Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Tyhmä kysymys, mutta mistä (netistä) löytäisi yksityisten myyjien ilmoituksia? Etuovessa esim. taitaa olla kaikki välitysfirmojen ilmoituksia. Pelkät lehtien rivi-ilmoitukset ovat siitä huonoja, että niihin mahtuu tosi vähän tietoa eikä niissä ole kuvia. Harva viitsii ottaa yhteyttä pelkän "kaksio myytävänä alueella x" perusteella.



Oleto katsonut tuolta ->
http://www.nettiasunto.com/
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Asuntojen hinnat laskevat nyt useissa Euroopan maissa

Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun useissa Euroopan maissa pitkän ja poikkeuksellisen nousukauden jälkeen.

Ainakin Britanniassa, Irlannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Espanjassa ja Baltian maissa asuntojen hinnat ovat laskeneet huipustaan.

Nämä ovat niitä Euroopan maita, joissa hintojen nousu on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut vauhdikkainta.

Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa asuntojen hinnat yli kolminkertaistuivat reilussa kymmenessä vuodessa ennen kuin lasku alkoi.

"Olisin erittäin huolissani joistakin maista, esimerkiksi Britanniasta ja Espanjasta, joissa on tapahtunut nopea käänne", sanoo Deutsche Bankin asuntomarkkina-asiantuntija Tobias Just.

"Useissa Euroopan maissa hinnat ovat käyneet huipulla, mutta on maita, joissa ei ole syytä huoleen. Esimerkiksi useissa Itä-Euroopan maissa ja Saksassa en odota hintojen laskua", hän sanoo.

Espanjassa asuntobuumi on näkynyt poikkeuksellisen vilkkaana rakentamisena. Esimerkiksi vuonna 2006 Espanjassa ryhdyttiin rakentamaan 800 000 asuntoa, mikä oli enemmän kuin Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa yhteensä.

Suurista maista huolestuttavin tilanne on Espanjan lisäksi Britanniassa, sillä maan asuntolainamarkkinat ovat käytännössä kuivahtaneet luottokriisin vuoksi ja sen vuoksi laskun pelätään olevan nopeaa.

Epäluottamuksen vuoksi brittipankit eivät uskalla lainata rahaa toisilleen, jolloin sitä ei riitä myöskään asuntolainan hakijoille. Englannin keskuspankin koronlaskut eivät ole helpottaneet tilannetta, koska lainaraha on niistä huolimatta kallistunut.

Britanniassa asuntojen hintahuippu koettiin elokuussa, jolloin talon keskihinta maassa oli hieman vajaa 200 000 puntaa. Siitä hinnat ovat laskeneet neljä prosenttia.

Euroopan maista ensimmäisenä lasku alkoi talousihme Irlannissa, jossa hinnat olivat myös nousseet 2000-luvulla hurjinta vauhtia, kun talouden kasvu houkutteli maahan siirtolaisia ja paluumuuttajia.

Myös Tanskassa hinnat kääntyivät laskuun jo vuosi sitten. Esimerkiksi Kööpenhaminan rannoilla on tyhjillään tuhansia, hulppeita uudiskohteita.

Ruotsissa asuntojen hinnat kääntyivät marraskuussa laskuun, mutta luisu on ainakin maan asuntovälittäjien yhdistyksen mukaan "ehdottomasti päättynyt".
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/A...vat+nyt+useissa+Euroopan+maissa/1135235883655

Ihmetyttää että miksi Suomi ja erityisesti pk-seutu on jätetty mainitsematta tuosta. Siellähän hintakupla on yksi suurimmista jos esim. Irlantia ei lasketa jossa hinnat ovat täysin järjettömiä, tosin onhan siellä ostovoimaa + ihmisiäkin, toisin kuin Stadissa missä palkat ovat paskat ja asunnot kalliita. Voisikin sanoa että suurin kupla on Stadissa? Ehkä toimittajalle on sanottu että äläpä vaan mainitse asiasta, et varmaan tahdo olla laman edesauttaja. Jos totuudesta ei puhu kukaan, valheessa(=kuplassa) voi elää loputtomiin, niinhän?
 
