Itse olen juuri ostamassa ensiasuntoa ja on todella hyvä ettei tuota 10% omarahoitusta vaadita, koska muuten jäisi asunto ostamatta.
Lainaa otan siis vähän alle 190 tonnia. Miksi sitten pitää ottaa noin iso laina, ja eikö se ole riski? Ite haluan asua mahdollisimman lähellä Helsingin keskustaa, ja asunnon pitää olla kaksio, koska muutamme siihen tyttöystävän kanssa. Lainan (ja asunnon) otan tosin itse omiin nimiin tässä vaiheessa ja hoidan yksin kaikki kulut. Syitä miksi haluan asua lähellä keskustaa en jaksa nyt luetella, jos jotakuta kiinnostaa niin voin toki kertoa. Pankille maksan 800e/kk tasaerinä noin 24 vuoden ajan + 200e yhtiövastike. Jos asuisin vuokralla niin maksaisin about saman vuokrana, mutta mitään omaisuutta ei kertyisi, eikä paljoa varmaankaan tulisi säästettyä. Riskejä olen miettinyt myös, eli mitä jos esim. korko nousee. No tuossa on vuoden euribor, eli siinä on aikaa reagoida jos korot lähtevät nousuun, eli voi alkaa säästää rankemmin, voi vaikka myydä auton jne. Lisäksi tulot mulla nousevat tässä pikkuhiljaa, ja lisäksi tyttöystävä alkaa kohta ansaita myös rahaa ja pystyy osallistumaan kuluihin.
Helsingin kaupungin asuntoakin olen monesti hakenut, mutta eipä ole sieltä ikinä mitään kuulunu.
Mun mielestä on hemmetin hyvä, että saan tuon lainan ja saan asunnon ostettua. En tarvitse ketään holhoamaan ja rajoittamaan. Tietty jollakin muulla saattaa päätökset olla hätiköityjä eikä osata arvioida riskejä ja ihmiset joutuu kuseen. Eli onhan tuo siinä mielessä kakspiippunen juttu...
