AMK - opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zeikki
  • Aloitettu Aloitettu
Kellään kokemusta rakennusmestarin koulutuksesta Seamkissa tai jossain muualla?. Tuli haettua keväällä ennen inttiä ja pääsinkin sattumalta sisään.Kaikki kokemukset varsinkin Seinäjoesta kiinnostais kuulla. Tulevaisuuden työllistyminen kiinnostaa myös :)
 
Kellään kokemusta rakennusmestarin koulutuksesta Seamkissa tai jossain muualla?. Tuli haettua keväällä ennen inttiä ja pääsinkin sattumalta sisään.Kaikki kokemukset varsinkin Seinäjoesta kiinnostais kuulla. Tulevaisuuden työllistyminen kiinnostaa myös :)

Itse opiskelen kolmatta vuotta mesuksi Hamkissa ja olen kyllä tykännyt. Varsinaisesti mulla itsellä ei ole kokemusta Seinäjoelta, mutta meidän luokalle tuli viime vuonna yksi uusi oppilas juurikin sieltä ja jos olen oikein hänen puheitaan ymmärtänyt, niin paremmin hommat toimii Hämeenlinnassa. Mitään vertailuja en osaa kertoa, mutta joka oppilaitoksessahan hommat tehdään erilailla. Esimerkiksi Turussa harjoittelut toteutetaan ilmeisesti kouluaikana palkattomana (ainakin monessa tapauksessa) ja meillä ne suoritetaan kesäloman aikana ja ainakin kaikki meidän luokalta ovat siitä saaneet palkkaa. Mutta uskon, että tuo Seamkikin on ihan pätevä laitos.

Työllisyydestä sen verran, että ainakin tällä hetkellä taitaa olla ihan hyvä tilanne. Verkostoituminen kouluaikana auttaa varmasti työllistymistä, joten kannattaa yrittää saada jalkaa jonkin yrityksen oven väliin työllistymisen helpottamiseksi. Seamkin erikoistumisista en tiedä, mutta Hamkissa kouluttaudutaan tuotannon puolelle, mutta kys. koulutuksella on laajat valmiudet työllistyä moneen eri tehtävään talopuolen lisäksi, esimerkiksi infrarakentamiseen tai erilaisiin myyntitöihin. Jos jäi jotain kysyttävää, niin kysy pois, koitan vastailla parhaani mukaan.
 
Itse opiskelen kolmatta vuotta mesuksi Hamkissa ja olen kyllä tykännyt. Varsinaisesti mulla itsellä ei ole kokemusta Seinäjoelta, mutta meidän luokalle tuli viime vuonna yksi uusi oppilas juurikin sieltä ja jos olen oikein hänen puheitaan ymmärtänyt, niin paremmin hommat toimii Hämeenlinnassa. Mitään vertailuja en osaa kertoa, mutta joka oppilaitoksessahan hommat tehdään erilailla. Esimerkiksi Turussa harjoittelut toteutetaan ilmeisesti kouluaikana palkattomana (ainakin monessa tapauksessa) ja meillä ne suoritetaan kesäloman aikana ja ainakin kaikki meidän luokalta ovat siitä saaneet palkkaa. Mutta uskon, että tuo Seamkikin on ihan pätevä laitos.

Työllisyydestä sen verran, että ainakin tällä hetkellä taitaa olla ihan hyvä tilanne. Verkostoituminen kouluaikana auttaa varmasti työllistymistä, joten kannattaa yrittää saada jalkaa jonkin yrityksen oven väliin työllistymisen helpottamiseksi. Seamkin erikoistumisista en tiedä, mutta Hamkissa kouluttaudutaan tuotannon puolelle, mutta kys. koulutuksella on laajat valmiudet työllistyä moneen eri tehtävään talopuolen lisäksi, esimerkiksi infrarakentamiseen tai erilaisiin myyntitöihin. Jos jäi jotain kysyttävää, niin kysy pois, koitan vastailla parhaani mukaan.
Kiitos jo alkuun hyvin tyhjentävästä vastauksesta. Mainitsit tuosta myyntipuolesta niin osaisitko siitä kertoa tarkemmin, että minkälaisiin myyntihommiin voisi raksamesun papereilla päästä[emoji1]
 
Kiitos jo alkuun hyvin tyhjentävästä vastauksesta. Mainitsit tuosta myyntipuolesta niin osaisitko siitä kertoa tarkemmin, että minkälaisiin myyntihommiin voisi raksamesun papereilla päästä[emoji1]

Mitään tarkkoja titteleitä en osaa sanoa, mutta näkisin esimerkiksi betoniteollisuudesta tietävän rak. mestarin pystyvän työskentelemään elementtien myynnin parissa. Tämä tosin ei ole välttämättä heti valmistumisen jälkeen mahdollista, mikäli aikaisempaa kokemusta ei alalta ole. Melko harva mestarin koulutuksen saanut työskentelee 10 vuoden päästä valmistumisesta enää perinteisen työmaa- tai vastaavan mestarin virassa. Itselläni on tarkotus mennä hakemaan työmaalta lisäkokemusta muutamaksi vuodeksi ja sen jälkeen pyrkiä kuntien tai kaupunkien rakennusvirastojen palvelukseen. Myöhemmin kiinnostaa opetustyöt tai varmasti tulevaisuudessa kysyntää kasvattavat rakennusalan konsultin hommat. Kuten sanottua, tällä koulutuksella on paljon eri vaihtoehtoja työllistymisen kannalta.
 
Kiitos jo alkuun hyvin tyhjentävästä vastauksesta. Mainitsit tuosta myyntipuolesta niin osaisitko siitä kertoa tarkemmin, että minkälaisiin myyntihommiin voisi raksamesun papereilla päästä[emoji1]

Periaatteessa melkein mitä hyvänsä rakentamiseen liittyvään etenkin sitten, jos on jotain kokemusta kyseisen tuoteperheen parissa työskentelystä (jos myyt vaikkapa mittalaitteita, niin jonkinlainen kokemus rakennusalan mittaamisesta olisi hyväksi). Enemmän se on siitä kiinni löytyykö myyntimiehen taitoja ja luonnetta. Se kun ei kaikille persoonille sovi ja edellyttää monesti paljon matkustelua, sosiaalisia taitoja ja innostusta huorata sitä tuotettaan vastaantulijoille.

Itse olen rakennusinsinööri ja konsultti/suunnittelualalla infrarakentamisessa, mutta työtovereina on ollut aiemmin esimerkiksi sisäänostotehtävissä rakennusmestareita, joka siis vastaa rakennustarvikkeiden hankinnoista ja määrälaskijaa, joka laskee yllättäen määriä ja kustannuksia. Sellaisiakin pestejä siis olemassa lukemattomien muiden lomassa.
Myös suunnittelupuolella työskenteleviin rakennusmestareihin törmää ajoittain (vaikka yleensä rakennusmestareiksi hakeutuvat sellaiset tyypit, jotka eivät viihdy toimistotöissä) ja esimerkiksi rakennustuotannon konsultoinnissa on enemmän ja vähemmän kokeneita mesuja jonkinverran. Konsultti-mesu saattaa vaikkapa toimia ulkopuolisena valvojana tai tarkastajana, auttaa työnaikaisessa suunnittelussa jne.
 
Periaatteessa melkein mitä hyvänsä rakentamiseen liittyvään etenkin sitten, jos on jotain kokemusta kyseisen tuoteperheen parissa työskentelystä (jos myyt vaikkapa mittalaitteita, niin jonkinlainen kokemus rakennusalan mittaamisesta olisi hyväksi). Enemmän se on siitä kiinni löytyykö myyntimiehen taitoja ja luonnetta. Se kun ei kaikille persoonille sovi ja edellyttää monesti paljon matkustelua, sosiaalisia taitoja ja innostusta huorata sitä tuotettaan vastaantulijoille.

Itse olen rakennusinsinööri ja konsultti/suunnittelualalla infrarakentamisessa, mutta työtovereina on ollut aiemmin esimerkiksi sisäänostotehtävissä rakennusmestareita, joka siis vastaa rakennustarvikkeiden hankinnoista ja määrälaskijaa, joka laskee yllättäen määriä ja kustannuksia. Sellaisiakin pestejä siis olemassa lukemattomien muiden lomassa.
Myös suunnittelupuolella työskenteleviin rakennusmestareihin törmää ajoittain (vaikka yleensä rakennusmestareiksi hakeutuvat sellaiset tyypit, jotka eivät viihdy toimistotöissä) ja esimerkiksi rakennustuotannon konsultoinnissa on enemmän ja vähemmän kokeneita mesuja jonkinverran. Konsultti-mesu saattaa vaikkapa toimia ulkopuolisena valvojana tai tarkastajana, auttaa työnaikaisessa suunnittelussa jne.

Kiitos hyvästä infosta!
 
Kaapeli jo tuossa hyvin asiaan vastasikin. Itse koen hyvin luonnollisena valintana monipuolisen kokemuksen hankintaan ensin työllistyä perinteisesti työmaamestariksi ja myöhemmin mahdollisesti vastavaaksi, sillä sieltä työmaalta saa kokemusta ja kattavat valmiudet ihan kaikkiin työnimikkeisiin sitten tulevaisuudessa. Samalla vahvistuu se oma tunne siitä omasta osaamisen kehittämisestä. Ei muuta kun tsemppiä opiskeluihin!
 
Löytyykö yhtään turvallisuusalan tradenomin koulutusta parhaillaan suorittavaa tai pääsykokeissa käynyttä? Turvallisuusalan koulutusohjelma

Laitoin ko. oppilaitokseen mailia ja kyselin hienovaraisesti, että mitä pääsykokeisiin kannattaisi lukea. Erikseen määriteltyä pääsykoemateriaalia ei ole, joten olisi mukava saada vinkkiä tietäviltä, että mitä aineita erityisesti kannattaa pääsykokeita varten lukea? Laurean hakijapalveluista ei irronnut vastausta tähän.

Ja jos joku on tuolla opiskellut/opiskelee, niin pintapuolista analyysiä paikasta ja turvallisuusalan koulutuksesta ottaisin mielellään vastaan.

Kiitos jo etukäteen!
 
Aloitin AMK opiskelun viime syksynä, opiskelin puoli vuotta ja jonka jälkeen pidin vuoden tauon (intti) ja olisi nyt Tammikuussa tarkoitus jatkaa opintoja.

Olisko tuossa nyt mitään erityistä huomioitavaa opintojen suhteen vai onnistuuko jatkaminen ilman erityisiä ongelmia?
 
Aloitin AMK opiskelun viime syksynä, opiskelin puoli vuotta ja jonka jälkeen pidin vuoden tauon (intti) ja olisi nyt Tammikuussa tarkoitus jatkaa opintoja.

Olisko tuossa nyt mitään erityistä huomioitavaa opintojen suhteen vai onnistuuko jatkaminen ilman erityisiä ongelmia?

Riippuu monestakin asiasta, mutta pääsääntöisesti pystyt jatkamaan samoista asetelmista. Jos kurssit on vaihtanut jaksoja, niin se ryhmä, jossa jatkat voi olla käynyt jotain kursseja, mitä sinä et ole käynyt. Jos teillä winha on käytössä, niin ilmoittaudu tuolle kevätlukukaudelle, jos et ole sitä vielä tehnyt.
 
Aloitin AMK opiskelun viime syksynä, opiskelin puoli vuotta ja jonka jälkeen pidin vuoden tauon (intti) ja olisi nyt Tammikuussa tarkoitus jatkaa opintoja.

Olisko tuossa nyt mitään erityistä huomioitavaa opintojen suhteen vai onnistuuko jatkaminen ilman erityisiä ongelmia?

Itse toimin samaan tyyliin ja jatkaminen tarkottaa että kuulut nykyään vuotta myöhempään ryhmään. Jos omalla alalla opintosuunnitelmat menee vähän väliä uusiksi (kuten täällä tietojenkäsittelyssä), kannattaa vilkuilla Winhasta / SoleOpsista / mistä ikinä ilmoittaudutkaan kursseille että mitä kursseja uusi ryhmä on käynyt. Tietysti kevään kursseille voi ilmoittautua etukäteen.
 
Aloitin AMK opiskelun viime syksynä, opiskelin puoli vuotta ja jonka jälkeen pidin vuoden tauon (intti) ja olisi nyt Tammikuussa tarkoitus jatkaa opintoja.

Olisko tuossa nyt mitään erityistä huomioitavaa opintojen suhteen vai onnistuuko jatkaminen ilman erityisiä ongelmia?

- Jos jatkat entisen vuosiluokkasi kursseilla, niin joutunet varmistamaan, että et mene sellaisille kursseille, joiden ennakkovaatimuksista sinulta on jäänyt joku valmistava kurssi välistä. Esimerkiksi et voi tietenkään aina käydä Lukemisen alkeet 1:stä käymättä ensin Lukemisen alkeet 2:sta tai Rakettitiedettä käymättä ensin Fysiikan perusteet

- Jos paikkaat itseltäsi väliin jääneitä opintoja omaasi seuranneen vuosikurssin kursseilla, niin sinun on varmistettava, että ne vastaavat sinun vuosiluokkasi opinto-ohjelmaa. Opinto-ohjelmat nimittäin muuttuvat melkein joka vuosi vähäsen ja aina tismalleen vastaavaa kurssia ei välttämättä enää järjestetä samassa muodossa (esimerkiksi kursseja yhdistellään, erotellaan tai jopa lopetetaan kokonaan). Tällöin joudut sopimaan opettajien kanssa mikä olisi sinun opinto-ohjelmaasi vastaava korvaava uusi kurssi.
 
Allekirjoittaneella tarkoitus hakea ensikevään haussa rak. inssiksi opiskelemaan kun nykyiset duunit on niin kakkosesta.

Ongelma oli vain siinä että fysiikan ja kemian opinnoista on jo yli 10 vuotta.
Mutta ei se mitään, syksyllä menin iltalukioon (lähtötaso tosiaan nolla, hädintuskin osasin edes yhtälöitä) ja tässä on nyt 4kk duunin jälkeen kaikki illat päntätty matikkaa, fyssaa ja kemiaa kuin piru raamattua.
Se fiilis kun joka aamu nousee viideltä töihin, raahautuu duunin jälkeen lukemaan kaikki illat vielä koululla jotain höttöä ja väsyttää ja vituttaa ja pänttää vielä viikonloput eikä homma meinaa upota päähän millään, mutta nappaatkin kurssin kokeesta kiitettävän. Ehkä toivoa on sitten pääsykokeissa.
 
Allekirjoittaneella tarkoitus hakea ensikevään haussa rak. inssiksi opiskelemaan kun nykyiset duunit on niin kakkosesta.

Ongelma oli vain siinä että fysiikan ja kemian opinnoista on jo yli 10 vuotta.
Mutta ei se mitään, syksyllä menin iltalukioon (lähtötaso tosiaan nolla, hädintuskin osasin edes yhtälöitä) ja tässä on nyt 4kk duunin jälkeen kaikki illat päntätty matikkaa, fyssaa ja kemiaa kuin piru raamattua.
Se fiilis kun joka aamu nousee viideltä töihin, raahautuu duunin jälkeen lukemaan kaikki illat vielä koululla jotain höttöä ja väsyttää ja vituttaa ja pänttää vielä viikonloput eikä homma meinaa upota päähän millään, mutta nappaatkin kurssin kokeesta kiitettävän. Ehkä toivoa on sitten pääsykokeissa.

Pääsykokeiden tehtävät ova vuodesta toiseen todella samanlaisia fysiikassa ja kemiassa. Suurinpiirtein samat teho- ja moolimassalaskut toistuu joka vuosi vähän eri lähtöarvoilla. Jos teet itseksesi muutaman koulujen sivuilta löytyvän pääsykokeen ja opettelet niiden tyypillisimpien tehtävien ratkaisutavat, niin parissa päivässä saa minusta riittävän osaamiseen pärjätäkseen oikein hyvin pääsykokeissa. Minulla oli jotain 8 vuotta lukiosta ja yhdessä illassa opettelin pelkkien vanhojen pääsykokeiden avulla tyypillisten tehtävien ratkaisutavat, jolla pääsi helposti sisään vähän suositummallekin linjalle.

Pari kappaletta melko varmoja pääsykoetärppejä esimerkiksi:
Kemia:
- Millainen reaktioyhtälö on hapettumisessa ja pelkistymisessä.
- Kuinka tasapainotetaan reaktioyhtälö.
- Kuinka lasketaan reaktioyhtälön komponenttien moolimäärä, konsentraatio ja pH jossain liuoksessa.
Fysiikka
- Kuinka lasketaan sarjaan tai rinnan kytkettyjen vastusten resistanssi ja sen läpi kulkeva virta.
- Kuinka lasketaan jonkun asian kiihtyvyys ja nopeus tietyllä ajanhetkellä.
- Kuinka lasketaan jonkun asian lämmittämiseen lämpötilasta toiseen tarvittava teho.

Pistäisin melkeinpä pääni pantiksi, että vähintään 4 kpl näitä tehtäviä on kokeessa joka vuosi ja sinun on ratkaistava fysiikan ja kemian osiossa tavallisesti 5 valitsemaasi tehtävää 10:stä.
 
Pääsykokeiden tehtävät ova vuodesta toiseen todella samanlaisia fysiikassa ja kemiassa.

Pari kappaletta melko varmoja pääsykoetärppejä esimerkiksi:
Kemia:
- Millainen reaktioyhtälö on hapettumisessa ja pelkistymisessä.
- Kuinka tasapainotetaan reaktioyhtälö.
- Kuinka lasketaan reaktioyhtälön komponenttien moolimäärä, konsentraatio ja pH jossain liuoksessa.
Fysiikka
- Kuinka lasketaan sarjaan tai rinnan kytkettyjen vastusten resistanssi ja sen läpi kulkeva virta.
- Kuinka lasketaan jonkun asian kiihtyvyys ja nopeus tietyllä ajanhetkellä.
- Kuinka lasketaan jonkun asian lämmittämiseen lämpötilasta toiseen tarvittava teho.

Pistäisin melkeinpä pääni pantiksi, että vähintään 4 kpl näitä tehtäviä on kokeessa joka vuosi ja sinun on ratkaistava fysiikan ja kemian osiossa tavallisesti 5 valitsemaasi tehtävää 10:stä.

Toki olen huomannut että kysymykset on aika basic kustakin aiheesta, mutta en vain uskalla jättää tätä proggista sellaiseen "laskenpa pari viikkoa ennen pääsykoetta vähän näitä, pikkujuttu", vaan haluan panostaa tähän hommaan ihan tosissani. Lisäksi olen tyhmä kuin saapas. Antaa kokeeseen lisää varmuutta kun tietää että näitä juttuja on käyty läpi jo hyvän aikaa ja jos osaa vähän vaikeampiakin juttuja, vaikkei niitä edes kysyttäisi, niin vielä parempi. Motivoi myös normiduunissa jaksamista enemmän kun tietää että on tärkeämpiäkin proggiksia menossa kuin se mitä 8h aikana nakitetaan.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom