Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

[modified]

Mutta onko sillä merkistystä kun harva sitä asuntoaan lopulta myy. Yleensä sen tekee perikunta. Kuten aiemmin kirjoitin, omistusasunto on sijoitus, mutta onko se lopulta kaikilla sijoitus itseään varten.

Kai lähinnä vain velaton omistuskämppä on sijoitus itseä varten, jos mietitään taloudellista puolta. Toki omistusasunnossa on muitakin arvoja kuten esimerkiksi varmuus asumisesta.

 

[Amaryllis]

Mutta onko sillä merkitystä kun harva sitä asuntoaan lopulta myy. Yleensä sen tekee perikunta. Kuten aiemmin kirjoitin, omistusasunto on sijoitus, mutta onko se lopulta kaikilla sijoitus itseään varten. Sehän on kaikilla tiedossa ettei pitkässä juoksussa vuokra-asumisessa säästä yhtä paljoa kuin omistusasunnon myynnillä voi tehdä rahaa. En tietenkään osaa ennustaa miten oma sukupolvi toimii. Ero voi olla suurikin kun vertaa omien vahempien sukupolveen. En omista mitään tilastoja asioista mutta pohdin asiaa valtaväestön näkökulmasta.

No on sillä se merkitys, että yllättävän käteisen tarpeen koittaessa asunnon kuitenkin VOI myydä. Yksi mieleen tuleva esimerkki on juurikin vanhus, joka voi asunnostaan saamilla rahoilla hankkia itselleen laadukkaampaa hoivaa viimeisiksi vuosikseen. Nykyisen vanhussukupolven mentaliteetti on vielä sellainen että yksin on selvittävä ja kunnaltakin jotain peruspalvelua saa ilmaiseksi, ja koko elämäntyyli on niukempi, mutta suuret ikäluokat ovat jo tottuneita ostamaan omilla rahoillaan parempaa palvelutasoa. Sitä paitsi suuret ikäluokat ovat niin, no, suuret, että julkisten palvelujen taso tulee ihan varmasti heikentymään tai omaa rahaa pitää olla enemmän jotta saa jonkinlaisen järkevän elämänlaadun. Minun on vaikea kuvitella esimerkiksi omien vanhempien tyytyvän eläkepäivillään yhtä kapeaan ja yksinkertaiseen elämänpiiriin kuin mihin isovanhempani ja muut tutut vanhukset ovat tottuneet.

Nythän joiltain rahoituspuljuilta on tullut tarjolle esim. jenkeissä jo kauan markkinoilla olleita ns. käänteisiä asuntolainoja, joissa rahoituslaitos ostaa omistusasuntoa asiakkaalta vähitellen takaisinpäin. Eli kämpästä ei tarvitse muuttaa pois mutta siitä saa silti mukavasti rahaa vaikkapa eläkkeen jatkeeksi.

Mitä tulee siihen vuokra vs. oma -dilemmaan niin lyhyesti sanottuna itse asun omistusasunnossa, koska hoidan samalla summalla kuukaudessa lainaa ja vastikkeita kuin maksaisin vuokraakin, mutta saan tehdä kämpälle mitä tahdon (ja esim. pintaremontilla nostan kämppäni arvoa) eikä tarvitse arpoa kuinka kauan siellä saa asustella tai koska vuokraisäntä päättää taas tehdä "indeksikorotuksia" vuokraan. En ole kovin hyvä säästämään joten pakkosäästö lainanhoidolla on minulle sopiva juttu sekin.

