Antti Heikkilän TV-haastattelu!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Wallace
  • Aloitettu Aloitettu
Ei mikään yllätys: kalorien määrä ratkaisee

Dieettigurut ovat jo kauan markkinoineet erilaisia laihdutusstrategioita, jotka kikkailevat kalorien alkuperällä. Vältä rasvaa. Vältä hiilihydraatteja. Syö paljon proteiinia. Tasapainota hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit.

Voimme kuitenkin laihtua vain saamalla ruoastamme vähemmän kaloreita kuin kulutamme.

Tähän on päädytty tuoreimmassa laihdutusdieettejä vertailevassa tutkimuksessa, jossa verrattiin toisiinsa neljää suosittua laihdutusdieettiä, jotka olivat:

1) vähän rasvaa, normaalisti proteiinia,
2) vähän rasvaa, paljon proteiinia,
3) paljon rasvaa, normaalisti proteiinia ja
4) paljon rasvaa, paljon proteiinia sisältävä dieetti.

Jokainen ruokavalio täytti Amerikan sydänyhdistyksen sydänterveellisen ruokavalion suositukset.

Kaikkien ryhmien osallistujat laihtuivat aluksi nopeasti, mutta lihoivat sitten hieman takaisin. Kahden vuoden kohdalla kertynyt painonlasku on kaikissa ryhmissä yhtä suuri, 3–4 kiloa. Ryhmien välillä ei havaittu eroja näläntunteessa, kylläisyyden tunteessa eikä tyytyväisyydessä arvottuun ruokavalioon.

(New England Journal of Medicine 2009;360:859-873)

http://www.poliklinikka.fi/?page=7874754&id=8706371

Mikä helvetin dieetti 3-4kiloa 2 vuoden aikana muka on?? Sehän lähtee jo kuukaudessa (nesteet mukaanlukien).
Boldattu teksti taas on ihan täyttä paskaa - tutkimukseen verrattavissa asiaa, mutta tulokset yritetään taas siirtää väärään asiayhteyteen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kysessähän oli 800+ tavista, jotka tuskin elivät kovin tiukan dietin mukaan koko tutkimusaikaa. Ihan turha verrata tuollaista joukkoa johonkin yksittäiseen motivoituneeseen bodariin.

Koko artikkeli täällä:
http://content.nejm.org/cgi/content/full/360/9/859

Näkyy olleen koehenkilöillä parhaimmillaankin vain 40 % energiasta rasvasta. Eli ei kyllä missään nimessä mikään oikeaoppinen runsasrasvainen vhh-dieetti tuossa tapauksessa. Muutenkin kummallisen pieniä nuo makroravinnejakaumat koehenkilöillä. Miltähän tulos olisi näyttänyt, jos yksi ryhmä olisi syönyt esim. 70 % rasvaa, 5% hiilareita ja loput proteiinia?
 
Näkyy olleen koehenkilöillä parhaimmillaankin vain 40 % energiasta rasvasta. Eli ei kyllä missään nimessä mikään oikeaoppinen runsasrasvainen vhh-dieetti tuossa tapauksessa. Muutenkin kummallisen pieniä nuo makroravinnejakaumat koehenkilöillä. Miltähän tulos olisi näyttänyt, jos yksi ryhmä olisi syönyt esim. 70 % rasvaa, 5% hiilareita ja loput proteiinia?

Niinpä. Huvittaa kun porukka tulee tänne laukomaan "totuuksiaan" eikä edes viitsi katsoa omia linkkejään!

:D

En tiedä, että onko tää ollu jo mutta pistetään esiin.

Antti Heikkilä: Ikääntyvien ihmisten kolesterolin hoito turhaa

Ikääntyessä ihmisen kyky käsitellä hiilihydraatteja heikkenee, ja siksi hiilihydraattien määrää pitäisi rajoittaa viidenkympin rajapyykin jälkeen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii etenkin diabeetikoille, sillä se toimii sokeritaudin hoitokeinona. Rasvat ovat toinen tärkeä huomion kohde: luonnonrasvat eivät nosta kolesterolia. Antti Heikkilän mukaan ikääntyvien ihmisten kolesterolin hoito on turhaa.

– Oliiviöljy poikkeaa rypsiöljystä oleellisella tavalla. Sitten on kookosrasva, jonka rasvat ovat niin sanottuja MCFA-rasvoja eli keskipitkäketjuisia rasvahappoja. Elimistö voi käyttää voita, oliiviöljyä ja kookosrasvaa suoraan polttoaineena ilman muokkausta, Antti Heikkilä kertoo.

Heikkilä haluaa painottaa, ettei mitkään edellä mainituista rasvoista nosta kolesterolia.

– Ikääntyvien ihmisten kolesterolin hoito on täysin turhaa, mihin myös monet tutkimukset viittaavat. Miksi sitten asian suhteen hössötetään, siihen en osaa sanoa mitään.

Heikkilän suositteleman vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen on helppoa. Ravinnon kalorimääriä ei tarvitse laskea, vaan ainoastaan hiilihydraattien määrä huomioidaan.

– 1900-luvun alusta lähtien Keski-Euroopassa opittiin hoitamaan diabetesta menestyksekkäästi rajoittamalla ravinnon hiilihydraatteja. Tuolloin havaittiin, että jos hiilihydraattien kokonaismäärä ei ylitä 70 grammaa vuorokaudessa, niin dieetti toimii. Saman olen todennut itsekin, Heikkilä toteaa.
Vähemmän perunoita, viljoja ja riisiä

Vaikka ei sairastaisikaan diabetesta, Heikkilän mukaan hiilihydraatteja kannattaa silti rajoittaa. Käytännössä lihan ja rasvojen hiilihydraattipitoisuus on nolla, kun taas kasvimaailman hiilihydraattipitoisuudet vaihtelevat.

Esimerkiksi kaalin hiilihydraattipitoisuus on kaksi grammaa sadassa grammassa, kun taas tärkkelyspitoisen perunan hiilihydraattimäärä on huomattavasti suurempi. Perunan lisäksi viljojen ja riisin syömisen rajoittaminen vähentää olennaisella tavalla

hiilihydraattikuormitusta

– Hiilihydraattien rajoitus on ainoa keino estää ja hoitaa II -tyypin diabetesta. Hiilihydraatit nostavat veren insuliinipitoisuuksia. Insuliini on hyvin haitallinen aine, joka altistaa muun muassa syövälle ja sydäntaudeille. Insuliini lihottaa ja myös nopeuttaa vanhenemisprosesseja, Heikkilä luettelee.

Proteiiniakaan ei tulisi nauttia liikaa. Sopiva määrä on noin yksi gramma jokaista painokiloa kohti. Elimistö ei kykene varastoimaan ylimääräistä proteiinia, vaan se muuttuu sokeriksi. Siksi vähähiilihydraattisessa dieetissä ei kannata syödä liikaa proteiiniakaan.

– Proteiineista pelotellaan, että ne aiheuttaisivat munuaisvaurioita. Se ei pidä paikkaansa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vähähiilihydraattinen dieetti parantaa munuaisten toimintaa myös diabeetikoilla.
Vältä aromisuolaa!

Antti Heikkilä muistuttaa, että ruuanlaitto on tärkein asia, mitä ihminen voi tehdä oman terveytensä eteen. Ruokailun ei pitäisi olla pelkkää mahan täyttämistä, sillä ruoan laatuun on kiinnitettävä huomiota.

– On nähtävä vaivaa, sillä kaikki valmiiksi tehty on aina huonompaa kuin itse tehty pelkästään ravinneaineiden kannalta katsoen.

Lisäaineet ovat Heikkilän mukaan huomionarvoinen asia. Ikääntyessä ihmisen veriaivoestejärjestelmä heikkenee. Järjestelmän tehtävä on säädellä aineiden pääsy verenkierrosta aivoihin.

– Heikkenemisen myötä monet myrkylliset aineet läpäisevät esteen ja vahingoittavat aivoja. Tavallisin tällainen aine on glutamaatti, aromisuolaksi kutsuttu aine, jonka koodi on E620.

http://www.studio55.fi/artikkeli/887291/
 
Kysessähän oli 800+ tavista, jotka tuskin elivät kovin tiukan dietin mukaan koko tutkimusaikaa. Ihan turha verrata tuollaista joukkoa johonkin yksittäiseen motivoituneeseen bodariin.

Koko artikkeli täällä:
http://content.nejm.org/cgi/content/full/360/9/859
Alhaisimmallakin hiilihydraattimäärällä ja 2000 kcal:lla laskettuna oli hiilihydraatteja yli 100g/vrk liika, jotta sitä voisi pitää tehokkaana VHH annoksena.

Eli ei mitään uutta auringon alla.
 
Jopa on tulinen ketju. En ole vielä lukenut sitä kokonaan, mutta täytyy heittää tässä kohtaa eräisiin alkupään kannanottoihin liittyvä kysymys, ja vastausehdotuskin.

Moni sanoo, että kansan syviin riveihin on hyvin vaikeaa viedä terveellisempää ja helpommin noudatettavaa ruokavaliota. Tämä on varmasti aivan totta. Mutta onko se syy olla arvioimatta ruokavalion terveellisyyttä uudestaan, ja tarvittaessa muuttaa ravitsemussuosituksia? Olkoonkin, että tyypilliset liikalihavat 60-vuotiaat kakkostyypin diabeetikot eivät siitä enää kostu yhtään mitään?

No eihän se tietenkään ole. Virallinen ravitsemussuositus antaa kaikupohjan kaikelle sille työlle, mitä tehdään kouluissa, terveyskeskuksissa, lääkäreiden vastaanotoilla, sairaaloissa, painonvartijoissa, ja joka paikassa (paitsi omaan ravitsemukseensa tutkivammin suhtautuvien joukossa). Jos ravitsemuksesta on uutta tietoa, ravitsemussuositusten tulisi peilata tätä tietoa. Maltillisesti, mutta aktiivisesti.

