Asuntolaina

[Axelpass Tommi]

Viime lamassahan moni joutui ongelmiin myös siksi, että oli paljon valuuttalainoja (laina eri maan valuutassa) ja kun markan arvo laski huomattavasti niin olikin paljon takaisinmaksettavaa. Islannissa sama juttu nyt monella.

 

[Mou]

Vainhoina "hyvinä aikoina" pelattiin suomen markalla ja rahapolitiikko oli milloin minkäkin metsäsektorin sanelemaa. Markkaa päästettiin kellumaan, jotta vienti saatiin taas vetämään. Mutta mitäs käy niille lainoille tässä tapuksessa jotka ovat markkamääräisinä tuolla maailmalla kun suomen markan arvo määäräytyi vapaasti muiden määrittelemänä. Kun arvo tippui tippui myös noiden lainojen arvot jolloin korot luonnollisesti nousivat huikeasti. Lamaan tietysti vaikuttivat monet tekijät ja niistä sitten aivan eri ruotimisensa, eikä tuo korkokaan varmasti ihan noin simppelisti määräytynyt.

Mun käsityksen mukaan nimenomaan alunperin tarkoituksena oli pitää markan arvo korkeana, mutta kun talous näytti menevän mm. NL:n ja ulkomaankaupan romahtamisen myötä päin helvettiä, Markkaan alkoi kohdistua kovia laskupaineita. Tätä tasapainottaakseen Suomen Keskuspankki nosti korot pilviin, jotta valuutan arvo (vaihtokurssit) pysyisi vakaana. Koska laskupaineet olivat naurettavan suuret, piti korotkin nostaa naurettavan korkeiksi. Tämä nimenomaan siksi, että jossain vaiheessa oli päätetty harjoittaa vakaan markan politiikkaa aiempien jatkuvien devalvaatioiden sijaan. Kun tilanne kävi täysin sietämättömäksi, oli korkoja laskettava ja Markka päästettävä kellumaan. Tässä kohtaa taasen ulkomaanvaluutoissa otetut lainat kallistuivat raa'asti. Toivottavasti meni oikein. Tuli oikein fiilis, että pitääpä lukaista joku kirja aiheesta. Siviksellä muistaakseni oli joku hyvä kirjavinkki?

Inflaatiokommenttiin vielä sen verran, että yleensä palkat laahaavat jäljessä, jollet satu olemaan vahvan liiton jäsen, joten suurimmalle osalle korkeat korot kyllä tarkoittivat ihan sitä itseään (sen lisäksi, että hyödykkeet ja turhakkeet kallistuivat kautta linjan).

 

[Timba79]

Mun käsityksen mukaan nimenomaan alunperin tarkoituksena oli pitää markan arvo korkeana, mutta kun talous näytti menevän mm. NL:n ja ulkomaankaupan romahtamisen myötä päin helvettiä, Markkaan alkoi kohdistua kovia laskupaineita. Tätä tasapainottaakseen Suomen Keskuspankki nosti korot pilviin, jotta valuutan arvo (vaihtokurssit) pysyisi vakaana. Koska laskupaineet olivat naurettavan suuret, piti korotkin nostaa naurettavan korkeiksi. Tämä nimenomaan siksi, että jossain vaiheessa oli päätetty harjoittaa vakaan markan politiikkaa aiempien jatkuvien devalvaatioiden sijaan. Kun tilanne kävi täysin sietämättömäksi, oli korkoja laskettava ja Markka päästettävä kellumaan. Tässä kohtaa taasen ulkomaanvaluutoissa otetut lainat kallistuivat raa'asti. Toivottavasti meni oikein. Tuli oikein fiilis, että pitääpä lukaista joku kirja aiheesta. Siviksellä muistaakseni oli joku hyvä kirjavinkki?

Inflaatiokommenttiin vielä sen verran, että yleensä palkat laahaavat jäljessä, jollet satu olemaan vahvan liiton jäsen, joten suurimmalle osalle korkeat korot kyllä tarkoittivat ihan sitä itseään (sen lisäksi, että hyödykkeet ja turhakkeet kallistuivat kautta linjan).

Tämä käsitys minullakin asiasta jäi. Rolf Kulbergin kirjassa kerrotaan paljon tästä, kuten myös Kourin kirja. Kovin erilaisin lasein nämä herrat asiaa katsovat, mutta nuo kannattaa lukea jos tämä aihe kiinnostaa. Varmasti on muitakin ja itse kuulen mielelläni vinkkejä kanssa.

