Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

[Wondadog]

mitä järkeviä puolia oman asunnon hankinnassa on?? se että maksaa itselleen ei välttämättä kovin järkevä peruste ole, olettaen että asuu siinä lopun ikänsä. hautaanhan ei tunnetusti siis rahoja saa, mutta löytyykö muita järkeviä puolia? kiinnostaisi oikeasti tietää.

Niinkuin sanottu, rakennutettiiin edukkaasti hyvään aikaan, säkääkin siis mukana mutta onneksi lähdin projektiin. Harvoin pääsen uuteen omakotitaloon järven lähelle rauhalliselle alueelle vuokralle hintaan 700e/kk...

ja tosiaan, noin 100t saan käteistä voittona jos nyt myisin. Oikeaan aikaan jos hankkii, niin omistusasunto on parhaita sijoituksia.

 

[Timba79]

mitä järkeviä puolia oman asunnon hankinnassa on?? se että maksaa itselleen ei välttämättä kovin järkevä peruste ole, olettaen että asuu siinä lopun ikänsä. hautaanhan ei tunnetusti siis rahoja saa, mutta löytyykö muita järkeviä puolia? kiinnostaisi oikeasti tietää.

Jos nyt ei kiinnitetä huomiota siihen, missä kohtaa asunnon ostaa, niin se asuminen siinä kohtaa on jo aikalailla edullista kun kämppä on maksettu. Eli osakkeessa asut vastikkeilla ja okt:ssä siihen liittyvillä juoksevilla kuluilla, eli kohtuu kokosesssakin kämpässä selviää muutamalla satasella kuukaudessa. Lisäksi on sitten lapsille jotain mitä jättää perinnöksi. Ja onhan se vanhoilla päivillä mukava muuttaa vähän pienempään uuteen kämppään ja saada ehkää rahaa välistä.

 

[Ruokalusikka]

ja tosiaan, noin 100t saan käteistä voittona jos nyt myisin.

Nämä on niin turhia unelmia. Samaa kuulee työpaikan kahvipöydässä kyllästymiseen asti. Kaikki hehkuttaa kämppänsä arvoa vailla aikomustakaan realisoida sitä. Kuten itsekin sanoit, niin jos myisit. Noita on ihan turha laskea ellei ole oikeasti myymässä. Jos sen sijaan olet myymässä ja vaihtamassa vielä hienompaan, niin hintojen nousu osuu osuu vain ja ainoastaan omaan nilkkaan. Sen vielä hienomman kämpän hinta kun on noussut vielä omaasikin enemmän ja sitä myötä väliraha on suurempi. Eli,

1. Jos aiot asua loppuelämäsi kyseisessä kämpässä, niin hinnan nousulla ei ole paskaakaan väliä.
2. Jos aiot vaihtaa kalliimpaan, esim. kämppään järven rannalla, niin häviät.
3. Jos myyt kämpän ja muutat vuokralle tai telttaan, niin voitat.

Toki rakentaminen kannattaa aina ja sitä myötä tulee voittoa (miinus pari vuotta korvaamatonta omaa elämää), mutta nyt puhuin siis yleisesti hintojen noususta.

 

[Pade]

Kyllä hintaromahdukseen voi varautua. Asunto pitää valita niin että siinä pystyy asumaan kunnes se on maksettu. Silloin ei väliaikainen hintojen lasku ei haittaa vaikka hintatason palautuminen kestäisi 10-15 vuotta.

Joskus kuulee että alle 30v lapsettomat parit ostavat kaksioita jollain 20+ vuoden maksuajoilla ja melkein kokonaan velaksi. Tuossa tekee itselleen aika ilkeän ansan jos hinnat vähän tippuvat ja lapsia alkaa tulemaan tai pitäisi muuttaa työn perässä muualle.

Saahan sen uudenkin kämpän halvemmalla kun hinnat tippuu. Aika ylimitoitetut lainat ja pienet lyhennykset saa olla, että tuossa pahasti tappiolle jäisi. Toki se mahdollista on, varsinkin jos kunnolla rommaa.

 

[Wondadog]

1. Jos aiot asua loppuelämäsi kyseisessä kämpässä, niin hinnan nousulla ei ole paskaakaan väliä.
2. Jos aiot vaihtaa kalliimpaan, esim. kämppään järven rannalla, niin häviät.
3. Jos myyt kämpän ja muutat vuokralle tai telttaan, niin voitat.

