AMK - opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zeikki
  • Aloitettu Aloitettu
Siis haluat vaikeampaa settiä jatkossa vai haluat välttää sitä? Eiköhän noilta jokaiselta puolelta omat haasteensa löydä. Automaatio ei taida olla ollenkaan huonompi vaihtoehto tai sitten sähkövoimatekniikka, mitä ny kavereilta kuuli. Tokihan se kannattaa mennä sinne mikä eniten kiinnostaa. Mitä nyt muutaman kurssin tossa sähköö kattelin, niin ei se nyt hirveen "vaikealta" vaikuttanut. Itselläkin pohjakoulutuksena sähkö amiksesta.

Mutta mitä tähän ny paremmin sanois, mähän oon koneinsinööri :D


Noo helpompaa mielummi, mut totta turiset et se mikä kiinnostaa...Ajattelin itse juuri automaatiota :D ehkä sekaan pari muutama koneen kurssiakin vois ottaa??!?!? Ken tietää...

Mut onks täällä tosiaan porukkaa sähköpuolella yleensäkkään tamkisha???Mitä tykänny opettajat/opetus yms..?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Millasta settiä AMK:ssa on? Alotin TTY:llä (sivistymättömille Tampereen TKK) ja rupesin miettiin, ettei ehkä kiinnostus riitäkkää kuuden vuoden teorioihin.. Kone- ja tuotantotekniikkaa täällä opiskelen, ala kiinnostaa kyllä, mutta koulutuksen taso ei, eli luultavasti AMK:ssa hakeutuisin samalle linjalle. Kouluun astuttuani tajusin, että täällähän on _pelkkää_ toriaa koko koulutus, alkuun sanottiin, että kyllä käytännön juttujakin pikkasen on, mutta ne onkin sitten tietokoneella piirrustusten luonnostelua.

Päässä on nyt houkutellut ajatus, että jos hakisin kevään hauissa johonki AMK:hn, TAMK luultavasti, ku kerkesin jo paikkakunnalle muuttamaan. Nyt kysymys kuuluukin, että onko AMK isokin askel alaspäin? Nimittäin toivoisin, että välillä olis jotain konkreettista tekemistäkin, eikä sitä pelkkää matemaattisten ongelmien kanssa painimista. Sisään uskon pääseväni, sillä viimeksikin sain paikan TAMK:sta ja TTY:ltä. Euron kuvat silmissä valitsin tietenkin TTY:n, mutta opiskelujen alettua tuli vasta kunnolla tajuntaan asioiden todellinen luonne.

Tiivistettynä: TKK:sta AMK:hn siirtyminen. Sisään pääsen toivottavasti C-M tason YO-papereilla ja pääsykokeella, kun tänä kesänäkin paikka olisi ollut. Mutta pääpohdintani onkin tämä opiskelupuoli, onko käytännön juttuja, eli siis edes jotain pientä sorvausta tai hitsaamista? En ole oikein netistä selvittämällä saanut mitään kunnon kuvaa AMK:n ja TKK:n eroista, korkeintaan listan valmistuvien titteleistä.
 
Ei miulla paljon oo sanottavaa tuohon, mutta sanon sen vähänkin..

Veli vaihto LUT:ltä AMK:n puolelle. Konetekniikkaa luki yliopistolla ja samaa nyt AMK:ssa. Valitteli juuri sitä, kun opinnot oli käytännössä pelkkää teoriaa ja hän halusi päästä tekemään jotain käytännössäkin. On ollut tähän mennessä todella tyytyväinen vaihtoon. Ei oo pitäny hirveenä harppauksena eikä ollu ollenkaan ainoo kun vaihto omalta vuoskurssiltaan AMK:lle. Opetus on tiiviimpää ja jopa parempaa kuulemma kun yliopistolla.
 
Millasta settiä AMK:ssa on? Alotin TTY:llä (sivistymättömille Tampereen TKK) ja rupesin miettiin, ettei ehkä kiinnostus riitäkkää kuuden vuoden teorioihin.. Kone- ja tuotantotekniikkaa täällä opiskelen, ala kiinnostaa kyllä, mutta koulutuksen taso ei, eli luultavasti AMK:ssa hakeutuisin samalle linjalle. Kouluun astuttuani tajusin, että täällähän on _pelkkää_ toriaa koko koulutus, alkuun sanottiin, että kyllä käytännön juttujakin pikkasen on, mutta ne onkin sitten tietokoneella piirrustusten luonnostelua.

