AMK - opiskelu

[wepperi]

Syksyllä olisi tarkoitus aloittaa kahden vuoden pituinen, YO-pohjainen kone- ja metallipuolen automaatioasentajakoulutus jonka jälkeen kone- tai automaatioinsinööriksi lukemaan. Lukiossa tuli suoritettua lyhyet matemaattiset aineet ja käytännön kokemuksen puutetta olis tarkoitus korjata tällä amiskoulutuksella. Käsittääkseni lukio->AMK-reittiä valmistuneiden insinöörien käytännön taitamattomuus on aiheuttanut harmaita hiuksia työnantajille, saa nähdä jos tämmöinen koulutuspolku toisi jotain ässäntapaista hihaan. :D

Onko kellään kokemuksia samankaltaisesta tempusta? Onko kova sana opintojen jälkeen kun on käynyt lukion, amiksen ja AMK:n?

Ainahan koulusta hyötyä on, mutta senkään varaan ei kannata liikaa laskea. Jos ei ole työkokemusta, niin vakitöihin pääseminen on ehdottomasti helpointa työharjoittelun tai kesätyön kautta kun työnantaja tietää vähän että minkälainen mies sieltä on tulossa. Itsekin opiskelen AMK:ssa ja oon vähän niillä linjoilla että ennen kuin insinöörin hommia alkaisin tekemään, niin pohjalla pitäis olla ainakin muutaman vuoden kokemus sieltä jakarin varresta.

 

[Jze]

Se olis sitten syksyllä Metropoliaan kone- ja tuotantekniikan pariin. :dance:

PS. Näin ensimmäisen viestini myötä julistan myös itseni aktiiviseksi pakkislaiseksi.

 

[ronia]

Mäkin pääsin Metropoliaan bioanalytiikan koulutusohjelmaan. Eli nyt pitäs sit samalla suorittaa yliopisto+AMK-tutkintoa, saa nähä kuin onnistuu :D

 

[nassu]

Opiskelupaikka jäi 0,7 pisteen päähän! PRKL! Osaako kukaan arvioida millaisilta varasijoilta voi vielä ponnistaa sisään HAMK:iin visamäelle liiketaloutta opiskelemaan. Olen viidennellä varasijalla ja aloituspaikkoja on 100. Kai sieltä edes 5 tyyppiä on päässyt yliopistoon tjs, eivätkä ota vastaan amk -paikkaa!??!? nyt kyllä raastaa hermoja!

 

[Hos3]

Opiskelupaikka jäi 0,7 pisteen päähän! PRKL! Osaako kukaan arvioida millaisilta varasijoilta voi vielä ponnistaa sisään HAMK:iin visamäelle liiketaloutta opiskelemaan. Olen viidennellä varasijalla ja aloituspaikkoja on 100. Kai sieltä edes 5 tyyppiä on päässyt yliopistoon tjs, eivätkä ota vastaan amk -paikkaa!??!? nyt kyllä raastaa hermoja!

Aika varmasti pääset kyllä sisään. Luulis ainakin jokun kymmenen vaihtavan johonkin muulle linjalle/ yliopistoon.

 

[thetawaves]

Opiskelupaikka jäi 0,7 pisteen päähän! PRKL! Osaako kukaan arvioida millaisilta varasijoilta voi vielä ponnistaa sisään HAMK:iin visamäelle liiketaloutta opiskelemaan. Olen viidennellä varasijalla ja aloituspaikkoja on 100. Kai sieltä edes 5 tyyppiä on päässyt yliopistoon tjs, eivätkä ota vastaan amk -paikkaa!??!? nyt kyllä raastaa hermoja!

Sanotaan vaikka näin: Onneksi olkoon, pääsit ammattikorkeaan. HAMK:in ko. linjaa pari vuotta vierestä seuranneena voin sanoa, että vähintään 10. ensimmäistä varasijaa tarkoittaa sisäänpääsyä.

 

[joonskns]

Jes! Syksyllä OAMK opiskeleen rakennustekniikkaa.

 

[Predah]

Ilmoitin itteni läsnäolevaksi tekniikan koulutukseen tossa pari kuukautta sitten. Olin vuosi sitten saanut sen paikan ja ensin ilmoittanut pitäväni yhden välivuoden. Otin tämän paikan kuitenkin vain varalle, sillä tämän kevään haussa hain liiketaloutta ja pääsinkin sinne sisään. Tuleeko tosta nyt jotain ongelmia, kun olen ilmoittanut itseni läsnäolevaksi tonne tekniikkaan? Soitanko tuonne kouluun missä se tekniikan paikka on ja sanon, etten ole sinne tulossa?