Toki rakentaminen kannattaa aina ja sitä myötä tulee voittoa (miinus pari vuotta korvaamatonta omaa elämää), mutta nyt puhuin siis yleisesti hintojen noususta.

Tuotaa, joo, turhia unelmia. Olen käynyt katsomassa 2 eri omakotitaloa. Kiire ei ole, joten uudehkossa on mukava olla. Mikäli löydän kohtuutuoreen kämpän ( -80 -> ) missä putki- ja kylppäriremppatehty, vetäen välistä 50 - 60´000, niin olen aika varma vaihdosta. On totta että uuteen muuttamalla ei kannata. Juurikin laskenut niin että mikäli hyväkuntoinen hieman vanhempi kohdalle sattuu niin lihoiksi vain.

Ja tosiaan on se takaportti että kun nykyään vaimo on kotona, ja lapset puolipäivähoidossa, niin jos mun tuloilla ei enää voida maksaa asumista täällä niin pahin skenaario on muuttaa velattomaan rintamamiestaloon tai rivitalokolmioon.

 

[Huppe]

Nämä on niin turhia unelmia. Samaa kuulee työpaikan kahvipöydässä kyllästymiseen asti. Kaikki hehkuttaa kämppänsä arvoa vailla aikomustakaan realisoida sitä. Kuten itsekin sanoit, niin jos myisit. Noita on ihan turha laskea ellei ole oikeasti myymässä.

Eivät aivan kaikki, eivät aivan kaikki :D

 

[e_o]

Saahan sen uudenkin kämpän halvemmalla kun hinnat tippuu. Aika ylimitoitetut lainat ja pienet lyhennykset saa olla, että tuossa pahasti tappiolle jäisi. Toki se mahdollista on, varsinkin jos kunnolla rommaa.

Ei tarvitse kovinkaan kovaa pudotusta jos lainaa on lähes 100% asunnon hinnasta. Esimerkiksi 200000e/20v lainaa on kahden vuoden maksujen jälkeen jäljellä vielä 188000. Jos asunnon hinta tippuu edes 5% kahtena vuonna peräkkäin, niin velkaa on jo monta tonnia enemmän kuin asunnosta saisi.

 

[Ruokalusikka]

Eivät aivan kaikki, eivät aivan kaikki :D

Juu, nyt oli ihan peliliike myydä, jos ei kämppään ole sen kummempia tunnesiteitä, eikä vuokralla asuminen häiritse. Lyhennyksistä jäävä siivu on nyt vaan muistettava sijoittaa tavalla tai toisella joka ikinen kuukausi. Jos rahan hassaa kerrankin kulutukseen, niin teoriassa häviää heti. Käytännössä riippuu siitä mihin se raha meni. Kärjistettynä joku Etelä-Afrikan reissu voi kokemuksena olla mittaamattoman arvokas ja siihen on nyt mahdollisuus:thumbs: Jos sen sijaan ylimääräinen nöyhtä häviääkin uuteen taulutelkkariin, auton päivittämiseen tai muuhun paskaan, niin uskallan väittää, että vituiksi menee pitkällä tähtäimellä verrattuna asuntolainan lyhentämiseen.

Omalla kohdalla omistusasunnosta luopuminen ei tule kysymykseen. Pitkän tähtäimen säästäminen on tämmöiselle mielijohdetempoilijalle mahdollista vain omistusasumisen kautta. En voisi kuvitellakaan asuvani vuokralla ja sijoittavani/säästäväni samalla satoja euroja kuussa. Todennäköisesti vuokrakämppä olisi täynnä turhaa viihde-elektroniikkaa, ajelisin auton lisäksi moottoripyörällä ja muutenkin ylimääräinen raha vaan katoaisi jonnekin. Tämä on se tärkein syy omistusasunnossa roikkumiseen.

 

[Huppe]

Asunnon ostaminen on ylivoimaisesti helpoin "pakkokeino" pistää rahaa säästöön, tosiaan ainakaan pitkällä tähtäimellä tappiota ei yksinkertaisesti voi tulla ja jos asunnossa asuu vaikkapa 20 vuotta niin on aivan sama laskeeko asunnon arvo jossain välissä esim. 50% kun se nousee sieltä pikkuhiljaa takaisin joskus kuitenkin. On vain oltava taalereita maksaa lyhennykset esim. lama-aikanakin kun korot ovat korkealla. Makselee sitten vaikka pelkkiä korkoja ja syö makaroonia ja tonnikalaa ja ajelee dösällä oman auton sijaan.

Monelle tosiaan tärkeintä elämässä on aina enintään 3 vuoden ikäisen auton osto, ehkä moottoripyörä ja joka vuosi uusi arsenaali elektroniikkaa. Mukavaahan se on ja tuottaa nautintoa, ainakin hetkeksi ja jos dikkaa niin mikäs siinä, mitä sitä suotta säästämäänkään, ei niitä rahoja hautaan saa kuitenkaan. Kunhan muistaa säästää hieman eläkettä itselleen, mutta sitä vartenhan sitä asuntoa maksellaan ;)

 

[kallionkunkku]

100 % samaa mieltä kun Huppe!!

Turhuuden huippu on omasta mielestäni hankkia uusi auto aina muutaman vuoden välein. Voiko ikinä saada uudesta autosta enemmän (tai saman verran) mitä siitä on maksanut? Ei

 

[Inska]

Kerrostaloissa kun osakkeeseen lävähtää se putkiremppa, ulkosivurempat, jne. niin ei sa vastike enää aina olekkaan niin halpa vaikka on velaton asunto. Tuohon sitten päälle kämpän sisäpuoliset rempat.

Toki omistusasunto on sijoitus, jonka sopivalla aikavälillä myydessään tekee voittoa. Kääntöpuolena on sitoutuminen kys. kiinteistöön pitkäksi aikaa mihin kaikki eivät ole valmiita. Moni perustelee omistusasuntoa sijoituksena, jossa karttuu omaisuutta eläkepäiville tai perinnöksi tms. Itse "elän" mielummin nyt, kuin lasken että 20 vuoden päästä voi sitten tehdä jotain kun on velaton asunto. Harva lopulta myy sitä asuntoaan kun se lopulta on velaton. Kuntokaan ei ole enää yhtä hyvä kuin asuntolainan ottamisen aikoihin.

Suurelle osalle omistusasuminen on se oikea juttu. Kaikille se ei vain sovi. Itse esim. katson että omistusasunnosta saatava (mahdollinen) voitto ei korvaa tätä nykyistä vapautta ja mielenrauhaa. Lisäksi olen jo liian vanha ostamaan asuntoa.

 

[Timba79]

Kerrostaloissa kun osakkeeseen lävähtää se putkiremppa, ulkosivurempat, jne. niin ei sa vastike enää aina olekkaan niin halpa vaikka on velaton asunto. Tuohon sitten päälle kämpän sisäpuoliset rempat.

Toki omistusasunto on sijoitus, jonka sopivalla aikavälillä myydessään tekee voittoa. Kääntöpuolena on sitoutuminen kys. kiinteistöön pitkäksi aikaa mihin kaikki eivät ole valmiita. Moni perustelee omistusasuntoa sijoituksena, jossa karttuu omaisuutta eläkepäiville tai perinnöksi tms. Itse "elän" mielummin nyt, kuin lasken että 20 vuoden päästä voi sitten tehdä jotain kun on velaton asunto. Harva lopulta myy sitä asuntoaan kun se lopulta on velaton. Kuntokaan ei ole enää yhtä hyvä kuin asuntolainan ottamisen aikoihin.

Suurelle osalle omistusasuminen on se oikea juttu. Kaikille se ei vain sovi. Itse esim. katson että omistusasunnosta saatava (mahdollinen) voitto ei korvaa tätä nykyistä vapautta ja mielenrauhaa. Lisäksi olen jo liian vanha ostamaan asuntoa.

No tämä pätee ihan kaikkiin asumismuotoihin. Vai mistä löydät 60 luvulla rakennetun okt:n johon ei tartte samoja remppoja tehdä, eli putkia, sähköjä, julkisivua, kattoa yms?

