Samoilla linjoilla Timban kanssa. Lähinnä olen yrittänyt miettiä, että millaiset kehityskulut voisivat johtaa tuohon boldattuun tilanteeseen.
En jaksanut kaivaa tuoretta dataa, mutta olisi mielenkiintoista tietää millaiset painotukset reservivaluutoissa on tällä hetkellä.
Syöttösika sanoi, että "maailmanlopun ennustuksia" on aina. En tuommoisista tiedä, mutta tätä jenkkien asuntomarkkinoiden kuplan romahtamista on odotettu vuosikaupalla, ja nyt se näyttäisi realisoituvan ja kovalla kädellä. Jenkkien ylikulutus on auttanut pitämään globaalitaloutta pyörimässä, kun taas nousevat taloudet, kuten Kiina, ovat laittaneet kertynyttä varallisuutta sukanvarteen. Samanaikaisesti jenkkiläiset kuluttajat ja valtio ovat velkaantuneet.
On mielestäni ristiriitaista sanoa toisaalta, että globaali talous kytkee maailman kansantaloudet entistä tiiviimmiin yhteen ja heti seuraavassa lauseessa vetää täysin ristiriitainen johtopäätös "ei Yhdysvaltain taloudella ole enää merkitystä."
Näitä skenaarioita on vaan vähän widun vaikeaa hahmotella, kun erilaisia toimijoita on niin paljon: Maailmanlaajuiset instituutiot, kuten IMF, Maailmanpankit, BIS:t sun muut, EU, EKP, valtiot, keskuspankit, (erityisesti ylikansalliset) yritykset, yksityiset pankit, ym, sekä kuluttajat. Esimerkiksi EKP:n päätöksistä on vaikeaa sanoa, koska euroalueen sisälläkin kehitys on ristiriitaista. Toisaalla on kasvamassa jokin kupla, kun taas toisaalla se on puhkeamassa. Nostetaanko tällöin korkoa, pidetään paikalla vai kenties lasketaan?
Jenkkien tilanne heijastuu Suomeen omasta mielestäni väkisin jossain muodossa. Pörssissä se jo näkyy. Jenkkien taantuman vaikutus Euroopan ja Suomen asuntomarkkinoihin liittyy paljon siihen, kuinka tiukkaa lainapolitiikkaa pankit ovat harrastaneet.
Saa toki esittää toisenlaisiakin mielipiteitä.