 

[Stu]

Mun käsityksen mukaan nimenomaan alunperin tarkoituksena oli pitää markan arvo korkeana, mutta kun talous näytti menevän mm. NL:n ja ulkomaankaupan romahtamisen myötä päin helvettiä, Markkaan alkoi kohdistua kovia laskupaineita. Tätä tasapainottaakseen Suomen Keskuspankki nosti korot pilviin, jotta valuutan arvo (vaihtokurssit) pysyisi vakaana. Koska laskupaineet olivat naurettavan suuret, piti korotkin nostaa naurettavan korkeiksi. Tämä nimenomaan siksi, että jossain vaiheessa oli päätetty harjoittaa vakaan markan politiikkaa aiempien jatkuvien devalvaatioiden sijaan. Kun tilanne kävi täysin sietämättömäksi, oli korkoja laskettava ja Markka päästettävä kellumaan. Tässä kohtaa taasen ulkomaanvaluutoissa otetut lainat kallistuivat raa'asti. Toivottavasti meni oikein. Tuli oikein fiilis, että pitääpä lukaista joku kirja aiheesta. Siviksellä muistaakseni oli joku hyvä kirjavinkki?

Noinhan se meni silloin 80-luvulla, kun Koivisto ja kumppanit halusivat väkisin tapella vahvan markan puolesta. Keinotekoisesti ylläpidetty arvo menetti luottamuksen, ja kukaan ei halunnut lainata ilman kunnon riskipreemiota -> korot tappiin.
Siihen asti oli vuosikaudet eletty (paperi-)teollisuuden ehdoilla, ja säännöllisin aikavälein pudotettu markan arvo devalvaatiolla kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Tämä siis takasi sen, että suomalainen paperi oli ulkomaalaisille halpaa, mutta samalla tuontituotteet suomalaisille kuluttajille kalliita...

Inflaatiokommenttiin vielä sen verran, että yleensä palkat laahaavat jäljessä, jollet satu olemaan vahvan liiton jäsen, joten suurimmalle osalle korkeat korot kyllä tarkoittivat ihan sitä itseään (sen lisäksi, että hyödykkeet ja turhakkeet kallistuivat kautta linjan).

Tätä olin jo aiemmin kommentoimassa. Usein pidetään jotenkin selvyytenä, että korkea inflaatio syö lainat pois. Todellisuudessa lainat on kuitenkin euroilla ja palkalla maksettava, ja jos ei inflaation mukana palkka nouse, laina on ja pysyy. Esim itselläni tänä vuonna palkankorotus oli 0%; jos lainaa olisi, niin näillä mennään, oli inflaatio 0% tai 5%.

 

[Timba79]

Nordeasta sais muuten kiinteän 12 vuoden koron, jolloin laina-aikakin on oltava tuo 12 vuotta, nyt n. 3,7% hintaan.

Olen miettinyt jos ottaisin tontin tuolleen lainoitettuna ja lopun taloa sitten lyhyellä euriborilla. Tällöin lainasta ehkä kolmannes olisi tätä oikeasti jo pitkään kiinteään sidottuna. Mun mielestä tuo korko on varsin kohtuullinen.

 

[Jute]

Osaisiko joku valaista miten asiat menevät, jos aviopari ostaa yhdessä erillistalosta puolikkaan.
Molemmat ovat ensiasunnon ostajia ja ostavat siis vai puolet asunnosta, toinen puoli asunnosta on ollut ja on jatkossakin kolmannen osapuolen omistuksessa.
Joutuuko aviopari maksamaan varainsiirtoveroa tässä tapauksessa?
Vero on ilmeisesti tässä tapauksessa (erillistalo) 1,6%, kun se normaalisti omakotitalossa on 4%?

 

[saarnamies]

Osaisiko joku valaista miten asiat menevät, jos aviopari ostaa yhdessä erillistalosta puolikkaan.
Molemmat ovat ensiasunnon ostajia ja ostavat siis vai puolet asunnosta, toinen puoli asunnosta on ollut ja on jatkossakin kolmannen osapuolen omistuksessa.
Joutuuko aviopari maksamaan varainsiirtoveroa tässä tapauksessa?
Vero on ilmeisesti tässä tapauksessa (erillistalo) 1,6%, kun se normaalisti omakotitalossa on 4%?

Jos kumpikaan ei tuossa menetä ensiasunnon ostamisetuaan, niin tuolla tavoin voisi ensiasuntona ostaa 10 taloa.
Niimpä veikkaan mutulla, että varainsiirtovero on maksettava, tai toiselle tuo asunto on merkittävä ensiasunnoksi.
Tämä siis vahvaa mutua, ei mitään käsitystä miten oikeasti menee.. mut vastasin silti.
Pahoittelen.

Monestihan kuulee avioparien tekevän niin, että toinen ottaa ekan asunnon nimiinsä ja saa ensiasunnon ostajan veroedun ja toinen ottaa toisen asunnon ja näin
aviopari saa kaksi asuntoa ilman varainsiirtoveroa.

 

[Pattitappi]

Kantsii soittaa vero.fi-sivuilta löytyvään palvelunumeroon. Itse tsekkasin varainsiirtoveroon liittyvän asian sieltä ja puhelu kesti 30 sekkaa ja varmuus tuli. Varainsiirtovero-asioille on oma palvelunumero, kuten monelle muullekin asiakokonaisuudelle siellä.

 

[assis]

Osaisiko joku valaista miten asiat menevät, jos aviopari ostaa yhdessä erillistalosta puolikkaan.
Molemmat ovat ensiasunnon ostajia ja ostavat siis vai puolet asunnosta, toinen puoli asunnosta on ollut ja on jatkossakin kolmannen osapuolen omistuksessa.
Joutuuko aviopari maksamaan varainsiirtoveroa tässä tapauksessa?
Vero on ilmeisesti tässä tapauksessa (erillistalo) 1,6%, kun se normaalisti omakotitalossa on 4%?

http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=226;50073

Jos ostatte puolikkaan toisen nimiin, ette maksa veroa ja hänen ensiasunnon ostajan etunsa menee siinä. Toiselle se jää (ellei aiempia omistuksia). Jos ostatte tuon molempien nimiin, kumpikaan ei menetä veroetua, vaan maksatte molemmat omista osuuksistanne verot. "Ensiasunnon ostaja" on ihminen, joka ostaa vähintään 50% talosta/ asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Puolikkaita taloja voi siis ostaa yhdessä vaikka miljoona menettämättä veroetua, koska molemmat ostavat vain 25%, mutta silloin joutuu maksamaan varainsiirtoverot.

 

[Pattitappi]

"Ensiasunnon ostaja" on ihminen, joka ostaa vähintään 50% talosta/ asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Mulle kerrottiin tuolla verohallinnon puhelimessa, että vaimo ei ole enää ensiasunnonostaja, koska on perinyt puolikkaan talon (vaikka hän ei talossa ole asunutkaan, vaan sen suoraan myynyt).
Ja tämähän käy näköjään ilmi myös assiksen linkistä.

 

[Kas-vain]

Monestihan kuulee avioparien tekevän niin, että toinen ottaa ekan asunnon nimiinsä ja saa ensiasunnon ostajan veroedun ja toinen ottaa toisen asunnon ja näin
aviopari saa kaksi asuntoa ilman varainsiirtoveroa.

Aika riskialtista verottajan näkökulmasta ellei toinen oikeasti maksa lainaa yksin pois. Jos asunto vain toisen nimissä ja molemmat sitä kumminkin lyhentävät niin syntyy lahjaveroseuraamuksia tai jos toisen lyhennys on naamioitu vuokraksi niin pääomaveroseuraamuksia asunnon viralliselle omistajalle. Lisäksi voi tulla kyseeseen veropetos yms.

 

[D.Yates]

Jos asunto vain toisen nimissä ja molemmat sitä kumminkin lyhentävät niin syntyy lahjaveroseuraamuksia

Todella erikoista jos näin. Asuntohan on joka tapauksessa yhteistä omaisuutta, viimeistään siinä vaiheessa kun lusikat menee jakoon. Meillä on asunto molempien nimissä mutta lyhennän sitä yksin, teenkö jotain lain vastaista?

 

[Kas-vain]

Todella erikoista jos näin. Asuntohan on joka tapauksessa yhteistä omaisuutta, viimeistään siinä vaiheessa kun lusikat menee jakoon. Meillä on asunto molempien nimissä mutta lyhennän sitä yksin, teenkö jotain lain vastaista?

Kun ei ole yhteistä (vaikka niin yleisesti ja virheellisesti luullaan) vaan se on sen omaisuutta kenen/keiden nimissä se omaisuus on. Aviopuolisoiden varat ja velat ovat henkilökohtaisia ei yhteisiä ja vasta kuoleman tai avioeron sattuessa tehdään ositus jolloin varat jaetaan tasan tai eritellään riippuen siitä onko avioehtoa vai ei.

"Mitä aviovarallisuusjärjestelmä pitää sisällään?

Aviovarallisuusjärjestelmän keskeiset periaatteet ovat omaisuuden erillisyys, velkojen erillisyys ja laaja sopimusvapaus. Avioliiton johdosta puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät muutu. Vallitsee omistuksen erillisyys. Puolisoiden omistuskysymyksiä ratkaistaessa noudatetaan lähtökohtaisesti yleisiä siviilioikeudellisia sääntöjä. Pääsääntönä on tällöin nimiperiaate. Puolisoilla on kuitenkin suoraan lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Avio-oikeus on odotusoikeus, joka toteutetaan omaisuuden osituksessa. Järjestelmää on osuvasti kuvattu termillä lykätty arvoyhteisyys. Milloin puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu, jossa puolisoiden omaisuudet erotellaan toisistaan. Avio-oikeus voidaan poistaa avioehtosopimuksella ja tietyn omaisuuden osalta myös lahjakirjan ehdolla tai testamenttimääräyksellä.

Sopimusvapaus on puolisoiden keskinäisessä suhteessa lähes rajoittamaton. Puolisoiden välisiä oikeustoimia arvioidaan velkojia suojaavissa takaisinsaantisäännöksissä osapuolten läheisyyden johdosta ankarammin kuin oikeustoimia kolmannen kanssa, mikä käytännössä hieman rajoittaa puolisoiden sopimusvapautta. Puolisoiden sopimusvapautta suhteessa kolmanteen rajoittaa ennen kaikkea tiettyyn omaisuuteen kohdistuva ja avioliittolaissa lähinnä puolison asumisen suojaksi säädetty vallintarajoitusjärjestelmä."

Lisää selkokielellä:

http://www.lahdentilikeskus.fi/otk/pdf/OTKtiedott 206.pdf

Huom. ko. artikkelissa vanhat € rajat 1.1.2008 alkaen verovapaa lahja 3 vuoden aikana 3400€ --> 4000€:n

 

[modified]

Tontin ostosta.

Mitenköhän määritellään se, että millaisen maapläntin saa ostaa asuntolainana? Varainsiirtovero-ohjeessa oli rajana 1ha onkohan tässä sama?

 

[Janne22]

Kertokaas voiko toisen ihmisen asuntolainan takauksena olevan omakotitalon myydä? Täytyykö myyntihinnasta tallettaa vastaava osuus käteisenä pankille vai miten menee?

 

[Man78]

Mihin marginaaleihin olette nyt lainoja saaneet, tänään Nordean tarjous oli 0.6%

 

[Timba79]

Mitenkäs olette vääntäneet lainaa varten okt:n kusannusarvion? Paljono tohon realistisesti voi heittää oman työn osuutta, sitähän ei lainoiteta? Meillä tehdään kuitenkin paljon itse, joten tuo on merkittävä ja jos taas kustannusarvion laskee varmuuden vuoksi överiksi, voi se pilata koko projektin. Taasen varmaan vähän hankala pankille menevässä kustannusarviossa huomioida omis suhteita jolla saa edukkaasti esim. LVI ja todennäköisesti myös sähköpuolelta ainakin tarvikkeet ja varmasti työtkin.

 

[cryscythe]

Meille on tarjonnut Handelbanken 0,8 ja Nordea 0,7% marginaalia ihan viime päivinä. Onko kukaan kysellyt 10v kiinteää korkoa viimeaikoina, meille Nordea tarjosi 3,7%, mikä kyllä kiinnostaa kovastikin.

Kustannusarvio kannattaa vääntää talo80 litteralistan pohjalle, jokainen kustannusrivi erikseen. Materiaalien hinnoistaa saa aika hyvää osviittaa taloon.com sivuilta. Työn hinnoittelu onkin sitten täysin toisenluokan taitolaji. Voit tietenkin uskotella pankille, että aiot teettää työn muilla, ja tehdä sen todellisuudessa itse. Lainaa nostetaan pankissa esim. 50k€ osissa sitä mukaan kun talo valmistuu. Pankki ei käsittääkseni vaadi läjää kuitteja, vaan vastaavan mestarin tekemän kirjallisen selvityksen projektin etenemisestä riittää.

 

[Energizer]

Mihin marginaaleihin olette nyt lainoja saaneet, tänään Nordean tarjous oli 0.6%

0,7 ja 0,65 pyöri marginaalit tänään.

 

[Tyggis]

Mitenkäs olette vääntäneet lainaa varten okt:n kusannusarvion? Paljono tohon realistisesti voi heittää oman työn osuutta, sitähän ei lainoiteta? Meillä tehdään kuitenkin paljon itse, joten tuo on merkittävä ja jos taas kustannusarvion laskee varmuuden vuoksi överiksi, voi se pilata koko projektin. Taasen varmaan vähän hankala pankille menevässä kustannusarviossa huomioida omis suhteita jolla saa edukkaasti esim. LVI ja todennäköisesti myös sähköpuolelta ainakin tarvikkeet ja varmasti työtkin.

Ei sinne tarvitse laittaa oman työn osuutta erikseen. Kyseessä on vain kustannusarvio joka muuttuu ja elää koko rakentamisen ajan.
Homma menee käytännössä niin, että vastaava mestari kirjoittelee valmiusastetodistuksia jonka mukaan pankki siirtää rahaa tilille ja kontrolloi vakuutta suhteessa lainaan.