Seuraavassa vapaata purkautumista aiheesta ja sivusta:

Turhaa jossittelua vuodesta toiseen, törmäsin asiasta liittyen artikkeliin vuodelta 2003, jossa manattiin että "nyt on kupla päällä" ja pian poksahtaa tai sitten ei, mutta pahalta näyttää kun ei ole PK-seudulla töitäkään... http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article42595.ece
Vaan kuinka ihmeessä meille syntyi vajaassa viidessä vuodessa työvoimapula jota pitää paikata roboteilla...
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/automaatio/article76898.ece?v=n

Käytännössä laina tulee ottaa niin, että vaikka korot tuplaantuisivat, selviää lyhennyksistä. Tällöin pahimmat riskit asuntovelallisella ovat mahdollinen ero, työttömyys ja sairaus. Sinkuilla tietysti vain kaksi jälkimmäistä.

Ja lamahan, kuten kaikki talouden liikkeet, ovat siittä hassuja, että ne johtuvat ihmisten toivosta, pettymyksistä ja luuloista. Tarpeeksi moni kun luulee jotain ja reagoi, syntyy seuraamus joka johtaa johonkin. Eli tavallaan ymmärrän, että ei haluta lietsoa luuloja, koska ne eivät perustu faktoihin.

Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää, mitkä ovat ovat esim. 400 000 euron uuden espoolaisen omakotitalon kustannukset. Ja toisaalta myöskin se, mihin järjetön maanhinta perustuu. Rakentamatonta lääniä kehäIII sisällä riittää vaikka kuinka paljon, sen huomaa pelkästään pyöräilemällä hiukan ristiinrastiin.
 
Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää, mitkä ovat ovat esim. 400 000 euron uuden espoolaisen omakotitalon kustannukset. Ja toisaalta myöskin se, mihin järjetön maanhinta perustuu.

Parinsadan neliön kivitalo maksaa helposti 300te + tontti päälle. Rakentaminen maksaa, 400 tuhatta ei ole mikään törkyhinta riippuen tietysti millainen torppa se on. Kupla koskee enimmäkseen kerrostalokämppiä, etenkin vanhoja sellaisia ja syynä on lähinnä halpa raha. Tontti maksaa koska kaavoitettuja sellaisia ei ole tarjolla kysyntää vastaava määrä. Halvalla rahalla on tähänkin osuutensa.
 
Parinsadan neliön kivitalo maksaa helposti 300te + tontti päälle. Rakentaminen maksaa, 400 tuhatta ei ole mikään törkyhinta riippuen tietysti millainen torppa se on. Kupla koskee enimmäkseen kerrostalokämppiä, etenkin vanhoja sellaisia ja syynä on lähinnä halpa raha. Tontti maksaa koska kaavoitettuja sellaisia ei ole tarjolla kysyntää vastaava määrä. Halvalla rahalla on tähänkin osuutensa.

Missä on ja missä ei, kerrostalokupla siis. Jyväskylästä saa vanhoja kerrostaloasuntoja vähän reilun 1000 euron neliöhintaan, kun taas uusia ei tahdo alle 2500 euron löytyä mistään. Eli lieneekö tuo vanhojen kerrostaloasuntojen kupla sitten pk-seudun juttuja? Ainakin Jyväskylässä tuntuu, että ne kuplat on enemmänkin uudiskohteissa.
 
Välittäjät: Asuntojen myyntiajat pidentyneet

Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu on tasaantunut ja kääntynyt joillain alueilla hienoiseen laskuun. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan myös asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet alkuvuonna keskimäärin yli 65 vuorokauteen.

Asunnonostajien varovaisuutta ovat välittäjien mukaan lisänneet korkojen nousu, talouden epävarmuudet ja huoli tulevaisuudesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Välittäjät+Asuntojen+myyntiajat+pidentyneet/1135235984117
 
Ei ne hinnat tule kyllä ainakaan maakunnissa laskemaan, vaikka Helsingissä laskis hinnat 30%. Täällä saa kuitenkin edelleen paperimiehen vuosipalkalla yksiön.
 