 

[Inska]

No tämä pätee ihan kaikkiin asumismuotoihin. Vai mistä löydät 60 luvulla rakennetun okt:n johon ei tartte samoja remppoja tehdä, eli putkia, sähköjä, julkisivua, kattoa yms?

Omakotitalossa ei yleensä maksella sitä vastiketta ja omistaja voi valita itse millä menetelmillä ja raaka-aineilla rempat tekee, millä aikataululla ja kuka sen tekee. Eikä kustannuksia maksella suoraan neliöiden mukaan.

 

[modified]

Kerrostaloissa kun osakkeeseen lävähtää se putkiremppa, ulkosivurempat, jne. niin ei sa vastike enää aina olekkaan niin halpa vaikka on velaton asunto. Tuohon sitten päälle kämpän sisäpuoliset rempat.

Se mikä tossa on vielä huono puoli on se, että esim vuokralaista ei kiinnosta onko putkiremppa tehty vai ei. Laskee suoraan vuokratuottoa, koska putkiremppaa ei voi välttämättä maksattaa mahdollisella vuokralaisella.

Jos on velaton kämppä, niin yleensä säätöjäkin löytyy joten noi eivät välttämättä ole iso ongelma ellei putkiremppa tule samana vuonna kuin saa kämpän omaksi.

 

[ossipena]

Omakotitalossa ei yleensä maksella sitä vastiketta ja omistaja voi valita itse millä menetelmillä ja raaka-aineilla rempat tekee, millä aikataululla ja kuka sen tekee. Eikä kustannuksia maksella suoraan neliöiden mukaan.

tuossa on myös riskinsä.. jos kustannukset hyppää 5x hinta-arvioon nähden yhden asunnon kohdalla, omakotitalossa maksetaan ite se 5x summa, kerrostalossa ym noi jaetaan.

eli niin kauan kun tuollaiset ei satu omalle kohdalle, järkevintä olisi omakotitalo. mutta noistakaan ei koskaan tiedä.

 

[Inska]

tuossa on myös riskinsä.. jos kustannukset hyppää 5x hinta-arvioon nähden yhden asunnon kohdalla, omakotitalossa maksetaan ite se 5x summa, kerrostalossa ym noi jaetaan.

eli niin kauan kun tuollaiset ei satu omalle kohdalle, järkevintä olisi omakotitalo. mutta noistakaan ei koskaan tiedä.

Tarkoitukseni ei ollut tehdä mitään vastakkainasettelua kerrostalon ja omt:n välille. Otin tuon esimerkin tilanteesta joka monella juuri eläköityneellä pariskunnalla/yksin elävällä on nyt. Velaton 60 - 70-luvulla rakennettu kerrostaloasunto jossain lähiössä johon putkiremppa, ikkunaremppa, julkisivuremppa tms. tulossa lyhyen ajan sisään. Vastiketta aletaan nostamaan ennen remppoja, lainaa pitää ottaa remppoja varten, auto on pakollinen menoerä liikkumisen takia ja eläke on onnettoman pieni. Varsinkin kun nyt olisi aikaa tehdä niitä asioita jotka on aiemmin jäänyt tekemättä. Asunto ei tässä tilanteessa olekkaan enää velaton ja vastike niin kovin halpa. Harva asuntoaan silti tosiaan myy.

Luulisin muuten että omakotitalorempassa on helpompi pysyä hinta-arviossa koska kokonaisuus on huomattavasti pienempi kuin esim. kerrostalo. Yllätyksiä tietenkin tulee melkein aina, mutta siihen pitää osata varautua jo kustannusarviossa.

 

[Amaryllis]

Tarkoitukseni ei ollut tehdä mitään vastakkainasettelua kerrostalon ja omt:n välille. Otin tuon esimerkin tilanteesta joka monella juuri eläköityneellä pariskunnalla/yksin elävällä on nyt. Velaton 60 - 70-luvulla rakennettu kerrostaloasunto jossain lähiössä johon putkiremppa, ikkunaremppa, julkisivuremppa tms. tulossa lyhyen ajan sisään. Vastiketta aletaan nostamaan ennen remppoja, lainaa pitää ottaa remppoja varten, auto on pakollinen menoerä liikkumisen takia ja eläke on onnettoman pieni. Varsinkin kun nyt olisi aikaa tehdä niitä asioita jotka on aiemmin jäänyt tekemättä. Asunto ei tässä tilanteessa olekkaan enää velaton ja vastike niin kovin halpa. Harva asuntoaan silti tosiaan myy.

