Talouspolitiikan päättäjillä on aivan kauhea paikka, sanoo Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen.
Talouspäättäjiä rassaa kiperä pulma, kun talouskasvu hidastuu ja silti hintojen nousu kiihtyy. Pulma on erikoinen, sillä normaalisti kasvun hyytymisen pitäisi pikemminkin laskea kuin nostaa hintoja.
Jos keskuspankki alkaa nyt kovalla kädellä torjua inflaatiota, saattaa talouskasvu pysähtyä kiviseinään. Jos EKP puolestaan antaa paljon tilaa kasvulle, voivat hinnat revetä holtittomaan juoksuun.
Euroopan pulma paisuu siksi, että hintojen nousupaineet tulevat pitkälti euroalueen ulkopuolelta. Kallis öljy pyörittää inflaatiomoottoria ja kallistunut ruoka ruokkii sitä edelleen.
– Tosi haastava paikka kaikille ja etenkin pienille talouksille, kun inflaatio syntyy kansainvälisillä foorumeilla, sanoo Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen.
USA:n jättivaje alkaa purkautua Eurooppaan
Euroopan näkymiä synkistää vahva euro, joka on jo kääntänyt euroalueen vaihtotaseen miinukselle. Eli euroalue ostaa enemmän tavaraa muualta kuin vie omia tuotteitaan ulkopuolelle. Euromaiden vienti putosi maaliskuussa 4,4 prosenttia vuoden takaisesta.
Aluilleen päässyt vajeongelma voi hyvinkin syventyä, sillä monet kehittyvät maat ovat sitoneet valuuttansa heikkoon dollariin. Näin heikko valuutta parantaa USA:n ja monien Aasian maiden kilpailukykyä euromaihin verrattuna.
Siksi vahvan euron Eurooppa joutuu sulattamaan USA:n jättimäistä vaihtotaseen vajetta, joka johtuu erityisesti hurjasta tuonnista etenkin Kiinasta.
– Jos tämä menisi oikein, alijäämä kasvaisi Aasiassa ja pienenisi USA:ssa. Mutta nyt alijäämä tuodaankin meille, pohtii Mörttinen. [Mikä helvetin "oikein"?]
Omituinen ongelma johtuu siitä, että maailmankauppa on kohtalaisen vapaata, mutta monien valuuttojen liikkeet ovat tarkkaan rajattuja. Euromaiden kannalta olisikin tärkeää, että monet kehittyvät maat antaisivat valuuttansa kellua nykyistä vapaammin.
Teolliset investoinnit kovassa pudotuksessa
Viennin hiipumisen lisäksi euroalueen taloutta murentaa se, että alueen teollisuus investoi valtavasti enemmän muualle kuin muut tänne. Suorat teolliset nettoinvestoinnit ovat vuoden ajalta 149 miljardia euroa miinuksella.
Tätäkin kehitystä selittää osittain vahva euro. Euroalueen yritysten on nyt helpompi investoida muualla kuin muiden tänne. Valuutta selittää tosin vain osan investointien suunnasta.
Valuuttaa suurempi selittäjä investointien suuntautumiseen on se, että eurooppalaisten yritysten kannattaa hankkia jalansija Aasian ja itäisen Euroopan kasvavilta markkinoilta.
Öljy luo inflaation, vaikka pohja murenee
Talous on ohuella veitsen terällä, kun kallis öljy nostaa hintoja mutta teollinen pohja murenee viennin ja investointien vähentyessä.
Onnettomuutta syventävät Aasian, Venäjän ja Lähi-idän keskuspankit, jotka sijoittavat valtavia ylijäämiään euroon.
Näissä oloissa tuntuu jopa erikoiselta, jos keskuspankki alkaa torjua öljyn synnyttämää inflaatiota nostamalla korkoa. Öljyn kallistumisen pitäisi jo sinänsä hidastaa taloutta ja inflaatiota samalla tavalla kuin koron nostaminen tekee.
– Keskuspankkien pitää toimia näin, koska kaikki muut yrittävät nostaa omia hintojaan kompensoidakseen öljyn kallistumisen. Keskuspankki ei voi mitään öljyn hinnalle, vaan se pyrkii torjumaan inflaatio-odotuksia, sanoo Mörttinen.
Euron heikkeneminen voi helpottaa tilannetta
Euron heikkeneminen auttaisi ainakin hivenen keskuspankkeja vaikeassa tilanteessa. Eurooppalaisen teollisuuden vientikilpailukyky paranisi ja samoin teollisten investointien kehno kehitys voisi hidastua.
– Me ennustammekin, että euro heikkenee dollaria vastaan. USA korjaa eurooppalaisia nopeammin ongelmiaan, ja sen pitäisi pehmentää euroa, ennustaa Mörttinen. [No tottakai se heikkenee viimeistään siinä vaiheessa kun Eurooppa ajautuu taantumaan!]
Toisaalta euron heikkeneminen nostaa entisestään raaka-aineiden hintaa. Nythän vahva euro on hillinnyt esimerkiksi öljyn kallistumista Euroopassa.
– On tietenkin riski, että inflaatio ei tulekaan alas. Silloin EKP ei voi alentaa korkoa, Mörttinen pohtii.
Jos taas EKP pitää korkonsa ylhäällä, vahvistaa se osaltaan euroa.
Talouskasvun hidastuminen ei sinänsä ole yllättävä asia. Talous on pikemminkin kasvanut poikkeuksellisen nopeasti viime vuosina. Kasvun huumassa etenkin USA on velkaantunut holtittomasti.
Nyt on korjausliikkeen aika, joka on vasta aluillaan, sillä esimerkiksi maan jättimäinen vaihtotaseen vaje elää ja voi liian hyvin edelleen.
Todellinen testi juhlivalla eurolle
Nykyinen taloustilanne onkin suuri testi eurolle, koska euroa käyttävien maiden taloustilanne on kovin erilainen.
Valuutan pitäisi olla eräänlainen talouden peilikuva. Jos maiden taloudet ovat erilaisia, ei niiden peilikuvakaan voi olla samanlainen.
– On suunnattoman hankala säätää korkoa, kun yhdellä maalla menee hyvin ja toisella huonosti. Alkujaan tästä huolehdittiin erityisesti pienten maiden kohdalla, mutta nyt suuret maat menevät eri suuntiin, sanoo Mörttinen.
Euromaista Saksa on loistavassa vedossa, koska maan vientiteollisuus on erinomaisessa kunnossa ja itäisen Saksan yhdistyminen on pitänyt muun muassa asuntojen hinnat kurissa.
Espanjassa puolestaan vientiteollisuus ontuu, mutta asuntojen hinnat ovat nousseet yläkerroksiin. Samoin Italian vientiteollisuus rämpii suurissa vaikeuksissa.
Monet maat ovatkin keskittyneet enemmän suojelemaan omaa teollisuuttaan kuin kehittämään kilpailukykyään. Monia talouspäätöksiä ohjaavat voimakkaammin kansalliset toiveet kuin eurooppalainen ajattelu.
– Monet maat ovatkin lykänneet euron avulla päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Poliittinen haluttomuus hyväksyä yhteinen talousalue on haaste rahapolitiikallekin, sanoo Mörttinen.