Päivän aamulehdessä on juttu siitä miten uudet asunnot eivät mene tampereella kaupaksi. Ei mikään ihme näillä hinnoilla.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/82622.shtml

ja http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=11654

Ei todellakaan ihme, ettei mene kaupaksi juuri nuo Aamulehdessä mainitut kohteet, kun ovat rakennettu junaradan ja moottoritien väliin ja ovat muutenkin harvinaisen rumia. Jotain järkeä voisi käyttää mihin rakentaa.

Eipä taida hinnat pudota ainakaan kasvukeskuksissa joissa on runsaasti kysyntää. Tosin Hesan hinnat voivat tippua, kun sielä sitä ilmaa hinnoissa eniten on.
 
Parinsadan neliön kivitalo maksaa helposti 300te + tontti päälle. Rakentaminen maksaa, 400 tuhatta ei ole mikään törkyhinta riippuen tietysti millainen torppa se on. Kupla koskee enimmäkseen kerrostalokämppiä, etenkin vanhoja sellaisia ja syynä on lähinnä halpa raha. Tontti maksaa koska kaavoitettuja sellaisia ei ole tarjolla kysyntää vastaava määrä. Halvalla rahalla on tähänkin osuutensa.

Pääkaupunkiseudulla kivitalon hinta rakennetuttuna on 2000-2500 E per asuinneliö, itse osittain rakentaen ehkä halvempi.
 
EUR/USD-kurssit jatkavat rajua laskuaan, joka osoittaa (muiden mittareiden lomassa) Yhdysvaltain olevan matkalla D:hen eli syvään taantumaan (lamaan).

On arvioitu jo muutama vuosi sitten, että eurosta tulee todennäköisesti keskeisin reservivaluutta vuoteen 2020 mennessä. Kahta eri seikkaa on pidetty merkittävänä, jotta näin tulisi tapahtumaan: joko GBP muuttuu euroksi ja/tai Yhdysvaltain dollari heikkenee merkittävästi.

Jälkimmäinen kehityskulku on nyt realisoitumassa. Näin ollen euroa hamstrataan ja erityisesti dollaria dumpataan. Myös jeniä vaihdetaan lisääntyvissä määrin euroiksi.

Kun euro näin ollen vahvistuu reippahasti, tarkoittaa tämä sitä, että euroalueen vientimahdollisuudet rapistuvat, koska ulkomaalaisilla ei ole varaa ostaa täkäläisiä tuotteita, ja tuotanto täällä vähenee. Euro-alueen ulkopuolelta sen sijaan virtaa tuotteita sisään. Prosessi johtaa siihen, että Euro-alueen sisällä työttömyys lisääntyy, joka joko johtaa taantumaan tai syventää sitä.

Eiköhän siinä asuntojen hinnatkin samalla laske. Tosin lasku tulee todennäköisesti olemaan mallia "kipeä", koska osa laskusta realisoituu siten, että ihmiset eivät pysty hoitamaan lainojaan.

Tämmöistä kauhuskenaariota olen hahmotellut. Voi tietenkin olla, että olen väärässä.

Palataas tähän aiheeseen. Saattaapi olla että tuo kauhuskenaarion hahmottelu ei ollut kovin kaukaa haettu. Eikä sen olisi missään nimessä pitäntykään olla kaukaa haettu, koska se perustui pitkälti Joseph E. Stiglitzin hahmottelemille tulevaisuusskenaariolle (kirjoitettu jo vuonna 2003) siitä, mitä tapahtuu kun Yhdysvaltojen budjettialijäämä ja vientialijäämä lyövät kiveksille. Tähän kun vielä lisätään tuo subprime luottokriisi, niin soppa on valmis.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/06/02/talous-on-veitsen-teralla/200814908/12?rss=2i

Talouspolitiikan päättäjillä on aivan kauhea paikka, sanoo Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen.

Talouspäättäjiä rassaa kiperä pulma, kun talouskasvu hidastuu ja silti hintojen nousu kiihtyy. Pulma on erikoinen, sillä normaalisti kasvun hyytymisen pitäisi pikemminkin laskea kuin nostaa hintoja.

Jos keskuspankki alkaa nyt kovalla kädellä torjua inflaatiota, saattaa talouskasvu pysähtyä kiviseinään. Jos EKP puolestaan antaa paljon tilaa kasvulle, voivat hinnat revetä holtittomaan juoksuun.

Euroopan pulma paisuu siksi, että hintojen nousupaineet tulevat pitkälti euroalueen ulkopuolelta. Kallis öljy pyörittää inflaatiomoottoria ja kallistunut ruoka ruokkii sitä edelleen.

– Tosi haastava paikka kaikille ja etenkin pienille talouksille, kun inflaatio syntyy kansainvälisillä foorumeilla, sanoo Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen.

USA:n jättivaje alkaa purkautua Eurooppaan

Euroopan näkymiä synkistää vahva euro, joka on jo kääntänyt euroalueen vaihtotaseen miinukselle. Eli euroalue ostaa enemmän tavaraa muualta kuin vie omia tuotteitaan ulkopuolelle. Euromaiden vienti putosi maaliskuussa 4,4 prosenttia vuoden takaisesta.


Aluilleen päässyt vajeongelma voi hyvinkin syventyä, sillä monet kehittyvät maat ovat sitoneet valuuttansa heikkoon dollariin. Näin heikko valuutta parantaa USA:n ja monien Aasian maiden kilpailukykyä euromaihin verrattuna.

Siksi vahvan euron Eurooppa joutuu sulattamaan USA:n jättimäistä vaihtotaseen vajetta, joka johtuu erityisesti hurjasta tuonnista etenkin Kiinasta.

– Jos tämä menisi oikein, alijäämä kasvaisi Aasiassa ja pienenisi USA:ssa. Mutta nyt alijäämä tuodaankin meille, pohtii Mörttinen. [Mikä helvetin "oikein"?]

Omituinen ongelma johtuu siitä, että maailmankauppa on kohtalaisen vapaata, mutta monien valuuttojen liikkeet ovat tarkkaan rajattuja. Euromaiden kannalta olisikin tärkeää, että monet kehittyvät maat antaisivat valuuttansa kellua nykyistä vapaammin.

Teolliset investoinnit kovassa pudotuksessa

Viennin hiipumisen lisäksi euroalueen taloutta murentaa se, että alueen teollisuus investoi valtavasti enemmän muualle kuin muut tänne. Suorat teolliset nettoinvestoinnit ovat vuoden ajalta 149 miljardia euroa miinuksella.

Tätäkin kehitystä selittää osittain vahva euro. Euroalueen yritysten on nyt helpompi investoida muualla kuin muiden tänne. Valuutta selittää tosin vain osan investointien suunnasta.

Valuuttaa suurempi selittäjä investointien suuntautumiseen on se, että eurooppalaisten yritysten kannattaa hankkia jalansija Aasian ja itäisen Euroopan kasvavilta markkinoilta.

Öljy luo inflaation, vaikka pohja murenee

Talous on ohuella veitsen terällä, kun kallis öljy nostaa hintoja mutta teollinen pohja murenee viennin ja investointien vähentyessä.

Onnettomuutta syventävät Aasian, Venäjän ja Lähi-idän keskuspankit, jotka sijoittavat valtavia ylijäämiään euroon.

Näissä oloissa tuntuu jopa erikoiselta, jos keskuspankki alkaa torjua öljyn synnyttämää inflaatiota nostamalla korkoa. Öljyn kallistumisen pitäisi jo sinänsä hidastaa taloutta ja inflaatiota samalla tavalla kuin koron nostaminen tekee.

– Keskuspankkien pitää toimia näin, koska kaikki muut yrittävät nostaa omia hintojaan kompensoidakseen öljyn kallistumisen. Keskuspankki ei voi mitään öljyn hinnalle, vaan se pyrkii torjumaan inflaatio-odotuksia, sanoo Mörttinen.

Euron heikkeneminen voi helpottaa tilannetta

Euron heikkeneminen auttaisi ainakin hivenen keskuspankkeja vaikeassa tilanteessa. Eurooppalaisen teollisuuden vientikilpailukyky paranisi ja samoin teollisten investointien kehno kehitys voisi hidastua.

– Me ennustammekin, että euro heikkenee dollaria vastaan. USA korjaa eurooppalaisia nopeammin ongelmiaan, ja sen pitäisi pehmentää euroa, ennustaa Mörttinen. [No tottakai se heikkenee viimeistään siinä vaiheessa kun Eurooppa ajautuu taantumaan!]

Toisaalta euron heikkeneminen nostaa entisestään raaka-aineiden hintaa. Nythän vahva euro on hillinnyt esimerkiksi öljyn kallistumista Euroopassa.

– On tietenkin riski, että inflaatio ei tulekaan alas. Silloin EKP ei voi alentaa korkoa, Mörttinen pohtii.

Jos taas EKP pitää korkonsa ylhäällä, vahvistaa se osaltaan euroa.

Talouskasvun hidastuminen ei sinänsä ole yllättävä asia. Talous on pikemminkin kasvanut poikkeuksellisen nopeasti viime vuosina. Kasvun huumassa etenkin USA on velkaantunut holtittomasti.

Nyt on korjausliikkeen aika, joka on vasta aluillaan, sillä esimerkiksi maan jättimäinen vaihtotaseen vaje elää ja voi liian hyvin edelleen.

Todellinen testi juhlivalla eurolle

Nykyinen taloustilanne onkin suuri testi eurolle, koska euroa käyttävien maiden taloustilanne on kovin erilainen.

Valuutan pitäisi olla eräänlainen talouden peilikuva. Jos maiden taloudet ovat erilaisia, ei niiden peilikuvakaan voi olla samanlainen.

– On suunnattoman hankala säätää korkoa, kun yhdellä maalla menee hyvin ja toisella huonosti. Alkujaan tästä huolehdittiin erityisesti pienten maiden kohdalla, mutta nyt suuret maat menevät eri suuntiin, sanoo Mörttinen.

Euromaista Saksa on loistavassa vedossa, koska maan vientiteollisuus on erinomaisessa kunnossa ja itäisen Saksan yhdistyminen on pitänyt muun muassa asuntojen hinnat kurissa.

Espanjassa puolestaan vientiteollisuus ontuu, mutta asuntojen hinnat ovat nousseet yläkerroksiin. Samoin Italian vientiteollisuus rämpii suurissa vaikeuksissa.

Monet maat ovatkin keskittyneet enemmän suojelemaan omaa teollisuuttaan kuin kehittämään kilpailukykyään. Monia talouspäätöksiä ohjaavat voimakkaammin kansalliset toiveet kuin eurooppalainen ajattelu.

– Monet maat ovatkin lykänneet euron avulla päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Poliittinen haluttomuus hyväksyä yhteinen talousalue on haaste rahapolitiikallekin, sanoo Mörttinen.
 
– On suunnattoman hankala säätää korkoa, kun yhdellä maalla menee hyvin ja toisella huonosti. Alkujaan tästä huolehdittiin erityisesti pienten maiden kohdalla, mutta nyt suuret maat menevät eri suuntiin, sanoo Mörttinen.

Euromaista Saksa on loistavassa vedossa, koska maan vientiteollisuus on erinomaisessa kunnossa ja itäisen Saksan yhdistyminen on pitänyt muun muassa asuntojen hinnat kurissa.

Espanjassa puolestaan vientiteollisuus ontuu, mutta asuntojen hinnat ovat nousseet yläkerroksiin. Samoin Italian vientiteollisuus rämpii suurissa vaikeuksissa.
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/06/02/talous-on-veitsen-teralla/200814908/12?rss=2i

Aika näyttää, mihin suuntaan tämä vene lopulta kallistuu...
 
Mielipiteitä kannattaako ostaa asunto nyt vai odottaa vielä vuosi. Rahaa on säästössä niin että puolet saa kaksiosta maksettua ja kokoajan hommataan lisää. Suunnitteilla muuttaa vuokralle, jossa kulut on vaan 200e/kk, eli lähelle samaa kuin kaksion yhtiövastike + muut. Haittapuolena vaan että ei ole vakituista työtä..

Mielipiteitä?
 
Tanu sanoi:
Mielipiteitä kannattaako ostaa asunto nyt vai odottaa vielä vuosi. Rahaa on säästössä niin että puolet saa kaksiosta maksettua ja kokoajan hommataan lisää. Suunnitteilla muuttaa vuokralle, jossa kulut on vaan 200e/kk, eli lähelle samaa kuin kaksion yhtiövastike + muut. Haittapuolena vaan että ei ole vakituista työtä..

Mielipiteitä?

Kannattaa pyöritellä noita pankkien lainalaskureita ja miettiä siten että kestääkö kukkaro lainanlyhennykset. Jos ei ole vakituista työtä niin se puoltaisi vuokra-asumista kyllä. Vaikka kaksiosta maksaisi puolet jo säästöillä niin kuitenkin se toinen puoli on 10-15 v(?) lainalla rahoitettava.
 
Mielipiteitä?

Jos meinaat, että onko syklin kannalta huono hetki ostaa, niin sitä tuskin tietää kukaan. Muistuu mieleeni isä-ukon sanat vuonna 2001, kun ostin ensimmäistä omaa kämppää. Hän oli sitä mieltä, että on mielipuolista ostaa kämppä nyt, kun asuntojen hinnat on nousseet monta vuotta :) Onneksi tuli kuitenkin ostettua. Ennemmin katsoisin asiaa asuntotarpeen kannalta.
 
Vuokralla asumisessa on puolensa ja niin on omistusasumisessakin.

Jos ei ole vakiduunia ja kämpässä vielä 50m3 roinaa, niin helppoa se olisi vuokrakämpän kanssa vaikka vaihtaa paikkakuntaa duunin perässä. Omistusasunto harvoin on yhtä joustava asumismuoto.
 
Jos meinaat, että onko syklin kannalta huono hetki ostaa, niin sitä tuskin tietää kukaan. Muistuu mieleeni isä-ukon sanat vuonna 2001, kun ostin ensimmäistä omaa kämppää. Hän oli sitä mieltä, että on mielipuolista ostaa kämppä nyt, kun asuntojen hinnat on nousseet monta vuotta :) Onneksi tuli kuitenkin ostettua. Ennemmin katsoisin asiaa asuntotarpeen kannalta.

Vähän samanlaista kommenttia tuli meillekin ja samaisena vuotena vielä. Nyt on hinta tälläkin kämpällä melkein tuplannut.

Tämä ei tosin tarkoita sitä, että lähitulevaisuudessa nousis kämpän hinta euroakaan, mutta eipä tuo tosin minuun millään tavalla vaikutakkaan.
 
No luulen että jää vielä ostamatta. Pitää nyt vuosi katella vielä. Olen aina ollut sitä mieltä että vuokraa en aio maksaa päivääkään, vähän sama kuin heittäisi rahaa hukkaan. Nyt kun bensakin maksaa tosi paljon, niin bensarahat käytännössä menee vuokraan, koska töihin voin mennä pyörällä. Pienellä jekutuksella tietysti saan vielä kilometrikorvaukset verotukseen.. :)

Samalla säästöt kasvaa ihan mukavaa korkoa, mikä osalta taas maksaa sitä vuokraa. Jos lainan otan, niin kyllä aion sitä ihan reilusti lyhentää. Talous kestäis jonkun 750-850e/kk lyhennyksen. Mutta pitää odotella jos sattuis kiinnostava kohde, niin sitten sitä kyllä pitää toimia..

Eikös asuntojen hinnan nousu ole kuitenkin jo vähän pysähtynyt. Ainakin muissa pohjoismaissa on jopa alkanut laskea?

Esim kaupungissa johon muutan, niin asuntoja oli vuosi sitten myynnissä aina noin 300kpl, nyt niitä on jo lähelle 400kpl. Tosin voihan tämä olla jotain kausittaista vaihteluakin?
 
Korot on tänään innostunut hurjaan nousuun. Tällanen korko alkaa varmasti jo tuntua monen tiukoille vetäneen asuntovelallisen kukkarossa..
 
Back
Ylös Bottom