Syyt olla muuttamatta virallisia ravitsemussuosituksia ovat muualla. Tärkeimmät syyt ovat varmasti:
- tottumus, terveydenhuoltoalalla
- arvovalta (uskottavuus), lääkärikunnan huipulla
- virkamiesmäisyys, varovaisuus: "kun ei tehdä mitään, ei tehdä myöskään virheitä"
- taloudelliset edut, suositusten ansiosta rahaa ansaitsevat tahot (yritykset)
- kustannukset, viranomaisten tarjoaman ravinnon hinta (mm. kouluruoka)
- poliittiset syyt, imagokysymykset ja edunvalvonta

Arvelen, että virallisesta ravitsemussuosituksesta halutaan pelkistetty, yksinkertaistettu, jopa karsittu, jotta se olisi helppo ymmärtää ja sitä olisi (periaatteessa) helpompi noudattaa. Markkinoinnin A ja O: selkeä, helposti ymmärrettävä viesti. Olisi todella sääli, jos tämän vuoksi hukattaisiin kansan ravitsemussivistyksessä (tai sen rippeissä) mahdollisuus ymmärtää, että terveellisen ruokavalion ytimessä voi olla muutakin kuin hiilihydraatteja. Moniko painonsa kanssa kamppaileva kevyttuotteiden ystävä voisi elää ongelmitta, jos rasvapohjainen ruokavalio ei olisikaan joku "muoti-ilmiö" tai "mörkö", vaan terveystiedon tunnilta asti tuttu vaihtoehto hiilihydraattien houkutuksille?

Ja vielä sen haluan sanoa, että on sangen v:mäistä ja harhautunuttakin lokeroida alempaan kastiin ihmiset, joilla on vaikeuksia hallita painoaan hiilihydraattipohjaisella ruokavaliolla. Muuttuvissa elämäntilanteissa esimerkiksi runsaan liikuntamäärän pitäminen ei aina ole mahdollista, tai ainakaan helppoa. Ja kuten naapuriketjussa eräs arvioi omaa painonlisäystään: se oli keskimäärin vaivaiset 60 kcal päivässä sen ajan, kun paino nousi. Ylimääräinen paino tulee hiipien. Ja jos on paljon muuta mietittävää, reaktio asiaan voi olla isompien housujen ostaminen sen sijaan, että alkaisi miettiä totuttuja - aiemmin hyväksi koettuja - ruokailutottumuksiaan uusiksi.

Lisäksi: todella niukkahiiliydraattinen dieetti on yksinkertaisesti paljon helpompi työkalu painon pudottamiseen kuin hiilihydraattipitoinen dieetti. On johdonmukaista, että elimistön tottuessa rasva-aineenvaihduntaan, se käsittelee myös varastorasvaa helpommin. Käytämmehän töissämmekin kunnollisia työkaluja. Jokaisella on kokemusta työnteosta huonoilla tai väärillä välineillä. Ei suju. Mutta jos ainoa työkalu on vasara, jokainen ongelma näyttää naulalta (TM).

Itse siirryin laihtumismielessä melko spontaanisti jonkinlaiselle supistettujen hiilihydraattien dieetille ennen kuin lopulta päätin siirtyä tyystin ketogeeniselle painonpudotusta kiihdyttämään ja helpottamaan. Se ei tarkoittanut ruisleipää ja kaurapuuroa, vaan todella rajallista viljojen saantia mm. itse tehtyjen kuitupommisämpylöiden ja -myslin muodossa. Vastaavan tasoista kuitusafkaa ei edes kaupasta saa. Olin toki tietoinen VHH-menetelmistä, ja olin käyttänyt ketogeenistä dieettiä aikaisemmin, mutta alkuperäisenä ajatuksena oli elellä kutakuinkin "normaalin" ruokavalion puitteissa, tuunaten sitä huippukuitupitoiseen suuntaan. Nämä muutokset eivät olleet itsestäänselvyyksiä etukäteen. Jälkikäteen tuntuu, että paremmin ei muutos olisi voinut mennä.

Se seikka, että kansan yleiskunto heikkenee, ei ainakaan vähennä tarvetta ruokavaliosuositukselle, jonka avulla olisi helppo hallita ruoansaantia. Erityisesti "vain 0,1 % rasvaa!" ajattelutavasta pitäisi päästä eroon. Voi tietysti pelätä, että jos kansalle kertoo, että rasvaakin saa syödä, se syö sen jälkeen runsaasti sekä hiilareita että rasvaa. Mutta kyllä tyhmä kansanosa aina löytää konstinsa pilata terveytensä, kuten se velkaantumaan ja hankkiutumaan muihin hankaluuksiin. Velaksi elämistähän läskien kerääminen tavallaan on, nautitaan etukäteen se, mitä pitäisi säännöstellä pidemmälle ajalle.

Hiilihydraatti on ikään kuin lisäravinne. Sen avulla voidaan parantaa suoritustasoa ja lisätä energiansaantia helposti ja puhtaasti silloin, kun sitä tarvitaan, kuten raskaassa työssä ja urheilusuorituksissa (ja miksei kuntoilussakin). Hiilihydraattien nauttiminen tuottaa fysiologisesti mielihyvää, joten voisi sen laskea sen puoleen jopa miedoksi päihteeksikin. Proteiinin ja rasvan nauttimisella yksin ei ole vastaavaa vaikutusta (vaikkakin ketoosin alkamisen aiheuttama euforia onkin kokemus sinänsä, mutta ketoosi on sitten oma lukunsa... radikaali katkaisutoimenpide.)

Se määrä hiilihydraatteja, minkä saa kasviksista, hedelmistä ym. kasvikunnan tuotteista paitsi viljasta, ymmärtääkseni kattaa aika sopivasti ihmisen välttämättömän glukoosintarpeen. Niukahkoon työperäiseen energiankulutukseen vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii oivallisesti, eli juuri meikäläisen kaltaiselle konttorirotalle.

