Mulla on käistys että asuntoon jossa asut ja joka ei ole ensiasunto, ei todellakaan saa mitään 28% vähennystä, vaan tuo olisi sitten jos ostat sijoituskämpän? Korjatkaa joku jos olen väärässä ja jos olen, niin ei tosta ensiasunnosta sitten mitään oikeaa veroetua edes ole, joku 2% ei tunnu lopulta yhtään missään ainakaan meikäläisen korkomenoilla.
Ja miten muuten mahtaa pankki suhtautua jos on ostamassa sijoituskämpän kokonaan lainarahalla ja oma asunto on vaikkapa 70% lainarahoitettu? En halua mitään neuvoja tämän järkevyydestä tai järjettömyydestä, vaan ihan pankkien yleistä suhtautumista vastaisuuden varalle. Sillä jos niin käy että kämppien hinnasta lähtisi vaikkapa se paljon povattu 40% pois, niin tossahan jo kannattaisi ottaa velkaa ja ostaa sijoituskämppiä ihan niin monta kun vaan rahoitusta jostain saisi. Sillä suunta on kuitenkin varmasti ylöspäin pidemmässä juoksussa.
www.vero.fi
Vakituiseen asuntoon kohdistuvien velkojen, opintovelkojen korot ja tulonhankkimisvelan korot sekä yritysosuuden hankintaan liittyvät korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Muun velan, kuten kulutusluoton korot eivät ole vähennyskelpoisia.
---------------------------------------------------------------
www.vero.fi
Korkovähennys
Verovelvollisella on oikeus vähentää velkojensa korot, jos velka
kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka),
on valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaama opintovelka tai
kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen, jollaisena pidetään myös osinkotuloa, vaikka se olisi verovapaata tuloa (tulonhankkimisvelka).
Vähennyskelpoista voi olla myös sellainen korko, joka on aiheutunut takausvelasta. Muiden velkojen korot ovat vähennyskelvottomia.
Korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista (esim. vuokratulot ja luovutusvoitot). Jos pääomatuloja ei ole tai niiden määrä ei riitä vähennyksen tekemiseen, ansiotulojen (esim. palkka- ja eläketulojen) verosta saa alijäämähyvityksen.
----------------------------------------------------------------------
Jos siis ostat toisen asunnon ja laitat sen ensin ostetun kämpän vuokralle saat vähentää lainojen korot seuraavasti:
laina 1, joka kohdistuu nyt vuokralla olevaan asuntoon
-laina muuttuu ensiasuntoon kohdistuvast lainasta tulonhankkimislainaksi
-Korot saa vähentää ensisijaisesti pääomatuloista, mutta jos ne eivät riitä voidaan korot vähentää ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Ensiasunnossa alijäämähyvitys on 30%, ja tulonhankkimislainan 28%, joten takkiin tulee 2%
laina 2 joka on otettu uuden asunnon ostoon ja tähän asuntoon verovelvollinen muuttaa asumaan
-laina on normaalia asuntolainaa jolloin alijäämähyvitys on 28%
Mikä tässä nyt sitten on niin vaikeata :wall:
------------------------------------------------------------------
ja vielä kerran
www.vero.fi
3.4.3. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys
Jos luonnollisen henkilön vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korkojen sekä pääomatuloista vähennettävien tulolähteiden tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämää, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta alijäämähyvitys. Ennakonpidätysprosentin laskennassa syntyy alijäämää, jos pääomatulon tulonhankkimismenot ja korkomenot yhteensä ovat suuremmat kuin pääomatulot.
Asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korot otetaan huomioon vuodelta 2003 toimitetun verotuksen perusteella siten, että niitä pienennetään 10 prosentilla. Verokortin muutoslaskennoista saatujen tietojen, vuoden 2004 ennakkorekisterin tietojen tai verotoimiston vuodelle 2005 päivittämien tietojen perusteella saadut korot otetaan laskentaan sellaisenaan. Myös metsätalouden korot otetaan huomioon sellaisenaan.
Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.
Alijäämähyvitys vähennetään valtion, kunnan ja seurakunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä verotettavan sv-ansiotulon perusteella lasketusta sairausvakuutusmaksusta.
Tulonhankkimismenojen ja korkomenojen lisäksi pääomatulolajin alijäämää voi syntyä verotoimiston päivittämien vähennyskelpoisten pääomatuloista vähennettävien vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Tulosta vähentämättä jääneiden maksujen perusteella lasketaan erityinen alijäämähyvitys, jonka määrä ei sisälly alijäämähyvityksen enimmäismäärän laskentaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos kaikkea ei voida vähentää valtion tuloverosta, jäljelle jäänyt määrä vähennetään suhteutettuna kunnan tuloverosta ja kirkollisverosta sekä sairausvakuutusmaksusta.
Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä ei ennakkoperinnässä siirretä automaattisesti puolisolta toiselle