 

[Inska]

No on sillä se merkitys, että yllättävän käteisen tarpeen koittaessa asunnon kuitenkin VOI myydä. Yksi mieleen tuleva esimerkki on juurikin vanhus, joka voi asunnostaan saamilla rahoilla hankkia itselleen laadukkaampaa hoivaa viimeisiksi vuosikseen. Nykyisen vanhussukupolven mentaliteetti on vielä sellainen että yksin on selvittävä ja kunnaltakin jotain peruspalvelua saa ilmaiseksi, ja koko elämäntyyli on niukempi, mutta suuret ikäluokat ovat jo tottuneita ostamaan omilla rahoillaan parempaa palvelutasoa. Sitä paitsi suuret ikäluokat ovat niin, no, suuret, että julkisten palvelujen taso tulee ihan varmasti heikentymään tai omaa rahaa pitää olla enemmän jotta saa jonkinlaisen järkevän elämänlaadun. Minun on vaikea kuvitella esimerkiksi omien vanhempien tyytyvän eläkepäivillään yhtä kapeaan ja yksinkertaiseen elämänpiiriin kuin mihin isovanhempani ja muut tutut vanhukset ovat tottuneet.

Nythän joiltain rahoituspuljuilta on tullut tarjolle esim. jenkeissä jo kauan markkinoilla olleita ns. käänteisiä asuntolainoja, joissa rahoituslaitos ostaa omistusasuntoa asiakkaalta vähitellen takaisinpäin. Eli kämpästä ei tarvitse muuttaa pois mutta siitä saa silti mukavasti rahaa vaikkapa eläkkeen jatkeeksi.

Tulevaisuus näyttää miten käy, mutta itse veikkaan että suurten ikäluokkien eläköityessä ja vanhetessa suurin osa ei sitä asuntoaan lopulta kuitenkaan myy. Vaikka oman hyvinvointinsa kannalta se olisi hyvä vaihtoehto ulkopuolisen silmin katsottuna. Mutsille kauppasin käänteistä asuntolainaa ja hyvä niiin. On kiireisempi nykyään kaikelta tekemiseltään kun oli työtä tehdessään :D

Omien laskelmamallien perusteella laskin että "häviän" n. 25-30% rahassa jos asun tulevassa asumisoikeusasunnossa 20 vuotta, jos toinen vaihtoehto olisi vastaava omistusasunto vierestä. Tuohan on vain laskelma, ja tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti melko vaikeaa. Eletään kuitenkin tätä hetkeä ja asuntomarkkinat on tällä hetkellä näin, ja sen mukaan eletään. Vaikka takkiin tulisi sijoitusmielessä enemmänkin, niin katson sen kannattavaksi itselleni vastineeksi saatavalle mielenrauhalle ja vapaudelle. Kun asunnon "sijoitusetu" unohdetaan, on muut edut asumisen kannalta lopulta aika samat. Suurimmalle osalle omistusasunto on varmasti se parempi vaihtoehto.

 

[ossipena]

Mitä tulee siihen vuokra vs. oma -dilemmaan niin lyhyesti sanottuna itse asun omistusasunnossa, koska hoidan samalla summalla kuukaudessa lainaa ja vastikkeita kuin maksaisin vuokraakin, mutta saan tehdä kämpälle mitä tahdon (ja esim. pintaremontilla nostan kämppäni arvoa) eikä tarvitse arpoa kuinka kauan siellä saa asustella tai koska vuokraisäntä päättää taas tehdä "indeksikorotuksia" vuokraan. En ole kovin hyvä säästämään joten pakkosäästö lainanhoidolla on minulle sopiva juttu sekin.

tuo on yks hyvä pointti ihmisille joiden on hyvin vaikea säästää.
kun säästäminen ei oo pakko, mutta lainaa on taas pakko maksaa pois.

lainan ottamisen jälkeen on ruennut jäämään vähän rahaa säästöönkin ns. pahan päivän varalle.

 

[modified]

tuo on yks hyvä pointti ihmisille joiden on hyvin vaikea säästää.
kun säästäminen ei oo pakko, mutta lainaa on taas pakko maksaa pois.

lainan ottamisen jälkeen on ruennut jäämään vähän rahaa säästöönkin ns. pahan päivän varalle.

Mutta kuka haluaa pakkosäästämistä 20-30v?

 

[Amaryllis]

Mutta kuka haluaa pakkosäästämistä 20-30v?

Mulla ei ainakaan ole ajatuksissa jäädä välttämättä tähän nykyiseen lainaani kiinni, vaan siitä pääsee eroon ihan yksinkertaisesti myymällä asunnon. Mutta jossakin on silti asuttava ja ihan samoin kustannuksin kuin mitä velanhoitoon nyt menee, joten jos paikkakunta pysyy samana niin pakkosäästö jatkuu eikä vaihdu vuokranmaksuun ja "vapaaseen" säästöön. Asuntojen hinnat eivät pahimmassakaan tapauksessa notkahda niin paljon että jäisin pelkkä velka tassuun. Joten jos jostain syystä haluaisin pois yhteiselosta pankin kanssa niin eiku luukku myyntiin, saisin vielä todennäköisesti voittoakin.

Niillä on tietysti eri tilanne, jotka ovat joutuneet ottamaan tai halunneet ottaa lähes koko asunnon velaksi ja vielä hyvin pitkällä laina-ajalla aivan hiljattain. Se, millaisen riskin haluaa ottaa on jokaisen oma asia, kaikkeen sijoittamiseen kun jonkinlainen riski sisältyy. Itse en olisi nykyistä isompaa velkaa ottanut eli jos ei omaa pesämunaa olisi ollut niin asuisin vuokralla, koska ottamani lainan määrällä ei saisi mitään järkevää kämppää pk-seudulta. En suosittele muillekaan kaltaisilleni taviksille juuri tällä hetkellä asunnon ostoa pelkällä lainarahalla jos sillä pitää jotain sijoitusarvoakin olla. Jos sen sijaan on aikeissa juurtua paikkakunnalle pysyvästi eikä hintojen vaihtelu siksi hetkauttele hirveästi, niin siitä vaan, jos saa samansorttiseen hintatasoon kuin vuokramarkkinoiden vastaavat.

 

[modified]

Mulla ei ainakaan ole ajatuksissa jäädä välttämättä tähän nykyiseen lainaani kiinni, vaan siitä pääsee eroon ihan yksinkertaisesti myymällä asunnon. Mutta jossakin on silti asuttava ja ihan samoin kustannuksin kuin mitä velanhoitoon nyt menee, joten jos paikkakunta pysyy samana niin pakkosäästö jatkuu eikä vaihdu vuokranmaksuun ja "vapaaseen" säästöön. Asuntojen hinnat eivät pahimmassakaan tapauksessa notkahda niin paljon että jäisin pelkkä velka tassuun. Joten jos jostain syystä haluaisin pois yhteiselosta pankin kanssa niin eiku luukku myyntiin, saisin vielä todennäköisesti voittoakin.

Niillä on tietysti eri tilanne, jotka ovat joutuneet ottamaan tai halunneet ottaa lähes koko asunnon velaksi ja vielä hyvin pitkällä laina-ajalla aivan hiljattain. Se, millaisen riskin haluaa ottaa on jokaisen oma asia, kaikkeen sijoittamiseen kun jonkinlainen riski sisältyy. Itse en olisi nykyistä isompaa velkaa ottanut eli jos ei omaa pesämunaa olisi ollut niin asuisin vuokralla, koska ottamani lainan määrällä ei saisi mitään järkevää kämppää pk-seudulta. En suosittele muillekaan kaltaisilleni taviksille juuri tällä hetkellä asunnon ostoa pelkällä lainarahalla jos sillä pitää jotain sijoitusarvoakin olla. Jos sen sijaan on aikeissa juurtua paikkakunnalle pysyvästi eikä hintojen vaihtelu siksi hetkauttele hirveästi, niin siitä vaan, jos saa samansorttiseen hintatasoon kuin vuokramarkkinoiden vastaavat.

Jos sanotaan, että lainan maksu on "pakkosäästämistä" ja omistusasumiseen menee kuukaudessa sama kuin vuokraan, niin eihän se silloin mitään "pakkosäästämistä" ole, koska hetkellisesti tilanne on +-0 oli asumismuoto mikä tahansa.