No, ei liittynyt suoraan hra Heikkilään, saati haastatteluunsa. Mutta miksi rajoittaa vilkasta keskusteluketjua, edelleenkään. Olipa muutenkin taas varsinainen paatos, ei näitä jaksa kukaan lukea. :D
 
Jopa on tulinen ketju...
Moni sanoo, että kansan syviin riveihin on hyvin vaikeaa viedä terveellisempää ja helpommin noudatettavaa ruokavaliota. Tämä on varmasti aivan totta. Mutta onko se syy olla arvioimatta ruokavalion terveellisyyttä uudestaan, ja tarvittaessa muuttaa ravitsemussuosituksia? Olkoonkin, että tyypilliset liikalihavat 60-vuotiaat kakkostyypin diabeetikot eivät siitä enää kostu yhtään mitään?
Kumpa terveydenhoidon auktoriteetit kykenisivät tunnustamaan, että ihmisillä on yksilöllisiä ravitsemus tarpeita. Joillekkin hiilihydraattipainoitteinen ravinto ei aiheuta ongelmia, joillekkin se on myrkkyä.
Tällöin olisi mahdollista myöskin laatia / vaatia menetelmiä ja perusteita, joilla laadittaisiin yksilölle parhaiten soveltuva ruokavalio.
Jos 60-vuotiaat D2:set aloittaisivat VHH-ruokavalion (hh 30 – 70 g/vrk) niin … veikkaan … että suurinosa heistä hyötyisi tästä ainakin pienempinä lääkeannoksina ja monet pääsisivät lääkkeistä kokonaan eroon.

No eihän se tietenkään ole. Virallinen ravitsemussuositus antaa kaikupohjan kaikelle sille työlle, mitä tehdään kouluissa, terveyskeskuksissa, lääkäreiden vastaanotoilla, sairaaloissa, painonvartijoissa, ja joka paikassa (paitsi omaan ravitsemukseensa tutkivammin suhtautuvien joukossa). Jos ravitsemuksesta on uutta tietoa, ravitsemussuositusten tulisi peilata tätä tietoa. Maltillisesti, mutta aktiivisesti.

Syyt olla muuttamatta virallisia ravitsemussuosituksia ovat muualla. Tärkeimmät syyt ovat varmasti:
- tottumus, terveydenhuoltoalalla
- arvovalta (uskottavuus), lääkärikunnan huipulla
- virkamiesmäisyys, varovaisuus: "kun ei tehdä mitään, ei tehdä myöskään virheitä"
- taloudelliset edut, suositusten ansiosta rahaa ansaitsevat tahot (yritykset)
- kustannukset, viranomaisten tarjoaman ravinnon hinta (mm. kouluruoka)
- poliittiset syyt, imagokysymykset ja edunvalvonta

Ongelmina on, että viranomaiset ovat suureen ääneen toitottaneet kuinka heidän markkinoimansa ruokavalio on se ainut oikea, muut aiheuttavat tutkitusti enneaikaisen hautaan joutumisen.
Nyt kun paljastuukin, että heillä ei ole ollut minkään valtakunnan tutkimustuloksia muiden ruokavalioiden vaikutuksista terveydentiloihin, niin tilanne on heidän kannalta vähintäänkin kiusallinen. Tässä vaiheessa heillä ei ole enää mahdollista muuttaa suosituksia kokonaan toisenlaiseksi menettämättä uskottavuuttaan kokonaan. (Lisäksi jonkin yhden ruokavaliotyypin suositukset eivät muuttaisi tilannetta miksikään, vain kohderyhmän toiseksi)

Toiseksi viranomaisjärjestelmä on itse itseään ruokkiva! Tarkoitan tällä sitä, että viranomais organisaatiossa et voi edetä, jollet omaa asiassa jotain tiettyä mielipidettä. Näin ollen on turha odottaa mitään mullistavaa suunnanmuutosta kuin aikasintaan organisaation ylimmän hierargian siirtyessä pois vallasta. (DDR:ssä, ym:ssa itäblogin maissa johtajien väistyttyä löytyi alemman portaan joo joo henkilöiltä kyllä äkkiä piilosta muun tyyppisiä mielipiteitäkin.)

Lisäksi: todella niukkahiiliydraattinen dieetti on yksinkertaisesti paljon helpompi työkalu painon pudottamiseen kuin hiilihydraattipitoinen dieetti. On johdonmukaista, että elimistön tottuessa rasva-aineenvaihduntaan, se käsittelee myös varastorasvaa helpommin. Käytämmehän töissämmekin kunnollisia työkaluja. Jokaisella on kokemusta työnteosta huonoilla tai väärillä välineillä. Ei suju. Mutta jos ainoa työkalu on vasara, jokainen ongelma näyttää naulalta (TM).

VHH ruokavalion etuna on näläntunteen hallinta. Kun hh-painoitteisella ruokavaliolla nälkä vääntää suolta solmuun, elelee VHH-ruokailija vielä tyytyväisenä muihin asioihin keskittyen. Voin kokemuksesta sanoa, että ainakin ”allekirjoittaneen” on kokolailla mahdoton syödä vahingossa +kaloreita. Tällöin pitäisi syödä reilusti yli nälän tarpeen … siis tietoisesti tankaten.

Itse siirryin laihtumismielessä melko spontaanisti jonkinlaiselle supistettujen hiilihydraattien dieetille ennen kuin lopulta päätin siirtyä tyystin ketogeeniselle painonpudotusta kiihdyttämään ja helpottamaan. Se ei tarkoittanut ruisleipää ja kaurapuuroa, vaan todella rajallista viljojen saantia mm. itse tehtyjen kuitupommisämpylöiden ja -myslin muodossa. Vastaavan tasoista kuitusafkaa ei edes kaupasta saa. Olin toki tietoinen VHH-menetelmistä, ja olin käyttänyt ketogeenistä dieettiä aikaisemmin, mutta alkuperäisenä ajatuksena oli elellä kutakuinkin "normaalin" ruokavalion puitteissa, tuunaten sitä huippukuitupitoiseen suuntaan. Nämä muutokset eivät olleet itsestäänselvyyksiä etukäteen. Jälkikäteen tuntuu, että paremmin ei muutos olisi voinut mennä.

Minä en tiedä tuon viljakuidun kanssa, että onko se loppujen lopuksi kenellekkään niin välttämätöntä mitä virallinen taho antaa ymmärtää.
Minä ja moni muukin (mm. vaimoni) on kokonaan viljattomalla VHH:lla, eikä syö myöskään mitään lisäkuituvalmistetta. Suoli on toiminut tottumisen jälkeen vallan mainiosti.
Minä luulen, että kyse on suoliston bakteerikannan muokkaantumisesta vähäkuituselle ruualle sopivaksi. Jos runsaskuituisesta ravinnosta äkkinäisesti siirtyy vähäkuituiselle, niin suoliston kuitua ravinnoksi käyttävät bakteerit jäävät ravinnotta. Tämä lyhyellä aikavälillä aiheuttaa ummetusta.
Ulosteen massasta on n. puolet bakteereita, joten ulosteen koostumuksen kannalta on hyvin ratkaisevaa että suoliston bakteerit saavat ravintoa, lisääntyvät ja tuovat massaa ulosteeseen. Jonkin aikaa viljattomalla ja vähäkuituisella oltaessa, muuntuu bakteerikanta uuteen ravintojakaumaan sopivaksi. Tällöin suolisto taas toimii ilman ongelmia … siis tämä on vain meikäläisen ”teoria”


Se määrä hiilihydraatteja, minkä saa kasviksista, hedelmistä ym. kasvikunnan tuotteista paitsi viljasta, ymmärtääkseni kattaa aika sopivasti ihmisen välttämättömän glukoosintarpeen. Niukahkoon työperäiseen energiankulutukseen vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii oivallisesti, eli juuri meikäläisen kaltaiselle konttorirotalle.

Juu’u .. ja maksa tuotta loput tarvittavat glukoosit helposti.

No, ei liittynyt suoraan hra Heikkilään, saati haastatteluunsa. Mutta miksi rajoittaa vilkasta keskusteluketjua, edelleenkään. Olipa muutenkin taas varsinainen paatos, ei näitä jaksa kukaan lukea.

Hyvin jaksoin lukea. :thumbs:
 
Tällöin olisi mahdollista myöskin laatia / vaatia menetelmiä ja perusteita, joilla laadittaisiin yksilölle parhaiten soveltuva ruokavalio.
Jos 60-vuotiaat D2:set aloittaisivat VHH-ruokavalion (hh 30 – 70 g/vrk) niin … veikkaan … että suurinosa heistä hyötyisi tästä ainakin pienempinä lääkeannoksina ja monet pääsisivät lääkkeistä kokonaan eroon.

Hetkonen.......Mitäs lääketeollisuus hyötyy tuosta? oletko ajatellut ketkä kustantaa lääkäreiden seminaarimatkat, jotka pidetään lähes aina "pakottavista" syistä johtuen ulkomailla. Kaikenlaiset kaupallisesti riippumattomat ja lääketehtaiden pyyteettömästi kestitsemät ja järjestämät, puolueetonta ja ajantasaista tietoa jakavat ryypp..koulutustilaisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä ja tuon propag... asiatiedon perusteella on lääkäreiden helppo tehdä menestyksekkäitä (kenelle?) hoitosuunnitelmia.
 
Tuohon jo mainittuun NEJM:n tutkimukseen liittyen kannattaa vilkaista Katanin editoriaali, ja lukijoiden kommentit. Sieltä käy kyllä ilmi, että ruokavaliot eivät suunnitellusti poikenneet toisistaan, joten siltä osin vertailua on vaikea tosiaan tehdä.

Toisaalta VHH:n puolestapuhujien kannattaisi ehkä uudestaan miettiä mitä tämäkin tutkimus kertoo sen tärkeämmän seikan, eli painoa alentavassa ruokavaliossa pitäytymisen, tai hoitomyöntyvyyden suhteen. Onko juurikaan realistista odottaa 60-vuotiaan D2:n pidättäytymistä 30-70g/vrk hiilihydraattimäärissä? Välillä tuntuu, että arjen realiteetit katoavat kovin helposti sinne pekoninmakuisten päiväunien alle.
 
Toisaalta VHH:n puolestapuhujien kannattaisi ehkä uudestaan miettiä mitä tämäkin tutkimus kertoo sen tärkeämmän seikan, eli painoa alentavassa ruokavaliossa pitäytymisen, tai hoitomyöntyvyyden suhteen. Onko juurikaan realistista odottaa 60-vuotiaan D2:n pidättäytymistä 30-70g/vrk hiilihydraattimäärissä? Välillä tuntuu, että arjen realiteetit katoavat kovin helposti sinne pekoninmakuisten päiväunien alle.
Heh, sopivasti eilen aloittamassani kirjassa Siunattu kipu (Antti Heikkilä) ko. herra kertoo (s.19) Diabeteksen hoito ruokavaliolla kirjasta saamastaan palauttesta, erityisesti häntä lähellä oli kahden n. 60v kieppeillä olevan D2-miehen kertomukset pääsystä lääkkeistä kokonaan eroon ko. ruokavalion avulla ... eli vastaus kysymykseesi on; Kyllä ainakin joidenkin osalta.

Jos lääkäri toteaa, että hupsista heijaa, sinullahan on D2:nen. kehoittaa näin aluksi laihduttamaan vähärasvaisella dietillä ja pasittaa kotia ... niin tällöin on epäreallistista odottaa että ko. henkilö edes tietää ko. 30 - 70 g/vrk vaihtoehdosta.
Ja mitä laihduttamiseen tulee, niin suurella todennäköisyydellä ko. henkilö jaksaa dietata vähärasvaisella ruokavaliolla jonkun kilon, saaden sen vuoden parin päästä korkojen kera takaisin. Ei kovinkaan moni jaksa olla loppuelämäänsä pienessä nälässä.
Seuraavaksi aloitetaan sitten lääkitys jollain maksan sokerin tuotantoa hillitsevällä tai insuliinin tuotantoa kiihdyttävällä, taikka insuliinin tehoa parantavalla lääkityksellä, joista jokainen vain peittää taudin oireet mutta ei muuta taudin etenemistä ... enintää siirtää tautiin liittyviä lisäsairauksia myöhemmäksi.
Sitten ruetaankin piikittämään insuliinia.
Jos tähän mennessä lääkäri ei ole kyennyt ko. henkilöä motivoimaan elinikäiselle ruoka / lääkekuurille ... piikki-insuliinihan kaipaa seurakseen jonkin asteista säännöllistä ruokavaliota, niin seuraavaksi onkin vuorossa liitännäissairaudet.

Kysehän on kuinka lääkäri tuo ko. potilaalle eri vaihtoehtoja esille. Veikkaan ja luulen itsesikin tiedostavan, että VHH ruokavalio on lääkärien ammattikunnassa tabu jota ei saa lausua missään tilanteessa.
Muut "tabut" ovat sensijaan erittän suosittuja keskustelun aiheita mm. potilaiden ollessa läsnä.

Siitähän ei ole kyse, että kaikki riemuiten kiljahdellen rientäisivät VHH ravinnolle jos lääkärikin sitä suosittelisi ja kaikki kiljahdelleet pääsisivät aina lääkkeistään kokonaan eroon.
Meissä jokaisessa asuu se oma yksilö, joka ei välttämättä taivu johonkin konseptiin ... se täytyy tiedostaa ja hyväksyä.
Siitä, millainen osuus VHH:lle siirtyneistä pääsisi lopulta lääkkeistä kokonaan eroon ja moniko saisi merkittävästi keventää lääkitystä on vielä pelkkien arvailujen varassa ... voihan olla, jos oma insuliinin tuotanto on vielä voimissaa, niin jokainen tälläinen ainakin pääsisi eroon lääkityksestään ... veikkaan mä!
 
Tuohon jo mainittuun NEJM:n tutkimukseen liittyen kannattaa vilkaista Katanin editoriaali, ja lukijoiden kommentit. Sieltä käy kyllä ilmi, että ruokavaliot eivät suunnitellusti poikenneet toisistaan, joten siltä osin vertailua on vaikea tosiaan tehdä.

Toisaalta VHH:n puolestapuhujien kannattaisi ehkä uudestaan miettiä mitä tämäkin tutkimus kertoo sen tärkeämmän seikan, eli painoa alentavassa ruokavaliossa pitäytymisen, tai hoitomyöntyvyyden suhteen. Onko juurikaan realistista odottaa 60-vuotiaan D2:n pidättäytymistä 30-70g/vrk hiilihydraattimäärissä? Välillä tuntuu, että arjen realiteetit katoavat kovin helposti sinne pekoninmakuisten päiväunien alle.

Hienosti todettu. Teoriatasolla keskustelu on ollut ihan mielenkiintoinen. Käytäntöönhän tämän keskustelun tarjoamat ruokalautasmallit menevät äärimmäisen marginaaliselle porukalle. Sitä kun on vaikea uskoa, että tavan kansalaiselle sen wiinerimunkin jättäminen tai ranskan leivän vaihtaminen ruisleipään / hedelmään on liki mahdotonta. Selkärangatonta? Pakkotoistolaiselta kysyttäessä; kyllä.

Harvoin mitään suosituksia yksilöidään ja VRN:n suositukset ovat varsin toimiva yhteenveto / kompromissi isossa mittakaavassa - olettaen, että siinä osataan pitäytyä. Onhan siinä ehdottomasti paikattavia kohtia (nykytietämyksen mukaan D-vitamiinen saanti, yksilöinnin puute), mutta jos kyseisessä suosituksessa oikeasti pitäydytään, niin ei varmasti terveys mene ruisleipää syödessä. Valveutuneempi kansalainen kykenee sitten tekemään yksilöityjä ratkaisuja ravinnon nauttimisen suhteen. Toivottavasti maalaisjärkeä käytetään ruuan arvonlisäveroa alennettaessa (roskaruuat veroalennuksen ulkopuolelle), ja tämä vaikuttaisi ihmisten ostopäätöksiin.
 
Eihän tuo alle 70 grammaa hiilareita mitenkään älyttömän vaikea määrä ole. Eikös tuohon saa syödä mm. 2 kiloa salaattia :) ?. Ne perus tärkkelyspitoiset tuotteet vain jättää pois niin pääsee jo pitkälle.

Eikös tuolla iki-ihanalla ruisleivällä ole muitakin epäsuotuisia terveysvaikutuksia kuin pelkkä lihominen ja sen kautta tulevat sairaudet? Muistaakseni viljat ovat vahingollisia mm. hampaille. Kertokaa joku enempi joka tietää, ellei tässä jo aiemmin ole tullut ne käsiteltyä?

Itse olen todennut ettei viljat ole itselleni mitään optimaalista ravintoa vaikka leivästä pidänkin, tekevät väsyneeksi ja turvottavat.
 
Ei tämä kansa ole ruisleipää ka kaurapuuroa syömällä lihonut. Kyllä ne syyt on muualla kuin lautasmallissa. Ja mitä kylläisyyden tunteeseen tulee niin lautasellinen kaurapuuroa sisältää 140 kcal, joka vastaa alle kahta siivua pekonia. Kyllä mä jaksan tuolla puurolla pidempää.
 
Joo eiköhän se pitkälti ole koko ruokavalio päin persittä suurella osalla väestöstä. Eikä viljatkaan aiheuta lähellekään kaikille ongelmia, mutta mikäli elopaino ei jollakulla vaan tunnu tippuvan, kannattaa olla ilman viljoja ja perunaa muutama päivä ja katsoa mitä tapahtuu.

Minä en ainakaan, ja tuskin moni muukaan suosittelee juuri pekonia ruokavalioon :). Tuo on todennäköisesti vain jäänyt Atkinsin dietistä joillekin kummittelemaan että "saa syödä mitä vaan!!". Kalorivertaus on myös mielestäni täysin turhanpäiväistä, kuten tässäkin keskustelussa on mielestäni sitä jo käsitelty.
 
Minä en ainakaan, ja tuskin moni muukaan suosittelee juuri pekonia ruokavalioon :).

Minä suosittelen - ja varmaan moni muukin vhh:n kannattaja. Täyttävää, runsasrasvaista sapuskaa.
 
Pekoni ei maistu juuri miltään. Ei mielestäni anna rahalle vastinetta. Toisin kuin vaikkapa kunnollinen, maustettu makkara.

Rossi, hoitovastaisen, iäkkään diabetespotilaan saaminen minkäänlaisele dieetille voi toki olla vaikeaa. Jos tässä kuitenkin onnistuu, kannattaisiko dieetin olla perineinen nälkädieetti, vai perustyytyväisyyden takaava rasvapohjainen dieetti, joka puree tehokkaasti taudin pohjimmaisiin syihin?

Haluaisin myös muistuttaa, että ruoan ei ole mikään pakko olla pelkkää pekonia. Rossikin luulee, että täällä jossain pekoninhuuruissa kirjoitellaan. Miltä kuulostaa broilerinfilee pienellä määrällä kerma-tomaattikastiketta (kyllä, myös ihan normiruokailijoille saatavilla tavallisessa työmaaruokalassa) sekä vihreä tuoresalaatti runsaalla oliiviöljyllä? Vaarallisiksi "tiedetyt" eläinrasvat loistavat poissaolollaan välimerellisen tuulahduksen tuodessa kasvikunnan eliksiirit ruokailijan ulottuville!

Pattitappi, jos jaksat 140 kcal puurolla pidempään, se johtuu todennäköisesti siitä, että elimistösi on tottunut käyttämään hiilihydraatteja ensisijaisena energianlähteenä. Jos nakkaat yllärinä vastaavan määrän energiaa sisään rasvana, kroppasi ei oikein ymmärrä, mitä sillä pitäisi tehdä.

140 kcal on kyllä todella vähän energiaa kattamaan koko aamupäivän (4 h) energiantarve, tuli se sitten puurosta tai pekonista. 4 h on vuorokaudesta 1/6, jolloin energiaa kuluu normi äijällä joku 2400 kcal / 6 = 400 kcal ja enemmänkin, koska valveilla ja toimeliaana energiaa kuluu enemmän kuin yöllä levossa.

Omalla kokemuksella puuroa saa vetää aika hullut satsit, että sillä jaksaa oikeasti lounaaseen asti. Seuraavana aamuna ei enää tee mieli puuroa. Ja 140 kcal puurohan nautitaan tietysti ilman sokeria, hunajaa, voisilmää tms. taikka energiapitoista juomaa, kuten maitoa. Ja veteen keitettynä. Nam. (Oikeastihan siinä on se voisilmä, hilloa tai sokeria, ja maito- tai mehulasi kaverina. Ja ehkä joku pieni leipä. Vähän rasvaa ja kinkkua. Kananmuna, kenties. Ja miksei pieni hedelmäkin kaiken päätteeksi.)

Kyllä ne kalorit jostain pitää saada, vaikka "kalori ei olekaan aina kalori".

Nyt on pakko linkittää toiseen ketjuun, ja blatantisti vielä omaan viestiin: http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?p=2601162#post2601162 :evil:

Tai no, pakkohan ei ole kuin kuolla ja p**kantaa... Mutta tuon kirjoittamiseen meni sen verran aikaa, että harmittaisi, jos kukaan ei vetäisi tuosta hernettä nenään. ;)
 
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole hyväksi hiirien verisuonille

Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.

Tutkimukseen osallistunut professori Anthony Rosenzweig kertoo tulosten olleen niin vakuuttavia, että hän luopui vähähiilihydraattisesta dieetistään.

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkeli...uokavalio-ei-ole-hyvaksi-hiirien-verisuonille
 
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole hyväksi hiirien verisuonille

Vaikea sanoa tuosta juuta tai jaata, hiiret on jyrsijöitä ja en tiedä niiden luontaisesta safkasta mitään, se voi olla vähärasvasta joka selittäisi tuloksia tai sitten tuo geeni-vamma hiirien käyttö vääristää tuloksia tai sitten tulokset ovat johdettavissa ihmiseen 1:1 ja 15% energia osuus rasvasta onkin ihmiskunnan pelastus :)

Ja tuosta huomio siihen kalorikiistelyyn (kalori on kalori) -> 28% ero painon keräämisessä samoilla kaloreilla... ai mutta se on varmaan mitätön ero :) (nojoo, hiirikokeet...)
 
Pattitappi, jos jaksat 140 kcal puurolla pidempään, se johtuu todennäköisesti siitä, että elimistösi on tottunut käyttämään hiilihydraatteja ensisijaisena energianlähteenä. Jos nakkaat yllärinä vastaavan määrän energiaa sisään rasvana, kroppasi ei oikein ymmärrä, mitä sillä pitäisi tehdä.

140 kcal on kyllä todella vähän energiaa kattamaan koko aamupäivän (4 h) energiantarve, tuli se sitten puurosta tai pekonista. 4 h on vuorokaudesta 1/6, jolloin energiaa kuluu normi äijällä joku 2400 kcal / 6 = 400 kcal ja enemmänkin, koska valveilla ja toimeliaana energiaa kuluu enemmän kuin yöllä levossa.

Omalla kokemuksella puuroa saa vetää aika hullut satsit, että sillä jaksaa oikeasti lounaaseen asti. Seuraavana aamuna ei enää tee mieli puuroa. Ja 140 kcal puurohan nautitaan tietysti ilman sokeria, hunajaa, voisilmää tms. taikka energiapitoista juomaa, kuten maitoa. Ja veteen keitettynä. Nam. (Oikeastihan siinä on se voisilmä, hilloa tai sokeria, ja maito- tai mehulasi kaverina. Ja ehkä joku pieni leipä. Vähän rasvaa ja kinkkua. Kananmuna, kenties. Ja miksei pieni hedelmäkin kaiken päätteeksi.)

Kyllä ne kalorit jostain pitää saada, vaikka "kalori ei olekaan aina kalori".

Nyt on pakko linkittää toiseen ketjuun, ja blatantisti vielä omaan viestiin: http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?p=2601162#post2601162 :evil:

Koetimpahan vastata siihen argumenttiin joka niin monesti vhh-leiristä heitetään eli kylläisyyden tunteeseen. Jos hiilarit ei nyt ihan ranskanleivästä tule, niin kyllä nekin täyttää ja antaa sen kylläisyyden tunteen. Puuroni kyllä syön veteen tehtynä ilman mitään lisukkeita, mutta muutenhan kuvailit tuossa mielestäni terveellisen aamiaisen (puuro, maitolasi, kananmuna ja hedelmä), tänään meni sattumalta just toi setti, paitsi hedelmän tilalla oli mustikoita.

Kyllä mäkin joskus mietin että diettaisko vhh:lla, mutta se maailma on vaan niin mustavalkoinen että on käynyt koko homma enemmän ärsyttämään (lähinnä hyökkäykset lautasmallia ja hyviä hiilareita kohtaan).

Pitää keittää kahvit ja lukea tuo toisen topicin paatos...
 
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole hyväksi hiirien verisuonille

Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.

Tutkimukseen osallistunut professori Anthony Rosenzweig kertoo tulosten olleen niin vakuuttavia, että hän luopui vähähiilihydraattisesta dieetistään.

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkeli...uokavalio-ei-ole-hyvaksi-hiirien-verisuonille
Voisin näin koetta tekemättäkin uutisoida, että runsashiilihydraattinen dietti ei ole hyväksi päästäisen elimistölle.


Voi taivasten talikynttilä ... tempastaan kokeeseen kasvissyöjä ja laitetaan se vähähiilihydraattiselle dietille ... mistä näitä "tieteentekijöitä" oikein tulee. :itku:

Selvyydeksi jos ihmettelette päästäisen ottamista "koe-eläimekseni"
Hiiri on käytännössä kasvissyöjä ja päästäinen lihansyöjä.

Tämäntyyppisestä kokeesta koko kolesteroli hysteeria sai myös alkunsa, kun Ancel Keys keksi syöttää kaneille kolesterolia.
Kani kasvisyöjänä ei kykene käsittelemään (säätelemään) elimistöönsä ravinnon muka tullutta kolesterolia kuten ihminen kykenee, koska sen normaaliin ruokavalioon ei ole moinen koskaan kuulunutkaan ... seuraavaksi olikin sitten vuorossa pilleripurkit kolesterolipitoisen lihansyöntiin tottuneille ihmisille, tätä vaarallista ainetta vastaan.
Kanikaan ei elä ilman kolesterolia. Se tuottaa vai kaiken tarvitsemansa itse.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom