltaisia ja luovasta ajattelusta on niissä lähinnä haittaa - mikäli sattuu keksimään sarjalle säännönmukaisuuden, jota testin laatija ei ole sattunut ajattelemaan, ei pisteitä juuri heru.
:kääpiötuplahaukkatietojenkäsitteljiä:- Liittynyt
- 20.4.2003
- Viestejä
- 371
Mutta jos osaa ajatella loogisesti osaa selvitä monista tosielämänkin pulmista käyttämällä tätä loogista päättelykykyään. Nimittäin tämä ajattelukyky ei rajoitu vain matematiikkaan suurimmassa osassa tapauksia. Mitä tulee sosiaalisuuteen, niin olen sitä mieltä että tälläinen "älykäs" ihminen on usein sosiaalisilta taidoiltaan heikompi kuin joku "ei-niin-älykäs".Tämä on kai selitettävissä sillä että loogisen ajattelijan aivoista suuri osa menee ajattelukyvylle jolloin muut kyvyt kärsivät tai jotain. Tosin aika harvoin olen törmännyt tapauksiin että ei edes suihkussa käydä jne. ja kyllä näistä tavatuista henkilöistä moni on ollut myös loogiselta ajattelukyvyltään heikkoja. Muutenkin suihkussa käynti ei mielestäni ole sosiaalinentaito.
- Liittynyt
- 27.11.2002
- Viestejä
- 2 196
Perustelen sen sillä, että jos pitkästä matematiikasta aikoo saada hyvän arvosanan, niin siihen pitää sitten panostaa ihan tosissaan ja aika paljon enemmän, kuin kieliin. Jos lukion käy kolmessa vuodessa, niin se matikkaan käytetty aika on aina jostain muista aineista pois. Itse painotin opiskeluni pitkään matikkaan, fysiikkaan, englantiin, kemiaan ja äidinkieleen tässä järjestyksessä. Muut aineet tulivat sitten siinä sivussa miten tulivat.
Kirjoituksista sain sitten pitkästä matikasta E:n, reaali pelkällä fysiikalla jäi pisteen vajaaksi L:stä, eli siitäkin tuli E, äidinkielestä tuli E, englannista tuli L, ruotsista, johon en juurikaan aikaani tuhlannut ja joka oli lukion todistuksessani 8, sain L:n ja saksasta, joka samoin oli todistuksessa 8, sain E:n.
Eli kielet sujuivat aikalailla itsestään, mutta koska katsoin matikan tärkeämmäksi aineeksi itselleni, niin panostin siihen ja se veikin aikaani sitten ihan kunnolla. Luulen, että jos olisin antanut matikan mennä omalla painollaan ja panostanut vähän enemmän noihin muihin, niin Laudatureja olisi tullut huomattavasti enemmän ja reilusti vähemmällä työllä, kuin mitä nyt.
Ja Pepsigirlille se, että eihän tuo pitkän matikan C huono ole, joten otan aikaisempaa kommentointiani hieman takaisin. Eilen minua lähinnä alkoi jurppia tuo sinun itsetyytyväisyyttä uhkuva julistuksesi, jonka sisältö tuntui olevan se, kuinka olet kaikessa niin mahdottoman loistava ja muut eivät ole mitään.
Tuo omien arvosanojeni mainitseminen oli mielestäni pakollista selventääkseni aikaisemman kirjoitukseni ideaa. Muussa tapauksessa minulla ei olisi ollut mitään tarvetta tuoda niitä julki täällä.
- Liittynyt
- 8.6.2002
- Viestejä
- 1 799
En pyri, vaan olen.
Minä 
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 2 190
- Ikä
- 47
Siis miten se näissä numerosarjan jatko tehtävissä on, onko testin tarkastajalla olevat ratkaisuvaihtoehdot ainoita oikeita vai voiko niihin olla muitakin ratkaisuja? Mistä tiedätte, että testin laatijalla on vain yksi mahdollinen ratkaisu jota haetaan? Voisitteko laittaa jonkin testi esimerkin niin, että on määritellyt ratkaisuvaihtoehdot joita haetaan ja voidaan tästä poikkeava määrittely kehitellä, jolla tehtävä voidaan ratkaista niin, että vastausvaihtoehdot eivät sisälly tähän testin laatijan määrittelyyn? Olettaisin, että ainakin pihvipojulla on laittaa esimerkki, kun on kerta asiasta pystynyt päätelmiä tekemään. Vai olenko minä käsittänyt aivan väärin mistä on mitä ajatte takaa? Jos niin voisitteko selventää mitä tarkoitatte.
- Liittynyt
- 11.8.2003
- Viestejä
- 26
Jokaiseen tämän tyyliseen sarjaan on ääretön määrä jatkoja, joista sinällään mikään ei ole toistaan parempi. Mainitun Kolmogorov-kompleksisuuden mukaan "loogisin" jatko on se, jonka tuottaminen sarjan alusta vaatii yksinkertaisimman (=lyhimmän) algoritmin.
Siis: jokaiseen sarjaan on löydettävissä vaikka kuinka monta jatkoa, mutta tehtävien laatija nimenomaan haluaa sen kaikista ilmeisimmän/yksinkertaisimman kaikista mahdollisista. Eri jatkojen paremmuus (siis tuottamiseksi vaadittavan algoritmin yksinkertaisuus) ei kuitenkaan ole tarkkaan määriteltävissä, ilman että käytettävä kieli on tarkkaan määritelty, jolloin paras jatko on aina enemmän tai vähemmän makuasia.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 288
- Ikä
- 48
En. Perfektionismi ja krooninen alisuoriutuminen on pidemmän päälle turhauttava yhdistelmä. :wall:
- Liittynyt
- 11.8.2003
- Viestejä
- 26
Toisaalta lahjakas pärjää matematiikassa ilman, että joutuu näkemään lähes lainkaan vaivaa. Monissa muissa aineissa pärjääminen vaati asialle omistautumista. Kysymys kai sitten on vaan siitä, mitä kukin pitää arvossa.
Itse näen työllä ansaitut tulokset vähintään yhtä kunnioitettavina kuin lahjoilla saadutkin.
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 7 425
Miten noita ylppäreitä nyt rankkaisi?
Itse kirjoitin 4L + 1E. Pitkän matikan ällä ei yltänyt saavutuksena mielestäni lähellekään sitä yhtä eetä, joka on tähänastisen koulu-urani uskomattomin ansio. Se tuli nimittäin keskipitkästä ruotsista - aineesta, jossa en ole todistettavasti kertaakaan tehnyt läksyjä. En osannut (enkä osaa) ruotsia pätkääkään, en tehnyt yhtään mitään ruotsin eteen silloin kun sitä oli pakko koulussa "opiskella" ja noilla eväillä menin kirjoittamaan siitä Eximian...
Olen melko varma, että tänäkin päivänä ruotsin YO-kokeeni korjannut opettaja pysähtyy pohtimaan millä ihmeen keinolla se yksi kielitaidoton tampio joka äänsi ruotsin lauseetkin leveällä jenkkiaksentilla, onnistui huijaamaan itselleen Eximian.
Itse kirjoitin 4L + 1E. Pitkän matikan ällä ei yltänyt saavutuksena mielestäni lähellekään sitä yhtä eetä, joka on tähänastisen koulu-urani uskomattomin ansio. Se tuli nimittäin keskipitkästä ruotsista - aineesta, jossa en ole todistettavasti kertaakaan tehnyt läksyjä. En osannut (enkä osaa) ruotsia pätkääkään, en tehnyt yhtään mitään ruotsin eteen silloin kun sitä oli pakko koulussa "opiskella" ja noilla eväillä menin kirjoittamaan siitä Eximian...
Olen melko varma, että tänäkin päivänä ruotsin YO-kokeeni korjannut opettaja pysähtyy pohtimaan millä ihmeen keinolla se yksi kielitaidoton tampio joka äänsi ruotsin lauseetkin leveällä jenkkiaksentilla, onnistui huijaamaan itselleen Eximian.