Omasta mielestä pakkosäästämisestä voidaan puhua jos sitä kämppää maksetaan kiukulla takaisin.

 

[Timba79]

Tarkoitukseni ei ollut tehdä mitään vastakkainasettelua kerrostalon ja omt:n välille. Otin tuon esimerkin tilanteesta joka monella juuri eläköityneellä pariskunnalla/yksin elävällä on nyt. Velaton 60 - 70-luvulla rakennettu kerrostaloasunto jossain lähiössä johon putkiremppa, ikkunaremppa, julkisivuremppa tms. tulossa lyhyen ajan sisään. Vastiketta aletaan nostamaan ennen remppoja, lainaa pitää ottaa remppoja varten, auto on pakollinen menoerä liikkumisen takia ja eläke on onnettoman pieni. Varsinkin kun nyt olisi aikaa tehdä niitä asioita jotka on aiemmin jäänyt tekemättä. Asunto ei tässä tilanteessa olekkaan enää velaton ja vastike niin kovin halpa. Harva asuntoaan silti tosiaan myy.

Luulisin muuten että omakotitalorempassa on helpompi pysyä hinta-arviossa koska kokonaisuus on huomattavasti pienempi kuin esim. kerrostalo. Yllätyksiä tietenkin tulee melkein aina, mutta siihen pitää osata varautua jo kustannusarviossa.

No se on sitten paska taloyhtiö jos kaikki mahdolliset kalliit rempat tehdään kerralla.

Itse asun 76-77 rakennetussa kerrostalossa. Julkisivuremppa on tehty 12 vuotta sitten, parvekeremppa joskus 8-9 vuotta sitten. Putkiremppaa ei normaalioloissa tehdä n. 15 vuoteen. Parkkipaikka rempataan seuraavaksi.

Kun asioita tehdään pikkuhiljaa, ei tarvita isoja lainoja ja osa saadaan jo korjausbudjetista tai vähän korotettua vastiketta keräämällä.

Mutta jos hallitus ei ole aktiivinen ja yhtiökokous äänestää kaikki rempat nurin, on kohtalona rempata koko roska joskus kerralla pakon edessä. Tällaisessa kohtaa voi jokainen äänestää jaloillaan ja häipyä huisin kuuseen tuollaisesta yhtiöstä jo hyvissä ajoin.

EDIT: Ja asunto-osakeyhtiö saa laina edullisesti ja jokainen pienituloinenkin saa osansa. Milläs otat siitä pienestä eläkkeestä ison remppalainan omakotitaloon? Ja halutessaanhan varakkaampi voi ton lainan maksaa heti pois. Ja taas voi ottaa lainan itse, maksaa yhtiölaina pois ja maksella sitten miten huvittaa.

Tarkoitus ei ole minullakaan tehdä vastakkainasettelua, kuhan vain valotan niitä hyviä näkökulmia osaketaloista. Itselläkin on tarkoitus joskus ehkä asua omakotitalossa, tai sitten hommaan kesämökin tai matkailuauton.

 

[NEUTRAALI]

Jos nyt ei kiinnitetä huomiota siihen, missä kohtaa asunnon ostaa, niin se asuminen siinä kohtaa on jo aikalailla edullista kun kämppä on maksettu.

tämä oli kyllä järkevä perustelu. tuo lienee onkin ainoa järkevä peruste asunnon ostolle jos siinä koko ikänsä asuu. pystyy pienilläkin tuloilla ihan kohtuullisesti eleleen kun asumiskustannukset on pienet siinä vaiheessa kun velka on hoidettu. toki jos lapsia on niin siinä on toinen järkevä syy, jääpähän lapsille jotain edes.

 

[taicaviitta]

tämä oli kyllä järkevä perustelu. tuo lienee onkin ainoa järkevä peruste asunnon ostolle jos siinä koko ikänsä asuu. pystyy pienilläkin tuloilla ihan kohtuullisesti eleleen kun asumiskustannukset on pienet siinä vaiheessa kun velka on hoidettu. toki jos lapsia on niin siinä on toinen järkevä syy, jääpähän lapsille jotain edes.

en nyt menisi kuitenkaan sitä ainoana järkevänä perusteluna pitämään. itse asun tällä hetkellä neljännessä omistamassani asunnossa, ja kolmannen myynnistä jäi kiva viisinumeroinen summa voittoa - jonka jätin itselleni muuhun käyttöön, enkä sijoittanut kaikkea tähän neljänteen asuntoon. kuitenkin, nykyisessä asunnossa on tällä hetkellä velkaa hieman yli puolet asunnon arvosta, vaikka jätinkin sen aiemman summan itselleni. ensimmäisen asuntoni ostin n. 7 vuotta sitten, ja välillä pidin pari vuotta taukoa lainanlyhennyksestä ja maksoin vain korkoja, ihan vaan sen takia kun halusin rahaa päivittäiseen käyttöön. silti, sillä viiden vuoden lainanlyhennyksellä on tulos tällä hetkellä tämä - eli vajaa puolet asunnosta maksettu. ja viidessä vuodessa ei paljoa lainoja vielä lyhennellä, kuten velalliset tietävät - eli raha on tullut myyntivoitoista. vaikka siis asuntoja olenkin vaihtanut tässä viimeisten vuosien aikana, jolloin asunnot ovat olleet monien mielestä kalliita. ja asunnot on siis vaihdettu aina kalliimpiin, ei halvempiin.

vaihdanpa tulevaisuudessa sitten mihin asuntoon tahansa - kalliimpaan tai halvempaan, niin se on aivan varma että ilman näitä asuntojen vaihteluita ei lainatilanne olisi tällä hetkellä tämä. kyllä mä itse ainakin koen tilanteen lohduttavana, että ikävän paikan tullen en jää tyhjän päälle. kuten amaryllis jo aiemmin monessakin postissa sen hyvin sanoi.

niin - enkä siis todellakaan aio asua tässä(kään) asunnossa lopun elämääni.

 

[Wendy]

Lisäksi olen jo liian vanha ostamaan asuntoa.

Sulla on ihan hyviäkin perusteluja olla ostamatta asuntoa mutta toi ikä ei mun mielestä kuulu niihin. Miten ihmeessä kolmikymppinen olis muka liian vanha? Toki jokainen tekee miten parhaaksi näkee.

50+ tuttavapariskunta osti Helsingistä syksyllä valmistuvan kerrostalokolmion, hinta vähän alle 300 tonnia. Ainakin viimeiset kymmenen vuotta asuneet aso-kämpässä eikä käsittääkseni omaa rahaa kauheasti ole. Tuo kuulosti mielenkiintoiselta ratkaisulta, mutta en mä tiedä onko noikaan liian vanhoja.

 

[Timba79]

niin - enkä siis todellakaan aio asua tässä(kään) asunnossa lopun elämääni.

Mutta varmastikaan et oleta, että asuntomarkkinoilla tekee voittoa jatkuvasti? Pitkällä tähtäimellä toki, mutta välillä tullaan alaspäin ja silloin voiton tekeminen edes itse remppaamalla on pirun hankalaa...jos ei löydä jotain helmeä tai muuta erikoistilannetta pysty hyödyntään.

 

[taicaviitta]

Mutta varmastikaan et oleta, että asuntomarkkinoilla tekee voittoa jatkuvasti? Pitkällä tähtäimellä toki, mutta välillä tullaan alaspäin ja silloin voiton tekeminen edes itse remppaamalla on pirun hankalaa...jos ei löydä jotain helmeä tai muuta erikoistilannetta pysty hyödyntään.

no en tietenkään. pitäisi olla idiootti, ja katsella maailmaa ruusunpunaisilla laseilla, jos olettaisi että aina tulee pelkästään voittoa. kysymys olikin nyt vaan siitä, että mitä järkeä asunnon ostamisessa ylipäänsä on - ja siihen siis vastasin.

tähän mennessä nyt on vaan käynyt näin, ja siinä on ollut sekä onnea, että pelisilmää mukana. joka tapauksessa, se ei poista sitä tosiasiaa että jos en olisi ostanut sitä ensimmäistäkään asuntoa, niin olisin vähän helvetin paljon köyhempi - eikä olisi sitä turvaa mikä nyt on, jos se kuuluisa paha päivä tulisi eteen. vaikka sitten myisikin sen asunnon nahkoineen, tai jopa tappiolla. jos en olisi lähtenyt tähän asuntojen osteluun alunperinkään, niin nyt ei olisi mitään mitä myydä, jos se paha päivä koittaisi.

 

[modified]

jos en olisi lähtenyt tähän asuntojen osteluun alunperinkään, niin nyt ei olisi mitään mitä myydä, jos se paha päivä koittaisi.

Jos ei olisi, niin ei olisi kuitenkaan hätää, koska kela maksaisi vuokran. Niin se vaan menee vaikkakin aika paskalta kuulostaa kun asiaa miettii tarkemmin.

Se oli kyllä loistava pointti, että jos joskus kyllästyy velan maksuun, niin voi pitää vaikka vuoden lyhennysvapaata ja elää sen aikaa reilummin esim vuorotteluvapaalla.

50+ tuttavapariskunta osti Helsingistä syksyllä valmistuvan kerrostalokolmion, hinta vähän alle 300 tonnia. Ainakin viimeiset kymmenen vuotta asuneet aso-kämpässä eikä käsittääkseni omaa rahaa kauheasti ole. Tuo kuulosti mielenkiintoiselta ratkaisulta, mutta en mä tiedä onko noikaan liian vanhoja.

Pakko olla takataskussa pätäkkää. Antaisitko itse pankinjohtajana tuollaista määrää lainaa ellei palkka/eläke ole mieletön? Voihan ne olla vaikka jotain perintörahoja.

 

[Timba79]

no en tietenkään. pitäisi olla idiootti, ja katsella maailmaa ruusunpunaisilla laseilla, jos olettaisi että aina tulee pelkästään voittoa. kysymys olikin nyt vaan siitä, että mitä järkeä asunnon ostamisessa ylipäänsä on - ja siihen siis vastasin.

tähän mennessä nyt on vaan käynyt näin, ja siinä on ollut sekä onnea, että pelisilmää mukana. joka tapauksessa, se ei poista sitä tosiasiaa että jos en olisi ostanut sitä ensimmäistäkään asuntoa, niin olisin vähän helvetin paljon köyhempi - eikä olisi sitä turvaa mikä nyt on, jos se kuuluisa paha päivä tulisi eteen. vaikka sitten myisikin sen asunnon nahkoineen, tai jopa tappiolla. jos en olisi lähtenyt tähän asuntojen osteluun alunperinkään, niin nyt ei olisi mitään mitä myydä, jos se paha päivä koittaisi.

No enpä mä tosissani ajatellut, että luulisit asuntojen tuottavan aina.

Toisaalta, nyt sulla on asiasta kokemusta ja osaat varmasti tulevaisuuden tilanteissa tehdä samat temput uudelleen.

Oma tilanne on se, että vuonna 2001 ostettiin asunto 100% velkarahalla, eli ei ollut mitään säästöjä alla.

Me ollaan kerran nostettu remppalainaa ja kohtuu iso autolaina ja silti nyt on sellainen tilanne, että lainaa on ehkä maksimissaan 60% asunnon arvosta. Jos ei oltaisin ostettu tota autoa, tai siis oltaisiin tyydytty vanhempaan ja halvempaan autoon, olisi tuo velka suhteessa asunnon hintaan ehkä jossain 40-50% välillä.

Että aika paljon pitäisi romahdella hinnat ettei saisi vähintään omiaan pois jos tämän myisi. Että eipä tässä silleen hätää ole itselläkään vaikka esim. työttömyys tilapäisesti koittaisi. Asumiskulut saa aika alas jos maksaa pelkkiä korkoja jonkin aikaa.

 

[taicaviitta]

Jos ei olisi, niin ei olisi kuitenkaan hätää, koska kela maksaisi vuokran. Niin se vaan menee vaikkakin aika paskalta kuulostaa kun asiaa miettii tarkemmin.

Se oli kyllä loistava pointti, että jos joskus kyllästyy velan maksuun, niin voi pitää vaikka vuoden lyhennysvapaata ja elää sen aikaa reilummin esim vuorotteluvapaalla.

näinhän se on. suomi hoitaa kyllä rahattomat, yhteiskunta pitää siitä huolen. itse en ole vaan koskaan edes kuvitellut itseäni siihen tilanteeseen, vaan jos se paha päivä tosiaan koettaisi, niin mieluummin mä otan sen vastaan paremmilla varoilla kuin niillä, mitä pelkästään yhteiskunnan tarjoamilla varoilla voisin tehdä. ja tosiaan voi halutessaan ottaa irtiottoja elämästä jos niin haluaisi. tottakai sen jälkeen on sitten taas lähempänä lähtökuoppiaan, mutta edelleen - on edes se mahdollisuus. yhteiskunnan siivillä eläjillä sitä mahdollisuutta ei ole. vaikka, tarkoituksenahan sitä on koettaa päästä lähemmäksi sitä velatonta asuntoa, eikä ottaa niitä irtiottoja. mutta, ikinä ei voi tietää mitä edessäpäin odottaa.

Että aika paljon pitäisi romahdella hinnat ettei saisi vähintään omiaan pois jos tämän myisi. Että eipä tässä silleen hätää ole itselläkään vaikka esim. työttömyys tilapäisesti koittaisi. Asumiskulut saa aika alas jos maksaa pelkkiä korkoja jonkin aikaa.

niin saa. ja jos siltä tuntuu, niin välillä voi hoidella asioita ihan pelkästään niin, vaikka ei työttömänä olisikaan. enpä tähään hätään keksi yhtään vuokralla asujaa, joka voisi asua esimerkiksi paritalossa, korkosumman osuudella - joka on kuitenkin todella paljon pienempi summa kuin se vuokra mitä sen suuruidesta asunnosta joutuisi maksamaan. sinä aikana voi sitä rahaa käyttää taas muihin asioihin elämässä, mitä katsoo tarpeelliseksi. eli niitä irtiottoja voi tehdä elämässä tarvittaessa vaikka noinkin, eikä tarvitse asunnosta luopua mihinkään. vuokralaisella tuollaista mahdollisuutta ei ole.

nojoo. mutta eiköhän pointit tullu selviksi jo.

 

[modified]

vaikka, tarkoituksenahan sitä on koettaa päästä lähemmäksi sitä velatonta asuntoa, eikä ottaa niitä irtiottoja. mutta, ikinä ei voi tietää mitä edessäpäin odottaa.

Itsellä on velaton asunto muutaman kuukauden säteellä. Ei se ole mikään autuaaksi tekevä asia. Pikemminkin ärsyttäisi vain enemmän vaihtaa isompaan/OKT:n, koska saisi muuten nauttia "helposta" elämästä. Taitaa olla niin, että se todellinen helpotus tulisi vasta sitten kun olisi velaton kämppä + kesämökki ja säästössä 100 000€ ja osaisiko sittenkään nauttia siitä. Jossain vaiheessa täytyy päättää onko mammonan kerääminen se päämäärä vai pitäisikö valinnoilla yrittää saavuttaa jotain aivan muuta. Esimerkiksi, että pystyisi tekemään osa-aikahommia tai esim 3-4pv viikossa. Aina voisi olla enemmän ja paremmin, mutta tarvitseeko sitä. Rohkeutta sekin vaatii, että hyppää toiseen junaan.

 

[Timba79]

niin saa. ja jos siltä tuntuu, niin välillä voi hoidella asioita ihan pelkästään niin, vaikka ei työttömänä olisikaan. enpä tähään hätään keksi yhtään vuokralla asujaa, joka voisi asua esimerkiksi paritalossa, korkosumman osuudella - joka on kuitenkin todella paljon pienempi summa kuin se vuokra mitä sen suuruidesta asunnosta joutuisi maksamaan. sinä aikana voi sitä rahaa käyttää taas muihin asioihin elämässä, mitä katsoo tarpeelliseksi. eli niitä irtiottoja voi tehdä elämässä tarvittaessa vaikka noinkin, eikä tarvitse asunnosta luopua mihinkään. vuokralaisella tuollaista mahdollisuutta ei ole.

nojoo. mutta eiköhän pointit tullu selviksi jo.

Jep ja jos tutustuu käsitteeseen reaalikorko, niin aina halvemmaksi tulee tuo omistusasuminen. Lainan korosta kun vähentää inflaation ja korkovähennyksen, niin eipä siitä paljon maksettavaa enää jää.

 

[NEUTRAALI]

........

juu puhuinkin tilanteesta jossa asutaan samassa asunnossa ikänsä. ei auta paljonko arvo nousee tai laskee silloin

 

[taicaviitta]

juu puhuinkin tilanteesta jossa asutaan samassa asunnossa ikänsä. ei auta paljonko arvo nousee tai laskee silloin

näinhän se on. kysyitkin vaan, että mitä järkeä on ylipäänsä omistusasunnon hankkimisessa, ja siihen vastasin - koska järkeä siinä on.

Itsellä on velaton asunto muutaman kuukauden säteellä. Ei se ole mikään autuaaksi tekevä asia. Pikemminkin ärsyttäisi vain enemmän vaihtaa isompaan/OKT:n, koska saisi muuten nauttia "helposta" elämästä. Taitaa olla niin, että se todellinen helpotus tulisi vasta sitten kun olisi velaton kämppä + kesämökki ja säästössä 100 000€ ja osaisiko sittenkään nauttia siitä. Jossain vaiheessa täytyy päättää onko mammonan kerääminen se päämäärä vai pitäisikö valinnoilla yrittää saavuttaa jotain aivan muuta. Esimerkiksi, että pystyisi tekemään osa-aikahommia tai esim 3-4pv viikossa. Aina voisi olla enemmän ja paremmin, mutta tarvitseeko sitä. Rohkeutta sekin vaatii, että hyppää toiseen junaan.

no voi herrajumala. eli se ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, että sulla on velaton kämppä? ja se pikemminkin ärsyttäisi, jos sun pitäisi miettiä siitä vaihtamista vieläkin isompaan, tai omakotitaloon?

jos se on rasite, että omistaa jotakin kokonaan, niin sitten mä olen käsittänyt jotakin totaalisesti väärin - tai sitten sä modified asetat nuo sanasi jotenkin niin, että mä en tajua niistä yhtään mitään. miten se nyt voi rasittaa ketään, jos haluaa vaihtaa kokonaan omistamastaan asunnosta isompaan - johon tarvitsee ottaa vähemmän velkaa verrattuna tilanteeseen jossa olisit ostamassa sitä isompaa asuntoa ensimmäisenä, ilman pääomaa? kysymyksessä ei nyt ollut siis se maallisen mammonan väkisin hankkiminen, jossa on koko ajan ´pakko´ siirtyä isompaan - vaan se, että jos on jo valmiiksi asunto alla jota on maksanut, niin on helpompi siirtyä sitten siitä isompaan - tarvittaessa. kysymys ei ole ollut missään vaiheessa loputtomasta maallisen mammonan hankkimisesta, vaan siitä, että onko järkevää hankkia omistusasunto vai ei. ne, jotka sitä maallista mammonaa hankkivat hankkimisen ilosta, ovat oma lukunsa. pidetään ne ihmiset ihan erossa tästä keskustelusta, jookos - kun niitä ei olla tässä keskustelussa edes sivuttu.