Pelottaa, että menee tuo liiketalouden paikka nyt sitten alta. Oonko kusessa?

 

[Pexi84]

AMK:ssä kun on työnjohtajan paikkoja, 210op. Esim. http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/rakennus-ja-kiinteistoala/rakennusalan-tyonjohto/ nää menee siis työelämässä alan dippainssien yli heittämällä?

Ei sitä yliopistoissakaan pääse 300op opiskelujen jälkeen johtajaksi, mutta tuolla 3,5 vuotta riittää. Mikä järki, tuntuu että tuolla on aikamoinen oikotie monesti paremmille palkoille ja duuneille kun raa`assa yliopistopuurtamisessa, jossa kurssitkin on todella vaikeita.

 

[ratas]

No ei kyllä mene ohi heittämällä, paitsi mestarinpaikkoja jaettaessa (tuskin on paljoa DI:tä kyllä kilpailemassakaan näistä).
Paremmat palkatkin jäänee haaveeksi, hommien suhteen on vähän makuasia, itse en kyllä haluaisi mestarinhommiin, mutta ymmärrän että joillekin sopii.
Tarpeellinen koulutussuuntaus ehdottomasti, osaava mestari on aika tärkeä tekijä onnistuneessa rakentamisessa.

 

[AAsfeis]

Onko kellään kokemusta tuosta täydennyshausta? eli jos jonnekkin paikkaan on sisäänpääsyraja vaikka 30p ja sinne on vielä vapaita paikkoja niin tarkottaako se että tod. näk pääsee sisään kun on enemmän kun 30p, koska eihän tolla 30p pääse sisään jos täydennyshaussa hakee porukkaa enemmän kun sinne mahtuu? Jos siis hakee enemmän kun mahtuu,

 

[Kride]

AMK:ssä kun on työnjohtajan paikkoja, 210op. Esim. http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/rakennus-ja-kiinteistoala/rakennusalan-tyonjohto/ nää menee siis työelämässä alan dippainssien yli heittämällä?

Ei sitä yliopistoissakaan pääse 300op opiskelujen jälkeen johtajaksi, mutta tuolla 3,5 vuotta riittää. Mikä järki, tuntuu että tuolla on aikamoinen oikotie monesti paremmille palkoille ja duuneille kun raa`assa yliopistopuurtamisessa, jossa kurssitkin on todella vaikeita.

Tuon työnjohtokoulutuksen saaneet kilpailevat pääsosin rakennusalan DI opiskelijoiden kanssa, jotka ovat suuntautuneet työnjohtotehtäviin. Rakennusmestarin/työnjohdon hommia tekee aika moni koulussa vielä opiskeleva kesäharjoitteluna, mutta yleensä valmistumisen jälkeen tai parin vuoden mestarihommien jälkeen siirtyy eteenpäin urallaan. Käytännössä insinöörit (AMK ja YO) etenevät vähitellen projektin johtoon ja rakennusmestarikoulutuksen saaneet jäävät työmaalle. Tämä siis suureemmissa yrityksissä, toki pienemmissä yrityksissä ei siirrytä eteenpäin, koska projektit eivät juurikaan vaadi mestaria kovemmin koulutettua vastuuhenkilöä. Koulutus näkyy siinä, että jotain pätevyyksiä ei saa tietyllä koulutustasolla. Selkein esimerkki on suunnittelussa, jossa koulunpenkiltä DI:t voivat saada AA-pätevyyksiin kurssit, mutta AMK-suunnittelijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jos haluavat A:n korottaa.

Tähän toki ei edes huomioida sitä, että insinöörikoulutuksen saaneet voivat myös suuntautua muuallekin kuin työnjohtoon. Koulutusvaihtoehtonahan rakennusmestarin koulutus on joka tapauksessa mitä parhain, koska työllisyys on aika taattu. Rakennusmestareista on ollut pulaa koko minun opiskeluajan, ja pula ei ainakaan vähene kun suuret ikäluokat eläköityy.

 

[EreMTI]

Noniin, elikkäs lukiosta pääsin opiskelemaan Rakennusalan työnjohtoa ja olisikin pari kysymystä AMK opintoja koskien.

1. Kuinka paljon lukiosta tulleilla on työharjotteluja opiskelujen alussa?

2. Onko opiskeluissa vaikea pärjätä, jos ei ole hyvä kemiassa & fysiikassa?

3. Työllistyminen on kuulemma hyvää, onko jotain hajuja palkoista?

4. Onko edes mahdollista pärjätä tällä alalla hyvin pelkän lukion pohjalta, vai kannattaako suoraan hakea yliopistoon ensi keväänä?

 

[Kaapeli]

Noniin, elikkäs lukiosta pääsin opiskelemaan Rakennusalan työnjohtoa ja olisikin pari kysymystä AMK opintoja koskien.

Suuri osa sinne tulee suoraan lukiosta eikä osaa kemiaa tai fysiikkaa yhtään sinua paremmin. Palkkoja näkee liittojen sivuilta.
Kannattaa hakea yliopistoon, jos olet kiinnostunut sellaisesta.

 

[neverknow]

Mihinkäs ihmiset on päässeet sisään? Itselle napsahti paikka Myyrmäen Metropoliasta eli liiketaloutta lähden opiskelemaan ;)

 

[valQ]

Metropolian sähkötekniikalle pääsin. Perjantaina selvii et pääsenkö samaa alaa lukemaa yliopiston puolelle.

 

[Kride]

2. Onko opiskeluissa vaikea pärjätä, jos ei ole hyvä kemiassa & fysiikassa?

--

4. Onko edes mahdollista pärjätä tällä alalla hyvin pelkän lukion pohjalta, vai kannattaako suoraan hakea yliopistoon ensi keväänä?

Minulla on muutama kaveri tuolla koulutusohjelmassa, niin vastaan heiltä kuulemieni asioiden mukaan.

2. Rakennusmestarin koulutus tähtää aika paljon käytännön opiskeluun, pääpaino on kaukana teoreettisesta fysiikasta. Kemiaa et tarvitse tuolla urahaaralla yhtään. Jos jotain fysiikan tietämystä tarvitaan, niin se opetetaan koulutuksessa. Koulutukseen tulee meinaan myös itseoppineita rakentajia, joilla ei ole mitään perustietämystä.

4. Työ tekijäänsä opettaa. Vaikka rakennusala on käytännön läheinen ala, niin kuitenkaan asiat ei ole millään tasolla vaikeita oppia ja kyllä jokaiselle taustasta riippumatta opetetaan tarvittavat asiat. Ennemmin kannattaa tuota yliopistovaihtoehtoa miettiä siltä kannalta, että millaisiin työtehtäviin haluat. Yliopistosta valmistutaan enemmän toimistohommiin, työnjohdosta työmaahommiin. Aika monella tuntemallani rakennusmestariksi opiskelevalla riittäisi pää yliopistoon, muttei heitä yksinkertaisesti kiinnosta olla toimistohommissa koordinoimassa. Rakennusmestarina kuitenkin toimitaan käytännön lähellä ja työpäivät kuluu koko ajan jotain puuhastellessa. Itse hain myös AMKiin, mutta yliopistopaikan valitsin, koska sieltä saa ns. korkeimman koulutuksen, eikä paperit ole urakehityksen este. Valinta ei ole kaduttanut, koska löysin erittäin kiinnostavan opintosuunnan, jota ei tarjota ihan samanlaisena alemmalla korkeakoulututasolla.

 

[Kaapeli]

2. Rakennusmestarin koulutus tähtää aika paljon käytännön opiskeluun, pääpaino on kaukana teoreettisesta fysiikasta. Kemiaa et tarvitse tuolla urahaaralla yhtään. Jos jotain fysiikan tietämystä tarvitaan, niin se opetetaan koulutuksessa. Koulutukseen tulee meinaan myös itseoppineita rakentajia, joilla ei ole mitään perustietämystä.

Insinööripuolella on ainakin rakennuskemiaa jokunen kurssi. Tiedä sitten mikä on mestareiden tilanne sen suhteen, mutta tuo rakennuskemia pitää sisällään muun muassa ympäristön pilaantumiseen ja rakennusmateriaalien ja -menetelmien kemiallisiin ominaisuuksiin liittyvää asiaa. Esimerkiksi kemiallisten parien ymmärtäminen ettei tule vahingossa tehtyä hyvin äkäseen ruostuvia rakenteita.
Ei näillä kursseilla kuitenkaan oikeastaan koskaan odoteta kenenkään osaavan mitään ennestään vaan aika nollasta lähdetään liikkeelle.

 

[Hasselhof]

Paikat SAMK:iin ja LAMK:iin sairaanhoidon osalta varmoja. Odotetaan vielä hetki ja katsotaan, mille varasijalle sitä ollaan päästy Turun AMK:n sairaanhoitokoulutukseen.

 

[Caracas]

Paikat SAMK:iin ja LAMK:iin sairaanhoidon osalta varmoja. Odotetaan vielä hetki ja katsotaan, mille varasijalle sitä ollaan päästy Turun AMK:n sairaanhoitokoulutukseen.

Hienoa että löytyy kutsumusta!