Luulisin muuten että omakotitalorempassa on helpompi pysyä hinta-arviossa koska kokonaisuus on huomattavasti pienempi kuin esim. kerrostalo. Yllätyksiä tietenkin tulee melkein aina, mutta siihen pitää osata varautua jo kustannusarviossa.

Kohonneen vastikkeen veroiset kulut tulee siitäkin, jos asuu eläkepäivänsä vuokralla. Eikä siitä vuokranmaksusta jää mitään käteen, eli ei voi edes lopulta myydä kämppää ja muuttaa myynnissä saaduista rahoista nauttimaan viimeisiksi vuosikseen palvelutaloon.

Toisaalta omakotitalon rempassa voi olla jo vaikeuksia löytää tekijöitä esim. putkiremontille, jos ei itse remppaa. Urakoitsijat haluavat tehdä suuria taloyhtiöitä, jopa pienemmillä rivari- ja pienkerrostaloyhtiöillä on vaikeuksia saada järkeviä tarjouksia tällä hetkellä, kun suuri määrä 50-, 60- ja 70-luvunkin kämppiä tarvitsee remonttia. Jos remonttia varten täytyy ottaa lainaa, niin taloyhtiöt saavat usein lainaa yksityisiä paremmilla ehdoilla.

 

[Inska]

Kohonneen vastikkeen veroiset kulut tulee siitäkin, jos asuu eläkepäivänsä vuokralla. Eikä siitä vuokranmaksusta jää mitään käteen, eli ei voi edes lopulta myydä kämppää ja muuttaa myynnissä saaduista rahoista nauttimaan viimeisiksi vuosikseen palvelutaloon.

Mutta onko sillä merkitystä kun harva sitä asuntoaan lopulta myy. Yleensä sen tekee perikunta. Kuten aiemmin kirjoitin, omistusasunto on sijoitus, mutta onko se lopulta kaikilla sijoitus itseään varten. Sehän on kaikilla tiedossa ettei pitkässä juoksussa vuokra-asumisessa säästä yhtä paljoa kuin omistusasunnon myynnillä voi tehdä rahaa. En tietenkään osaa ennustaa miten oma sukupolvi toimii. Ero voi olla suurikin kun vertaa omien vahempien sukupolveen. En omista mitään tilastoja asioista mutta pohdin asiaa valtaväestön näkökulmasta.

 

[Titaani]

Mutta onko sillä merkistystä kun harva sitä asuntoaan lopulta myy. Yleensä sen tekee perikunta. Kuten aiemmin kirjoitin, omistusasunto on sijoitus, mutta onko se lopulta kaikilla sijoitus itseään varten.

Taitaa nuo motiivit kuitenkin vaihdella jonkin verran. Suurimmalle osalle varmasti on sijoitus omaan asumiseen, eikä sen myyntiä tarvitse miettiä kuin vasta työn perässä muuttaessa/muun pakon edessä.

Toisille taas asunto voi hyvinkin olla sijoitus, esim. monet tuttuni ovat rakentaneet omakotitalon, pistäneet sisutan kauniiksi, asuneet pari vuotta ja myyneet pois hyvällä voitolla. Sen lisäksi jotkut ihmiset ovat tietoisesti muuttaneet pienempään asuntoon kauemmas keskustasta ja kuitanneet sievoiset voitot, joita voi sitten sijoittaa elämään/lapsenlapsiin yms.

 

[Huppe]

No itse kyllä aion jatkossakin tehdä niin että asuntoa vaihdetaan 2v välein, eikä siihen muodosteta mitään tunnesiteitä. Asunnoksi ostetaan mahdollisimman paskakuntoinen kämppä suht hyvästä yhtiöstä ja erinomaisella sijainnilla. Remppa tehdään itse ja se remppa maksetaan käteisellä. Rempatarpeet ostetaan poistomyynneistä ja alennuslaareista rautakaupoista niiltä osin missä se on mahdollista. 2v asumisen jälkeen kämppä myydään vailla mitään tunnesiteitä, mielellään kalustettuna/stailattuna. Riippuen tietenkin hintakehityksestä.