Päässä on nyt houkutellut ajatus, että jos hakisin kevään hauissa johonki AMK:hn, TAMK luultavasti, ku kerkesin jo paikkakunnalle muuttamaan. Nyt kysymys kuuluukin, että onko AMK isokin askel alaspäin? Nimittäin toivoisin, että välillä olis jotain konkreettista tekemistäkin, eikä sitä pelkkää matemaattisten ongelmien kanssa painimista. Sisään uskon pääseväni, sillä viimeksikin sain paikan TAMK:sta ja TTY:ltä. Euron kuvat silmissä valitsin tietenkin TTY:n, mutta opiskelujen alettua tuli vasta kunnolla tajuntaan asioiden todellinen luonne.

Tiivistettynä: TKK:sta AMK:hn siirtyminen. Sisään pääsen toivottavasti C-M tason YO-papereilla ja pääsykokeella, kun tänä kesänäkin paikka olisi ollut. Mutta pääpohdintani onkin tämä opiskelupuoli, onko käytännön juttuja, eli siis edes jotain pientä sorvausta tai hitsaamista? En ole oikein netistä selvittämällä saanut mitään kunnon kuvaa AMK:n ja TKK:n eroista, korkeintaan listan valmistuvien titteleistä.
TTY:llä opiskelevana täytyy sanoa sen verran, että siinä olet kyllä oikeassa, että "käytännön juttuja" et koulussa pääse tekemään mitenkään suuremmissa määrin, ellei tavallisen insinöörityön harjoittelua ja opiskelua lasketa käytännölliseksi. Tietyillä kursseilla pääset kyllä tutustumaan koneistukseen, konepajateknisiin mittauksiin ja hitsaamiseen (siis myös itse kokeilemaan ja tekemään), mutta pääasiassahan tietenkin keskitytään teoriapuoleen, koska sitä se työelämäkin tulee olemaan. Ensimmäinen vuosi on pitkälti perusopintoja, mutta toisena vuotena pääsee paremmin omaan alaan käsiksi, ja oikeat alan kurssit alkavat.

Suosittelisin kuitenkin miettimään kahteen kertaan, että tarjoaako se vaihtaminen AMK:kaan autuutta, jos oikeasti haluaisit perehtyä käytännön tekemiseen. Vastaavanlaisiin insinööritöihin sieltäkin koulusta valmistuu, eikä siellä insinööritoimistossa työskennellessä välttämättä näe porakonettakaan moneen kuukauteen. Toisaalta inssin papereilla pääsee kyllä työnjohtotehtäviin, jotka sinänsä ovat aika käytännönläheisiä, ja DI:tä ei niihin hommiin oikein palkata, koska se on ylikoulutettu siihen työhön. Mieti siis asiaa siltä kannalta, että mitä haluat tehdä työksesi äläkä siltä kannalta, että mitä haluat opiskella. AMK:ssa pääset varmasti helpommalla kuin yliopistossa, mikäli opintojen vaativuus ja matemaattisuus ahdistaa.
 
Millasta settiä AMK:ssa on? Alotin TTY:llä (sivistymättömille Tampereen TKK) ja rupesin miettiin, ettei ehkä kiinnostus riitäkkää kuuden vuoden teorioihin.. Kone- ja tuotantotekniikkaa täällä opiskelen, ala kiinnostaa kyllä, mutta koulutuksen taso ei, eli luultavasti AMK:ssa hakeutuisin samalle linjalle. Kouluun astuttuani tajusin, että täällähän on _pelkkää_ toriaa koko koulutus, alkuun sanottiin, että kyllä käytännön juttujakin pikkasen on, mutta ne onkin sitten tietokoneella piirrustusten luonnostelua.

Päässä on nyt houkutellut ajatus, että jos hakisin kevään hauissa johonki AMK:hn, TAMK luultavasti, ku kerkesin jo paikkakunnalle muuttamaan. Nyt kysymys kuuluukin, että onko AMK isokin askel alaspäin? Nimittäin toivoisin, että välillä olis jotain konkreettista tekemistäkin, eikä sitä pelkkää matemaattisten ongelmien kanssa painimista. Sisään uskon pääseväni, sillä viimeksikin sain paikan TAMK:sta ja TTY:ltä. Euron kuvat silmissä valitsin tietenkin TTY:n, mutta opiskelujen alettua tuli vasta kunnolla tajuntaan asioiden todellinen luonne.

Tiivistettynä: TKK:sta AMK:hn siirtyminen. Sisään pääsen toivottavasti C-M tason YO-papereilla ja pääsykokeella, kun tänä kesänäkin paikka olisi ollut. Mutta pääpohdintani onkin tämä opiskelupuoli, onko käytännön juttuja, eli siis edes jotain pientä sorvausta tai hitsaamista? En ole oikein netistä selvittämällä saanut mitään kunnon kuvaa AMK:n ja TKK:n eroista, korkeintaan listan valmistuvien titteleistä.

Mä en olekaan törmännyt hirveästi tähän ilmiöön, että yliopistolta vaihdetaan amk:lle. Mun mielestä ehkä kannattaisi rutistaa tuo tutkinto TTY:llä kasaan, koska kyllähän se 5-6vuotta menee vaikka päällään seisten. Eri juttu tietysti jos se opiskelu tuntuu täysin vastenmieliseltä. Tietysti vaihto voi olla erittäin fiksua jos saat puserrettua hymyssä suin sen amk tutkinnon vaikka 3 vuodessa kasaan verrattuna siihen, että pyörisit yliopistolla 6vuotta paskan maku suussa.
 
Mä en olekaan törmännyt hirveästi tähän ilmiöön, että yliopistolta vaihdetaan amk:lle.

Minä taas tunnen enemmän tapauksia, jotka ovat vaihtaneet yliopistolta amk:lle (mukaaanlukien myös itseni).

Yleisimpiä vastaan tulleita syitä:
- Ei päässyt itselleen mieluisimmalle alalle yliopistoon tai kyseistä pääainetta ei opeteta mieluisassa kaupungissa, joten siksi päätyykin vaihtamaan amk:lle.
- Nopeampi ja helpompi valmistuminen vastaaviin hommiin. Esim. insinöörialoilla DI:ksi valmistutaan keskimäärin 7 vuodessa, kun amk:lla vähän päälle 4:ssä.
- Työtehtävät ovat monesti samoja koulutuksesta riippumatta. Vaikka palkkaan saa useimmiten koulutuslisää, niin henkilökohtaisten ominaisuuksien ja työpaikkojen ero on niin merkittävä, että palkkaero voi mennä kumpaan suuntaan hyvänsä.
- Kaivataan enemmän käytännön räpeltämistä: esimerkiksi insinööri saattaa haluta mieluummin värkätä koneiden parissa enemmän itse kuin keskittyä paperihommiin, johon yliopistokoulutetut helpommin päätyvät. Esimerkiksi vaikkapa rakennusallla ei työnjohtajina tai "kenttämiehinä" näe juurikaan rakennus-DI:tä, mutta samaisen alan konsultteina taas toimivat DI:t sekä amk-inssit aika tasavertaisina.
 
Riippuu varmasti kovasti paikkakunnasta tuo käytännön taso, millaset laitteet yliopistolla/amkilla on ja kuinka niitä pääsee käyttämään. Oulussa yliopistolla on oma konepaja, jossa pääsee harrastelemaan valvotusti pajakerhoissa jne. Oamk:lla käydään koneistuksen labrat ammattikoululla. Toisaalta amkilla on autotekniikan laboratorio, missä penkittävät autoja sun muuta. Kannattaa soittaa osastonjohtajalle ja kysyä.

Opiskelusta ylipäätään, amkissa on enempi kädestäpitäen -meininki, eikä kurssit ole järin vaativia. Kotonakaan ei juuri ole hommia tarvinut tehdä ja kokeista saa hyviä arvosanoja parin tunnin tenttiinluvulla. Yliopistolla se eka vuosi-pari on teoriantäyteistä, mut sen jälkeen alkaa ne kiinnostavammat hommat, kuulemma. Itellä meni järjestys niin et yliopisto - ammattikoulu - ammattikorkeakoulu. Vuosi yliopistossa (konetekn.), 2 ammattikoulussa (koneistajan paperit) ja ens keväänä valmistun LVI-inssiksi.
 
Haluisikohan joku selventää kumpaan kannattaisi hakea lukiopohjalta, rakennusinsinööriksi vai mestariksi? Oon reilut 20 sivua tätä keskustelua lukenut ja todella ristiriitaista tekstiä. Mestarin hommat kiinnostaisi ja siitä sitten ehkä yletä jossain vaiheessa, mutta
a) ottavatko firmat inssejä työnjohtotöihin helposti, kun kuulemani mukaan ainakin mestarit revitään heti koulunpenkiltä töihin?
b) onko rakennusmestari koulutuksen saaneella minkälaiset mahdollisuudet edetä uralla?
c) palkkaero?
d) työllisyys?
 
Haluisikohan joku selventää kumpaan kannattaisi hakea lukiopohjalta, rakennusinsinööriksi vai mestariksi? Oon reilut 20 sivua tätä keskustelua lukenut ja todella ristiriitaista tekstiä. Mestarin hommat kiinnostaisi ja siitä sitten ehkä yletä jossain vaiheessa, mutta
a) ottavatko firmat inssejä työnjohtotöihin helposti, kun kuulemani mukaan ainakin mestarit revitään heti koulunpenkiltä töihin?
b) onko rakennusmestari koulutuksen saaneella minkälaiset mahdollisuudet edetä uralla?
c) palkkaero?
d) työllisyys?
Siis haluat mestariksi ja mietit kannattaisiko hakea mestarikoulutukseen?)
 
Haluisikohan joku selventää kumpaan kannattaisi hakea lukiopohjalta, rakennusinsinööriksi vai mestariksi? Oon reilut 20 sivua tätä keskustelua lukenut ja todella ristiriitaista tekstiä. Mestarin hommat kiinnostaisi ja siitä sitten ehkä yletä jossain vaiheessa, mutta
a) ottavatko firmat inssejä työnjohtotöihin helposti, kun kuulemani mukaan ainakin mestarit revitään heti koulunpenkiltä töihin?
b) onko rakennusmestari koulutuksen saaneella minkälaiset mahdollisuudet edetä uralla?
c) palkkaero?
d) työllisyys?

En itse ole raksapuolella vaan lvi-puolella, mutta kyllä iso osa rakennustekniikan työnjohtopuolella opiskelevista on siellä lukiopohjalla. Palkoissa ja työllisyystilanteessa tuskin on hirveästi eroa. Työllisyys on hyvä noususuhdanteen aikana sekä uudis- että korjausrakentamisessa, laskusuhdanteen aikana etenkin uudispuolella on aika hiljaista.
 
Haluisikohan joku selventää kumpaan kannattaisi hakea lukiopohjalta, rakennusinsinööriksi vai mestariksi? Oon reilut 20 sivua tätä keskustelua lukenut ja todella ristiriitaista tekstiä. Mestarin hommat kiinnostaisi ja siitä sitten ehkä yletä jossain vaiheessa, mutta
a) ottavatko firmat inssejä työnjohtotöihin helposti, kun kuulemani mukaan ainakin mestarit revitään heti koulunpenkiltä töihin?
b) onko rakennusmestari koulutuksen saaneella minkälaiset mahdollisuudet edetä uralla?
c) palkkaero?
d) työllisyys?

Mestari on sitten yleensä ihan vaan mestari.

a) Kyllä inssinä pääsee työnjohtohommiin. Tavallisen rakennusmestarin hommiin ei inssiä palkata mutta johonkin erikoistuneempaan työnjohtohommaan kylläkin.
b) Rakennusmestarilla on imo paljon heikommat etenemisnäkymät kun inssillä. Insseillä on kohtuu laajalti erilaisia hommia joiden kautta pääsee kiipeämään ylöspäin. Mestari on mestari ties kuinka pitkään, ja ehkä jonain kauniina päivänä vastaava mestari.
c) Riippuu työnkuvasta. Insseillä kuitenkin yleisesti ottaen paremmat palkat, ja varsinkin niillä parhailla insseillä on moninkertaiset palkat verrattuna parhaisiin mestareihin.
d) Mestareista on pulaa, rakennusinsseistä on pulaa. Kummasta enemmän, en tiedä.
 
Haluisikohan joku selventää kumpaan kannattaisi hakea lukiopohjalta, rakennusinsinööriksi vai mestariksi? Oon reilut 20 sivua tätä keskustelua lukenut ja todella ristiriitaista tekstiä. Mestarin hommat kiinnostaisi ja siitä sitten ehkä yletä jossain vaiheessa, mutta
a) ottavatko firmat inssejä työnjohtotöihin helposti, kun kuulemani mukaan ainakin mestarit revitään heti koulunpenkiltä töihin?
b) onko rakennusmestari koulutuksen saaneella minkälaiset mahdollisuudet edetä uralla?
c) palkkaero?
d) työllisyys?

a) Työnantajat eivät käytännössä tee mitään eroa työmaan johtotehtävissä näiden kahden tutkinnon välillä. Suunnitteluhommiin saatetaan toisinaan haluta nimenomaan insinööri.
b) Rakennusmestareita on kaikenlaisissa hommissa ihan lapion varresta aina firmojen ylimpään johtoon. Henkilökohtaisista ominaisuuksista ja myös vähän tuurista kiinni mihin päätyy.
c) Rakennusinsinöörillä ja rakennusmestarilla ei ole käytännössä palkkaeroja, kun työskentelevät samoissa tehtävissä. Palkkaeroja on enemmänkin eri alojen ja työtehtävien välillä kuin näiden kahden tutkinnon.
d) Vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan. Nousukaudella on varaa mistä valita työpaikoissa, mutta laman uhatessa rakennusala romahtaa tavallisesti ensimmäisenä ja työllistyminen voi olla hankalaa.

Ei kannata vain miettiä sitä haluatko rakennusmestarin vai insinöörin tutkinnon vaan myös sitä mihin rakennusalan osa-alueeseen haluat erikoistua. Talorakentamiseen, talotekniikkaan, infrarakentamiseen...

a) Kyllä inssinä pääsee työnjohtohommiin. Tavallisen rakennusmestarin hommiin ei inssiä palkata mutta johonkin erikoistuneempaan työnjohtohommaan kylläkin.

Rak.ins. opiskelutovereistani noin puolet on aivan tavallisissa työmaan työnjohtotehtävissä esimerkiksi nimikkeellä työnjohtaja tai rakennusmestari (tai mikä nyt on raksalla "tavallista", mutta siis aivan identtisissä hommissa kuin rakennusmestari-linjalta valmistuneet).
Rakennusmestarin koulutus aloitettiin uudelleen vasta tässä muutama vuosi sitten ja sitä ennen "rakennusmestarit" koulutettiin insinöörien rakennustuotanto-opintolinjoilta. Käytäntö jatkuu edelleen, vaikka nyt voi opiskella jo ihan rakennusmestarinkin ammattinimikkeen.
 
Olen tässä nyt kahden vaiheilla, menenkö kahdeksi vuodeksi töihin rakennukselle, vaiko suoraan amk? Tilanne siis on se, että valmistun keväällä ammattikoulusta rakennusalalta, ja rakennuksen työnjohdon hommat kiinnostaisi. Mietin, että menenkö suoraan amk, vaiko hankin tuon aikuiskoulutukseen vaadittavan 2 v työkokemuksen, ja luen itseni insinööriksi vasta sitten? Aikuiskoulutuksessa on kuitenkin suuri plussa, että voi työskennellä samalla. Valmistuessani insinööriksi aikuiskoulutuksesta omaisin jo lähes 5 vuoden työkokemuksen, joka varmasti on plussaa työnjohtohommiin haettaessa. Mitä tässä kannattaisi tehdä?
 
Olen tässä nyt kahden vaiheilla, menenkö kahdeksi vuodeksi töihin rakennukselle, vaiko suoraan amk? Tilanne siis on se, että valmistun keväällä ammattikoulusta rakennusalalta, ja rakennuksen työnjohdon hommat kiinnostaisi. Mietin, että menenkö suoraan amk, vaiko hankin tuon aikuiskoulutukseen vaadittavan 2 v työkokemuksen, ja luen itseni insinööriksi vasta sitten? Aikuiskoulutuksessa on kuitenkin suuri plussa, että voi työskennellä samalla. Valmistuessani insinööriksi aikuiskoulutuksesta omaisin jo lähes 5 vuoden työkokemuksen, joka varmasti on plussaa työnjohtohommiin haettaessa. Mitä tässä kannattaisi tehdä?

Kokemus, kokemus, kokemus. Hakija jolla on paskat arvosanat mutta käytännön osaamista pieksee mennen tullen hakijan jolla on hyvät arvosanat muttei juurikaan kokemusta.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom